Kalaallit Nunaanni najuulluni sulineq

Silap ingasannerata, nanoqaratarsinnaaneranik navianartorsiornerup aamma aqqusineqanngin-Ilisimatuut timmisartup motoorianik katanneqarsi masumik ujarlernerminni uuttortaatinik uniartut.nerata, ilisimatuut Kalaallit Nunaanni najuullutik suliaqarsinnaanerannut annertuumik pisariuler sitsivoq aamma ilungersunarnerulersitsivoq. Akerlianik inuunermut misilittakkanik tunisisarpoq, suut tamarmik allaanerunerat pissutigerpiarlugu. Ilisimatuut pingasut oqaluttuaat uani atuakkit.

Rune Frederik Nanna

Rune Kraghede

Ilisimatusarnermi ikiorti Aarhus Universitet, Institut for Geoscience

Suliaqarfigaa: Elektromagnetiskimik nunap iluata ernganik aamma aatsitassanik nunap assiliorneq, tassani ilaavoq najuulluni nunap assiliorneq, paasissutissanik kinguneratigut suliaqarneq aamma sakkuutinik ineriartortitsineq.

Qanga kingullermik Kalaallit Nunaanni najuullutit sulivit, sunalu suliaraajuk?

”2019-imi aasakkut sapaatit akunneri pingasut aallaqqasimavunga Sermersuup kujasinnerusortaani timmisartup motoorianik, timmisartumit 2017-imi katanneqarsimasumik ujarlernermi peqataallunga. Timmisartoq Canadami ajornartoorluni missimavoq, kisianni suna ajutoorsimanersoq aalajangiunniarlugu, taamanili motoori ujaarineqarsimavoq. Oqarneq naammassisaqarnissamit ajornannginnerusarpoq, pissutigalugu aputit meterit arlallit ataani matusimammat aamma sumiiffimmi 15 km2-isut annertutigisumi inissisimasinnaammat, tamanna ujarleqqissaarfigisimavarput. Ujaasisussanut ukioq manna elektromagnetiskemik periaaseq, nalinginnaasumik nunap ataanik nunap assiliornermi atortagara atorlugu ilanngussimavunga, taannalu sumiiffimmi saviminermik ujarlernermi atortussanngorsimavarput. Ulloq kingullerpaaq iluatsissimavarput, sumiiffimmi ilungersunarnerpaami sermimi quppanik ulikkaartumi. Atortorissaarutitsinni ersersitsineq ersarissoq takusimavarput, kisianni motoori assallugu peernissaanut piffissaqarsimanngilaq. Taamaammat angalaqatigiit nutaat aallartinneqarsimapput, taakkulu motoori assallugu tigusimavaat misissorneqartussanngorlugu nassiussimallugu.”

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna immikkut ittuua?

”Akunnittarfiit assigiinngitsut, tupermik qaarajunnertut ittumik inunnut arfineq marlunnut naatsorsuussamik, nanoqaratarsinnaaneranut kalerrisaarutinik nammineq sulianik kaajallanneqarsimasunit aamma nillissutsinik -20 gradit tikillugit taarserneri. Sulinerup nalaani aamma amerlasuunik saniatigut isumannaallisaaneq eqqarsaatigineqartariaqarsimavoq, taamaannerata kingunerisimavaa sivisunerujussuarmik suliat ingerlanneqartarneri. Assersuutigalugu sermimi quppaqarnersoq misissoqqaarneqartarpoq, sumiiffimmi nutaami magnetip ingerlannissaa sioqqullugu, pissutigalugu quppat aputip ataani toqqorsimasinnaammata.”

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna eqqaamasanni nuannernerpaava?

Assit: Rune Kraghede, AU aamma Dirk van As, Greenland Guidance. ”Puigunngisaannassavara Sermersuarmi killingusaaq naaffeqanngitsoq – isip angusinnaasaani qaqortuinnaq. Aallartinnanga timmisartuaqqamik inuttaqanngitsumik pisivunga. 100 meterilluunniit portutigisumut timmitikkaluarukku kaajallakkiartortillugulu, saaffiit tamarmik qaqortuinnaasarput.” Kalaallit Nunaanni misigisanni suna ingasannersaava? ”Siorna GEUS-ip motoorip nuunnera sermimut assaassimavaa,

Uani tammaarfik elektromagnetiskimik uttortaatilik takuneqarsinnaavoq, Rune aamma suleqatigiit misilinniassagatsigu motoorip timmisartup motoorianik ujarlernermi atorsimasaat. nuunera qulaallugu ingerlagaangatta atortorissaarutigut qisuariartarnersut. Taamaattoqanngilaq, massa GPS-imi sumiiffik ikkunneqarsimasoq qulaateqattaaraluaripput. Kingornatigut paasivarput, siornaammat sermeq motoorip nuunneranik assaalluta matusimasarput 70 meterit missaannik immap tungaanut illuarsimasoq. Taamaalilluni ujarlernermik misiliinerput tamakkerluni, pitsaasumik uuttueqqulluta illuartinneqartariaqarsimavoq. Tamanna uanga ingasannerpaatippara.”

Nanna Karlsson

Ilisimatusartuuneq De Nationale Geologiske Undersøgelser for Danmark og Grønland (GEUS), Glaciologi og klima

Suliaqarfigaa: Silap pissusiata allanngoriartornerata Sermersuarmut sunniutai.

Qanga kingullermik Kalaallit Nunaanni najuullutit sulivit, sunalu suliaraajuk?

”Kalaallit Nunaannut angalanera kingulleq aggusti 2018-imi pisimavoq, taamani suleqatiga ilagalugu Tasiilamiippunga Kalaallit Nunaata kangiani. Silasiorfiit marluk misissortussaavagut, Sermersuarmi inissisimasut paasissutissanilu katersisut, taakku ilaatigut atortarpagut Sermersuup annertussusaata oqimaaqatigiinnera nakkutiginiarlugu. Uuttortaaviit ilaat ataaseq sivisuumik paasissutissanik nassiussisarsimanngilaq, taamaammat taanna sallerpaatinneqarsimavoq. Ullut arlallit silap qulimiguulimmut angalaffiusinnaaneranut utaqqereerluta qujanartumik aallarpugut silasiorfillu aallarteqqillugu.”

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna immikkut ittuua?

”Kalaallit Nunaata qanoq angitigineranik aamma inoqanngitsigineranik misigisaqarnera. Sumiiffimmiilluni inunnik inuillu ingerlataannik sumorsuaq takussutissartaqanngitsumiilluni misigisaq eqqumiilluinnartuuvoq - kisimiivilluni.”

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna eqqaamasanni nuannernerpaava?

”Suna nuannernerpaanersoq oqaatigiuminaappoq. Misigisaq suli ersarilluinnartoq tassaavoq ukiut arlallit matuma siorna ilisimasassarsiornermut peqataanera, taamani 700 km-it sinnerlugit Sermersuaq napimut ikaarlugu ingerlaarsimavugut. Ullut tamaasa ulloq naallugu sermersuarmi manissumi qaqortuinnarmi ingerlaartarsimavugut aamma akunnerpassuit ingilluni killingusaap isiginnaarneranit isumakkut pissuseq imminut naalaarnermut pisarpoq”.

Kalaallit Nunaanni misigisanni suna ingasannersaava?

”Pinngortitarsuup alutornartorsuup qeqqani tassaagunarpoq suarsunnguit annerpaamik qamuuna misigisaqarfiusartut. Siorna upernaakkut Sermersuarmi tupersimaarfimmiippunga, ullaat ilaanni tupermut igaffeqarfiusumut iserpunga kukutsiniarlunga. Tassani paasilerpara ima issitsigisimasoq allaat citronip isseranut puut mikisut qerisimangaaramik qaarsimasut. Kingusinnerusukkut paasivarput unnuaq taanna -30 gradit ataallugit ississimasoq.”

Assit: Nanna Karlsson, GEUS. Angallassineq akuttunngitsumik qulimiguulimmik imaluunniit timmisartumik pisarpoq, pissutigalugu sermip iluani silasiorfiit assigiinngitsut anguniarlugit ilisimatuut sumorsuaq angalasussaammata. Silasiorfiit akuttunngitsumik takusarneqartartussaapput, pissutigalugu anorimut silamullu sakkortuumut assersimaneqanngimmata. Saniatigut ukiut tamaasa apummit annerusumik minnerusumilluunniit matoorunneqartaramik.

Frederik Næsby Sukstorf

Immikkut ilinniagaqarfigalugu ilinniartoq Københavns Universitet, Institut for Geovidenskab og Naturforvaltning

Suliaqarfigaa: Kalaallit Nunaanni pinngortitami avatangiisinut silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutaanik, kiisalu Kalaallit Nunaanni silap pissusiata allanngoriartornerata sunniutai sunik pitsaasumik kinguneqarsinnaanersut misissuineq.

Qanga kingullermik Kalaallit Nunaanni najuullutit sulivit, sunalu suliaraajuk?

”Najuulluni sulineq kingulleq peqataaffigisara tassaavoq immikkut ilinniagaqarfigalugu ilinniagara, Kalaallit Nunaata kujataani nunalerinermi ingerlanneqartoq. Tamaani savaatiminnut nerisassanik naatitsisarput, uangalu suliniutiga naatsumik oqaatigalugu tassaavoq, kalaallit nunalerinerminni sermip iigartartup seqummakuinik atuinissaanut periarfissanik misissuineq. Sermip iigartartup seqummakui tassaapput qaarsoq aserorteqqissaarsimasoq, sermit iigartartut amerlasuut qooroq aqqutigalugu ingerlaartarnerminni pilersittarsimasaat. Eqqarsaatigineqarpoq sermip iigartartup seqummakui imaassinnaasoq nunap imermik tigummisinnaanermut piginnaasaannik pitsannguisinnaasut aamma inuussutissat ilaannik/tangit ilaannik pilersuisinnaasut, nunaatinut akulerukkaanni. Akuleruttakkanik nalinginnaasunik soorlu naggorissaasianik aamma qequnik taarsiivinnissaa ilimananngikkaluarpoq, kisianni imaassinnaavoq tapertaasinnaasoq.”

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna immikkut ittuua?

”Kalaallit Nunaanni najuulluni sulineq pilersaarusiornermut aamma nassiussanik piareersaanermut aqutsinermullu piginnaasanik annertuumik piumasaqaateqarpoq, assersuutigalugu sapaatit akunnerinut amerlasuunut asimi najuulluni suliaqarfimmiinnissamut taquassanik pisiniarnermi. Imaluunniit atortunik tonsikkuutaartunik qulimiguulimmik nunap timaani qaqqamut uterlugu assartuinissami. Kalaallit Nunaanni ersarittarpoq, pisut pinngortitaq malillugu ingerlasartut, tamannalu maniguunnartarpoq annertuumik aamma ilaatigut nukillalaarsitsisarpoq, immap sikuata aalanerata imaluunniit putsup ussikkannerata, angerlarnissamik ullunik arlalinnik kinguartitsigaangat. Saniatigut nammineq aamma allat isumannaannissaat pillugu misissortuunissaq pisariaqarpoq.”

Assit: Frederik Næsby Sukstorf, IGN.

Najuulluni sulinermi qoorortooq nassarneqakkajuttarpoq, nanoq takkulluni qanillissagaluarpat ilisimatuut illersorsinnaanissaat pissutigalugu.

Kalaallit Nunaanni najuulluni sulinermi suna eqqaamasanni nuannernerpaava?

”Nipaassuseq, pinngortitaq killitsinnartumik kusanartoq aamma mersernartoq, inunnik tupinnarluinnartunik naapitsisarneq aamma ikinngutigiinneq pitsaasoq. Sivisuumik ullormut sulereernerup kingorna unnukkut tupermi igaffiusumi issialluni whiskeysorneq aamma oqaluttuaqattaanneq.”

Kalaallit Nunaanni misigisanni suna ingasannersaava?

”Mittivakat-sermip iigartartup saavani sermimik qaarusussuarmut sapiiserluta isersimavugut. Tupinnaannartumik kusanarpoq, sermeq hunnujorpassuarnik tungujortunik allaalaartunik qalipaatilik, kisianni aamma ersitsannarpoq neeqqulullunilu qanngulunnera pissutigalugu, sermeq unigani ingerlaartuartuugami. Sapaatit akunneri arlallit kingorna uteratta, qaarusussuaq nakkaassimavoq, taamaannera eqqarsalersitsivoq, taqqamunga isersimanerput ilumut isumatusaarnerusimanersoq.”