Apummit imermut

6. AALANNGUUNNEQ

5. AAKKIARTORNEQ 7. SERMIP IIGARNERA 1. APUT AQITSOQ

Sermersuup piunerani allornerit arfineq-marluk malikkit

MANNGEQQAK 2. APUTITOQAQ

4. SERMEQ - APUTIP ULLORIAASANNGUI ANGISUUT 3. SERMEQ - APUTIP ULLORIAASANNGUI MIKISUT

Takussutissiaq 1.

1. Aput aqitsoq

Imaanit tatsinillu erngup aalaa, nunarsuup silaannartaani eqikkartarpoq, nittaalanngorlunilu nakkariartortarpoq, nunallu qaavanut tuttarluni. Nunamut tunneq, nittaallat amerlasuut aserornerannik kinguneqartarpoq, taamaalillunilu nittaallat ulloriaasannguisa kanaartanngui iluseqaatigiit napisarput nittaallallu ammalornerulertarlutik.

Taamaattoq ilusaat ima iluserlutsigisarput, aperlaap ataani naqinneqaraluarlutik suli nittaallat akornanni silaannaqarluartarluni, oqartoqartarporlu, initussutsimut naleqqiullugu oqimaassuseq appasittoq.

2. Aputitoqaq manngeqqak

Aputitoqaq manngeqqak aputaavoq, aasaq naallugu aassimanngitsoq. Aputitoqaq manngeqqak aputip sermillu akornaniippoq, nittaallat sananeqaataat maannakkut ammalorneruleriartornerat aperlaallu ataani oqimaannerannit aserorterneqarnerat pissutigalugu. Initussutsimut naleqqiullugu oqimaassuseq qaffakkiartorpoq, silaannap naqigunneqariartornera pissutigalugu. Sumiiffiit ilaanni taamaattoq nitaallaat sananeqaataasa akornanni sulluni silaannaq unittarpoq. Piffissap ingerlanerani pullartanngortarpoq.

3. Sermeq – aputip ulloriaasanngui mikisut

Ukiut arlallit ingerlareeraangata, apinerit qaleriiaat qulliunerusut oqimaassusaata aputitoqaq manngeqqak ima aserortertigisarpaat, allaat nittaallat sananeqaataat sananeqaatillu sanianiittut ataatsimuulertarlutik. Taakku aputip ulloriaasanngortarput, taamaalisukkut aput serminngortarpoq.

Taamaattoq aputip ulloriaasanngui suli mikisuaraasarput, nalinginnaasumik millimeterip ataatsip missaannik annertussuseqartarlutik. Initussutsimut naleqqiullugu oqimaassuseq qaffasippoq, silaannap taamaallaat pullartani sumi tamaani nassaassaanera pissutigalugu.

Pullartat amerlassusaat kisianni allanngorarput, aputitoqqap manngeqqap pilersinneqarneranni pissutsit aalajangiisuullutik. Pullartat tassaapput sermimik tungujortitsisut, sermeq pullartaqanngitsoq akimut ersiinnarpoq. Qeritsitsivimmi nillorutit assigalugit.

4. Sermeq – aputip ulloriaasanngui angisuut

Piffissaq sivitsoriartortillugu, apinerit qaleriiaat suli amerliartorput, sermerlu ammut naqinneqarnerulerluni. Naqitsinerup aputip ulloriaasanngui mikisut amerliartortut, allanut eqqaaniittunut ataatsimuulersittarpai, taamatut sermeq ussinnerulersittarpaat aamma initussutsimut naleqqiullugu oqimaassuseq qaffarujussuartarpoq.

Aputip ulloriaasannguit anginerpaat sermip pisoqaanersaani nassaassaapput, taakku naqqanut qaninnerpaamiittarput. Tassani kiassuseq/nillissuseq qaffasinnerulaartarpoq nunap kissarnera pissutigalugu, tamatumalu aputip ulloriaasanngui suli annerulersittarpai. Sermersuarmi aputip ulloriaasannguani anginerpaat nalinginnaasumik centimeterip ataatsip missaannik annertussuseqartarput.

5. Aakkiartorneq

Sermeq piujuarneq ajorpoq. Ukioq naajartuleraangat Kalaallit Nunaannut seqernup qinngorneri sakkortusiartortarput, apinerit qaleriiaani qulliit, ukiup ingerlanerani qullinngorsimasut aakkiartortarput. Aakkiartorneq sinerissami sumiiffinni appasinnerpaani pisarpoq, tamaani kiannerpaasarmat, aamma tamaani aasaanerani aakkiartornerup annerpaartaa pisarpoq. Sermersuup qaavani aput tamakkerluni aassappat, sermeq tulliussaaq. Apummit iminngortup ilaa Sermersuarmiiginnassaaq, ilaalu apinerit qaleriiaat sinneri aqqusaarnerini qereqqissaaq. Qereqqinngitsortaa, apummit iminngortunit tatsini eqiterutissaaq, massa ilaa apummit iminngortunut kuuit imaluunniit sermip ilua aqqutigalugit imaanut apuutissaaq.

6. Aalannguunneq

Allatut sermeq allanngortinneqarsinnaavoq, tassa aalannguunnikkut. Seqernup sermersuup qaavani qulliunerusut aatsippagit, ilaa qaavanit aalannguussaaq nunarsuullu silaannartaani erngup aalanngorluni. Tamaanngaaniit anorimit ingerlaneqartarpoq, nittaalanngorluni sialunngorluni naqigunneqariartornera tungaanut. Aput aamma toqqaannartumik isoqqasumit imerpalasunngoqqaarani aalanngorsinnaavoq, tamanna taaneqartarpoq sermip pingasunut avissaarfiani naqitsineq allanngortinnagu, kiassutsini/nillissutsini appasinnerusuni allanngortitsineq.

7. Sermip iigarnera

Sermip angalanerani uniffik kingulleq tassaavoq, sermimut iigartartunut apuunnera. Sermeq sinerissamut apuukkaangami, nalinginnaasumik sukkanerusumik ingerlalersarpoq. Ingammik imaanut apuukkaangami, pissutigalugu imaq aakkiartornerup sukkatsinneranut tuniseqataasarmat. Sermip ilaa immap iluaniittoq, amerlanertigut sukkanerusumik aakkiartortarpoq, sermimut immap qaavaniittumut naleqqiullugu, qulaa anillangalerluni. Sermip saavanik taanna aalaakkaajunnaarsitsisarpoq, ilutigalu tunuanit sermimit nutaamit imaanut ingerlasumit naqinneqartuarneq. Taassuma kinguneraa sermip iigartarnera, imaanut ilulissatut pisartunik. Ilulissat sarfarneranit ingerlanneqartarput, aakkiartortarlutillu iminngoqqillutik, aalannguussinnaasumik taamaalillunilu piunera aallaqqaataanut utertarluni.

3000

2000

1000

0 m

Kitaa

250 km Sermersuaq

Nunap ataa

Kangia

Takussutissiaq 2. Sermersuarmi sermeq qeqqanit imaanut ingerlaartarpoq. Aqqutaani aamma ammut ingerlaartarpoq, sermip nutaap oqimaassusaa pissutaalluni. Kalaallit Nunaata kangia, kitaanit qaqqaqarneruvoq, tamaani sermeq aqqutimini aporfissaqarnerusarpoq. Sumiiffiit ilaanni itinersani imaluunniit ’putuni’ unittarpoq.