Telma 1/2024

Työelämän kehittämisen erikoislehti

Numero 1 / 2024

15

Tunteet pelissä – miten tunnetaidot hallitaan sinun työpaikallasi?

28 Kaisa haluaa

ymmärtää vankeja – ei tuomita

36 Liibaan ajaa taksia

talvisin Helsingissä pääasiassa pimeällä

42 Ikäystävällisyys

auttaa varttuneempia pysymään työelämässä

1 2024

KUVAT SA B RI NA BQA I N JA SUV I E LO

SISÄLTÖ

TEEMA

Tervehdi työkaveria 36

T EL MA L IIKE NTE E S SÄ Liibaan Ali Mohamud ajaa

taksia iltavuorossa, joten talviaikaan hän on liikkeellä miltei pelkästään pimeällä. T EKST I J USS I E S KOL A

10

2

E R I L A I SE T AM MATI T Tual Khan

Dal kertoo, millaista on digisiivoojan työ Suomessa. TE KSTI JUSSI E SKOL A

TELMA

1 ― 2024

Iloinen Robotti on KUVA JUS SI ESKOL A

KUVA T YÖVÄENM USEO W ERSTAS

Tässä työssä näkee

15

T UN T EE T T YÖEL ÄMÄ S SÄ Viimeistään

nyt on luovuttava vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan ”tunteet eivät kuulu työpaikalle”. T EK ST I SUSAN NA C YG N EL

kaupunkia.

KUVA JUS SI ESKOL A

katsomalla silmiin.

työntekijä oli ihanne.

34

N ÄI N ENNE N Perinteisesti työ oli nähty velvollisuutena, mutta työnilosta alettiin keskustella vilkkaasti jo 1930-luvulla. T EK ST I K AI SA TOLVAN EN

helppo työkaveri.

S I SÄ LTÖ

5 Pääkirjoitus 6 Palat 15 Teema: Tunteet työelämässä 26 Infografiikka 28 Minun työpäiväni 32 Näkökulma 34 Näin ennen: Työniloa! 36 Telma liikenteessä 42 Työelämää parantava käytäntö 46 Maailmalla 50 Tämän oivalsin 52 Hyvinvointivinkit 56 Julkaisut 58 Huoneentaulu: Telma-lehden teema 60 sekunnissa 59 Pähkinät Kannen kuva: Suvi Elo

1 ― 2024

TELMA

3

1 2024

LUKIJAK YSELY

Osallistu Telman lukijakyselyyn Hyvä Telma-lehden lukija, Keräämme lukijakyselyllä tietoa Telma-lehden lukemisesta ja lukijoiden toiveista ja tarpeista, jotta voimme kehittää lehteä entistä paremmaksi.

Osallistu lukijakyselyyn QR-koodilla tai osoitteessa telma-lehti.fi/lukijakysely

Vastaathan kyselyyn viimeistään 1.3.2024.

telma@telma-lehti.fi 4

TELMA

1 ― 2024

www.telma-lehti.fi

Yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme 2 kpl Työ­hyvinvointikorttikoulutuksia (yhden koulutuspäivän arvo 240 € + alv, lisätietoja Työhyvinvointi­ kortti-koulutuksesta tyohyvinvointikortti.fi) sekä 3 kpl A-lehtien lehtivuosikertaa (arvo noin 90 €).

Arvontaan osallistuminen on vapaaehtoista.

PÄ ÄKIR J OIT US

Tunteita ei voi pakastaa

Tunteet ovat aina mukana ihmisten kanssakäymisessä, halusimme tai emme. Näin on myös työpaikoilla. Robotti olisi siinä mielessä kiva työkaveri, että tunteet eivät olisi pelissä.

Mutta se olisi myös siinä mielessä tylsempi.

Tunteita saa ja pitää näyttää työssä, mutta tietty hillintä ja tunneäly on tärkeää. Merja Kalm käyttää lehdessämme ilmaisuja ”tunteiden pelisilmä” ja ”sivistynyt tunteiden ilmaisu”. Ei pidä ylireagoida vaan sovittaa tunteensa oikealla tavalla tilanteeseen.

Vaikka olemme perusluonteeltamme erilaisia ja meillä on erilainen temperamentti, hyvät käytöstavat kuuluvat kaikille.

Huonoa käytöstä ei voi perustella luonteenpiirteillä.

Mielipiteet ja päätökset herättävät paljon tunteita. On tärkeää muistaa, että minun mielipiteeni on yksi muiden joukossa. Se ei välttämättä ole sen oikeampi kuin jonkun toisen mielipide. On hyvä muistaa, että päätöksentekijän on joka tapauksessa tehtävä ratkaisu, joka ei ristiriitatilanteessa voi miellyttää kaikkia.

Tietyissä ammateissa, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, joutuu kohtaamaan paljon tunteita. Silloin on tärkeää oppia purkamaan tunteet siten, että ne eivät liikaa siirry vapaa-ajalle. Tunteiden purkua on hyvä tehdä yhdessä työpaikalla.

Monet lehdessämme esiteltävät tutkimukset osoittavat kiistatta, että tunteista kannattaa puhua ja niitä kannattaa

JULKAISIJAT Työturvallisuuskeskus Työpajankatu 13 A, 00580 Helsinki Puh. 09 616 261 Tuuli Vattulainen, viestintäasiantuntija Mikko Kuivalainen, viestintä- ja vastuullisuusjohtaja www.ttk.fi

Työsuojelurahasto Pohjoisesplanadi 21 A, 00100 Helsinki Puh. 09 6803 3311 Päivi-Maria Isokääntä, viestintäasiantuntija www.tsr.fi Päätoimittaja Rauno Hanhela, Työturvallisuuskeskus Toimitusneuvoston puheenjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto

oppia huomioimaan. Tunteiden huomioiminen on tärkeää kaikille työyhteisössä. Erityisen tärkeää se on johtajille ja esihenkilöille. Päivi Hökkä toteaa lehdessämme rohkaisevasti, että tunnetoimijuus on taito, jota voi oppia.

Myöskään kuuntelemisen taitoa ei voi liikaa korostaa. Vaikka olisi palava tarve käyttää kohtaamisaika oman näkemyksen esittämiseen, kannattaa harkita, josko sittenkin kuuntelisin tällä kertaa. Sen jälkeen oman näkemyksenkin painoarvo kasvaa.

Tämä on viimeinen pääkirjoitukseni Telma-lehteen. On ollut hienoa saada olla mukana tällaisen hyvää työelämää edistävän lehden tekemisessä. Hyviä lukuhetkiä kaikille jatkossakin. Nyt menee vähän tunteisiin, mutta sehän on ihan ok.

Rauno Hanhela päätoimittaja

Toimitus Genero Oy Ab Sisältöstrategi Katarina Cygnel-Nuortie Vastaava tuottaja Jouko Vuorela AD Tomi Metsä-Heikkilä

Telma tuntee työelämän Telma on Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen julkaisema työelämän kehittämisen erikoislehti.

Painopaikka UPC Print ISSN 1797-2841 (painettu) ISSN 1797-285X (verkkojulkaisu) ISSN 2342-3544 (äänilehti)

Osoitteenmuutokset telma-lehti.fi/osoitteenmuutos Telma 2/2024 ilmestyy 8.5.2024.

Telma on Aikakauslehtien Liiton jäsen.

1 ― 2024

TELMA

5

1 2024

PALAT

T YÖN KUVA

6

TELMA

1 ― 2024

Ukrainalaista ruokaa Malmilta — Sopilka-kauppa myy ukrainalaista ruokaa Helsingin Malmilla. 23 vuotta Suomessa asunut Nataliya German (kesk.) perusti sen kesäkuussa 2023 siskonsa Ganna Lugovan (vas.) ja serkkunsa Oksana Kichkon (oik.) kanssa, jotka olivat saapuneet Suomeen sodan alettua. 15 neliön kauppaan mahtuu 200 – 300 tuotenimikettä. Sieltä ostetaan paljon tattaria, makeisia, kasvissäilykkeitä, kanamakkaratuotteita, kvassia, borssia, korppuja ja rapusipsejä. Ukrainalaisille herkut ovat tuttuja, ja suomalaisetkin ovat kiinnostuneita maistelemaan niitä.

Jussi Eskola

1 ― 2024

TELMA

7

PALAT

TYÖSUOJELURAHASTO

Kuopiossa kohti yhtenäistä johtamiskulttuuria

→ www.tsr.fi -> Hae numerolla 220294

KUVA GETTY IMAGES

KUOPION KAUPUNKI toteutti Työsuojelurahaston tuella hankkeen, jossa kehitettiin perusopetuksen yhtenäistä johtamiskulttuuria.

Hankkeessa luotiin rehtoreiden hyvinvointia ja johtamista tukevia toimintamalleja.

Kehittämishankkeen avulla haluttiin mm. vahvistaa ihmisten johtamisen osaamista, tarjota esihenkilöille työkaluja arjen johtamistilanteisiin ja oman työn johtamiseen. Lisäksi hankkeella ha-

luttiin parantaa henkilöstötyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana toimi Hyvinvointivalmennus Hälsa Oy. Hankkeen tärkeimmät kehittämismenetelmät olivat osallistavat työpajat, yksilöiden/pienryhmien sparrauskeskustelut sekä Grow- ja SCARF-mallit ihmisten kohtaamiseen ja valmentavan johtamiskulttuurin rakentamiseen.

Hankkeen myötä löydettiin toimivia malleja ja työkaluja rehtoreiden johtamistyön ja hyvinvoinnin tueksi.

Hankkeen myötä havaittiin, että asioiden johtaminen voi olla yhtäläistä mutta ihmisten johtaminen ei. Osallistujat kokivat, että he saivat lisää kohtaamiseen ja ihmisten johtamiseen liittyvää osaamista sekä ajan, prosessien ja keskustelun hallinnan keinoja. Tulokset ovat rohkaisevia ja hyödynnettäviä kaikille johtamistyötä tekeville.

8

TELMA

1 ― 2024

Nuoret naiset kohtaavat

edelleen vähättelyä ja tytöttelyä yrityk­ sissä. Heidän arvonsa ja asian­ tunti­juutensa kyseenalaistuvat nuoren iän ja siitä johtuvan työkoke­ muksen puutteen takia, naissuku­ puolen ja erityisesti näiden yhdistelmän perusteella, selvisi Suomen Akatemian rahoittamassa Itä-Suomen ja Turun yliopistojen HighEmployhankkeessa.

Kuvitukset Nina Bäck

KUVA GETTY IMAGES

Siisteys ehkäisee työtapaturmia

TYÖTURVALLISUUSKESKUS

Työsuojeluvaltuutetun muistilista Työsuojeluvaltuutetut ovat aloittaneet useilla työpaikoilla uuden toimikauden vuoden alussa.

Ota talteen työsuojeluvaltuutetun muistilista.

• Toimi saamasi luotta­ muksen mukaisesti.

• Muista, että toimit koko edustamasi henkilöstön työsuojeluvaltuutettuna.

• Selvitä työnantajaltasi, millaista sopimusta työpaikallasi noudate­ taan työsuojelun yhteistoiminnasta.

• Sovi työnantajasi ja esihenkilösi kanssa ajankäytöstä työsuojelu­ valtuutetun tehtävien hoitamiseen.

• Sovi ansionkorvauk­ sen maksusta sekä käytännön menette­ lyistä työajan ulko­ puolella suori­tettavien työsuojelu­valtuutetun tehtävien hoitamiseksi ja siitä korvaamisesta.

• Hakeudu koulutukseen.

Koulutus tukee työ­ yhteisösi yhteistoimin­

taa. Esittele koulutuksen jälkeen koulutuksen anti työpaikkasi henkilöstölle.

• Ole aktiivisesti vuoro­ vaikutuksessa edus­ tamiesi työntekijöiden ja työsuojelupäällikön kanssa.

• Kuuntele, keskustele ja kerro yhteistoiminnassa käsitellyistä asioista ja tiedota päätöksistä.

• Selvitä työpaikkasi lakisääteisten työsuojelu­asiakirjojen ajantasaisuus: työsuoje­ lun toimintaohjelma, vaarojen tunnistus ja ris­ kien arviointi, työterveys­ huollon työpaikkaselvi­ tys, työterveyshuollon toimintasuunnitelma.

• Varmista, että työn­ antajasi edustajana työsuojelupäällikkö on huolehtinut

velvollisuudestaan ilmoittaa työsuojelun yhteistoimintahenkilöt Työturvallisuuskes­ kuksen työsuojelu­ henkilö­rekisteriin.

•P idä kirjaa toiminnastasi ja tehtävistäsi. Näin voit raportoida toiminnasta henkilöstölle sekä omalle esihenkilöllesi.

Samalla varmistat tiedonväli­tyksen vara­ valtuutetuille ja seuraa­ ville toimikausille.

• Varaudu ja valmistaudu kohtaamaan myös vaikeita tilanteita.

• Huolehdi omasta jaksamisestasi. → Tutustu digijulkaisuun Työsuojeluvaltuutettu uudelle toimikaudelle: ttk.fi/julkaisu/ tyosuojeluvaltuutettu

TAPATURMA vakuutus­

keskuksen vuoden 2022 tilaston mukaan henkilön liikkumisen yhteydessä aiheutuneiden työtapaturmien määrä ja osuus ovat merkittäviä.

Kaatumisiksi luokiteltavia työtapaturmia sattui viime vuonna 35 % kaikista työpaikka- ja työmatka­ tapaturmista.

– Yksi helpoimmin torjuttavissa oleva työtapaturmatyyppi ovat työtilojen ja kulku­väylien epäjärjestyksestä johtuvat kompastumiset. Esimerkiksi kulkuväylille jääneet työvälineet, johdot tai paketit aiheuttavat turhia kompastumisia, Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Susanna Visuri toteaa.

1 ― 2024

TELMA

9

PALAT

Teemme Puhton kanssa eri tilojen lattioiden puhdistuksia tarkan suunnitelman mukaan, sanoo digisiivooja Tual Khan Dal.

10

TELMA

1 ― 2024

Jussi Eskola

Tual Khan Dal Digisiivooja

Myanmarilainen Tual Khan Dal on Suomen ensimmäinen digisiivooja. Hänen läheisin työkaverinsa on Puhto, noin vuoden ikäinen siivousrobotti. Puhtausala ry palkitsi Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalvelut Suomen ensimmäisen digisiivoojan palkkaamisesta vuoden 2023 puhtaustekona. Teksti Jussi Eskola

Millaista on työskennellä robotin kanssa ihmiseen verrattuna?

Robotti on helpompi työkaveri kuin ihminen, koska se tekee juuri niin kuin ohjeistaa eikä laita vastaan.

Hän ei osaa puhua, joten hän ei osaa sanoa mitään vastaan.

Millainen on digisiivoojan epätavallinen työpäivä?

Epätavalliseen päivään kuuluu erilaisia haastatteluja lehdille ja muita tapaamisia. Lisäksi aina välillä Puhto päivitetään etänä Hollannista saakka.

Kutsutteko robottia pronominilla hän vai se?

Me puhumme hänestä. Hän on Puhto, yhdistelmäkone, joka toimii robotiikalla, mutta sitä voi ajaa myös manuaalisesti. Olen Suomen ensimmäinen digisiivooja. Minulla on insinöörin koulutus kotimaastani Myanmarista, ja keskityn täällä robotiikkaan. Saamme pian käyttöömme myös kaksi robotti-imuria.

Robotilla ei taida olla huonoja päiviä?

Ei, ellei se ole rikki tai päivityksessä. Tosin kerran robotti eksyi vahingossa tuulikaappiin ja jäi jumiin. Valvontakameroista sitten katsoimme, mitä se oli touhunnut.

Tämä on kyllä turvallinen laite, joka pysähtyy, jos ihminen menee läheltä. Robottia ei voi kuitenkaan koskaan jättää ihan kokonaan ilman seurantaa.

Millainen on digisiivoojan tavallinen työpäivä?

Teemme Puhton kanssa eri tilojen lattioiden puhdistuksia tarkan suunnitelman mukaan. Kun robotti on ohjelmoitu työskentelemään, sillä välin teen pienellä I-mopilla reunoja ja muita kohtia, joihin ei isolla koneella pääse.

Miksi päädyit digisiivoojaksi?

Tällä alalla on ääretön työvoimapula. Robotti ei vie kenenkään työpaikkaa, mutta sen avulla siivous tehostuu. Saamme tehtyä enemmän neliöitä. Yrityksessämme on nyt kaksi digisiivoojaa, joten robotti on käytössä vähintään

kaksitoista tuntia päivässä eli hyvin saamme vastinetta, koska onhan tämä kallis kone. Viikonloppuisin Puhto lepää, mutta tekniikan puolesta olisi mahdollista, että se työskentelisi kellon ympäri joka päivä. Ei vain ole ihan niin paljoa tarvetta.

Miten päädyit Suomeen ja miten Suomessa työskentely eroaa Aasiasta?

Suomen ja Myanmarin välillä on huomattava ero esimerkiksi työpäivien lukumäärässä ja työajassa. Myanmarissa työskennellään kuutena päivänä viikossa ja työpäivät ovat pitkiä.

Bussimatkoihinkin menee kaksi tuntia päivässä. Aamulla lähdetään kahdeksalta kotoa ja kotiin tullaan illalla kahdeksalta. Esihenkilöt ovat tuttavallisempia Suomessa. Kotimaassani on enemmän hierarkiaa.

Suomessa saa suunnitella omaa työtään enemmän ja vaikuttaa sen sisältöön.

Taustatietoja haastatteluun antoi Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden palveluhenkilö Iris Huurne-Leppänen.

Tual Khan Dal Tuli Suomeen viime toukokuussa työperäisen maahanmuuton ohjelmassa.

Hankkinut insinöörin koulutuksen kotimaassaan Myanmarissa.

1 ― 2024

TELMA

11

PALAT

3 x tukea nuorten työurille Onnistuneesti työuralle -hankkeessa selvi­ tettiin, miten voidaan vahvistaa uran alussa olevien työntekijöiden työhyvinvointia ja voi­ mavaroja. Se tiivistyy kolmeen suositukseen: vahvista nuoren pystyvyyden tunnetta, tue hänen työn hallinnan kokemustaan ja kulje uraa aloittavan työntekijän rinnalla.

– Voimavaroja voi tukea esimerkiksi sel­ keyttämällä työrooleja, käymällä etukäteen läpi haastavia tilanteita ja tarjoamalla uraa aloittavalle työnte­ kijälle tehtäviä, jotka antavat kokemuksen työssä pärjäämisestä, kertoo erityisasian­ tuntija Telma Rivinoja Työterveyslaitoksesta.

12

TELMA

1 ― 2024

Etätyö lisääntynyt rakettimaisesti Etätyö on selkeä kilpailuvaltti työnantajalle ja voi auttaa osaajapulan taklaamisessa.

Työhakupalvelu Duunitorin data näyttää, että etätyö­ mahdollisuuden sisältävien työpaikkailmoitusten määrä on lähes nelinkertaistunut koronakriisiä edeltävästä ajasta.

Vuonna 2022 etätyömahdollisuuden sisälsi yli 44 000 työpaikkailmoitusta, kun vuonna 2018 niitä oli vajaat 6 000 ja vuonna 2020 yli 18 000.

Näillä keinoilla jaksaa töissä yli alimman eläkeiän Merkityksellinen ja mieleinen työ sekä vähäisempi kokemus kiireestä ja muutoksista työssä auttavat jatkamaan työssä alimman vanhuus­ eläkeiän yli. Tämä selvisi Eläketurvakeskuksen (ETK) kyselyssä vuosina 2019 – 2021 vanhuuseläkkeelle jääneille.

Peräti 66 prosenttia suomalaisista

työntekijöistä halu­ aisi etätyöstä tehtä­ vän lain suojaaman oikeuden. Se kertoo joustavien työolojen kasvavasta suosios­ ta. Tämä selvisi The State of Hybrid Work Report 2023 -tut­ kimuksesta, johon osallistui 2 000 vastaajaa Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Kaikista pohjoismaisista työntekijöistä on samaa mieltä 63 %.

Kuvitukset Nina Bäck

LUKIJALTA

NOUSUSSA

Luovuutta työpaikoille

Konkarit Yli 55-vuotiaiden kokemus omasta työhyvinvoinnista on parempi kuin nuoremmilla ikäluokilla, kertoo Miten Suomi voi? -tutkimus.

Jaana Myyry helsinki

Työn imu on konkareilla yleisempää ja työssä tylsistyminen vähäisempää.

KUVA JA ANA M Y YRY

Työn imu LASKUSSA

Työllistyminen Tästä huolimatta erityisesti yli 55-vuotiaiden on vaikea työllistyä uudelleen työttömäksi jouduttuaan.

Ikäasenteet Ikäasenteet vaikeuttavat konkareiden työuran jatkamista. Niihin voi vaikuttaa esihenkilöitä kouluttamalla.

AMMATTINIMIKE TUTUKSI

Paikkatietoasiantuntija vastaa

digitaalisten paikkatietoaineistojen ja kart­ tojen käsittelystä, jalostamisesta, puhtaaksi piirtämisestä ja osallistuu aineistojen testi- ja tuotantoympäristöihin vientiin. Paikkatieto voi olla paikantavaa, luokittelevaa, kuvailevaa tai määrällistä.

JAANA MYYRY on töissä Vakuutuskeskuksessa HR-koordinaattorina.

Miksi Telma-lehteä kannattaa lukea?

Ammattitaitoa vahvistavaa tietoa on helppo ammentaa nopealukuisesta ja ”ilmavasta” julkaisusta. Täsmäotsikointi, silmäiltävyys ja lyhyet artikkelit ennaltaehkäisevät infoähkyä.

Mikä Telma-lehden juttu on jäänyt mieleesi?

Luovuutta työpaikoille.

Täyteen ahdettu työpäivä ei jätä aikaa luovalle ajattelulle.

Hosuminen asiasta toiseen, multitaskaaminen, on terveydelle tutkitusti vahingollista.

Mistä haluaisit lukea Telma-lehdestä?

Organisaatiomme työsuojelutoimikunta pohtii paraikaa kognitiivisen ergonomian merkitystä hyvinvoinnille.

1 ― 2024

TELMA

13

PALAT

2

5 x parempi työnhakijakokemus

Kerro kulttuurista Mahdollisuuksien kartoittamisessa tyy­ tymättömiä oltiin myös siihen, miten hyvin työpaikan kulttuurista ja ilmapiiristä kerrottiin ilmoituksessa ja työnantajan sisällöissä.

Edelleen melko harva työnantaja kertoo itsestään ihmisten kautta, eikä kulttuuria osata kuvailla osuvalla tavalla. Anna siis työn­ tekijöidenne kertoa, mikä juuri teissä on hienoa.

Duunitorin Kansallinen rekrytointitutkimus 2023 kiinnitti erityistä huomiota siihen, minkälaiset asiat turhauttavat työnhakijaa työnhaun eri vaiheissa. Työnantajan kannattaa huomioida seuraavat asiat, jotta työnhakija ei katoa jo heti hakuprosessin alussa. Lähde Duunitori

1

4

Viesti ja perustele Ehdokas ei tiedä, onko hän vielä mukana pelis­ sä. Etenkin 25–34-vuo­ tiaiden ryhmässä kaivataan jatkuvaa viestintää rekrytoinnin etenemisestä ja omas­ ta sijoittumisesta.

Ilmoita palkka Työmahdollisuuksien kartoittamisen vaiheessa hakijat olivat tyytymättömiä etenkin siihen, että palkkaa tai palkkahaitaria ei kerrota ilmoituksessa. Palkka on konkreettisin asia, jota työntekijä työsuhteesta hakee. Siksi sen mainitsematta jättäminen on kummallista. Asiaan on tulossa muutoksia uuden palkka-avoimuusdirektiivin myötä, mutta vielä on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli. Kerro siis palkka tai palkkahaitari avoimesti työpaikkailmoituksessa.

5 3 Erotu rohkeasti Paras lääke tähän on ottaa strategisempi asenne rekrytointiin ja rakentaa erottuvuutta suhteessa kilpaileviin työnantajabrändeihin perässähiihtämisen sijaan.

14

TELMA

1 ― 2024

Tee hakeminen helpoksi Tärkeimpien asioiden joukossa on yhä vah­ vemmin työn hakemi­ sen helppous. Asenteet ovat muuttuneet, eikä työnhaun ensimmäisiin vaiheisiin enää haluta investoida aikaa ja vai­ vaa samalla tavalla kuin ennen. Mahdollisuus hakea työtä ilman CV:tä tai hakemuskirjettä ei yltänyt kärkikolmikkoon hakemisen alkuvaiheis­ sa, mutta oli sijalla viisi, kun kysyimme, mikä on tärkeää rekrytoinnissa.

Kuvitukset Nina Bäck

TEEMA Näkyvätkö tunteet työssäsi?

Nyt taitaa olla aika opetella tunnetaitoja työpaikoilla.

KAIKENLAISET TUNTEET kuuluvat työelämään,

Mikä on johdon esihenkilöiden merkitys työyhteisön tunnetaitojen vahvistamisessa?

Aivotutkija Vesa Putkinen kertoo, miten tunteet syntyvät. Professori Päivi Hökkä korostaa, miten tunnetoimijuus – tunteiden ymmärtäminen ja tunteisiin vaikuttaminen – auttaa yrityksiä menestymään. Professori Taina Hintsa avaa tunnetaitojen merkitystä.

KUVITUS XXXXXXXXXX

mutta tunteisiin ja tunteiden ilmaisuun liittyy myös ristiriitoja – siksi työelämässä vaaditaan tunnetaitoja.

Miten pitäisi suhtautua työelämän muutoksiin, kohdata tunteita osoittavia asiakkaita tai käsitellä kaikkia työn aiheuttamia erilaisia tunteita?

Tunteet peliin työpaikoilla Näin tunteet syntyvät Tunteet huomioiva pomo pärjää paremmin Tunnentaidot parantavat vuorovaikutusta s. 16

s. 21

s. 22

s. 24

1 ― 2024

TELMA

15

TEEMA

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

Tunteet peliin työpaikalla Ei ole olemassa sellaista työpaikkaa, jossa ihmiset toimisivat ilman tunteita.

Ne ovat moottoreita, jotka kätkevät sisäänsä valtavia voimavaroja – ja myös esteitä.

VTT:llä ja Skanskalla tunnetaitojen harjoittelusta on saatu todella hyviä tuloksia.

Teksti Susanna Cygnel

16

TELMA

1 ― 2024

Suvi Elo

Ihmisen vahvuuksia ovat tunteet ja kyky kohdata muut ihmiset sydämellisesti, sanoo tietokirjailijaluokanopettaja Merja Kalm.

”

Tervehdi työkaveria katsomalla silmiin joka päivä.

1 ― 2024

TELMA

17

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

M Monessa työyhteisössä kamppaillaan sen kanssa, miten ihmiset jaksaisivat ja viihtyisivät työssään paremmin.

Esihenkilöt ja johtajat pohtivat kuumeisesti, millä keinoin työyhteisön saisi toimimaan tuottavasti. Miten työelämän murroksesta ja vaikeasta maailmantilanteesta huolimatta voitaisiin pärjätä, jopa menestyä?

Lukuisten tutkimuksien mukaan vastaus piilee tunteissa. Myönteisiksi koetut tunteet auttavat meitä jaksamaan, innostumaan, olemaan päättäväisiä ja kohtaamaan haasteita elämässä. Negatiiviseksi koetut tunteet taas ovat tärkeitä varoitussignaaleja, mutta myös motivaattoreita – jännitys esimerkiksi auttaa ponnistelemaan tärkeällä hetkellä.

Viimeistään nyt on luovuttava vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan ”tunteet eivät kuulu työpaikalle” – tunteet kun ovat olennainen, ellei jopa olennaisin osa ihmisyyttä, ja tunteet ovat jo työpaikalla, halusimme tai emme.

Tietokirjailija-luokanopettaja Merja Kalm on työskennellyt monenlaisissa työyhteisöissä lasten ja aikuisten kanssa. Hän painottaa, että sellaista työyhteisöä ei ole olemassakaan, josta tunteet puuttuisivat.

– Ihmisen vahvuuksia ovat tunteet ja kyky kohdata muut ihmiset sydämellisesti. Työpaikalla tuleekin keskittyä 18

TELMA

1 ― 2024

pohtimaan, miten tunteet valjastetaan työhön, millaisia esihenkilö- ja alaistaitoja tarvitaan ja miten niitä harjoitellaan, Kalm kertoo.

Tunteita voi käsitellä työyhteisössä keskustelemalla onnistumisista, epäonnistumisista tai mielipahasta.

Kivikasvo ei tarvitse olla, eli ilot ja surut saa näyttää, mutta työyhteisössä tarvitaan tietynlaista tunteiden pelisilmää ja sivistynyttä tunteiden ilmaisua.

On hyvä muistaa kiittää, kannustaa ja antaa rakentavaa palautetta. Tunteissa vellominen tai jatkuva räiskähtely taas eivät kuulu työpaikalle.

– Omat tunteet tulisi pystyä suhteuttamaan oikealle tasolle tapahtumiin nähden. Jos jatkuvasti ylireagoi, saattaa heikentää työympäristön psykologista turvallisuutta, Kalm toteaa.

Ihmisten erilaiset temperamentit saavat näkyä töissä, jotta jokainen tulisi nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään: yksi antaa tunteidensa näkyä, kun taas toinen pitää ne mieluummin omana tietonaan. Kalm korostaa kuitenkin, että niin esihenkilöiltä kuin alaisiltakin on oikeus odottaa käytöstapoja.

– Lasten ja nuorten vahvuuksia on usein tunteiden kokeminen ja ilmaiseminen. Aikuisten vahvuuksia pitäisi olla tunteiden sääntely, eikä työpaikan toimintakulttuurin tule sallia ikävää käytöstä, Kalm vahvistaa.

”

Käy pesemässä kädet, jos sisällä kuohuu: 2 minuuttia riittää rauhoittumiseen.

Tunnevalmennus mullisti työpaikan hyvinvoinnin Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä tiedetään jo, että jos työpaikka toimii tunteidenkin tasolla, sillä on suuret mahdollisuudet kukoistaa.

– Hyvällä tunnetoimijuudella on todella iso merkitys koko työyhteisön hyvinvoinnille, yrityksen johtajuudelle, innovoinnille ja sille, miten työntekijät sitoutuvat yritykseen. Yhä enemmän ihmiset myös valitsevat työnantajansa tunneilmaston perusteella, toteaa henkilöstöjohtaja Kirsi Nuotto VTT:ltä.

VTT:llä on tutkimuksenkin kautta todistettu, että tunnetaidot kehittävät työyhteisöä ja niitä pitää harjoitella.

Työsuojelurahaston rahoittamassa kehittämishankkeessa Emergyn asiantuntijat kouluttivat VTT:n esihenkilöitä tunnetoimijuuteen kahdeksan kuukauden ajan. Aalto-yliopiston ja Jyväskylän yliopiston tutkijat seurasivat tuloksia.

– Teimme asiantuntijoiden johdolla tunnekarttoja, joissa kuvattiin muun muassa iloa, suuttumusta, väsymystä, innostusta, intohimoa ja niin edelleen.

Opimme sanottamaan omia tunteitamme ja ymmärtämään toisten ihmisten tunteita sekä niiden vaikutuksia tiimissä tai työyhteisössä, Nuotto kertoo.

Valmennus auttoi kuuntelemaan kollegoita sekä huomioimaan heitä muutenkin kuin vain työn sisällön kautta.

– Oivalsin aidon kuuntelemisen tärkeyden vaikkapa sellaisessa tilanteessa, jossa ihminen näyttää olevan tunnekuohun vallassa, ja opin, miten sellaisiin tilanteisiin kannattaa tulla. Se taito voi esimerkiksi auttaa työyhteisöä viemään projektia eteenpäin haastavassa tilanteessa.

VTT:n tunneilmastoa mitattiin ennen ja jälkeen valmennuksen. Mittareita oli monia, esimerkiksi psykologisen turvallisuuden tunne. Tulokset olivat niin mullistavia, että asia on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin.

Nuotto on kutsuttu jakamaan kokemuksia tunnetoimijuuden kehittämisestä Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

– Oli todella valtava yllätys, että tunnejohtajuuskoulutus aiheutti niin

”

Siirrä asian ratkaisua, kunnes ehdit alas tunteen aallon harjalta.

Työpaikalla tulee keskittyä pohtimaan, miten tunteet valjastetaan työhön, millaisia esihenkilö- ja alaistaitoja tarvitaan ja miten niitä harjoi­ tellaan, Kalm kertoo.

1 ― 2024

TELMA

19

Omat tunteet tulisi pystyä suhteuttamaan oikealle tasolle tapahtumiin nähden, Kalm toteaa.

”

Näe hyvä toisessa ja itsessäsi.

20

TELMA

1 ― 2024

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

suuren myönteisen muutoksen meidän työyhteisössämme ja työpaikkamme kulttuurissa. Ihmiset alkoivat voida paljon paremmin. Mielenterveysongelmat ovat laskusuunnassa ja sairauspoissaolot vähentyneet selvästi, Nuotto listaa.

Loistavien kokemusten ansiosta tunnetaitojen kehittämistä on nyt tarjolla kaikille VTT:n työntekijöille, eikä vain esihenkilöille. Jo 700 VTT:n työntekijää on käynyt läpi vapaaehtoisen tunnetoimijuusvalmennuksen.

Tunteisiin käsiksi työturvallisuuden kautta Rakennuskonserni Skanskassa on toteutettu yli seitsemän vuotta turvallisuuskulttuurin kehityshanketta, LIFEa, jonka lähtökohtana on oivalluttaa ihmisiä huolehtimaan omasta ja työkaverin turvallisuudesta. Sitä kautta on päästy käsiksi myös tunteisiin.

– Turvallisuus on helppo aihe keskusteluille, koska jokainen mieltää sen tärkeyden. Turvallisuuden pohtiminen yhdessä on mahdollistanut vaikeammistakin asioista keskustelemisen, ja nyt voimme puhua myös tunteista, kertoo Skanskan HSE-päällikkö Taru Lankinen.

Jokainen skanskalainen johtajia myöten on osallistunut työajallaan erilliseen LIFE-riiheen, ja lisäksi turvallisuusaiheita on nostettu isoihin ja pienempiin keskusteluihin, joiden vetäjiksi on koulutettu Skanskan omia työntekijöitä niin työnjohdosta kuin rivityöntekijöistäkin.

Keskusteluiden teemat nousevat työn arjesta ja turvallisuudesta. Yhdessä voidaan esimerkiksi pohtia ihan yleisellä tasolla, miten kiire ja paineet vaikuttavat turvallisuudesta huolehtimiseen, millaisia esteitä on turvallisuudesta huolehtimiselle ja miksi on vaikea tuoda esille asioita, jotka selvästi heikentävät työkaverin turvallisuutta.

– Tunteet liittyvät vahvasti näihin arvokeskusteluihin. Monesti asiat, joita koetaan jonkin toiminnan esteenä, ovatkin pelkoa, joka on vahva tunne.

Näin tunne tulee automaattisesti käsiteltäväksi ja työntekijä voi rohkaistua sanoittamaan tunteita, kuvailee

MITÄ TUNTEET OVAT?

Tunteiden anatomia – näin tunteet syntyvät Tunteet ovat psyykkisiä ja fyysisiä tiloja, joiden avulla selviämme erilaisista tilanteista.

Tunteet ohjaavat ihmisen käyttäytymistä ja ajattelua.

Ne vaikuttavat muun muassa siihen, mihin kiinnitämme huomiota.

Tunteet myös säätelevät tarkkaavaisuutemme laajuutta: vaaran hetkellä ihminen keskittyy vain vaaran aiheuttajaan, kun taas turvassa on aikaa ajattelulle ja asioiden pohdiskelulle.

– Työelämässä positiivinen tunnetila voi kehittää luovaa ajattelua, kun taas pelon ja ahdistuksen tunteet saattavat kaventaa ajattelukykyä, kertoo aivotutkija Vesa Putkinen.

Missä tunne syntyy?

Aivoissa on tiettyjä alueiden verkkoja, jotka aktivoituvat tunteissa. Mielihyvän tunteet lisäävät dopamiinin ja opioidien eritystä. Aivoissa ei kuitenkaan ole esimerkiksi ilokeskusta, vaan eri tunteet – vaikkapa ilo tai pelko esimerkiksi elokuvia katsellessa tai musiikkia kuunnellessa – aktivoivat pitkälti samoja aivoalueita.

Miten tunteet vaikuttavat?

Leimaamme tunteita herättävät tilanteet usein automaattisesti negatiiviseksi tai positiiviseksi. Autonominen hermosto herää ja ihminen alkaa toimia tunteen johdattamalla tavalla, esimerkiksi itkeä tai nauraa.

Voiko tunteita hallita?

Tunnereaktioita pystyy hallitsemaan tiettyyn pisteeseen asti, mutta se vaatii ponnistelua ja aktivoi otsalohkoa, joka vastaa toiminnanohjauksesta ja muista korkean tason kognitiivisista toiminnoista.

Miten työelämä näkyy tunteissa?

Ihmiset kokevat kyselyiden mukaan keskimäärin enemmän myönteisiä kuin negatiivisia tunteita. Myönteiset tunteet näyttäisivät lisääntyvän iltaa ja viikonloppua kohden, eli työelämässä saattaa olla enemmän kielteisiä tunteita aiheuttavia tekijöitä kuin yksityiselämässä.

Onko ihmisillä koko ajan tunteita?

Tunteet eivät ole koko ajan pinnassa. Jos työntekijä on keskittynyt ja asiat sujuvat ”kuin omalla painollaan”, ihminen ei tunne voimakkaita tunteita kuin ehkä mielihyvää siitä, että työ luistaa.

Vesa Putkinen aivotutkija, akatemiatutkija Turun yliopisto, Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS) 1 ― 2024

TELMA

21

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

Tunteet huomioiva pomo rakentaa vahvaa työyhteisöä

”

22

Päivi Hökkä jatkuvan oppimisen tenure track -professori Tampereen yliopisto

Tunnetoimijuuden kehittäminen kannattaisi lisätä jokaisen yrityksen strategiaan, sanoo jatkuvaa oppimista tutkinut Päivi Hökkä.

Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosikymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.

Johtajien toiminnalla on keskeinen merkitys työpaikkojen tunneilmapiirille. Myös se, miten johtaja tai esihenkilö käsittelee ja ilmaisee omia tunteitaan, antaa työyhteisölle esimerkkiä.

Näistä syistä tunnetoimijuus ja tunteet huomioiva johtaminen kannattaisi lisätä yrityksen strategiaan niin, että työpaikalle rakennettaisiin tietoisesti hyvää tunneilmapiiriä.

Suomessa strateginen johtaminen on hyvällä tasolla, mutta tunteet huomioivassa johtamisessa ollaan vielä lapsen kengissä. Tutkimustuloksista huolimatta tunteita ei vielä ymmärretä työn tärkeänä voimavarana.

Ehkä monessa yrityksessä vielä ajatellaan, että tunteet ovat irrationaalisia eivätkä liity järkevään ja tulokselliseen toimintaan – että tunteet

TELMA

1 ― 2024

ovat jotenkin rationaalisen toiminnan vastakohta.

Tunteet huomioiva johtaminen on kuitenkin tärkeä osa yrityksen toimintaa, sillä myönteiset tunteet, kuten innostuneisuus ja luottamus, lisäävät kykyä ratkaista ongelmia ja sietää vastoinkäymisiä. Negatiiviset tunteet taas kapeuttavat ajatteluamme ja estävät uusien ratkaisujen keksimistä.

Tunteet huomioiva johtaminen on aitojen tunteiden tunnistamista ja sen ymmärtämistä, miten erilaiset tunteet vaikuttavat työhön ja työpaikan ilmapiiriin. Lisäksi se on taitoa vahvistaa positiivisia tunteita ja kykyä sekä rohkeutta kohdata ja käsitellä negatiivisia tunteita.

Tunteet huomioiva johtaminen ei siis tarkoita, että työpaikalla kannustetaan itkeä vollottamaan, kiljumaan riemusta tai kiroilemaan aina, kun siltä tuntuu. Se ei liioin tarkoita pakkopositiivisuutta.

Tunnetoimijuus ei ole sisäsyntyinen ominaisuus, vaan taito, jota voi oppia.

Jo tietoisuus tunteiden olemassaolosta on iso askel eteenpäin.

Työpaikan tunneilmapiirin kehittäminen voi alkaa ihan perusasioista, kuten että tervehditään ja kysytään kuulumisia – kohdataan toinen ihminen.

Päivi Hökkä on tutkinut organisaatioiden uudistumista ja uudistamista, toimijuuden ilmenemistä organisaatioissa sekä johtamisen kysymyksiä.

Skanskan työhyvinvointipäällikkö Helena Pekkanen.

Skanskassa on päästy tunteista keskusteluissa nopeasti syvemmälle kuin odotettiin. Työntekijöille syntyy oivalluksia ja kriittisimmätkin mielet ovat muuttuneet. LIFE-keskusteluita ei pidetä turhana työajan haaskauksena, vaan niiden hyöty on havaittu työn turvallisuuden ja sujuvuuden parantumisena.

– Avoin keskustelukulttuuri on tuonut meidän työntekijöillemme psykologista turvallisuutta niin, että myös hankalia asioita uskalletaan tuoda esiin, eikä tarvitse pelätä, että siitä seuraa jotain ikävää. On arvokasta, että uskalletaan olla eri mieltä, Pekkanen painottaa.

Viime vuonna Skanskan työhyvinvointipäivien työpajoissa keskusteltiin jo aivan suoraan tunteista. Keskusteluissa pohdittiin, millaisissa tilanteissa turhautuminen, huolestuneisuus, ammattiylpeys tai kiitollisuus näkyvät työpaikalla ja niiden taustalla olevia asioita kannattaa tuoda esille.

– Vielä seitsemän vuotta sitten meidän yrityksessämme tunteista puhuminen näin suoraan olisi ollut vaikeaa, mutta nyt se on mahdollista ja olemme siihen valmiita, Taru Lankinen iloitsee.

Tutustu työkaveriin – se auttaa myös etätyössä Sekä Skanskan että VTT:n esimerkit todistavat, että omien tunteiden ymmärtäminen ja tunnejohtajuuden kehittäminen vievät työyhteisöjä toimivaan suuntaan. Mutta mikä neuvoksi, jos työkaverin kanssa ei kaikesta tunnetietoisuudesta huolimatta synkkaa?

Merja Kalm neuvoo, että työkavereita voi oppia ymmärtämään paremmin tutustumalla heihin ja heittämällä välillä työroolit romukoppaan. Kun ihmisten roolit vaihtuvat ja puhutaan välillä jostain muusta kuin työstä, ymmärrys toista ihmistä kohtaan usein lisääntyy.

– Työyhteisöä voi lujittaa jokin kiva tapahtuma, esimerkiksi liikuntailtapäivä tai konsertti, johon saa tuoda mukaan kumppanin tai vaikka koko perheen.

Voi olla silmiä avaavaa huomata, että

KUVA SABRINA BQAIN

TUNNETOIMIJUUS

”

Avoin keskustelukulttuuri tuo psykologista turvallisuutta.

Tunteet liittyvät vahvasti arvokeskusteluihin Skanskalla, sanovat Helena Pekkanen (vas.) ja Taru Lankinen.

1 ― 2024

TELMA

23

”

Aloita Teams-palaveri kysymällä muiden kuulumisia.

Hyvällä tunne­ toimijuudella on todella iso merkitys koko työyhteisön hyvinvoinnille, sanoo Kirsi Nuotto.

24

TELMA

1 ― 2024

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

KUVA SABRINA BQAIN

tiukka työkaveri onkin myös hellä isä, äiti tai puoliso, Kalm sanoo.

Erityisen tärkeää työkavereiden tunteminen on työpaikoilla, joissa tehdään paljon etätyötä. Ruudun takaa on hankala tulkita itselle vieraan ihmisen ilmeitä, eleitä ja muuta sanatonta viestintää.

– Kamerat on pistettävä päälle, jos haluamme edes jonkin verran tunnistaa ihmisten tunteita etänä. Jos itse on kova puhumaan, voi ottaa toisia mukaan kysymällä, että ”mitä muut ovat tästä asiasta mieltä”. Se auttaa paljon, jos tuntee palaveriin osallistujia ennestään ja on tavannut heitä myös kasvotusten, Kalm vinkkaa.

VTT:n tunnetoimijuusvalmennus toteutettiin etänä, koska se ajoittui korona-aikaan. Jokaiselle koulutukseen osallistuvalle valittiin satunnaiset oppimiskollegat, joiden kanssa taitoja sparrailtiin ja harjoiteltiin ruudun välityksellä. Etävalmennuksesta oli myös yllättävää hyötyä.

– Ajankohta oli oikeastaan otollinen, koska oppiemme ansiosta saimme pidettyä hyvän yhteyden henkilöstöön myös koronarajoitusten aikaan ihmisten jäätyä etätöihin, Nuotto pohtii.

Tunnetaitojen valmennussessiot aloitettiin aina kysymällä jokaiselta, että ”miten menee”. Sillä tavalla päästiin tilanteeseen, jossa oli helpompi puhua, miltä esimerkiksi jokin työtehtävä tuntuu. Samaa käytäntöä sovelletaan nykyään VTT:n etäpalavereissa ja fyysisissä tiimitapaamisissa.

– Kaikilla on välillä huonompia päiviä ja senkin voi kertoa. Vaikkapa stressaantunut olo on helpompi tuoda esiin, jos kokous alkaa kysymällä, ”mitä sinulle kuuluu” ja vastaus halutaan oikeasti ottaa vastaan, Nuotto selittää.

TUNNEÄLY

Tunnetaidot parantavat työntekijöiden vuorovaikutusta ja palautumista Taina Hintsa terveyspsykologian professori Itä-Suomen yliopisto

Esihenkilöt oppivat harjoittelemalla tunnistamaan omia tunteitaan ja kohtamaan alaisiaan, kertoo professori Taina Hintsa.

Itä-Suomen yliopistossa tutkittiin tunnetaitojen, hyvinvoinnin ja palautumisen välisiä yhteyksiä. Työsuojelurahaston rahoittaman ohjelman tutkittaviksi valittiin esihenkilöitä majoitus- ja ravintola-alalta, koulujen rehtoreita ja urheiluvalmentajia.

– Aloitusseminaarissa ja tapaamisissa puhuttiin tunnetaidoista sekä ihmisten yksilöllistä eroista, kuten esimerkiksi siitä, että jokin tilanne voi olla toiselle ihmiselle stressaava, kun taas toiselle ihmiselle sama tilanne voi olla innostava haaste, Taina Hintsa sanoo.

Ohjelman aikana paneuduttiin myös siihen, miten tunnetaitoja voi harjoitella.

– Pyysimme osallistujia kirjoittamaan jostain vapaa-ajan tapahtumasta ja siitä, millaisia tunteita se aiheutti ja miten tilanne ratkesi. Toinen samanlainen kirjoitusharjoitus tehtiin työpaikalta.

Kirjoitusharjoituksen tarkoituksena oli oppia tunnistamaan omia tunteita, mikä edistää tunnetaitojen kehittymistä. Tunneälykkyys

tarkoittaa sitä, että ihminen pystyy tunnistamaan tunteitaan ja käsittelemään niitä.

– Ihmisten kokemukset vaikuttavat tunnetaitojen kehittymiseen. Jos tunnistaa omat tunteet, on helpompi huomioida toisten tunteita.

Paremmat tunnetaidot ovat myös yhteydessä siihen, miten ihminen palautuu töiden jälkeen. Ohjelma auttoi esihenkilöitä kiinnittämään entistä enemmän huomiota omaan palautumiseensa.

– Tunteet ohjaavat meitä siinä, millainen toiminta vetää puoleensa tai työntää luotaan. Oppiessaan tunnistamaan omia tunteitaan voi huomata, millaiset asiat ovat itselle tärkeitä. Itselle tärkeiden asioiden tunnistaminen saattaa edistää myös palautumista, Hintsa kertoo.

Osallistujat kokivat saaneensa ohjelmasta apua erityisesti toisten ihmisten kohtaamiseen ja haastaviin vuorovaikutustilanteisiin.

Myös omien tunteiden tunnistaminen ja palautumisen huomioiminen kehittyivät.

Työntekijät ja valmennettavat saivat antaa ohjelman jälkeen nimetöntä palautetta.

– Palautteissa kiitettiin, että esihenkilö kuuntelee nykyään enemmän ja hänellä on aikaa alaisilleen, Hintsa kiteyttää.

Taina Hintsa on tutkinut työterveyspsykologiaa, hyvinvointia, tunnetaitoja, työhyvinvointia ja työpsykologiaa.

1 ― 2024

TELMA

25

INFOGRAFIIKKA

Näin tunteet leiskuvat kehoissa Bodily maps of emotions -tutkimus kertoo, että tunteet koetaan kehoissa samalla lailla eri puolilla maailmaa.

Teksti Jouko Vuorela

TEEMA TUNTEET TYÖELÄMÄSSÄ

Perustunteet

Viha

Pelko

Inho

Muut tunteet

Tutkimuksessa koehenkilöille (n=701) annettiin aluksi kaksi varjokuvaa kehosta.

Sitten heille näytettiin tunteisiin vaikuttavia sanoja, tarinoita, elokuvia ja ilmeitä.

Koehenkilöitä pyydettiin jokaisen ärsykkeen kohdalla värittämään toiseen varjokuvaan punaisella kehon alueet, joissa he tunsivat aktiivisuuden kasvavan, ja toiseen kuvaan sinisellä kehon alueet, joissa he tunsivat aktiivisuuden laskevan.

Sitten varjokuvat yhdistettiin tunnekartoiksi.

Tutkimukseen osallistui koehenkilöitä sekä Länsi-Euroopasta että Itä-Aasiasta. Tunnekartat näyttivät yhden­ mukaisilta sekä länsieurooppalaisilla että itäaasialaisilla koehenkilöillä.

Tutkimuksen perusteella tunteet voidaan esittää kehon tunnekarttoina, jotka ovat voimassa samanlaisina eri puolilla maailmaa.

26

TELMA

1 ― 2024

Ahdistus

Rakkaus

Ylpeys Suvi Österman

Tunnekartat (sanojen vaikutus) — Aktiivisuus lisääntyy Aktiivisuus väheni Sanojen aiheuttamien perustunteiden (ylempi) ja muiden tunteiden tunne­ kartat. Ne näyttävät alueet, joissa aktiivisuus lisään­ tyi (punainen väri) tai väheni (sininen väri) eri tunteiden aikana.

Onni

Suru

Yllätys

Neutraali

Embody-työkalu — A

B

C

Suru

Halveksunta

Masennus

Häpeä

Kateus

Lähde: Nummenmaa et al.: Bodily Maps of Emotions

Koehenkilöt värit­ tivät punaisella kehon varjokuvien alueita (A), joissa aktiivisuus tuntui lisääntyvän ja sinisellä alueita (B), joissa aktii­ visuus tuntui vähe­ nevän tunteen aikana (B), minkä jälkeen kartat yhdistettiin (C).

1 ― 2024

TELMA

27

Pahuus herättää ajatuksia ja tunteita.

Mitkä ovat syyt teon takana? Halusin ymmärtää, mistä on kyse, sanoo Kaisa Hallberg-Virtanen.

28

TELMA

1 ― 2024

MINUN TYÖPÄIVÄNI

” Kukaan ei synny tekemään rikoksia” Psykologi Kaisa Hallberg-Virtanen työskentelee Turun vankilassa. Alalle vei halu ymmärtää ihmistä tuomitsemisen sijaan.

Vaikeiden tunteiden käsittelyssä auttavat työnohjaus, liikunta ja rikosohjelmien välttäminen vapaa-alalla. Teksti Tiina Tuppurainen

M

Mikä saa ihmisen tekemään toiselle pahaa?

Tämä kysymys kiinnosti psykologi Kaisa Hallberg-Virtasta niin paljon, että hän meni Turun vankilaan harjoitteluun vuonna 2011.

Valmistuttuaan 2012 hän työskenteli viisi vuotta terveyskeskuksessa, kunnes palasi vankilaan töihin.

– Pahuus herättää ajatuksia ja tunteita, mutta ei kukaan synny tekemään rikoksia.

Mitkä ovat syyt teon takana? Halusin ymmärtää, mistä on kyse.

Suvi Laine

Olennaista on vangin oma halu kuntoutua ja ajatella, että elämä voisi olla jotain muuta.

Psykologin työ vankilassa ei sovi säikylle ja aralle ihmiselle, uskoo Hallberg-Virtanen. Työssä vaaditaan kykyä kohdata hankalia asioita.

– Pitää olla kiinnostus näihin ilmiöihin mutta pitää myös tuntea olevansa turvassa. Itse koen työni turvalliseksi: täällä on koko ajan vartijat ja hälyttimet.

Toiset asiat kuitenkin koskettavat enemmän kuin toiset. Silloin hän pyrkii uteliaisuuteen: mitä on tapahtunut ja miksi? Näin hän etäännyttää itsensä kauheasta teosta tutkivaan asemaan.

Välillä hän miettii, miksi juuri tämä teko herättää minussa niin hankalaa oloa.

– Työnohjaus on tärkeää. Psykologin työssä siihen on lakisääteinen velvollisuus. Saan sieltä kerran kuussa työkaluja ja keinoja, joilla pystyn hoitamaan työtäni eettisesti ja käsittelemään vaikeita tunteita. Näin työkyky, objektiivisuus ja potilasturvallisuus säilyvät.

Muurit rajaavat myös mieltä Hallberg-Virtanen valmistui psykoterapeutiksi viime keväänä.

– Vankila sulkee jonkin verran ovia psykoterapeuttiselta prosessilta. Kun on konkreettisesti muurit ympärillä, ne siirtyvät välillä myös mieleen.

Kun vanki viettää kaiken aikansa muiden rikollisten kanssa, voi olla vaikea mieltää, mitä elämä voisi olla siviilissä. Vielä vaikeampaa se on, jos tavallisesta elämästä ei ole kokemusta.

Monella on pitkä laitostausta, eikä osa ole koskaan ollut töissä.

– Vankila voi tuntua todella turvalliselta: siellä on säännöt, raamit ja päivärytmi. Mitä tapahtuu, kun se katoaa? Miten käydään kaupassa ja maksetaan laskut?

Työssä vaaditaan joustavuutta: välillä tapaaminen peruuntuu lyhyellä varoitusajalla. Silloin sovitaan uusi.

Parhaita hetkiä ovat ne, joissa vanki antaa positiivista palautetta ja kertoo, että psykologista on ollut apua. Tuntuu myös hyvältä kuulla, jos vanki on saanut elämänsä raiteilleen.

1 ― 2024

TELMA

29

MINUN TYÖPÄIVÄNI

Onnistumisen tunteita herättää myös se, kun voi purkaa asiakkaan kanssa syntyneen konfliktin. Tällöin yhteistyö parhaimmillaan syvenee.

Työ herättää muitakin tunteita. Yksi niistä on turhautuminen – jos yhteiskunta olisi puuttunut ajoissa, tämän nuoren ei tarvitsisi nyt olla vankilassa.

Se herättää myös surua, avuttomuutta ja ärtymystä.

– Jos asiakas pystyy avaamaan, mikä on ollut hänelle tosi vaikeaa, silloin koen, että olen luottamuksen arvoinen ja minun pitää kantaa se hyvin.

Hallberg-Virtanen kokee työssään jatkuvaa ristiriitaa. Kun vanki odottaa tuomiota, hänelle toivoo suopeaa ratkaisua, vaikka samalla tiedostaa teon uhrit.

– Työnkuvaani kuuluu tukea vankia kohti rikoksetonta elämää, eikä se onnistu, jos itse lähtee syyttäjän rooliin.

Pyrin auttamaan parhaani mukaan ja olemaan myötätuntoinen.

Myötätuntoa pitää tuntea myös itseä kohtaan: sallia ristiriitaiset tunteet ja palauttaa itsensä perustyön ääreen.

Kun vanki odottaa tuomiota, hänelle toivoo suopeaa ratkaisua, vaikka samalla tiedostaa teon uhrit.

AIKAJANA

08:00

Kaisa HallbergVirtasen työpäivä

Työpäivä alkaa. Hallberg-Virtanen lukee sähköpostit ja tarkistaa, mitä päivä toisi tullessaan. Päivät kuitenkin vaihtelevat paljon akuuttien asioiden mukaan.

Jos pitää valmistautua tapaamiseen, hän tekee sen.

Ensimmäinen alkaa yleensä yhdeksältä, toinen kymmeneltä.

16:00

15:00

13:00

Työpäivä päättyy, mutta joskus päivä venähtää. Perjantaisin hän perehtyy yleensä klo 12:n jälkeen ammattikirjallisuuteen.

Hallberg-Virtanen tekee tapaamisista kirjaukset ja hoitaa muita asioita, varaa esimerkiksi aikoja vangeille ja vastailee asioimislomakkeisiin, joilla vangit ovat häneen yhteydessä.

Asiakastapaamiset yhdeltä ja kahdelta.

Klo 15:n jälkeen Hallberg-Virtanen ei yleensä enää tapaa vankeja, sillä osastot aloittavat vähitellen iltapuuhat.

30

TELMA

1 ― 2024

– Loppujen lopuksi meillä Suomessa lähes kaikki vapautuvat joskus, joten on järkevää pyrkiä kuntouttavaan työhön.

Kaisa Hallberg-Virtanen —

Koulutus: Valmistui vuonna 2012 psykologiksi Turun yliopistosta.

Hevimetallia ja rauhoittumista Hallberg-Virtasen mielestä vaikeat tunteet pitää vain uskaltaa kohdata ja pohtia, miksi tuntuu tältä.

– Vankilassa on kuntoutus ja rangaistus samassa paketissa, sekin on haastava kombo. Sietokykyä ei tarvitse olla loputtomiin, vaan pitää olla rajat.

Voi sanoa korrektisti, että ei ole ok, että puhut minulle noin.

Tunteiden käsittelemisessä auttavat hengitysharjoitukset, ulkoilu ja käsien ravistelu. Vapaa-ajallaan Hallberg-Virtanen ei katsele rikossarjoja eikä kuuntele rikos­ podcasteja. Myös rikosuutisia hän välttää.

– Ympärilläni on hirveästi hyvää: ystävyyssuhteet, perhe ja harrastukset.

Hän palautuu luonnossa, ratsastamalla ja kylmäuinnilla. Välillä hän laittaa työpäivän jälkeen raskaan musiikin soimaan, laulaa mukana ja ajaa autolla kovaa nopeusrajoitusten puitteissa.

Välillä palautuminen vaatii hikitreeniä: Hallberg-Virtanen on paiskonut voimapalloa seinään kuntosalilla ja kuunnellut hevimetallia. Jos olo on jo valmiiksi ylivireä, hän pyrkii rauhoittumaan. Silloin voi lähteä kävelylle tai vaikka katsomaan aaltoja merenrantaan.

Tulevaisuudelta hän toivoo sitä, että kuntouttava vankeinhoito olisi enemmän näkyvillä ja jatkumo siviiliin olisi mahdollisimman mutkatonta.

– Toivoisin, että yhteiskunnallisella tasolla oivallettaisiin hoidon merkitys.

Työharjoittelu: Teki harjoittelun Turun vankilassa ja psykiatrisen vankimielisairaalan puolella 2011 – 2012.

Työhistoria: Aloitti työt terveys­ keskuksessa pienessä kaupungissa Turun lähistöllä vuonna 2012 ja siirtyi Turun vankilaan psykologiksi vuonna 2017.

Toivoisin, että yhteiskunnallisella tasolla oivallettaisiin hoidon merkitys, sanoo Hallberg-Virtanen.

09:00

10:50

Hän menee vankien osastolle ja tapaa vangin virkailijan huoneessa. Jokaisessa tapaamisessa käydään läpi kuulumiset. Yleensä tapaaminen kestää 45 minuuttia, mutta seksuaalirikollisten ohjelmatyössä tapaamiset ovat 1,5 tunnin mittaisia.

Hallberg-Virtanen palaa huoneeseensa ennen yhtätoista, tekee tapaamisista kirjaukset ja menee syömään.

12:00

11:30

Hiljainen tunti, jolloin vartijoilla on lounastauko. Silloin Hallberg-Virtasella saattaa olla osastokokous tai sitten hän valmistelee iltapäivän tapaamisia ja tekee toimistotöitä, kuten soittaa puheluita.

Lounaalla hän syö pääsääntöisesti omia eväitään, yleensä salaattia, jonka hän on valmistanut edellisenä päivänä tai ostanut aamulla kaupasta.

1 ― 2024

TELMA

31

Tunnetoimijuus tarkoittaa omien ja muiden työntekijöiden tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä, huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikut­ tamista työpaikan arjessa.

32

TELMA

1 ― 2024

NÄKÖKULMA

Miten tunne­toimijuus auttaa yrityksiä menestymään?

Tunnetoimijuus on taitoja ja tekoja, joilla voidaan edistää strategian toteuttamista työpaikoilla. Teksti Heini Ikävälko

A

Aktiivinen, tunteisiin liittyvä toimijuus tukee yrityksen strategian toteuttamista. Tunnetoimijuus, tunteisiin liittyvä taito ja toiminta, tarkoittaa omien ja muiden työntekijöiden tunteiden tiedostamista, ymmärtämistä, huomioon ottamista sekä tunteisiin vaikuttamista työpaikan arjessa.

Koska strategia liittyy olennaisesti työpaikan arkeen, tunnetoimijuus voi myös kytkeytyä strategiaan ja sen toteuttamiseen. Tunteilla on merki­tystä strategian toteuttamisen vuorovaikutusprosesseissa, ja niihin voi liittyä sekä myönteisiä että kielteisiä tunteita, jopa saman­ aikaisesti. Vaikka jotkut saattavat väittää, etteivät tunteet ja strategia liity toisiinsa, monille meistä organisaation strategia herättää voimak­ kaita tunteita. Tunnekokemukset liittyvät esimerkiksi strategia-sanaan, strategia­dokumentteihin tai oman työn yhteydestä strategiaan.

Toimijuus-sana korostaa aktiivisuutta ja tekoja työpaikan arjessa. Ne voivat ilmetä esimerkiksi niin, että tunteet, joita oman työn yhteys stra­ tegiaan herättää, tunnistetaan, sanoitetaan ja jaetaan osana strategian käsittelyä, kuten toiminnan suunnittelua. Tunnetoimijuuden hyödyn­ täminen ei siis tarkoita tunteissa vellomista, vaan rakentavaa tunteista Getty Images

KUVA A A LTO-Y LI OPI STO

Heini Ikävalko tutkimuspäällikkö Aalto-yliopisto

käytävää keskustelua strategiaproses­ sin eri vaiheissa.

Tunnetoimijuudella näyttäisi olevan myönteinen yhteys hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen työssä, ja se on yhtey­ dessä kokemuksiin strategian toteutta­ misesta. Kokiessaan voivansa vaikuttaa tunteisiin työssään työntekijän arviot strategiasta oman työnsä merkityksel­ listämisessä näyttävät myönteisemmäl­ tä. Strategian toteuttamisessa oleellista on strategian linkittäminen työpaikan arkeen. Hyvinvoiva organisaatio luo paremmat edellytykset strategian toteuttamiselle ja onnistunut strategian toteuttaminen edistää organisaation jäsenten hyvinvointia.

Tunnetoimijuus voi tarjota niille, jotka työskentelevät strategian toteuttamisen parissa, työkalun ja nä­ kökulmia onnistuneempaan strategian toteuttamiseen.

Keskustelua voi virittää esimerkiksi näiden kysymysten avulla: •O nko meidän työpaikallamme tilaa tunteisiin liittyvälle keskustelulle strategian yhteydessä?

•O nko tämä keskustelu rakentavaa?

•M illaisia tunteita meidän työpai­ kallamme koetaan strategiaan ja strategian toteuttamiseen liittyen?

•M iten sanoitamme strategiaan liittyviä tunteita itselle ja muille?

•M iten meidän työpaikkamme jäsenet kokevat omat tunnetaitonsa ja tunteisiin vaikuttamisen työssä?

Tunnetoimijuus-mittari löytyy open access -artikkelista: Hökkä P. K., Räikkönen E., Ikävalko H., Paloniemi S. & Vähäsantanen K. (2022). Emotional Agency at Work: The Development and Validation of a Measure. Frontiers in Education, vol. 7, 852598.

1 ― 2024

TELMA

33

NÄIN ENNEN

Työniloa!

Perinteisesti työ oli nähty velvollisuutena, mutta yhteiskunnan muuttuessa siitä piti oppia nauttimaan.

Työnilosta keskusteltiin vilkkaasti ennen muuta 1930-luvulla.

Teksti Kaisa Tolvanen

S

Suomalainen työelämä on muuttunut vuosikymmenien aikana valtavasti.

Silti on joitakin kestoteemoja, jotka nousevat aina uudelleen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi niistä on työnilo, jonka tärkeyttä on haluttu korostaa useana eri aikana.

Vanhojen sanomalehtien sivuilta pystyy kurkistamaan menneiden vuosikymmenten keskusteluihin. Työnilosta kirjoiteltiin jo 1800-luvun lopulla, mutta arvoonsa aihe nousi uudella vuosisadalla. Tuolloin työnilo oli ennen kaikkea jalo tunne. Se nähtiin hyveenä, jota työntekijän tuli noudattaa aikakauden muiden hyveiden rinnalla.

Työn luonne oli muuttunut teollistumisen ja kaupungistumisen myötä.

Tehdastyö oli tyystin toisenlaista kuin 34

TELMA

1 ― 2024

maanviljely ja muut perinteiset askareet, joihin oli aikojen saatossa totuttu.

Työpäivät pysyivät pitkinä, mutta niitä ei tehtaassa ohjannut samalla tapaa vuodenajan vaihtelut tai oma kyläyhteisö. Kaupungissa työnteko myös tuntui monin tavoin raskaammalta.

Vuosisadan alun polttavat kysymykset liittyivät pitkiin työpäiviin, tehdastyön vaaroihin ja työläisten huonoon asemaan. Itsenäistymisen aikoihin Suomessa siirryttiin kahdeksantuntiseen työpäivään ja työntekijöiden oikeuksiin saatiin muitakin parannuksia. Sisällissodan jälkeen tarvittiin myös uudenlaista puhetapaa työstä ja oivallettiin, miten tyytyväinen työntekijä saa enemmän aikaan.

Sanomalehdet kirjoittivat työnilosta eniten 1930-luvulla, jolloin siitä tuli kaikkien yhteinen asia. Sitä oli hyvä kokea niin lapsen kuin aikuisen mitä erinäisimmissä askareissa ja työtehtävissä. Iloinen työtä tekevä ihminen oli yhteiskunnallinen ihanne. Työniloa ei kuitenkaan asetettu työntekijän omalle vastuulle, kuten ehkä tämän päivän yksilöllisessä kulttuurissa tehdään.

Sotien välisenä aikana työnantajan velvollisuutena oli luoda olosuhteet työnilon kokemiselle.

Erityisen hyvät edellytykset työn­ ilon kokemiselle oli silloin, kun työn jälki näkyi. Tehty työ kiitti tekijäänsä.

Työntekijöitä kehotettiin asettamaan itselleen tavoitteita ja hahmottamaan työnsä osana suurempaa kokonaiValokuvaamo Pietinen, Museovirasto

KUVA T YÖVÄ E N M US EO WE RSTAS

← Aune Urho (vas.) ja Dagmar Lempinen tekivät taidetakomossaan Helsingin Kruunun­haassa muun muassa näyttäviä valaisi­ mia vuonna 1937.

Urhon taiteilijan­ ura oli saanut alkunsa isän sepänliikkeessä.

Isä oli ottanut hänet hoitamaan kirjanpitoa, mutta tytär vaati päästä pajan puolelle luovaan työhön.

← Lapinniemen puuvillatehtaan kutojat hassutteli­ vat valokuvaajalle vuonna 1924.

KUVA VA LOKUVA A M O PI E T I N E N , M USEOV I R ASTO

→ Heinätöissä syntyi usein työkilpailuja, joissa kannustettiin nopeimpia niitto­ miehiä. Viikatetta teroitetaan Karja­ lohjalla vuonna 1938.

suutta. Toisteinen työ ei tuntunut koskaan loppuvan, mutta yksilökin saattoi kokea työniloa, jos näki itsensä merkityksellisenä osana isoa tehdasta.

Vaikka työniloa saattaa kokea kaikenlaisissa ammateissa, aina jotkut ovat olleet töissään muita etuoikeutetumpia. Sata vuotta sitten erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden nähtiin kokevan luovaa työniloa. Vanhoissa sanomalehdissä silti yksi ryhmä nousee kaikkien edelle: eniten työnilosta pääsivät nauttimaan maanviljelijät.

Talonpoika nähtiin vapaana tekemään työnsä, kuinka tahtoo. Hän koki työniloa viljan kasvaessa silmiensä edessä.

Työnilosta puhumisella yritettiin nostaa kotirintaman tunnelmia vielä sotavuosina, mutta jatkosodan päätyttyä puhetapa päättyi kuin seinään.

Jälleenrakennuksen ja sotakorvausten aikana ei ollut sopivaa korostaa työniloa. Työtä kun oli kaikilla liikaakin.

Jos työnilo oli ennen tavoiteltava tunne ja hyvyyden mitta, tänä päivänä se nähdään ennemmin vastalääkkeenä työuupumukselle. Ainainen kiire on kuitenkin pysynyt työnilon suurimpana esteenä. Sata vuotta sitten työnilon nähtiin syntyvän töiden tullessa valmiiksi, työn merkityksen korostuessa tai työyhteisön yhteisissä hetkissä – aivan kuten tänäkin päivänä.

1 ― 2024

TELMA

35

Jussi Eskola

TELMA LIIKENTEESSÄ

ILTA

LIIBAAN ALI MOHAMUD ON AJANUT TAKSIA NELJÄN VUODEN AJAN. HÄN TEKEE YLEENSÄ ILTAVUOROJA, JOTEN TALVIAIKAAN HÄN ON LIIKKEELLÄ MILTEI PELKÄSTÄÄN PIMEÄLLÄ.

Teksti Jussi Eskola

36

TELMA

1 ― 2024

VUOROSSA

Saan paljon kehuja asiakaspalveluasenteestani. Olen sosiaalinen. Tervehdin ja hymyilen hyväntuulisesti. On kiva, kun voi olla avuksi, Liibaan Ali Mohamud sanoo.

1 ― 2024

TELMA

37

Liibaan Ali Mohamud ajaa taksia osa-aikaisesti, mutta melko paljon. Hänen kaltaisiaan kuljettajia tarvitaan. Muuten ei varsinkaan ilta- ja yövuoroihin löytyisi riittävästi tekijöitä.

A 38

TELMA

1 ― 2024

Autotallin ovet avautuvat ja tilataksi kaartaa Helsingin iltahämärään, keltainen valo vilkkuu katolla. Iltapäiväruuhka on lopuillaan, mutta Liibaan Ali Mohamudin työpäivä vasta alkaa. Tutut istuinasetukset päälle muistipaikasta. Hän kuittaa tilauksen vastaanotetuksi. Mittari päälle.

Edessä on kahdeksan tuntia ajamista pyryssä ja tuiskeessa. Normipäivä toimistolla.

Tuttuun tapaan työvuoro alkaa keskustasta, ja sen jälkeen tie vie, minne vie. Turistit lentokentälle, seurue ravintolaillalliselle, eläkeläisporukka kotiin teatterista. Ja baarikävijöitä, niitä riittää.

– Siellä missä on kysyntää, sinne sitten ajaudutaan.

Liibaan Ali Mohamud ajaa taksia osa-aikaisesti, mutta melko paljon.

Hänen kaltaisiaan kuljettajia tarvitaan.

Muuten ei varsinkaan ilta- ja yövuoroihin löytyisi riittävästi tekijöitä.

Liibaan aloitti taksin ratissa neljä vuotta sitten 19-vuotiaana, heti lukion ja armeijan jälkeen. Ala oli jo tuttu kaverien ja serkkujen kertomuksista.

– Olin nuori ja ajokortti oli ollut taskussa vuoden verran. Ajattelin, että tässä työssä voisi nähdä kaupunkia ja ajella autolla. Homma vei mennessään.

Tämä on mukavaa ja vapaata työtä, jota voi tehdä silloin, kun itselle sopii.

Nykyään opiskelen, mutta olen jatkanut näitä töitä sen mukaan, miten ehdin.

Koulutusta jatkuvan oppimisen mallilla Liibaanilla riitti opiskeltavaa myös taksikuskin töihin. Mikään ilmoitusluontoinen asia ei kuljettajaksi pääseminen ole – ainakaan perinteisemmissä taksiyhtiöissä.

Ensin Liibaan suoritti Traficomin kokeen ja sai taksinkuljettajan ajoluvan.

Sen jälkeen Taksi Helsinki perehdytti hänet yrityksen toimintatapoihin ja koulutti lisää. Osa koulutuksesta oli paikan päällä, osa itseopiskelumateriaalia. Tunnollisesti hän pänttäsi kadut ja kartan. Kirjallinen koe meni läpi ensiyrittämällä.

Tämän jälkeen oli vielä koulutuksia ja kokeita taksamittarin käytöstä, paikallistuntemuksesta ja tilausjärjestelmäs-

JOSKUS ON KIIRE LENTOKENTÄLLE JA KESKUSTA ON IHAN TUKOSSA. SILLOIN PAIKALLISTUNTEMUKSELLA VOI VALITA HYVÄN REITIN.

tä. Kahdessa kuuden tunnin tutor-ajossa Liibaan kiersi työnantajansa kanssa pääkaupunkiseudun keskeisimpiä taksipaikkoja oppien niiden käytännöt.

– Kun nämä vaiheet on suoritettu hyväksytysti, kuljettaja pääsee töihin ja kirjautumaan välitysjärjestelmäämme, Taksi Helsingin liiketoimintapäällikkö Juha Sirviö kertoo.

Lopulta Liibaan sai kuljettajakortin, niin sanotun id-kortin. Työt alkoivat, mutta kouluttautuminen ei loppunut.

– Meillä koulutus perustuu jatkuvan oppimisen malliin. Jatkokoulutusten kautta voidaan välittää kuljettajalle myös vaativampia kuljetuksia, Sirviö kertoo.

Liibaan haluaa kehittyä työssään päivittäin. Esimerkiksi paikallistuntemusta voi aina parantaa.

– Kun vien asiakkaan ensimmäisen kerran jollekin tietylle kadulle, painan sen mieleen ja muistan sitten aina.

Seuraavalla kerralla en enää tarvitse karttaohjelmaa, hän sanoo.

– Joskus on kiire lentokentälle ja keskusta on ihan tukossa. Silloin tuntuu, että on pakko onnistua. Paikallistunte-

3 x työturvallisuus takseissa ❶ Kuljettajan täytyy tarkkailla,

miltä asiakas vaikuttaa ja miettiä jo etukäteen, mitä tekee, jos tilanne kiristyy. Yöaikaan kyytiin tulee kaikenlaista kulkijaa. Joskus riidanhaluisuus kohdistuu taksinkuljettajaan.

❷ Autossa on oltava asian-

mukaiset turvallisuusvälineet, kuten esimerkiksi turvakamerat. Kuljettajalla täytyy olla mahdollisuus hälyttää huomaamattomasti apua, jos tilanne eskaloituu.

❸ On työnantajan tehtävä valvoa, että kuljettaja toimii asiallisesti työaikojen suhteen ja pitää kunnon lepotauot työvuorojen aikana. Väsyneenä ei saa ajaa. Etenkin haastavilla keleillä ja pimeällä täytyy olla erityisen tarkkana.

muksella voi valita hyvän reitin. Minun kyytini takia asiakas ei ole koskaan myöhästynyt.

Taksiala kaipaa luottamuksen palauttamista Jos Liibaan olisi halunnut nopeammin taksin rattiin, se olisi ollut mahdollista alan uudempien yrittäjien kautta. Nämä alustatalouden toimijat suhtautuvat usein suuripiirteisemmin koulutukseen, perehdytykseen ja laadunvalvontaan.

– Kilpailu on kiristynyt merkittävästi pääkaupunkiseudulla, Juha Sirviö huokaa yli 20 vuoden kokemuksella taksialalta.

– Tunnuksettomien ja järjestäytymättömien taksien määrästä meillä ei ole mitään käsitystä. Emme edes tiedä, kuinka paljon täällä on taksinkuljettajia.

Asiakkaiden luottamus on romahtanut, ja se vaikuttaa myös tällaisiin perinteisiin taksiyhtiöihin.

Kun vuonna 2017 taksiliikenteeseen luotti 85 prosenttia vastaajista, viittä vuotta myöhemmin luku oli laskenut hieman yli 40 prosenttiin, ilmenee Kantarin tutkimustuloksista. Suunnilleen 1 ― 2024

TELMA

39

Kerran päihtyneet asiakkaat kysyivät, mistä olen kotoisin.

Ajoimme Mannerheimintiellä ja sanoin, että katse vasempaan päin. Haartmaninkatu 2, Naistenklinikka. Sieltä minä olen tullut, Liibaan kertoo.

samalla ajanjaksolla taksien hinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan nousseet 28 prosenttia.

– Nyt kentällä on paljon toimijoita, joilla on erilaiset pelisäännöt. Valvonnan puutteen takia tilanne hieman rehottaa näiden alustatalouden toimijoiden kanssa, Juha Sirviö huomauttaa.

– Monet asiakkaat ajattelevat, että taksi kuin taksi, kunhan on keltainen kupu katolla. Se saattaa tulla yllätyksenä, että palvelu voi olla eri toimijoilla mitä tahansa.

Taksi Helsinki ei halua lähteä tällaiseen kilpailuun. Laatu, asiakaslähtöisyys ja turvallisuus ovat Sirviön mukaan asioita, joihin yhtiö haluaa panostaa jatkossakin, vaikka se hieman hinnassa näkyykin.

Liibaan on palkkatasoonsa tyytyväinen.

– Tämä on provisiopalkkausta, joten jos on hiljaisempaa, silloin tienaa vähemmän. Omalla aktiivisuudella palkkaan voi vaikuttaa paljon.

Naistenklinikalta maailmalle Liibaan ryhtyi kuljettajaksi taksiuudistuksen alkuvuosina. Myös hän on 40

TELMA

1 ― 2024

3 x työhyvinvointi taksialalla ❶ Ergonomia on tärkeää.

Kun ajaa pitkiä päiviä ja istuu siellä maisemakonttorissa, on tärkeää säätää penkki oikein.

❷ Usein kuvitellaan, että

taksin ajaminen on helppoa, mutta tämä työ on vaativaa henkisesti ja fyysisesti.

Autossa kuunnellaan paljon ihmisten tarinoita, joten jos kuljettajan omat asiat eivät ole kunnossa, saattaa sanoa asiakkaalle vastaan tai hermostua liikaa.

❸ Jotkut haluavat ajaa pelkkää yövuoroa, toiset pelkkää päivävuoroa. Erilaisiin vuorokausirytmeihin tottuminen on vaikeaa. On tärkeää, että kun lähtee esimerkiksi yövuoroon, on huolehtinut riittävästä levosta.

saanut osansa matkustajien ennakkoluuloista ja -asenteista.

– Usein asiakkaat kysyvät heti aluksi, että onko meidän kuski mistä päin?

Vastaan, että olen ihan Suomessa syntynyt, äitini on suomalainen ja isä Somaliasta. He ovat sitten, wau, todella mukavaa, että sattui tällainen kuljettaja.

Joskus Liibaan saa kuulla maahanmuuttokriittisiä kommentteja, mutta hän sivuuttaa ne, kuten työnantajakin on ohjeistanut.

– Kohtelen kaikkia asiakkaita samalla tavalla, vaikka joku kohtelisikin minua eri lailla taustani takia. Saa kysellä ja vastailen, mutta en koskaan lähde provosoitumaan mistään.

– Kerran päihtyneet asiakkaat kysyivät, mistä olen kotoisin. Ajoimme Mannerheimintiellä ja sanoin, että katse vasempaan päin. Haartmaninkatu 2, Naistenklinikka. Sieltä minä olen tullut.

Asiakaskohtaamiset työn paras puoli Liibaan ei ole koskaan kokenut itseään turvattomaksi taksin ratissa. Hänen

ASIAKASKOHTAAMISET OVAT TÄMÄN TYÖN PARHAITA PUOLIA JA ISO SYY, MIKSI TÄTÄ TEEN. KOHTAAN JOKAISEN IHMISENÄ.

mukaansa Taksi Helsingin asiakkaat käyttäytyvät enimmäkseen hyvin.

Harvat haastavat tilanteet ajoittuvat usein ravintoloiden sulkemisaikojen yhteyteen. Silloin on joskus tarvetta pienelle sääntöjen kertaukselle.

– Joskus asiakkaat sitten valittavat, että huono kuski, mutta kun lähdetään liikkeelle, he jo pahoittelevat. Joskus ihmiset tulevat vähän huonolla tuulella kyytiin, mutta lopulta lähtevät ihan hyvällä tuulella.

– Asiakaskohtaamiset ovat tämän työn parhaita puolia ja iso syy, minkä takia tätä teen. Kohtaan jokaisen ihmisenä.

– Asiakkaiden kanssa on mukava jutella. Yritysjohtajilta tulee joskus vinkkejä. Iäkkäämpiä ihmisiä autan kantamusten kanssa tai tarjoan tukea, jos on vaikka liukasta. Myös lapsiperheitä on mukava kuljettaa. Lapsilla juttua riittää.

Asiakkaita tai asiakasryhmiä on yleensä yhdessä vuorossa 6–20 ja ajokilometrejä kertyy 150–300, tai joskus enemmänkin.

– Esimerkiksi Tampereelle ja

Turkuun olen mennyt lukemattomia kertoja. Kerran tuli keikka Ouluunkin.

Kollegatkin sanovat, että Liibaan saa kaikki pisimmät kyydit. En tiedä miksi.

Se on ihan sattumaa.

Opinnot loppusuoralla Vielä yksi lentokenttänouto ja sitten kotiin. Tällä kertaa työvuoro loppuu yhden aikaan yöllä. Aamulla kahdeksalta täytyy herätä opintojen pariin.

Kauppatieteiden kandidaatin tutkinto Vaasan yliopistossa on loppusuoralla.

Taksiala kiinnostaa myös opintojen takia.

– Tässä työssä on päässyt näkemään, miten vapautumisen myötä taksimarkkina on muuttunut. On mielenkiintoista nähdä, mihin suuntaan se menee.

Liibaan pystyy suorittamaan huomattavan osan opinnoistaan etänä, joten aikaa jää hyvin myös työvuoroille.

Hän uskoo ajavansa taksia tulevalla työurallaankin, ainakin sivutoimisesti.

– Tämä ei aina edes tunnu työltä.

Kun lähtee kaduille suhailemaan, se on todella vapauttavaa. Jokainen työpäivä on vähän erilainen.

Liibaan Ali Mohamud

—

• aloitti taksin ratissa neljä vuotta sitten 19-vuotiaana, heti lukion ja armeijan jälkeen • asiakkaita yhdessä vuorossa on 6–20 ja ajokilometrejä kertyy 150–300 • opiskelee kauppatieteiden kandidaatin tutkintoa Vaasan yliopistossa

Juha Sirviö

—

• Taksi Helsingin liiketoimintapäällikkö • t arvitsee työssään strategisen suunnittelun, liiketoiminnan kehittä­ misen ja projektinhal­ linnan taitoja • fi losofian maisteri Helsingin yliopistosta 1 ― 2024

TELMA

41

42

TELMA

1 ― 2024

TYÖELÄMÄÄ PARANTAVA KÄYTÄNTÖ

SENIOREILLA ON TIETOA MUILLE HILJAISTA

VAIKKA

JAKAA

Ikäystävällisyys auttaa varttuneempia työntekijöitä pysymään työelämässä pidempään.

Sanan taakse ei kätkeydy mystiikkaa, vaan kyse on yksinkertaisista työelämän kehittämisen keinoista – niiden avulla ikäystävällisyys palvelee koko työyhteisöä.

Teksti Sami Turunen

Getty Images

1 ― 2024

TELMA

43

TYÖELÄMÄÄ PARANTAVA KÄYTÄNTÖ

I

palautteen ja selkeiden pelisääntöjen merkitys ja sen tärkeys, että omaan työhön voi vaikuttaa.

Ikäystävällisyys voidaan määritellä eri yhteyksissä eri tavalla, mutta työelämässä se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että ikääntyneet ja ikääntyvät nähdään aktiivisina osallistujina. He eivät ole vain joidenkin toimien kohde, sanoo Karelia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Heli Makkonen.

Ikäystävällisyys on iso joukko toimenpiteitä. Keskeistä on muun muassa se, että työtä on mahdollista tuunata tekijänsä mukaan, ikä ja sen tuomat vahvuudet ja rajoitteet huomioiden.

Karelia-ammattikorkeakoulu on ollut mukana hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on edistää työssä jatkamista ja työurien pidentämistä ikäystävällisyyttä vahvistamalla.

Kyseessä oli opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, joka sisälsi myös muita ikäystävällisyyteen liittyviä osioita. Karelia koordinoi hanketta, ja mukana olivat myös Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun sote sekä Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun hyvinvointialue.

Itse asiassa ikäystävällisyys ei auta vain ikääntyviä, vaan se vaikuttaa koko työyhteisön hyvinvointiin. Työuran jatkuvuuteen myös uran alku- tai keskivaiheilla täytyykin kiinnittää huomiota.

– Toki meidän hankkeessamme kohderyhmänä on ollut ikääntyvät työntekijät, mutta emme halua unohtaa nuorempiakaan. Heidänkin hyvinvoinnistaan täytyy pitää huolta, ja myös heidän on pysyttävä työelämässä mukana.

Iästä riippumatta kaikki työelämässä kaipaavat ystävällisyyttä, muistuttaa Karelian lehtori Eini Hyppönen.

Karelian hankkeeseen kuului muun muassa valmennusta kotihoidon ja palveluasumisen yksiköissä. Valmennuksessa nousi esille keskinäisen

44

TELMA

1 ― 2024

Osaamista vastavuoroisella mentoroinnilla Ikääntyvillä työntekijöillä on paljon osaamista ja valtteja, joita nuoremmilla ei välttämättä ole.

– Heillä on kokemusta sekä työelämästä että elämästä ylipäätään.

Nuoremmilla voi taas olla enemmän tuoreempaa teoriatietoa kouluista sekä monenlaisia digitaitoja. Kun tällaiset ihmiset toimivat yhdessä ja antavat monenlaiset taitonsa yhteiseen käyttöön, saadaan paljon hyvää, sanoo Hyppönen.

Tässä astuvat mukaan Hyppösen ja Makkosen lempilapset: jatkuva oppiminen sekä vastavuoroinen mentorointi.

– Vuorovaikutuksen ja sosiaalisuuden kautta saadaan aikaan vastavuoroista mentorointia. Sen tarkoitus on, että työpaikoilla tieto ei olisi kenenkään yksittäisen ihmisen tietoa, vaan siitä tulee koko yhteisön tietoa. Vastavuoroinen mentorointi on tapa jakaa osaamista ja oppia koko ajan lisää, sanoo Makkonen.

Vastavuoroinen mentorointi istuu mainiosti ikäystävällisyyteen sekä töissä jaksamiseen ja jatkamiseen: vanhemmalla työntekijällä on lupa pyytää nuoremmalta apua esimerkiksi

”

Ikäystävällisyys on sitä, että ikääntyneet ja ikääntyvät nähdään aktiivisina osallistujina.

Ikäystävälli­ syyden kulmakivet • Työn tuunaaminen tekijälleen sopivaksi • Työyhteisön tasapuoliset joustot • Vastavuoroinen mento­ rointi, toisilta oppiminen • Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön ja tekemisen tapaan • Kuulluksi ja nähdyksi tuleminen • Palautteen saaminen työkavereilta sekä johdolta • Yhteiset pelisäännöt • Oikeus tunteisiin töissä

digitaitojen opettelussa ja huomata, että se on luonteva kehittymisen paikka.

Tällainen osaamisen päivittäminen tuo työhön myös uutta merkityksellisyyttä.

Oman työyhteisön sisällä oleva hiljainen tieto on arvokasta, eikä sitä saa välttämättä mistään muualta.

– Usein hoiva-alan työyhteisössä ei ole liiemmälti rahaa ulkopuolisiin koulutuksiin, mutta sitä ei aina tarvitsekaan olla, koska osaamista on työyhteisön sisälläkin. Eikä ulkopuolelta tuleva koulutus ole aina kohdennettu parhaalla mahdollisella tavalla oman työyhteisön tarpeisiin, Hyppönen sanoo.

Tunteet ja persoona mukaan työhön Ikäystävällisyyden peruspilarit ovat samoja kuin muutkin parempaan työelämään ja jaksamiseen liittyvät keinot: työhyvinvointia edistäviä toimia, yhteisiä pelisääntöjä, omaan työhön vaikuttamista.

Tarvitaan myös sopivasti joustoja ihmisten erilaisten elämäntilanteiden mukaan ja sen seuraamista, että joustot ovat työyhteisön sisällä balanssissa.

”

Omalla persoonalla tekemiseen kuuluvat myös tunteet.

Joustoihin ja omaan työhön vaikuttamiseen kuuluu myös se, että kaikkien ei tarvitse tehdä asioita täsmälleen samalla tavalla.

– Työhön täytyy voida tuoda omaa persoonaa, kunhan työ ja asiakkaat tulevat hoidettua hyvin. Pitää muistaa, että hoivatyössä se asiakas on aina ykkönen, sanoo Eini Hyppönen.

Omalla persoonalla tekemiseen kuuluvat myös tunteet. Hyppösen mukaan vanhoja jäänteitä on ajattelutapa, että tunteet eivät kuulu töihin. Ihminen on kokonaisuus, ja tunteet vaikuttavat myös työnteon taustalla.

– Ei kukaan ole robotti. Hoitotyö on ihmisten kanssa tehtävää työtä, ja eihän siellä voi olla kokematta tunteita.

Ei asiakastyössä voi tietenkään kaikkia

tunteita näyttää, mutta niitä ei voi jättää huomioimattakaan.

Tunteiden purku osoittautui Karelian hankkeessa myös tärkeäksi. Mukana olleessa työyhteisössä päätettiin ottaa aina päivän päätteeksi varttitunnin hetki, jolloin työkavereiden kesken purettiin lyhyesti päivän tunteet.

– Ensin epäilytti, että miten tuollainen aika saadaan järjestymään, mutta se järjestyi, kun sitä oikeasti haluttiin.

Siitä koettiin olevan paljon apua, kun kotiin ei tarvinnutkaan lähteä kaikkien niiden tunteiden kanssa.

Sote-alalle veto- ja pitovoimaa Sosiaali- ja terveysala on hyvin hierarkkinen ala, ja Heli Makkosen mukaan yksi teema hankkeessa on

ollut myös itse- ja yhteisohjautuvuuden vahvistaminen.

– Monet, joilla on pitkä työura, ovat tottuneet siihen, että esihenkilö kertoo mitä tehdään. Nuoremmat polvet taas kaipaavat nimenomaan sitä, että he voivat vaikuttaa yhä enemmän siihen, miten omaa työtä tehdään. Se jos mikä on työpaikan veto- ja pitovoimaan keskeisesti liittyvä tekijä.

Karelian opettajat korostavat moneen kertaan työelämän veto- ja pitovoiman tärkeyttä, mikä syntyy kaikkien läpikäytyjen asioiden summana. Aihe on tällä hetkellä erityisesti sote-alalla tärkeä, koska arvion mukaan lähimmän kymmenen vuoden aikana kolmasosa hyvinvointialueiden henkilöstöstä eläköityy. Hoivan tarve kasvaa, mutta tekijät uhkaavat loppua.

Eini Hyppösen mielestä asiassa ollaan jo pahasti myöhässä.

– Ei meidänkään hanke tilannetta tietenkään pelasta, mutta positiivista viestiä hankkeen hyödyistä on tullut.

Työhyvinvointimittauksissa on saatu hyviä tuloksia, ja nimenomaan työntekijöiden kuuleminen on koettu tärkeäksi.

Ikäystävällisyys ei vaadikaan työnantajilta ja työpaikoilta mitään ihmeellisiä taikatemppuja.

– Tärkeintä on päästää ihmiset osallistumaan työnsä kehittämiseen ja saada palautetta johdolta työstä.

Niistä syntyy arvostuksen tunnetta ja merkityksellisyyttä työhön. Se, että tulee nähdyksi, on toisaalta pieni, mutta työntekijöille aika suuri asia.

1 ― 2024

TELMA

45

Meri Rantala EU:n tuomioistuimen suuressa istuntosalissa.

46

TELMA

1 ― 2024

MAAILMALLA

Käännöstyötä Luxemburgissa demokratian vuoksi

Luxemburgissa EU:n käännösosastolla päivät ovat pitkiä ja työ vaativaa, mutta kansainvälinen ilmapiiri rikastuttaa työtä ja elämää. Teksti Jose Riikonen

M

Meri Rantala kertoo Luxemburgista, että kiirettä pitää. Kesällä on tulossa EU:n parlamenttivaalit, joita ennen kaikki lainsäädäntöprojektit yritetään viimeistellä ja hyväksyttää. Kaikki materiaali pitää myös kääntää, ja se on Rantalan johtaman yksikön työtä.

Hän työskentelee Luxemburgissa Euroopan parlamentissa käännöspääosaston suomen käännösyksikön päällikkönä.

Meri Rantalan kotialbumi

Käännökset ovat demokraattisessa menettelyssä korvaamattomia.

EU:n päätökset koskettavat lähes 500 miljoonaa ihmistä, jotka puhuvat EU:n 24:ää virallista kieltä.

– Kaikkien jäsenmaiden kansalaisten täytyy saada tietoa käsiteltävistä asioista omalla kielellään, Rantala sanoo.

Myös parlamentaarinen prosessi voi mennä lukkoon, jos asiakirjoja ei ole käännetty.

Parlamentin 705 jäsenen ja puhemiehistössä istuvien varapuhemiesten täytyy nimittäin voida lukea asiakirja omalla kielellään. Jos käännöksiä ei ole, päätöksiä ei voida tehdä.

Joskus asiakirja täytyy saada käännettyä puolessa tunnissa ennen puhemiehistön kokoontumista. Silloin tulee kiire mutta ei ainoastaan kääntämisen vaan koko työnkulun vuoksi.

– Ennen kuin asiakirja tulee meille, se menee usean yksikön kautta. Meidän yksikössämme päällikkö, kääntäjät ja assistentit vielä käsittelevät sitä.

Työpäivä voi venyä yöhön Meri Rantala on aina ollut kiinnostunut kansainvälisistä tehtävistä. Siksi hän opiskeli oikeustiedettä ja erikoistui Eurooppa-oikeuteen sekä kansainväliseen oikeuteen.

Ensimmäinen työpaikka oli Oikeusministeriössä, ja 2000-luvun taitteessa Rantala lähti ulkomaille töihin. Siitä lähtien hän on työskennellyt useissa EU:n toimielimissä.

– Työpäivän rakenne on täällä hieman erilainen kuin Suomessa. Esimerkiksi ruokatunnit saattavat kestää pidempään, ja töitä tehdään myöhempään illalla.

Jos parlamentissa on täysistuntoviikko, työpäivät voivat venyä yöhön asti.

Iltatöihin riittää kuitenkin pieni tiimi.

Luxemburg on pieni maa, ja Helsinkiin mahtuisi neljä Luxemburgin kaupunkia.

– Se, että käydään viikonloppuna ulkomailla ostoksilla tai harrastamassa, on yleistä. Naapurimaista käy myös paljon ihmisiä töissä Luxemburgissa.

Luxemburgissa sekä palkat että asumiskustannukset ovat naapurimaita korkeammat.

1 ― 2024

TELMA

47

MAAILMALLA

EU:ssa on töitä tarjolla Luxemburgissa puhutaan virallisesti kolmea kieltä: saksaa, ranskaa ja luxemburgia. Englantiakin kuulee yhä enemmän. Rantala nauttii kansainvälisestä ilmapiiristä.

– Aiemmin ranskan kielellä oli tosi iso rooli, mutta nyt monissa toimielimissä pääkieli on englanti.

Brexit oli EU:lle suuri haaste, mutta se myös lujitti yhteenkuuluvuutta.

– On jäsenvaltioita, jotka haluavat joissain asioissa tehdä yhteistyötä eri tasolla kuin EU:n päävirtaus. Toisaalta kriisitilanteissa jäsenvaltiot ovat toimineet yhtenäisesti.

Kun Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995, eri toimielimiin palkattiin runsaasti virkamiehiä, jotka alkavat nyt olla eläkeiässä. Siksi myös Rantalan yksikköön rekrytoidaan jatkossa paljon.

– Jos EU-työt kiinnostavat, nyt voisi olla oikea hetki hakea alalle. Kaikenlaisia osaajia tarvitaan, mikään koulutustausta ei ole poissuljettu.

EU-virkamiehen työ voi kuulostaa byrokraattiselta, mutta parlamentissa sykkii lämmin sydän. Sen Rantala näki, kun koronapandemia oli syvimmillään, ihmiset olivat etätöissä ja yhteiskunnan toiminnot oli suljettu.

Parlamentti avasi tilojaan turvakotien käyttöön, ja keittiössä valmistettiin ruokaa kodittomille. Virka-autoilla kuljetettiin sairaaloiden henkilökuntaa töihin.

– Ikävissäkin asioissa voi olla hopeareunus, jos uskaltaa ajatella vähän laatikon ulkopuolelta.

Meri Rantala

—

Kotoisin: Helsingistä Koulutus: oikeustieteiden maisteri Työ: Euroopan parlamentin käännöspääosaston suomen käännösyksikön päällikkö Asuu: Luxemburgin pääkaupungissa Luxemburgissa Perhe: mies ja kolme lasta Harrastaa: patikointia, lukemista ja lasten kannustamista jalkapallokentillä

KUVAT MERI RANTALAN KOTIALBUMI

Jos EU-työt kiinnostavat, nyt voisi olla oikea hetki hakea alalle, Meri Rantala sanoo.

Mosel-joki virtaa halki Luxemburgin.

AIKAJANA

Meri Rantala

1995

1998 Euroopan neuvosto: Eurooppa-­ oikeutta ja kansainvälisiä sekä diplomaattisia suhteita neuvoston oikeudellisella osastolla.

1998

1995 Töihin oikeusministeriöön. Osan ajasta harjoittelussa Euroopan komissiossa ja jatko-opiskelemassa Bruggessa Belgiassa.

Erikoistuminen Eurooppa-oikeuteen.

48

TELMA

1 ― 2024

2005 Euroopan komissio: EU:n lainsäädännön noudattamisen valvontaa ja lainsäädäntötyötä.

2001

2005

2001 EU:n tuomioistuin: tuomioistuinlaitoksen toimintaan osallistuminen monikielisenä juristi-lingvistinä.

Luxemburgin vanhat kaupunginosat ja linnoitukset ovat Unescon maailmanperintökohde.

Viisi asiaa, jotka Rantala on oppinut paikallisesta työelämästä — 1. Kärsivällisyys. Puhun nyt EU:n toimielinten työstä, joka on erilaista kuin paikallinen työelämä. Pitää olla kärsivällinen, sillä hallinnolliset menettelyt kestävät pitkään, kun asiat pitää hyväksyttää monessa eri portaassa.

2. Sopeutuvuus. Se on tärkeää, sillä kulttuureja on paljon.

Työtavat ja -menetelmät riippuvat paljon siitä, mistä kulttuurista toinen on.

Aiemmin ranskan kielellä oli täällä tosi iso rooli, nyt monissa toimielimissä pääkieli on englanti.

2015 Pääsihteerin kabinetti: näköalapaikka korkeimmalle päätöksentekotasolle, henkilöstöasioita ja toimielintä koskevia strategisia tavoitteita ja hankkeita.

2010

2015

2010 Töihin Euroopan parlamenttiin. Oikeudellinen osasto: henkilöstöasioita sekä talous- ja finanssioikeutta.

Neuvonantoa, valitusten käsittelyä ja parlamentin edustamista asiamiehenä oikeudenkäynneissä.

3. Tunneäly. Vaikeiden päätösten tekemistä ja tavoitteiden saavuttamista helpottaa se, kun huomioi toisten ihmisten tunteet ja heille tärkeät asiat.

4. Diplomatia. Sekä maiden että ihmisten välillä.

Diplomaattisella toiminnalla voi saada paljon aikaan, kun ottaa huomioon myös kulttuuriset erot.

5. Kielitaito. Mitä enemmän eri kieliä hallitsee, sitä helpompaa on tehdä töitä eri maista kotoisin olevien ihmisten kanssa.

2021 Yksikön päällikkö käännöspääosastolla: on hienoa voida johtaa erinomaista kielialan asiantuntija­tiimiä ja tukea yhdessä maailman monikielisimmän parlamentin toimintaa demokratian vahvistamiseksi.

2021

Jutussa esitetyt näkemykset ovat haastatellun henkilön omia mielipiteitä.

1 ― 2024

TELMA

49

Hyvinvointi 1 2024

Marja-Liisa Paljakka

—

Jäi: eläkkeelle vuonna 2015 Työskenteli: hoivakodissa Tehnyt: eläkkeellä hoitoalan keikkatöitä Koulutus: talouskoulu, perhepäivähoitaja, laitoshuoltaja ja lähihoitaja Asuu: Toivakan kunnassa Perhe: 3 aikuista lasta, Hannu-puoliso kuoli 2017 Harrastukset: hiihto, suppailu, käsityöt, leipominen, lukeminen, kirjoittaminen ja auto­ matkat ympäri Suomen 50

TELMA

1 ― 2024

Mikko Vähäniitty

TÄMÄN OIVALSIN

” Eläkkeellä on vapauttavaa tehdä töitä”

Jos pitää siitä, että on tekemistä, miksei työntekoa voisi jatkaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeenkin.

Marja-Liisa Paljakalle oli tärkeääkin tärkeämpää jatkaa tuttuna hoitajana vanhuksille, jotka ovat sydäntä lähellä. Teksti Jaana Haapaluoma-Höglund

”Jo lapsena, heti opittuani kirjoittamaan tein pitkän listan, mitä haluan sen päivän aikana tehdä.

En ehtinyt tehdä kaikkea sitä. Olen ihminen, jolla on aina oltava jotain tekemistä. Sellaista tilannetta ei vain ole, etten tekisi jotain.

Olen myös aina ollut ihminen, jolle hoitotyö tulee luonnostaan. Minulle on tärkeää auttaa muita ja luoda ihmisille sellainen turvallinen olo, että heistä välitetään. Jos vain voisin, ottaisin syliin kaikki vanhukset ja nuoretkin ja halaisin heitä.

Hoitotyöstä tulee itsellekin hyvä olo. Saa olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ja saa samalla itsekin osakseen myötätuntoa. Tunnen, että oikeita asioita tapahtuu, kun ihmiset saavat tarvitsemaansa hoitoa. Olen oikeudentuntoinen ihminen.

Ollessani töissä vanhusten palvelutalossa kotipaikkakunnallani Toivakassa minulle oli tärkeää tuntea jokainen asukas hyvin. Niin tunsinkin, sillä pienellä paikkakunnalla kaikki ovat jollain lailla tuttuja. Olemme esimerkiksi käyneet perheeni kanssa kylässä joidenkin asukkaiden luona, kun olin pieni. Jokaiseen ihmiseen kiintyi, ja he muodostuivat tärkeiksi.

Kun jäin eläkkeelle, minulle oli selvää, että jatkan työntekoa keikkatyöläisenä. Jossain vaiheessa kunnan hoitokoti muuttui yksityiseksi Esperi Caren hoivakodiksi, joten tein töitä sinne. Tein

Marja-Liisan vinkit: — 1. Kokeile rohkeasti työntekoa eläkkeelle jäämisen jälkeen.

Sitten tiedät, onko se sinun juttusi.

2. Eläkkeelle jäädessäsi sinulla on valtavasti taitoa ja kokemusta alaltasi. Ole siitä ylpeä ja anna tämän ajatuksen rohkaista sinua.

3. Suunnittele työntekosi sen mukaan, millaista arkea haluat elää. Älä suostu kaikkeen vaan vain niihin työtarjouksiin, jotka haluat todella ottaa vastaan.

4. Pidä arjessa mukana muutakin mielekästä kuin vain työt. On oltava sopivasti kaikkea.

5. Työilmapiiri ja hyvä johtaja ovat todella tärkeitä siinä, että työssä viihtyy.

myös paljon muita hoitoalan keikkatöitä eri työnantajille, mutta hoivakodin hoitajan työ oli keskeinen.

Tärkein ero aikaan ennen eläkkeelle jäämistä oli se, että keikkatyöt voi ottaa vastaan täysin oman aikataulun mukaan. On vapauttavaa, että jos on omia menoja tai perhejuhlia, työt voi suunnitella niiden ympärille.

Mietin myös, että olen niin kauan jo herännyt aamuisin aikaisin, että nyt on sen aikakauden loppu. Päätin alkaa tehdä vain ilta- ja yövuoroja, jolloin saan nukkua pitkään.

Niinpä päivisin hiihdin, uin, luin, suppailin, tapasin ystäviä, keräsin 120 litraa mustikoita ja kudoin monia sukkia. Noin kahtena tai kolmena iltana viikossa menin näiden jälkeen iltavuoroon tai yövuoroon.

Iltavuorot alkoivat hoivakodissa noin kello 13, ja työhön kuului esimerkiksi kahvien jako, iltasiistimiset, lääkkeiden jakoja, päivällisen antaminen, viriketuokio, iltapesut ja nukkumaan laittamiset.

Työ oli kiireistä, ja ennen kotiin lähtöä iltavuoro antoi vielä raportin yövuoroa varten. Kotiin tultuani menin heti suihkuun ja noin puolenyön aikaan nukkumaan. Se sopi minulle.

Pidin työpyynnöistä, jotka tulevat lyhyellä varoitusajalla. Voi sitten päättää lähteä heti töihin, jos ei ole muita suunnitelmia. Jos taas on sopinut vuorot etukäteen, ne määrittävät muita menoja.

Rahan vuoksi en keikkatöitä tehnyt, sillä pärjään eläkkeelläni ihan hyvin.

On ollut kuitenkin mukavaa tienata hieman rahaa, jota voi käyttää esimerkiksi matkustamiseen lasteni perheiden kanssa.

Hoitotyöstä oli viime kesästä lähtien tauko, koska elämässäni oli erilaisia haasteita. Kaikki ovet ovat kuitenkin olleet avoinna jatkolle, ja olenkin jatkanut työntekoa tammikuussa. Melkein joka päivä saan työpyyntöjä.

Haluan kannustaa kaikkia työntekoon: ainakin kokeilemaan keikkatöitä eläkkeelle jäätyäkin. Suomi tarvitsee työvoimaa, ja mukava lisätienestikin se on.”

1 ― 2024

TELMA

51

1 Hyvinvointi

HELPPO JUMPPALIIKE

Hartiat jumissa?

Vapauta ne rintakehän kierrolla eli Lumikki-liikkeellä.

L ÄHDE: TERVEYSVERKKO.FI

Mielenterveyden käsi Onko elämäsi tasapainossa?

Sitä voi tarkastella Mieli ry:n luoman mielenterveyden käden avulla. Vastaa kysymyksiin pohtimalla, miten kulunut viikko on sujunut.

❶ PEUKALO – LEPO JA RENTOUTU-

MINEN. Miten nukuit? Herä-

1

2

sitkö virkeänä? Jaksoitko keskittyä tehtäviisi? Oliko sinulla aikaa rauhoittua?

❷

ETUSORMI – RAVINTO. Söitkö säännöllisesti ja moni­ puolisesti? Oliko sinulla aikaa ruokailla?

1. Istu selkä suorana ja jalat tukevasti lattialla.

❸ KESKISORMI – IHMISSUH-

TEET JA TUNTEET. Kohtasitko

2. Hengitä nenän kautta sisään kyljet leveiksi ja nosta oikea käsi sivulle ikään kuin kämmenpeiliksi, josta katsot itseäsi samalla kun kierrät rintakehää oikealle. Pidä niska pitkänä ja leuka keskiasennossa.

itsesi myötätuntoisesti?

Nauroitko, koitko hellyyttä?

Onnistuitko käsittelemään vaikeita tunteita? Saitko seuraa ja apua?

❹ NIMETÖN – LIIKUNTA JA KEHO. Arvostitko kehoasi?

Harrastitko liikuntaa?

Annoitko kehosi palautua?

❺ PIKKUSORMI – HARRASTUKSET

JA LUOVUUS. Koitko innostus-

ta ja iloa? Saitko käyttää taitojasi ja tehdä vapaaajalla mielekkäitä asioita?

3

4

❻ RANNE – ARVOT.Toimitko arvojesi mukaisesti?

Saitko tehdä itsellesi tärkeitä asioita? Koitko kiitollisuutta?

LÄHDE: MIELI.FI

52

TELMA

1 ― 2024

3. Hengitä ulos rennosti ja palauta käsi sekä rintakehä keskiasentoon.

4. Toista sama liike vasemmalla kädellä vasemmalle kiertyen. Tee molemmin puolin 3 kertaa.

• imeytyvää hiilihydraattia 64 % • proteiinia 13 % • kuitua 13 % • rasvaa 9 % • orgaanisia happoja 0 % KUVA GETTY IMAGES

Paprika (100 g) 119 kJ (28 kcal) Paprika (Capsicum annuum) on yleinen koisokasveihin kuuluva viljelykasvi, jonka marjoja käytetään lajikkeen tulisuudesta riippuen sekä mausteena (chili) että vihanneksena (paprika). L ÄHD E: WIKI P E D I A

RESEPTI

Täytetyt paprikat Ainekset 5 pientä paprikaa 1 pkt (200 g) savusauna­ kalkkunaa viipaleina 250 g valmisriisiä 1 tlk (365 g/150 g) vuohenjuustokuutioita 1/2 prk (à 150 g) crème fraîchea 1 dl kermaa tai 1 tl punaista currytahnaa Lisäksi koristeluun 1/2 prk crème fraîchea miniversoja Tee näin: 1. Pese ja halkaise paprikat pituussuunnassa. Poista valkoinen siemenosa.

2. Leikkaa savukalkkuna ohuiksi suikaleiksi.

3. Yhdistä kulhossa valmisriisi, valutetut vuohen­ juustokuutiot, ranskan­ kerma, kerma, currytahna ja savukalkkuna. Jaa seos uunipellille leivinpaperille asetettujen paprikanpuolik­ kaiden sisään.

4. Paista uunin keski­tasolla 225 asteessa noin 15 minuuttia.

5. Viimeistele ranskan­ kermalla ja miniversoilla.

YHTEISÖLLISYYS

Etätyö voi etäännyttää työkavereista Yhteisöllisyys on yksi ihmisen psykologisista perustarpeista.

Ilman kasvokkain kohtaamista työpaikalla se saattaa kuitenkin heiketä. Tutkimusten mukaan etätyö nimittäin etäännyttää työkavereita toisistaan, muistuttaa erikoistutkija Janne Kaltiainen Työterveyslaitoksen blogissaan.

Toisaalta se, että etätöitä on mahdollista tehdä, voi vahvistaa myönteistä asennetta työnantajaa kohtaan.

Luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden rakentamiseen pitäisi kuitenkin etänä panostaa entistä enemmän.

Uudessa tutkimuksessa Hyvinvointi ja yhteisöllisyys monipaikkatyön ytimessä selvitetään, miten tämä parhaiten onnistuisi. Valmista pitäisi olla syksyllä 2025.

LÄHDE: T TL.FI

L ÄHDE: K-RUOK A.FI

Kuvitukset Nina Bäck

1 ― 2024

TELMA

53

1 Hyvinvointi

OIKEA TERVEYSTIETO

Verkko pursuilee terveyteen liittyvää tietoa. Sitä on niin suun­ nattoman paljon, että jokaisella on joskus vaikeuksia erottaa luotettava tieto epäluotettavasta.

Nämä kysymykset tarjoavat apua väärän tiedon tunnistamiseen.

1. Mihin tieto tai väite perustuu? Kertooko tiedon julkaisija suoraan, mistä tieto on peräisin?

Onko lähteitä siteerattu oikein?

2. Mitä tiedät tiedon julkaisijasta? Jos uusi, kuohuttava tieto on vain yhdellä sosiaalisen median tilillä tai tuntemattomalla verkkosivulla, viritä hälytyskellot soimaan. Tarkista, onko jokin tuntemasi, luotettava uutisväline julkaissut aiheesta jotakin. Luo­ tettavat mediat ovat Suomessa sitoutuneet Journalistin ohjeisiin.

3. Onko kyseessä fakta vai mielipide? Joskus mielipiteitä yritetään esittää faktoina.

4. Kuka tästä hyötyy? Mieti, levittääkö väitteitä taho, joka voi hyötyä niistä poliittisesti tai kaupallisesti.

5. Aiheutatko turhaa paniikkia tai hämmennystä, jos jaat tämän eteenpäin? Tutkimusten mukaan ihmiset luottavat her­ kästi omien läheistensä jakamiin linkkeihin sosiaalisessa medias­ sa. Älä johdata muita harhaan, jos et ole varma asiasta.

L ÄHDE: THL .FI

54

TELMA

1 ― 2024

KUVA GETTY IMAGES

Näin tunnistat väärän terveystiedon

Näillä vinkeillä pysyt vireessä 1. Reipasta liikkumista terveydeksi ainakin 2 tuntia 30 minuuttia viikossa Kaikki sydämesi sykettä nopeuttava liikkuminen kelpaa. → Valitse oma tapasi, kuten uinti, sauvakävely, jumppa, tanssi tai retkeily.

2. Lihaskuntoa ja liikehallintaa toimintakyvyn tueksi ainakin 2 kertaa viikossa Kuormita suuria lihasryhmiä ja haasta tasapainoa. → Valitse oma tapasi, kuten porraskävely, raskaat pihatyöt, ryhmäliikunta, kuntosali tai pallopelit.

3. Kevyttä liikuskelua mahdollisimman usein Jokainen askel kannattaa: kotiaskareet, kauppareissut ja muut tavalliset puuhat.

Verensokeri- ja rasva-arvosi parantuvat, nivelesi vetreytyvät, verenkiertosi vilkastuu ja mielesi virkistyy. → Valitse tilanteen mukaan esimerkiksi portaiden käyttö, koiran ulkoilutus, pihatyöt, kävelypalaveri, perheliikunta.

4. Taukoja paikallaanoloon aina kun voi Liikuskelu aktivoi lihaksiasi, vähentää kehosi kuormittumista ja lisää tuki- ja liikuntaelimistösi hyvinvointia. → Valitse tilanteen mukaan esimerkiksi istumisen tauottaminen, seisomatyöskentely, taukoliikunta.

5. Palauttavaa unta riittävästi Unesta ei kannata tinkiä. Unen aikana aivot jäsentävät ajatuksiasi ja palaudut päivän rasituksista.

Kun heräät virkeänä, tiedät nukkuneesi tarpeeksi.

LÄHDE: UKKINSTITUUT TI.FI

ANSIOLUETTELOT

Mitä harrastuksia sinä nostaisit CV:hesi?

Mistä maasta löytyy eniten sinun kanssasi samoista harrastuksista kiinnostuneita – katso Resume.io-palvelun luvut.

Moni työnhakija merkitsee ansioluetteloonsa harrastuksensa – kertoohan se hakijasta jotain hieman persoonallisempaa kuin pelkät tutkinnot ja työpaikat.

Lähes seitsemän miljoonan 30:ssä eri maassa tehdyn CV:n perusteella lukeminen on suosituin harrastus. Se on mainittu 90 %:ssa kaikista ansioluetteloista. Matkustaminen tulee toisena (mainittu 77 %:ssa) ja kokkaaminen kolmantena (mainittu 50 %:ssa).

Suomalaisten ansioluetteloissa lukeminen on toisella sijalla, mutta matkustelu tai kokkaaminen eivät yllä meikäläisten top 5:een. Sen sijaan listaltamme löytyvät kuntoilu, kävely, hiihto ja pyöräily – olemme urheilullista kansaa!

Ainoana analyysissa mukana olleista maista ruotsalaisten top 5 -harrastuksissa ei ole mainittu lukemista tai matkustamista. Niiden sijaan naapureitamme kiinnostavat kuntoilu, jalkapallo ja musiikki.

•L ukeminen on ykkösharrastus maissa kuten: Itävalta, Kanada, Ranska, Intia, Brasilia ja Iso-Britannia.

•M atkustaminen on ykkösenä maissa kuten: Australia, Tšekki, Indonesia, Japani, Sveitsi ja Yhdysvallat.

•U rheilu/liikunta on suosituin maissa kuten: Belgia, Tanska, Suomi, Alankomaat, Norja, Ruotsi.

LUVUT PERUSTUVAT 6 895 120:EEN RESUME.IO:SSA TEHDYN ANSIOLUET TELON ANALY YSIIN.

PAINONHALLINTA

Tästä syystä paino jumittaa – vinkit ongelman ratkaisuun 1. Aineenvaihdunta on yksilöllistä Tutkimusten mukaan kylläisyy­ den säätely toimii lihavemmilla heikommin kuin normaali­ painoisilla. Ylipainoisten suolistomikrobikanta saattaa suosia energian varastointia.

2. Vahvista lihaksia Painonhallinnassa paino­ tetaan lihasvoimaharjoittelua.

Yksinkertaisimmillaan tämä tarkoittaa, että menee kyykkyyn ja nousee ylös.

Vaikkapa vain viiden minuutin päivittäinen liikkuminen on hyödyllisempää kuin täysi liikkumattomuus.

3. Syö riittävästi Jos syö liian vähän, aineen­ vaihdunta hidastuu. Keho alkaa vastustaa laihtumista ja alentaa energiankulu­ tusta – ilmiö tunnetaan säästöliekkinä.

4. Nuku tarpeeksi Pieni iltapala, lämmin suihku sekä irtautuminen kännykästä valmistavat kehoa uneen.

Rauhallinen, pimeä makuu­ huone ja hyvä sänky eivät ratkaise uniongelmia mutta ovat hyvän unen perustuksia.

5. Helli suolistobakteereja Kasvisten, hedelmien ja marjojen väriaineissa on antioksidantteja, jotka rauhoittavat matala-asteista tulehdusta. Kasvikset ovat tärkeitä suolistobakteereille.

L ÄHDE: APU.FI

1 ― 2024

TELMA

55

JULKAISUT

4 kysymystä kirjasta Inhimillisyyttä kannattaa edistää työpaikoilla. Mitä iloa siitä on? Petra Sippola kertoo.

1. Miten inhimillisyyttä voi edistää työpaikoilla?

Lisäämällä avoimuutta ja empatiaa, tukemalla työntekijöiden henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä, luomalla positiivisen ja kannustavan työympäristön ja varmistamalla työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainon. Myös työntekijöiden osallistuminen päätöksentekoon ja heidän mielipiteidensä arvostaminen ovat tärkeitä tekijöitä.

2. Miksi sitä kannattaa edistää?

Se lisää työntekijöiden tyytyväisyyttä, vähentää stressiä ja poissaoloja 56

TELMA

1 ― 2024

ja parantaa tuottavuutta.

Kun työntekijät tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja arvostetuiksi, he ovat sitoutuneempia ja motivoituneempia työssään, mikä johtaa parempiin suorituksiin ja tuloksiin.

3. Millä keinoilla työntekijöiden motivaatiota ja sitoutumista voi parantaa?

Tärkeitä keinoja ovat esimerkiksi selkeiden tavoitteiden asettaminen, reilu palkitseminen ja tunnustuksen antaminen hyvästä suorituksesta, hyvien työolosuhteiden ylläpitäminen sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittyä ammatillisesti. Myös

työyhteisön hyvä henki ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä tekijöitä.

4. Miten itse huomioit inhimillisyyden käytännön työssäsi?

Itse edistän inhimillisyyttä työpaikallani kuuntelemalla ja tukemalla kollegoita, antamalla positiivista palautetta, luomalla hyvää työympäristöä sekä oman esimerkin näyttämisellä että toimimalla empaattisena ja yhteistyökykyisenä työntekijänä.

PETRA SIPPOL A INHIMILLISYYDEN VOIMA T YÖEL ÄMÄSSÄ – KOHTI MENEST YSTÄ JA HY VINVOINTIA (BASAM BOOKS, 2023)

Ihmiset kaipaavat monimuotoisempaa työelämää, mutta harva työnantaja tietää, miten sitä tulisi lisätä.

Henkilöstön monimuotoisuudella tai diversiteetillä tarkoitetaan työntekijöiden keskinäistä erilaisuutta muun muassa iän, sukupuolen, etnisen taustan, seksuaalisen suuntautumisen, perhetilanteen, vammaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen ja koulutustaustan osalta.

Tämä kirja opastaa ymmärtämään monimuotoisuutta ja siihen liittyviä ilmiöitä sekä kehittämään omaa työyhteisöä sadan konkreettisen toimenpiteen avulla.

MIIKKA HUHTA, VISA MYLLYNTAUS MONIMUOTOISUUS T YÖEL ÄMÄSSÄ – 100 KEINOA KASVAT TAA ORGANISAATION VETOVOIMAA (ALMA TALENT, 2023)

KUVA ALMA TALENT

KUVAT BASAM BOOKS JA PETRA SIPPOLA

Johtamisen ja työhyvinvoinnin asiantuntija Petra Sippola (KTT, lakiekonomi, AmO, hyvinvointivalmentaja) on tehnyt pitkän uran kehittääkseen ihmisten johtamisen ja kehittämisen taitoja sekä työhyvinvointia.

Sippola työskentelee johtamisen lehtorina korkeakoulussa ja valmentaa yrityksiä kohti inhimillisempää työelämää Ilo & Innostus -yrityksessään.

Moni­muotoisuus lisää vetovoimaa

3 x kirja Tuhdit työelämän tietopaketit.

kokevat yrittäessään toimia yksinkertaisempiin työnteon malleihin ja kategorisointeihin perustuvissa kehyksissä.

Se on tärkeää luettavaa kaikille työn muutoksesta kiinnostuneille.

POHDI TÄTÄ

Tunnetoimijuus vahvistaa niin työn imua kuin työpaikkaan sitoutumista.

KUVA YLE

❶ Yhteys kuntoon!

TV-SARJAT JA ELOKUVAT

Tunnemyrskyissä Teksti Mikael Saarinen

Tunteita on mahdotonta välttää ihmisten toiminnassa.

Neurotieteilijä Antonio Damasion mukaan emme ole ajattelukoneita vaan tuntevia olentoja, jotka ajattelevat.

Amerikkalaistutkimuksen mukaan yleisimmät tunnekokemukset työpaikalla ovat turhautunut, mielissään, stressaantunut ja tyytyväinen. Suomalaisten eniten käyttämät tunnesanat taas ovat viha, ilo, rakkaus, suru ja pelko. Näistä saa paljon sisältöä tv-sarjoihin ja elokuviin.

Tunteet leiskuvat yleensä valkokankailla enemmän vapaa-ajalla kuin töissä. Kotimaisissa poliisisarjoissa, kuten Pohjoisen tähti (Yle Areena), päähenkilö Maria tutkii huolettomasti rikoksia murhista petoksiin aivan tyynenä. Kotona ja harrastuksissa odottavat sitten suuremmat haasteet, joissa tunteet räiskyvät ihmisten välillä. Legendaarisia viilipyttyjä ovat myös Raid-sarjan (Yle Areena) ja elokuvan nimihenkilö ja virkavaltaa edustava mainio komisario Jansson.

Tunnerikkain kuvaus konttorityöstä on amerikkalainen Konttorirotat (1999). Elokuva esittelee koko tunteiden kirjon omalaatuisten tapahtumien ja työkavereiden kautta. Tunteet ryöpsähtävät pintaan jo työmatkalla ja hermoromahduksia aiheuttavat niin konttorikoneet kuin esihenkilöt ja toiminnan tehostamispyrkimykset. Elokuva poiki brittiläisen Konttori-sarjan, josta tehtiin niin amerikkalainen kuin suomalainen versio (eri tuotantokaudet 2001–2019). Sarjassa käsitellään niin henkilökemiaongelmia, tehostamispaineita, pikkujouluja kuin työpaikkaromansseja. Ollaan kaukana turvallisesta tunneilmastosta, jossa tunteet huomioidaan ja kielteisistä tunteista voidaan keskustella. Tunnetoimijuus vahvistaa niin työn imua kuin työpaikkaan sitoutumista.

ANU JÄRVENSIVU, ARJA HAAPAKORPI (TOIM.): MONIMUOTOINEN ANSIOT YÖ: NÄKÖKULMIA MONISTA L ÄHTEISTÄ ANSAINTAAN (TAMPERE UNIVERSIT Y PRESS, 2022)

Yksikään organisaatio ei toimi ilman ihmisiä. Eikä yksikään ihminen toimi ilman tunteita. Ihmisten välinen syvä yhteys on kaiken innovatiivisuuden, aikaansaamisen, sitoutumisen ja tuloksellisuuden ytimessä. Tämä kirja antaa kaikki välineet yhteyden ymmärtämiseen, rakentamiseen ja johtamiseen. Näillä opeilla onnistut.

ILONA RAUHAL A, IRA L ANGE, KIMMO KÄÄRIÄ, IIKKA VIRKKUNEN: YHTEYS – AVAIN JOHTAMISEEN (ALMA TALENT, 2024)

NÄIN ON

Uutta näkökulmaa edustaa työurien kaaosteoria.

❷ Monimuotoinen työ Teos kertoo niistä haasteista, joita useaa työtä tekevät

❸ Meilaillaan

Sähköposti herättää käyttäjissään välillä ristiriitaisia tunteita.

Aikasyöppö, kuormittava, nopea, tehokas, kätevä.

Näillä sanoin käyttäjät tavallisesti kuvaavat sähköpostia. Tämä teos on sinulle, jos haluat oppia viestimään kohteliaasti sähköpostissa ja saamaan asiat rullaamaan.

Kirjasta saat lukuisia käytännön vinkkejä, miten sähköpostissa on sopivaa käyttäytyä ja millä tavalla voi muotoilla ystävällisiä viestejä.

TUIJA METSÄAHO: YSTÄVÄLLISIÄ VIESTEJÄ – T YÖEL ÄMÄN SÄHKÖPOSTIT (BOOKS ON DEMAND, 2023)

1 ― 2024

TELMA

57

HUONEENTAULU

Telma-lehti 60 sekunnissa Tässä vielä neljä nostoa keskusteluun Telma-lehden teemasta.

Ihmisen vahvuuksia ovat tunteet ja kyky kohdata muut ihmiset sydämellisesti. Työpaikalla tuleekin keskittyä pohtimaan, miten tunteet valjastetaan työhön, millaisia esihenkilö- ja alaistaitoja tarvitaan ja miten niitä harjoitellaan.

Merja Kalm, tietokirjailija-luokanopettaja

Työelämässä positiivinen tunnetila voi kehittää luovaa ajattelua, kun taas pelon ja ahdistuksen tunteet saattavat kaventaa ajattelukykyä.

Vesa Putkinen, aivotutkija

Tunteiden vaikutusta työhön on tutkittu vuosi­kymmeniä ja näyttö on kiistatonta: tunteet vaikuttavat kaikkeen organisaatiotoimintaan

strategisesta johtamisesta yksittäisiin työtehtäviin.

Päivi Hökkä, professori

Valmentajat, rehtorit ja esihenkilöt vaikuttavat työssään toisiin ihmisiin. Heidän tunnetaidoillaan on iso merkitys toisten ihmisten suoriutumiseen

ja hyvinvointiin.

Taina Hintsa, professori

58

TELMA

1 ― 2024 1 ― 2024

Pähkinät PIILOSANA

1 2024

TIETOVISA

1. Milloin työnilosta alettiin keskustella vilkkaasti työelämässä? a) 1930-luvulla b) 1950-luvulla c) 1970-luvulla 2. Kuinka monta virallista kieltä on EU:n alueella? a) 19 b) 24 c) 29

OIKEAT VASTAUKSET: 1 A, 2 B, 3 B, 4 B, 5 C.

Vaakasuoraan: Pystysuoraan: Vaakasuoraan: 12. On hauska paikka tai Puhutko ilkeästi etelästä 1.

Emme mene Limaan vaan toiseen 1. Sinä ja minä7.sorsalinnun syleilijöi1. Emme mene Limaan vaan neljäs ei ole enää. (6) käsin? Joku alueeseen liittyvä pääkaupunkiin, joka nä, siitä kaavain. (7) toiseen pääkaupunkiin, jokaon on rahan koti? juttu! (7) (6) koti? (6) 2. Palaatte vanhaan tapaan maatilalrahan Pystysuoraan: 8. Nummisessa sitä on, 4. Tunnin Tunnin päästä tori, jossa1.tavataan le. (7) 4. päästä tori, jossa Sinä ja minä sorsalinnun pikkulapsessa vähemmän. (5) maanäitiyden jättävä tohtori.

(6) Rakennus Los Angelesissa on tavataan maanäitiyden jättävä syleilijöinä, siitä 3. kaavain.

(7) 9. Rannikolta tulemme takaisin vaahpäätetty tohtori.

(6) 2. Palaatte vanhaan tapaanpanna kuntoon. (7) teratta, siivo lattia odottaa. maatilalle.

(13) 9.

Rannikolta tulemme (7) 5. Apukuski ilman kiloa paljastaa 10. Puotipuksusta apua,3.kun kai- Losetunimensä. takaisin vaahteratta, siivooli lattia Rakennus Angelesissa (7) vettiin taimelle paikkaa. (13) 6.kuntoon.

Keskusrikospoliisipoliisi ja otsoni odottaa.

(13) on päätetty panna (7) 10. oli apua, ei enää 11. Puotipuksusta Näiden vauhdeista hidas-ilman yhdessä Turunmaan saaristossa. (7) 5. Apukuski kiloa kun kaivettiin taimelle paikkaa. teta, natinasta puhumattakaan.

(6)etunimensä.

7. Puhutko ilkeästi etelästä käsin? paljastaa (7) (13) 12. On hauska paikka tai neljäs ei ole Joku alueeseen liittyvä juttu! (7) 6. Keskusrikospoliisipoliisi 11.

Näiden enää.

(6)vauhdeista ei Nummisessa sitä on, pikkulapsesja otsoni yhdessä8.Turunmaan enää hidasteta, natinasta saaristossa. (7) sa vähemmän. (5) Piilosanaohjeita löydät osoitteesta puhumattakaan. (6)

3. Kuinka paljon taksille kertyy ajokilometrejä tavallisessa iltavuorossa? a) 100–200 b) 150–300 c) 200–400 4. Kuinka moni suomalaisista haluaisi etätyöstä lain suojaaman oikeuden? a) 55 % b) 66 % c) 77 % 5. Mikä on suomalaisten ansioluetteloiden mukaan suosituin harrastuksemme? a) Lukeminen b) Matkustaminen c) Urheilu tai liikunta

sanaristikot.net/artikkelit ja sieltä ”Näin ratkot piilosanoja”.

SANARISTI

SUDOKU

Täytä sanaristin keskusta niin, että syntyy kahdeksankirjaimisia ristikkokelpoisia sanoja.

1 ― 2024

TELMA

59

Tilaa maksuton Telma-lehti: telma-lehti.fi/tilaus

Lue lisää verkosta: telma-lehti.fi

Ilmoita Telma-lehden osoitteenmuutos tai tilauksen peruuttaminen: telma-lehti.fi/osoitteenmuutos

Tärkeimmät tiedot työelämän kehittämiseen – tilaa uutiskirje: telma-lehti.fi