KEVÄT 2025 Tiedon puolella
Gaudeamuksen verkkokauppa on tiedon ja tieteen aarreaitta
Verkkokaupastamme löydät koko saatavilla olevan kirjavalikoimamme – niin painettuna kuin digitaalisenakin. Klassikoiden ja kiinnostavien uutuuksien lisäksi voit tutustua ajankohtaisiin kampanjoihin, saada ideoita lahjahankintoihin ja tehdä hyviä löytöjä. Verkkokauppamme palvelee osoitteessa
kauppa.gaudeamus.fi
Seuraa myös Gaudeamuksen verkkosivuja sekä sosiaalista mediaa (Facebook, Instagram, X) ja tilaa asiakaskirjeemme verkkokaupan etusivulta, jotta pysyt ajan tasalla uutuuksista ja tarjouksista!
– viimeisen faaraon myytti Jaakkojuhani Peltonen
Halinen 10 Jos sinulla olisi kanan aivot
Hari 12 Hämmästyttävät sienet Matti Vuento 14 Haamukirjoittajat Tuomas Mattila
16 Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia
18 Kokka kohti tuntematonta
20 Latinan kielen historia
21 Xunzi
22 Ruutukasvot
23 Suomen ruotsalainen historia
24 Infosoturit
25 Toivoa, vimmaa ja vastarintaa
26 Monikerroksinen maaseutu
27 Kestävyyden filosofia
28 Demokratiakasvatus polarisaation ajassa
29 Erimielisten tila
30 Tutkimusretkellä selkokieleen
31 Mitattu lapsuus
32 Ihmisiä yhteiskunnan portailla
33 Hyvinvointivaltion varjoissa
34 Autismikirjo eri elämänvaiheissa
35 Tiedekulmapokkarit
37 Muista myös nämä
Arkhimedes (suom. Paavo Hohti, Sami Jansson, Tua Korhonen & Vesa Vahtikari, johdanto Johan Stén)
Jukka Laajarinne & Mari Luoma
Martti Leiwo & Minna Seppänen (toim.)
Jyrki Kallio (suom. & toim.)
Pekka Isotalus
Martin Hårdstedt (suom. Timo Soukola)
Mika Suonpää
Varpu Alasuutari, Lotta Kähkönen & Tuula Juvonen (toim.)
Ville Pöysä, Helena Ristaniemi, Lauri Julkunen & Kaisa Vehkalahti (toim.)
Teea Kortetmäki, Markku Oksanen & Mikko Puumala
Anniina Leiviskä, Tuija Kasa, Iida Pyy, Tarna Kannisto & Ivan Zamotkin
Mikko Puustinen, Jenni Marjokorpi & Janne Säntti (toim.)
Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.)
Anna Siippainen & Maiju Paananen (toim.)
Juho Saari
Kaijus Ervasti, Yaira Obstbaum & Minna Lindgren (toim.)
Katja Dindar, Anniina Kämäräinen, Anni Kilpiä, Eija Kärnä, Kaisa Pihlainen & Heta Pukki (toim.)
ToimisTo Kaisaniemenkatu 13 A, 00100 Helsinki · VarasTo PL 53, 00014 Helsingin yliopisto gaudeamus.fi · info@gaudeamus.fi Facebook, insTagram, X @gaudeamuskirjat
Gaudeamus on Helsingin yliopiston omistama tieto- ja tiedekirjakustantamo, joka on toiminut 1960 -luvulta lähtien. Erikoisalojamme ovat historia, filosofia ja muut humanistiset ja yhteiskuntatieteet sekä ympäristö, populaari luonnontiede, talous ja kasvatus.
Julkaisemme laajaa yleisöä kiinnostavia tietokirjoja, eri tieteenalojen perusteoksia, klassikkosuomennoksia, oppimateriaaleja ja ammattikirjallisuutta.
kusTannusjohTaja
Leena Kaakinen
050 540 1303 leena.kaakinen@gaudeamus.fi
ToimiTusPääLLikkö
Teemu Ojanne
050 569 9955 teemu.ojanne@gaudeamus.fi
kusTannusToimiTTaja
Ani Kuusjärvi
050 540 1300 ani.kuusjarvi@gaudeamus.fi
kusTannusToimiTTaja
Sanni Tengvall
050 556 0553 sanni.tengvall@gaudeamus.fi
kusTannusToimiTTaja, äänikirjaTuoTTaja
Elina Blomqvist
050 448 9431 elina.blomqvist@gaudeamus.fi
kusTannusToimiTTaja
Arto Kuusterä
050 395 8765 arto.kuustera@gaudeamus.fi
kusTannusToimiTTaja
Siiri Raiskila
050 365 4517 siiri.raiskila@gaudeamus.fi
myynTi- ja markkinoinTiPääLLikkö
Outi Kitti
050 540 1299 outi.kitti@gaudeamus.fi
ViesTinTäPääLLikkö
Lasse Leminen
050 466 4910 lasse.leminen@gaudeamus.fi
VarasTo, LaskuTus
Päivi Ruonakoski
050 431 2080 paivi.ruonakoski@gaudeamus.fi
kirjaTiLaukseT kauppa.gaudeamus.fi · tilaukset@gaudeamus.fi
Gaudeamus, Kirjatilaukset, PL 53, 00014 Helsingin yliopisto
Lukijalle
Lasse Leminen
ViesTinTäPääLLikkö
TUTKITTU TIETO avaa uusia näkökulmia maailmaan ja yhteiskuntaan ja jaksaa myös hämmästyttää – yhä uudelleen ja uudelleen. Ajatukselta ei voi välttyä, kun katson kevään uutuuskirjakattaustamme.
Mieli avartuu ja ajatukset nytkähtävät uuteen asentoon tutustuessa vaikkapa haamukirjoittajiin, sienten ominaisuuksiin, ihmisten aivoihin ja mieleen sekä Lapin kaukaiseen menneisyyteen. Tuomas Mattilan Haamukirjoittajat-teoksessa kuljetaan näkymättömien kynäniekkojen maailmaan ihmeellisten tapauskertomusten ja paljastusten kautta. Hämmästyttävät sienet -uutukaisessaan Matti Vuento taas valaisee näitä arvoituksellisia sopeutumisen mestareita, jotka viihtyvät niin aavikoilla kuin valtameren pohjassa ja jäätiköillä. Riitta Harin kiehtova Jos sinulla olisi kanan aivot puolestaan kannustaa pohtimaan, miksi ihmisen aivot ja mieli ovat sellaiset kuin ovat. Petri Halinen osoittaa kauan odotetussa Lapin arkeologia -kirjassaan, kuinka elämän jäljet Lapissa ulottuvat aina esihistoriaan asti.
Hämmästyttävän kauas kantavat myös monien historiallisten henkilöiden ajatukset, teot ja myyttisiin mittoihin kasvaneet persoonat. Tätä havainnollistaa Jaakkojuhani Peltosen uusi teos Kleopatra – viimeisen faaraon myytti. Se selittää, miksi tämä historian tunnetuimpiin lukeutuva hallitsija on lumonnut ja inspiroinut niin kauan. Menneisyyden henkilöiden vaikutus välittyy
myös klassikoiden ystävien mieltä lämmittävistä taitavista suomennoksista. Arkhimedeen painavia ajatuksia kokoava Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia viihdyttää niin matematiikkaa rakastavia kuin antiikin oivalluksista viehättyviä. Myös kiinalaisen Xunzin valtio-oppi on osoitus siitä, kuinka ajatuksilla voi olla kaikupohjaa vielä vuosituhansien päästä.
Tieteessä ja tutkimuksessa on monesti kyse uuden ja oudon kohtaamisesta. Tästä muistuttaa Jukka Laajarinteen ja Mari Luoman kehutun lastenkirjasarjan kuudes osa Kokka kohti tuntematonta, jossa tutkimusmatkaillaan niin maalla, merellä kuin avaruudessakin. Riikkisen ja Oukan seikkailuissa hämmästeltävää vasta riittääkin!
Tuttuun tapaan uutuusvalikoimamme tarjoaa runsaasti myös muita ajankohtaisia ja ajatuksia herättäviä kirjoituksia. Kevään kirjoissa tarkastellaan esimerkiksi demokratiakasvatusta, infosodankäyntiä maailmansotien välillä, kestävyyden filosofiaa, queer- ja transaktivismia, Suomen ruotsalaista historiaa, maaseudun monia puolia sekä esiintymistä lineaarisen television kultakaudelta nykypäivän sosiaaliseen median aikaan.
Gaudeamuksen kevään kirjat antavat jälleen oivat eväät ajatusten tuulettamiseen, vapaaajan virkistäytymiseen ja uusien näkökulmien aukaisemiseen. Tutustu siis uutuuksiimme, merkitse muistiin suosikkisi ja anna tiedon hämmästyttää! ❦
Suurimmassa osassa Hollywood-elokuvia ja vanhoja maalauksia korostuu Kleopatran silmiinpistävä valkoihoisuus.
Jaakkojuhani
Peltonen
KLEOPATRA
– VIIMEISEN FAARAON MYYTTI
KLEOPATRA on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen?
Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra Vii:n (69–30 eaa.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. ❦
KIRJOITTAJA Jaakkojuhani Peltonen, FT, on historian dosentti Tampereen yliopistossa sekä tutkimuskeskus Triviumin johtokunnan jäsen. Peltonen on tutkinut erityisesti Aleksanteri Suuren historiaa, historian käyttöä sekä maskuliinisuutta antiikin maailmassa.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-308-1 / Sidottu B5 / Noin 230 sivua, kuvitettu / KL 91 / UDK 931/939 / Kansi: Pekka Krankka
LUE MYÖS Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri – sankari ja myytti
Tommi P. Lankila: Antiikin viimeinen keisari
Yhteisöillä on ollut alueillaan yhteinen
pyhä paikka, seita, jolle on uhrattu ja jota on palvottu.
Petri Halinen
LAPIN ARKEOLOGIA
Elämän jälkiä kivikaudelta uudelle ajalle
MILLOIN SUOMEN pohjoiset alueet asutettiin?
Keitä ensimmäiset tulokkaat olivat ja miten he elivät? Mihin ulottuvat saamelaisen kulttuurin juuret?
Lapin arkeologia on vuosikymmeniä odotettu kokoomateos napapiirin pohjoispuolisten alueiden elämän jäljistä kivikaudelta 1700-luvulle. Esinelöytöjen, hautapaikkojen ja elinkeinojen vaihteluista kertovien todisteiden avulla pohjoinen piirtyy teoksessa omintakeisena mutta myös jatkuvasti muuttuneena yhteisöjen verkostona.
Lappi Skandinaviasta Kuolan niemimaalle ei ollut periferiaa, vaan eri väestöryhmien välinen yhteydenpito ja kaupankäynti oli vilkasta. Rautakaudella suurin saamelaiskulttuurin alue ulottui jopa tuhannen kilometrin matkalle. Miksi se kuitenkin hävisi nopeasti keskiajalla?
Teos avaa yleistajuisesti uusimpia arkeologian, historian, genetiikan ja kielitieteen löytöjä, jotka ovat mullistaneet monia käsityksiä alueen menneisyydestä. Samalla se osoittaa, kuinka esihistorialliset jäljet näkyvät Lapissa edelleen. ❦
KIRJOITTAJA Petri Halinen, FT, on arkeologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on tutkinut Lapin esi- ja varhaishistoriaa lähes 40 vuoden ajan ja toimii Museoviraston Kulttuuriympäristötieto ja -tutkimus -yksikön päällikkönä.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-296-1 / Sidottu B5 / Noin 400 sivua, värikuvitettu / KL 92 / UDK 948.0 / Kansi: Jukka Aalto
LUE MYÖS Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen & Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet Veli-Pekka Lehtola: Entiset elävät meissä
Murrosikäisellä on aivoissaan, mielessään ja kehossaan kuin formulaauton moottori, ja jarrut ovat vasta tekeillä.
Riitta Hari
JOS SINULLA OLISI KANAN AIVOT
Kiehtovia kysymyksiä aivoista ja mielestä
MITÄ TAPAHTUISI, jos ihmisellä olisi kanan aivot?
Haluaisimmeko syödä jyviä ja nukkua orrella?
Murehtisimmeko seuraavaa päivää? Ymmärtäisimmekö joskus kuolevamme?
Ajatus kananaivoisesta ihmisestä johtaa pohtimaan, miksi ihmisen aivot ja mieli ovat sellaiset kuin ovat. Aivomme, samoin kuin tapamme aistia ja liikkua, ovat kehittyneet evoluutiossa tarkoituksenmukaisiksi elinympäristöömme. Aivot, mieli, keho ja ympäristö ovatkin jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään, ja ajattelu ja tunteet kytkeytyvät monin säikein esimerkiksi motoriikkaan ja sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Jos sinulla olisi kanan aivot -teoksessa pitkän linjan neurotieteilijä kertoo aivoista ja mielestä kokonaisvaltaisesti. Esillä on monia kiehtovia ja yllättäviäkin näkökulmia muun muassa aivojen evoluutioon, havaitsemiseen, oppimiseen ja tietoisuuteen. Yleistajuisesti kirjoitettu teos tarjoaa vahvan pohjan ihmisaivojen ja -mielen ymmärtämiselle. ❦
KIRJOITTAJA Riitta Hari on tieteen akateemikko ja Aalto-yliopiston systeemisen neurotieteen ja aivokuvantamisen emeritaprofessori. Häntä kiinnostavat ihmisaivojen dynamiikka, sosiaalisen vuorovaikutuksen aivomekanismit sekä taiteen ja neurotieteen yhteydet.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-297-8 / Sidottu A5 / Noin 220 sivua, värikuvitettu / KL 14.1, 59.55 / UDK 159.9, 616.8 / Kansi ja kuvitus: Anni Sairio
LUE MYÖS Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät?
Leena Vähäkylä: Sairastunut mieli
Sienet pystyvät epäilyksettä aistimaan ympäristönsä ja reagoimaan siihen, kommunikoimaan muiden organismien kanssa ja ratkaisemaan ongelmia.
Matti Vuento
HÄMMÄSTYTTÄVÄT SIENET
Eliökunnan pimeää ainetta valaisemassa
SIENET MUODOSTAVAT kasvien ja bakteerien jälkeen kolmanneksi suurimman eliöryhmän maapallolla. Tämä mahtava eliökunta on vielä paljolti arvoitus – sienilajeista on tunnistettu vain murtoosa. Siinä, mitä sienistä jo tiedetään, riittää kuitenkin ihmettelemistä.
Hämmästyttävät sienet kertoo näistä sopeutumisen mestareista, jotka viihtyvät yhtä lailla rutikuivalla aavikolla ja valtameren pohjassa kuin jäätiköillä ja kuumissa lähteissäkin. Niiden yksi asuinsija olemme me ihmiset itse.
Sienet ovat kasvien, eläinten ja ihmisen terveyden vartijoita, mutta ne voivat yhtä lailla tuhota satoja ja aiheuttaa tappavia epidemioita. Monine symbiooseineen sienet ovat koko eliökuntaa yhteen sitovaa liimaa, ja ne ovat merkittävä tekijä myös ilmastonmuutoksessa – emme vain aina tiedä, kumpaan suuntaan ne vaakaa kallistavat.
Sienitiedon historian, sienistä saatavien lääkkeiden ja sienten myrkyllisten ominaisuuksien lisäksi kirjassa tutustutaan muun muassa lihansyöjäsienten saalistusmenetelmiin sekä siihen, miten sienet hankkivat informaatiota ympäristöstään. Voisiko sienillä olla tietoisuus ja mieli? ❦
KIRJOITTAJA Matti Vuento, FT, on Jyväskylän yliopiston biologian emeritusprofessori. Hänen kiinnostuksen kohteenaan on erityisesti virusten, mikrobien ja sienten merkitys eliöyhteisöissä.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-314-2 / Sidottu A5 / Noin 370 sivua, kuvitettu / KL 57.3 / UDK 58 / Kansi: Ville Karppanen
LUE MYÖS Matti Vuento: Bakteerien planeetta Sari Timonen & Jari Valkonen (toim.): Sienten biologia
Alexandre Dumas muistetaan mammuteistaan, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että monien hänen teostensa taustalla toimi koko joukko yhteistyökumppaneita.
Tuomas Mattila
HAAMUKIRJOITTAJAT
Näkymättömien tekijöiden salainen maailma
SUUREN KIRJAILIJAN tai puhujan sanoista lumoutuneelle kansalaiselle voi olla järkytys, jos koskettavat sanat onkin kynäillyt joku muu – haamukirjoittaja. Kun paperipinoja hieman penkoo, haamuja pöllähtää esiin sieltä sun täältä. Tekijöiksi tunnustettujen takana hääräilee kirjoitusavustajia niin tieteellisessä tutkimuksessa, kaunokirjallisuudessa kuin seuranhakupalveluissakin. Haamukirjoittajat johdattaa lukijan kasvottomiksi jäävien kynäniekkojen salailtuun maailmaan. Se kaivautuu haamukirjoittamisen historiaan ja käytäntöihin eri tekstin aloilla. Hämmästyttävien tapauskertomusten ja paljastusten lisäksi ääneen pääsevät myös haamut itse. Haamukirjoittamisesta voi olla hyötyä esimerkiksi suositun kirjasarjan jatkuessa kirjailijan kuolemasta huolimatta, mutta se voi olla myös vakava ongelma. Lääketieteellinen haamukirjoittaminen on aiheuttanut jopa kuolemantapauksia. Informaatiotulvassa luovivan kansalaisen on ymmärrettävä haamukirjoittamisen keinoja ja motiiveja voidakseen arvioida kriittisesti sisältöjä ja voidakseen vaatia oikeuksiaan lukijana. ❦
KIRJOITTAJA Tuomas Mattila, OTT, VTM, FM, on oikeustieteen tutkija Helsingin yliopistossa. Hänen tutkimustyönsä keskittyy aineettomien oikeuksien ja kulttuuriperinnön dynamiikkaan, tekijänoikeuden teoriaan sekä tekoälyyn liittyviin tekijänoikeuskysymyksiin.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-307-4 / Sidottu B5 / Noin 350 sivua, kuvitettu / KL 8 / UDK 82 / Kansi: Maria Manner
LUE MYÖS Sanna Nyqvist & Outi Oja: Kirjalliset väärennökset
Pirjo Hiidenmaa, Ilona Lindh, Sara Sintonen & Roosa Suomalainen (toim.): Lukemisen kulttuurit
Oletan siis maapallon ympärysmitan olevan 300 kertaa 10 000 stadionin mittaa. Tämän jälkeen oletan vielä, että maapallon läpimitta on suurempi kuin kuun ja että auringon läpimitta on suurempi kuin maapallon.
Arkhimedes KELLUVAT KAPPALEET JA MUITA KIRJOITUKSIA
JO HELLENISTISENÄ AIKANA Arkhimedeen poikkeuksellisesta kyvystä uppoutua tieteelliseen pohdiskeluun liikkui monenlaisia anekdootteja.
Useimmat ovat kuulleet kerrottavan, kuinka Arkhimedes huudahti Heureka! löydettyään kylvyssä ratkaisun erääseen mieltään painaneeseen tieteelliseen ongelmaan. Hänen myös huhutaan ärähtäneen häntä häirinneelle roomalaiselle sotilaalle: ”Älkää sotkeko ympyröitäni!”
Arkhimedeen yli 2200 vuotta sitten muotoilema vipuvarsilaki, painopiste ja tasapainon käsite ovat teoreettisen mekaniikan kulmakiviä, ja hänen ensi kertaa ilmaisemansa kelluvien kappaleiden tasapainolaki on nestestatiikan perusperiaate. Hänen löytämänsä näennäisen yksinkertaiset mutta nerokkaat ratkaisut monimutkaisiin matemaattisiin ongelmiin hämmästyttävät edelleen.
Kelluvat kappaleet ja muita kirjoituksia sisältää Arkhimedeen tunnetuimpiin kuuluvat teokset, jotka kelluvien kappaleiden lisäksi käsittelevät hiekan laskemista, ympyrän mittaamista ja Helioksen karjan lukumäärää. Arkhimedeen tuotantoa ei ole aiemmin suomennettu. ❦
KIRJOITTAJA Arkhimedes Syrakusalainen (n. 287–212 eaa.) on yksi kaikkien aikojen suurimmista matemaatikoista. Hänen kirjoituksensa loivat matemaattisten luonnontieteiden perustan.
TAMMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-293-0 / Antiikin kreikasta ja latinasta suomentaneet Paavo Hohti, Sami Jansson, Tua Korhonen & Vesa Vahtikari, johdannon kirjoittanut Johan Stén / Sidottu A5 / Noin 200 sivua, kuvitettu / KL 91.17, 51 / UDK 931/939, 51 / Kansi: Jukka Aalto
LUE MYÖS Vitruvius: Arkkitehtuurista
Aristoteles: Metafysiikka
”Aleksanteri Suuren armeijan mukana kulki
monenlaisia oppineita, jotka olivat lähteneet matkaan paitsi seikkailunhalusta myös oppiakseen lisää.
Eläinten ja kasvien tutkijat kirjoittivat raportteja
aiemmin tuntemattomista eliöistä. Ja lähettivät
näytteitä Aleksanterin opettajalle Ateenaan”, Oukka kertoi. ”Sillä tavalla minun esivanhempani saapuivat Eurooppaan.”
Jukka Laajarinne & Mari Luoma
KOKKA KOHTI TUNTEMATONTA
Tarina tutkimusmatkoista
”TUTKIMUSMATKAILU kulkee meillä suvussa!”
Pitkään jatkunut sade kiristää pesässä kyhjöttävien Kekomielen ötököiden hermoja. Onneksi paikalle saapuu Oukka, joka alkaa kertoa jännittäviä tarinoita sukulaistensa seikkailuista. Kukapa olisi uskonut, että Oukan esivanhemmat saapuivat Amerikkaan kauan ennen Kolumbusta, ylittivät Tyynen valtameren laivakorppujen voimalla ja uhmasivat Etelämantereen kylmyyttä retkikuntalaisten hatussa. Ja millaisia ihmeitä pääsikään näkemään Oukan äiti, ihka oikea avaruuslentäjä?
Kokka kohti tuntematonta vie lukijansa maailman vaikeapääsyisimpiin kolkkiin ja avaruuden korkeuksiin. Tutuksi tulevat niin tutkimusmatkojen kiehtova historia kuin eri aikojen keinot kerätä tietoa. Eikä uteliaiden seikkailijoiden tarvitse aina lähteä merten taakse, sillä tutkittavaa löytyy lähempääkin – vaikka omalta pihalta.
Teos on Helsingin yliopiston tiedekasvatuksen asiantuntijoiden kanssa ideoidun sarjan kuudes, itsenäinen osa. Se on suunnattu erityisesti 6–9-vuotiaille. ❦
TEKIJÄT Kirjailija Jukka Laajarinne on työskennellyt myös matemaattisten aineiden ja filosofian opettajana.
Hän on saanut vuoden 2022 Tietopöllö-palkinnon lastenkirjoistaan, ja hänen teoksensa Madonluvut (2003) ja Isä vaihtaa vapaalle (2013) ovat olleet lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaina. Mari Luoma on kuvittaja ja sarjakuvantekijä, jonka kädenjälki näkyy useissa lastenkirjoissa. Hän on myös kirjoittanut romaaneja lapsille.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-303-6 / Sidottu A4 / 48 sivua, värikuvitettu / KL L91, L85.22 / UDK 93/99 / Kansi: kuva Mari Luoma, typografia Maria Manner
LUE MYÖS Jukka Laajarinne & Mari Luoma: Mahdottoman suuri puu, Kadonneen madon jäljillä, Mansikkamysteeri, Hämmästyttävä härveli, Kommelluksia keittiössä
Martti Leiwo & Minna Seppänen (toim.)
LATINAN KIELEN HISTORIA
LATINA EI OLE VAIN antiikin Rooman valtakunnan kieli, vaan sillä on pitkä ja monipuolinen historia, joka ulottuu nykypäivään asti.
Latinan kielen historia etenee latinan alkuajoista nykypäivään: se alkaa Rooman tasavallan ajan arkaaisesta ja klassisesta latinasta ja päätyy myöhäisantiikin, keskiajan, renessanssin ja varhaisen uuden ajan kautta nykyiseen uuslatinaan ja latinaan tieteen kielenä.
Samalla teos käsittelee latinan muuttumista äidinkielestä oppineiden kieleksi, latinan suhdetta romaanisiin ja muihin indoeurooppalaisiin kieliin, latinankielistä runoutta, piirtokirjoitusten latinaa ja latinan monikulttuurisuutta. Näin esille nousevat myös yksityisen ihmisen arkipäivään ja tunteisiin liittyvät asiat.
Latinan kielen historia on ensimmäinen laatuaan suomen kielellä. Se on yleistajuinen aarreaitta aiheesta kiinnostuneille, ja sitä voidaan käyttää myös käsikirjana, josta voi poimia itselle tärkeät ja kiinnostavat asiat. ❦
TOIMITTAJAT Martti Leiwo, FT, on klassillisen filologian dosentti Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut myös Suomen Ateenan-instituutin johtajana. Minna Seppänen, FT, on klassillisten kielten yliopistonlehtori sekä antiikin ja sen jälkivaikutuksen tutkija Turun yliopistossa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-305-0 / Nidottu B5 / Noin 320 sivua / KL 89.82, 91.17 / UDK 931/939 / Kansi: Pekka Krankka
LUE MYÖS Reijo Pitkäranta: Nova fata verborum
Reijo Pitkäranta: Suomi–latina–suomi-sanakirja
Jyrki Kallio (suom. & toim.)
XUNZI
Valtio-oppia muinaisesta Kiinasta
”RUHTINAS ON KUIN VENE, ja alamaiset ovat kuin vettä; vesi kantaa venettä, vesi kaataa veneen.”
Kiinalaisen valtio-opin uranuurtaja Xunzi eli Sotivien valtioiden kauden (475–221 eaa.) lopulla. Xunzi on ensimmäinen kattava suomennos hänen teoksestaan, joka edustaa muinaisen Kiinan sofistikoituneinta filosofiaa ja valtio-oppia. Poliittisena realistina Xunzi piti hierarkkista luokkajakoa välttämättömyytenä ja valloitussotia luonnollisina. Hän kuitenkin vastusti opportunismia ja epärehellisyyttä ja vaati hallitsijoilta oikeamielisyyttä.
Xunzi perusti ajattelunsa Mestari Kongin oppeihin, joiden pohjalta syntynyt kungfutselaisuus on rakentunut kiinteäksi osaksi itäaasialaisia yhteiskuntia. Vaikka vääräoppiseksi leimatun Xunzin teosta ei luettu osaksi kungfutselaista kaanonia, hänen ajatuksiinsa ovat tukeutuneet etenkin hallitsijat.
Keisarikaudella Xunzin esittämä malli hallitsijasta kaiken keskipisteenä ohjasi ulkopolitiikkaa. Hänen ajatuksensa ovat saaneet kaikupohjaa myös kommunistisessa puolueessa sekä 2000luvun kiinalaisissa kansainvälisen politiikan teoreetikoissa. ❦
SUOMENTAJA JA TOIMITTAJA Jyrki Kallio, FT, on kansainvälisten suhteiden ja Kiinan-tutkimuksen dosentti Lapin yliopistossa ja työskentelee vanhempana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-301-2 / Kiinan kielestä suomentanut Jyrki Kallio, alkuteos Xunzi (n. 20–10 eaa.) / Sidottu A5 / Noin 310 sivua, kuvitettu / KL 11.9, 29.51 / UDK 14, 29 / Kansi: Jukka Aalto
LUE MYÖS Jyrki Kallio (suom. & toim.): Mengzi – Veljellisyyden tie Jyrki Kallio (suom. & toim.): Avain kungfutselaisuuteen
Pekka Isotalus
RUUTUKASVOT
Esiintymisen lumo iltauutisista somevideoihin
VIETÄMME SUUREN OSAN elämästämme erilaisten ruutujen äärellä. Aiemmin ruutukasvot olivat ihailtuja julkisuuden henkilöitä ja tavallinen kansalainen saattoi vain haaveilla televisioon pääsystä. Sittemmin ruudut ovat lisääntyneet ja uudenlaiset esiintyjät, esimerkiksi sosiaalisen median vaikuttajat, herättävät runsaasti keskustelua, ihailua, ihmetystä ja vastarintaakin.
Ruutukasvot sukeltaa ilmiön ytimeen ja pohtii, mikä esiintymisessä lumoaa ja mikä saa katsojan palaamaan suosikkiesiintyjän sisällön pariin yhä uudelleen. Millaista ruutuesiintyminen on, miten se on muuttunut ajan saatossa, ja miten televisio on toiminut mallina uudemmille ruudussa esiintymisen muodoille? Mihin perustuu uutistenlukijan luotettavuus, ja miten kaupallisuus vaikuttaa somevaikuttajan esiintymiseen?
Ruutu katsojan ja esiintyjän välillä vaikuttaa viestintään ja tekee siitä omanlaistaan. Kameran kautta suosikkiesiintyjä tuntuu tulevan lähelle fyysisestä etäisyydestä huolimatta. Tuttavallisesti ja aidosti esiintyvän juontajan tai tubettajan seuraan tekee mieli palata viikosta ja videosta toiseen. ❦
KIRJOITTAJA Pekka Isotalus, FT, on viestinnän professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut monipuolisesti viestintää ja vuorovaikutusta, esimerkiksi poliittista viestintää, sosiaalista mediaa ja esiintymistä.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-300-5 / Nidottu A5 / Noin 260 sivua, kuvitettu / KL 77.492, 77.2, 07 / UDK 654, 659 / Kansi: Emmi Kyytsönen
LUE MYÖS Pekka Isotalus: Mediapoliitikko
Janne Zareff: Kuinka vallalle nauretaan
Martin Hårdstedt
SUOMEN RUOTSALAINEN HISTORIA
Tuhat vuotta kieltä, kulttuuria ja politiikkaa
MILLÄ TAVOIN RUOTSIN KIELEN ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutus on näkynyt Suomessa? Miten Suomen suhde Ruotsiin on kehittynyt? Mitä ruotsinkielinen identiteetti on aikojen saatossa merkinnyt?
Suomen ruotsalainen historia nivoo napakasti yhteen yli tuhatvuotisen ajanjakson, joka käynnistyi Ruotsin laajentumisesta nykyisen Suomen alueelle. Vuosisatojen kuluessa kehittyneet yhteydet takasivat sen, että ruotsalaisuus säilyi elinvoimaisena myös valtiollisen sidoksen katkettua. Kun autonomian ajan suomalaiskansallinen herääminen kyseenalaisti ruotsin kielen aseman ja ruotsalaisen kulttuurin vaikutuksen, vastareaktiona syntyi kieleen perustuva suomenruotsalainen identiteetti.
Teoksen pitkä historiallinen kaari auttaa hahmottamaan ja selvittämään monia keskeisiä kysymyksiä, kuten ”Itämaan” asemaa suurvaltakauden Ruotsissa, kielellisten jakolinjojen näkymistä itsenäisen Suomen politiikan murroskohdissa sekä pohjoismaisen yhteistyön merkitystä eu- ja naTo-jäsenyyksien Suomessa. ❦
KIRJOITTAJA Martin Hårdstedt on Uumajan yliopiston historian professori.
TAMMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-299-2 / Ruotsin kielestä suomentanut Timo Soukola, alkuteos Finlands svenska historia (2023) / Sidottu B5 / Noin 360 sivua, kuvitettu / KL 92 / UDK 948.0 / Kansi: Jukka Aalto
LUE MYÖS Kaarle Wirta, Katja Tikka, Henri M. Hannula & Kalle Kananoja: Suurvallan rakentajat
Kristiina Kalleinen: Valtioaamun aika
Mika Suonpää
INFOSOTURIT
Antikommunistiset verkostot Itämeren piirissä 1923 – 1940
”MAAILMALLA on välttämätön velvollisuus pysäyttää punaisten eteneminen, jotta tämä pieni maa, joka on kristillisen sivilisaation etuvartio, voitaisiin pelastaa.”
Näin kuvaili talvisodan aikana sveitsiläinen La Suisse Libérale -lehti Suomen taistelua Neuvostoliiton ylivoimaa vastaan. Myötätunto ei kuitenkaan herännyt vasta tuolloin, vaan takana oli aktiivista vaikuttamistyötä kansainvälisten antikommunististen verkostojen kautta lähes parin vuosikymmenen ajalta. Ketkä tähän toimintaan osallistuivat ja miten?
Infosoturit on silmiä avaava kuvaus eurooppalaisen kommunisminvastaisen liikkeen historiasta, kontakteista ja menetelmistä vuosina 1923–1940. Se keskittyy erityisesti Suomen ja Baltian maiden toimijoiden sekä Genevestä pyöritetyn globaalin propagandaverkoston yhteyksiin.
Teos osoittaa, ettei antikommunismi ollut pelkkä kylmän sodan yhdysvaltalaisvetoinen ilmiö. Lisäksi se todistaa, etteivät median kautta toteutetut vaikuttamisoperaatiot ja massamanipulaatio ole suomalaisillekaan vieraita asioita tai vain nykymaailman keksintöä. ❦
KIRJOITTAJA Mika Suonpää, PhD, dosentti, toimii poliittisen historian yliopistonlehtorina Turun yliopiston filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitoksella.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-313-5 / Sidottu A5 / Noin 340 sivua, kuvitettu / KL 91 / UDK 940 / Kansi: Ville Karppanen
LUE MYÖS Heikki Mikkeli: Geneven henki Maria Lähteenmäki: Punapakolaiset
Varpu Alasuutari, Lotta Kähkönen & Tuula Juvonen (toim.)
TOIVOA, VIMMAA JA VASTARINTAA
Kirjoituksia queer- ja transaktivismista
YHTEISKUNNALLINEN MUUTOS tarvitsee aktivismia tuekseen. Suomessa on pitkä queer- ja transaktivismin perintö, ja sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus herättää edelleen paljon keskustelua.
Toivoa, vimmaa ja vastarintaa selvittää tämän vähän tutkitun aktivismin historiallista kehitystä ja nykyisyyttä. Se kokoaa moniäänisiä kirjoituksia aiheesta sekä tutkijoilta että queer- ja transaktivisteilta ja osoittaa samalla aktivismin monimuotoisuuden.
Teoksessa tarkastellaan esimerkiksi translakiuudistusta edistänyttä aktivismia sekä erilaisten aktivismien ylirajaisuutta, kuten queer- ja transteemoja ekologisessa ja eläinaktivismissa sekä teatterissa ja sarjakuvassa. Keskiössä on myös aktivismin ja tunteiden suhde: mitkä tunteet saavat lähtemään mukaan aktivismiin, ja mitä tunteita aktivismi herättää?
Toivoa, vimmaa ja vastarintaa avaa uusia näkökulmia sateenkaari-ihmisille ja heidän läheisilleen sekä suurelle yleisölle. Ensimmäinen laaja suomalainen esitys aiheesta on keskeistä luettavaa myös näiden kysymysten tutkijoille ja opiskelijoille. ❦
TOIMITTAJAT Varpu Alasuutari, FT, on sukupuolentutkimuksen tutkijatohtori Turun yliopistossa.
Lotta Kähkönen, FT, on yleisen kirjallisuustieteen ja sukupuolentutkimuksen dosentti ja tutkija Turun yliopistossa.
Tuula Juvonen, YTT, on naistutkimuksen dosentti ja sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-292-3 / Nidottu B5 / Noin 280 sivua, kuvitettu / KL 32.2 / UDK 323.1, 342 / Kansi: kuvitus Henry-Paul Ontto-Panula, typografia Emmi Kyytsönen
LUE MYÖS Suvi Keskinen, Minna Seikkula & Faith Mkwesha: Rasismi, valta ja vastarinta
Marika Haataja: Ihmisiä nautintojen ajassa
Ville Pöysä, Helena Ristaniemi, Lauri Julkunen & Kaisa Vehkalahti (toim.)
MONIKERROKSINEN MAASEUTU
Arki, muistot ja mielikuvat
MAASEUDUSTA VALLITSEE paljon stereotyyppisiä käsityksiä, jotka periytyvät jo vuosikymmenten takaa. Mutta minkälaista todella on elämä harvaan asutuilla alueilla tämän päivän Suomessa?
Monikerroksinen maaseutu kaivautuu perinteisen maaseutukuvaston taakse ihmisten arkeen ja kokemuksiin ja tutkii, millaisena maaseutu näyttäytyy sekä jokapäiväisenä elinympäristönä että mielenmaisemana. Samalla se tuo esille maaseudun ja harvaan asuttujen alueiden moninaisuuden sekä alueelliset ja kulttuuriset erot maan sisällä.
Muun muassa haastatteluja, valokuvia, muistitietoa ja populaarimusiikkia hyödyntävä teos valottaa teemoja, jotka jäävät mediakeskusteluissa vähälle huomiolle ja joista tilastoaineistot eivät saa otetta. Esille nostetaan esimerkiksi vähemmistöjen elämä syrjäkylässä, metsänomistajan suhde metsään ja arjen turvallisuuden ylläpitäminen itärajan tuntumassa. ❦
TOIMITTAJAT Ville Pöysä, YTT, on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Helena Ristaniemi, FT, on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Lauri Julkunen, FT, on tutkijatohtori Jyväskylän yliopistossa. Kaisa Vehkalahti, FT, dosentti, on yliopistonlehtori Jyväskylän yliopistossa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-310-4 / Nidottu B5 / Noin 330 sivua, kuvitettu / KL 30, 30.12 / UDK 3, 316.7 / Kansi: Perttu Lämsä
LUE MYÖS Anu Kantola & työryhmä: Kahdeksan kuplan Suomi
Antti Malinen & Tuomo Tamminen: Jälleenrakentajien lapset
Kortetmäki, Markku Oksanen & Mikko Puumala
KESTÄVYYDEN
FILOSOFIA
YMPÄRISTÖKRIISIEN AJASSA elämäntapamme kestävyys ja yhteiskunnan kestävä kehitys ovat polttavan ajankohtaisia teemoja. Kestävyyden käsite kuitenkin kantaa mukanaan monia erilaisia, ristiriitaisiakin merkityksiä ja tulkintoja. Tämän vyyhden selvittelyyn tarvitaan myös filosofista näkökulmaa.
Kestävyyden filosofia on selkeäsanainen filosofinen analyysi, joka tarkastelee kestävyyttä kriittisesti, järjestelmällisesti ja historiallisesti osana länsimaisen filosofian pitkää perinnettä. Miten muutoksen ja pysyvyyden ideat luovat jännitteitä kestävyyden käsitteeseen? Millaisia ajallisia ja tilallisia ulottuvuuksia kestävyyteen sisältyy? Onko käsite auttamatta ihmiskeskeinen, vai voisiko se ottaa paremmin huomioon myös planeetan muut lajit?
Teos auttaa ymmärtämään, mistä puhumme, kun puhumme kestävyydestä. Se on tärkeää luettavaa esimerkiksi filosofian ja kestävyystieteen opiskelijoille sekä kaikille, jotka työskentelevät kestävyysteemojen parissa. ❦
KIRJOITTAJAT Teea Kortetmäki, FT, on kestävyyssiirtymien apulaisprofessori Jyväskylän yliopistossa. Markku Oksanen, VTT, on ympäristöfilosofian dosentti ja filosofian yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa. Mikko Puumala, VTT, on etiikan postdoc-tutkija Turun ympäristöetiikan tutkimuskeskuksessa Turun yliopistossa.
HUHTIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-302-9 / Nidottu A5 / Noin 360 sivua / KL 11, 50.1 / UDK 1, 502/504 / Kansi: Jussi Jääskeläinen
LUE MYÖS Simo Kyllönen & Markku Oksanen (toim.): Ilmastonmuutos ja filosofia
Tarja Halonen, Kaisa Korhonen-Kurki, Jari Niemelä & Janna Pietikäinen (toim.): Kestävyyden avaimet
Teea
Anniina Leiviskä, Tuija Kasa, Iida Pyy, Tarna Kannisto & Ivan Zamotkin
DEMOKRATIAKASVATUS
POLARISAATION AJASSA
POLIITTINEN POLARISAATIO, eriarvoisuuden kasvu, ihmisoikeusloukkaukset ja autoritaariset hallinnot horjuttavat niin ihmisoikeuksia kuin demokraattisia yhteiskuntia, ja monet puhuvat jopa demokratian kriisistä. Millainen rooli kasvatuksella on näiden uhkatekijöiden torjumisessa?
Demokratiakasvatus polarisaation ajassa lähestyy demokratian kriisiä kasvatusfilosofisesta näkökulmasta. Kasvatus ja koulutus ovat tärkeässä asemassa demokratian tukemisessa, koska ne välittävät yhteisiä arvoja ja kansalaistaitoja kokonaisille ikäluokille. Kasvatusfilosofian avulla voidaan myös tarkastella oikeudenmukaisuuteen ja eriarvoisuuteen liittyviä ilmiöitä. Kuinka sananvapaus toteutuu kasvatuksessa, miten antirasistista kasvatusta perustellaan, ja mitä velvollisuuksia koulutuksella on julkisena instituutiona? Entä millainen merkitys tunnekasvatuksella on politiikassa? Ajankohtainen teos tuo demokratiakasvatuksen suomalaisen polarisaatiokeskustelun ytimeen. Samalla se rakentaa siltaa erilaisten teoriaperinteiden välille ja edistää kasvatustieteen sisäistä vuoropuhelua. ❦
KIRJOITTAJAT Anniina Leiviskä, FT, toimii kasvatusfilosofian apulaisprofessorina Oulun yliopistossa ja on Helsingin yliopiston kasvatusfilosofian dosentti. Tuija Kasa, YTM, viimeistelee väitöskirjaa ihmisoikeuskasvatuksesta Helsingin yliopistossa. Iida Pyy, FT, on väitellyt Helsingin yliopistosta kasvatusfilosofiasta ja toimii nykyään tutkimuksen lisäksi koulutukseen erikoistuneena johdon konsulttina. Tarna Kannisto, VTT, on filosofian ja katsomusaineiden didaktiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Ivan Zamotkin, FM, on tohtorikoulutettava Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-304-3 / Nidottu A5 / Noin 260 sivua / KL 38, 11, 30 / UDK 37, 1, 3 / Kansi: Tuomo Parikka
LUE MYÖS Antti Saari: Kasvatusteoria antiikista nykypäivään
Elina Nivala & Sanna Ryynänen: Sosiaalipedagogiikka
Mikko Puustinen, Jenni Marjokorpi & Janne Säntti (toim.)
ERIMIELISTEN TILA
Vaikeiden aiheiden käsittely opetuksessa
YHTEISKUNNALLINEN POLARISAATIO säteilee myös kasvatukseen ja koulutukseen. Keskusteluilmapiiri voi tuntua ehdottomalta ja erilaisia näkökulmia torjuvalta, eikä joitakin asioita tohdita edes käsitellä.
Miksi esimerkiksi rasismin, sukupuolen ja seksuaalietiikan kaltaiset aiheet herättävät vahvoja tunteita, ja miten näihin tunteisiin pitäisi opetustilanteissa suhtautua? Miten mahdollistetaan avoin ja monipuolinen keskustelu sen sijaan, että antaudutaan hymistelylle ja vaikenemiselle?
Erimielisten tila tarjoaa vastauksia näihin kysymyksiin ja johdattaa kiperien aiheiden parissa luovimiseen sekä keskustelutaitojen kehittämiseen. Teoksessa kuvataan eri koulutusasteiden ja oppiaineiden näkökulmista, millaiset aiheet ovat vaikeita ja miten niistä voidaan siitä huolimatta keskustella rakentavasti ja tietoon nojaten.
Teos myös muistuttaa, miksi tällaisiin aiheisiin tarttuminen on jopa välttämätöntä: koulutuksen tarjoama tieto ja kyky keskustella kaikkien kanssa on paras lähtökohta demokratian ylläpitämiseen. ❦
TOIMITTAJAT Mikko Puustinen, FT, työskentelee historian ja yhteiskunnallisten aineiden didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Jenni Marjokorpi, FT, työskentelee suomen kielen ja kirjallisuuden didaktiikan yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Janne Säntti, dos., työskentelee Helsingin yliopistossa aikuisopetukseen suuntautuvien pedagogisten opintojen yliopistonlehtorina.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-309-8 / Nidottu A5 / Noin 270 sivua / KL 38, 30 / UDK 37, 3 / Kansi: Jussi Jääskeläinen
LUE MYÖS Henriikka Mustajoki: Tästä pitäisi puhua
Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola: Koulu ja eriarvoisuus
Camilla Lindholm & Leealaura Leskelä (toim.)
TUTKIMUSRETKELLÄ SELKOKIELEEN
LIIAN VAIKEA KIELI voi hankaloittaa tiedon saamista ja käsittelyä, itseilmaisua ja omien asioiden hoitamista. Selkokieli on yleiskieltä yksinkertaisempi kielimuoto, jota tarvitsevat monenlaiset ihmiset erilaisissa elämäntilanteissa. Sen tavoitteena on vähentää kieleen kytkeytyvää syrjäytymistä.
Osa selkokielen kohderyhmistä on erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa ja tarvitsee kielellistä tukea läpi elämänsä. Vaikka selkokielen tarve tunnistetaan, sen tutkimus on käynnistynyt toden teolla vasta viime vuosina.
Tutkimusretkellä selkokieleen kartoittaa tuoreen tutkimuksen tilaa ja aukkopaikkoja. Teos kuvaa selkokieltä monialaisena ja monitieteisenä ilmiönä: selkoviestinnän kielellisten piirteiden ohella selkokieltä voidaan tarkastella niin terveystaloustieteen, kielitieteen kuin vammaistutkimuksenkin lähtökohdista. Voisiko saavutettava viestintä esimerkiksi auttaa säästämään terveydenhoitokuluissa? ❦
TOIMITTAJAT Camilla Lindholm, FT, on pohjoismaisten kielten professori Helsingin yliopistossa. Hän tutkii puhuttua kieltä ja vuorovaikutusta, epäsymmetrisiä keskustelutilanteita ja selkokieltä.
Leealaura Leskelä, FT, on Selkokeskuksen kehittämispäällikkö sekä selkokielen tutkija ja asiantuntija. Tutkijana hän on perehtynyt selkokielen käyttöön puheessa ja vuorovaikutuksessa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-306-7 / Nidottu B5 / Noin 340 sivua / KL 88.2, 32.2 / UDK 80, 323.1 / Kansi: Hanna Lahti
LUE MYÖS Jenny Paananen, Meri Lindeman, Camilla Lindholm & Milla Luodonpää-Manni (toim.): Kieli, hyvinvointi ja haavoittuvuus
Maija Hirvonen & Tuija Kinnunen (toim.): Saavutettava viestintä
Anna Siippainen & Maiju Paananen (toim.)
MITATTU LAPSUUS
Varhaiskasvatuksen arviointi Suomessa
MITATTU LAPSUUS tarjoaa kattavan kokonaiskuvan varhaiskasvatuksen arvioinnista Suomessa. Arviointi ohjaa ja suuntaa sitä, mitä varhaiskasvatuksessa tehdään ja miten erilaisia lapsia kohdataan.
Teos tarkastelee varhaiskasvatuksen arvioinnin kehityslinjoja, käytäntöjä ja mahdollisia tulevaisuuksia. Se esimerkiksi avaa, kuinka lapsi itse tuottaa tietoa ja kuinka huoltajien ja varhaiskasvatuksen henkilöstön tiedot lapsesta täydentävät toisiaan. Lisäksi selvitetään, miten varhaiskasvatussuunnitelma toimii osana arviointia, millaisia seurauksia arvioinnilla voi olla lapsille, jotka viettävät päivänsä varhaiskasvatuksessa, ja millaista olisi hyvä arviointi. Lomakkeet, dokumentointitavat ja muut käytettävät välineet vaikuttavat siihen, mitä arvioinnista seuraa.
Varhaiskasvatuksessa lasten välisen yhdenvertaisuuden edistäminen on tärkein yhteinen tavoite. Arviointia tarvitaan, vaikka siihen liittyykin yllätyksellisiä, ennakoimattomia ja toisinaan myös ristiriitaisia puolia. ❦
TOIMITTAJAT Anna Siippainen, KT, työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopiston Kasvatuksen ja kulttuurin tiedekunnassa. Maiju Paananen, FT, on varhaiskasvatuksen apulaisprofessori ja varhaiskasvatuspolitiikan dosentti. Hän työskentelee Tampereen yliopistossa.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-312-8 / Nidottu A5 / Noin 340 sivua / KL 38.51, 37.41 / UDK 372, 364–053.2 / Kansi: Emmi Kyytsönen
LUE MYÖS Marjatta Kalliala: Paras leikkini
Petteri Eerola, Katja Repo, Maarit Alasuutari, Kirsti Karila & Johanna Lammi-Taskula (toim.): Lastenhoidon ja varhaiskasvatuksen monet polut
Juho Saari
IHMISIÄ YHTEISKUNNAN PORTAILLA
Eriarvoisuus statusyhteiskunnassa
MENESTYVINKIN YHTEISKUNTA on aina eriarvoinen. Taloudellinen ja poliittinen valta eivät jakaudu tasaisesti, mutta eriarvoisuus voi olla myös sosiaalista. Asemamme sosiaalisessa hierarkiassa eli statuksemme vaikuttaa paitsi kokemukseemme elämän helppoudesta myös käsitykseemme itsestämme suhteessa muihin.
Ihmisiä yhteiskunnan portailla tutkii kilpailuun ja vertailuun perustuvia statuseroja ja osoittaa niiden vaikutuksen sekä elämänlaatuun että yhteiskunnallisiin mielipiteisiin. Tarkastelun kohteena ovat väestöerojen ohella muun muassa yhteiskunnan portaikon alimmilla askelmilla olevat ihmiset, kuten vangit ja leipäjonojen asiakkaat, työelämän arvostusrakenteet sekä se, miten voimakkaina eri statusryhmät kokevat yhteiskunnassa esiintyvät ristiriidat ja vastakkainasettelut.
Teos on painava puheenvuoro eriarvoisuuden ja elämänlaadun välisistä mekanismeista suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se tuo statuserot eriarvoisuuskeskustelun ytimeen. ❦
KIRJOITTAJA Juho Saari, VTT, dosentti, on sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Tampereen yliopistossa. Hän on erikoistunut hyvinvointivaltion, Euroopan unionin sosiaalisen ulottuvuuden, eriarvoisuuden sekä huono-osaisuuden tutkimukseen.
HUHTIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-311-1 / Nidottu A5 / Noin 330 sivua / KL 30.1 / UDK 316 / Kansi: Jussi Jääskeläinen
LUE MYÖS Juho Saari: Huono-osaiset
Juho Saari, Niko Eskelinen & Liisa Björklund: Raskas perintö
Kaijus Ervasti, Yaira Obstbaum & Minna Lindgren (toim.)
HYVINVOINTIVALTION VARJOISSA
Muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen
HOIDON LAIMINLYÖNTEJÄ, edunvalvonnan ongelmia, haasteita palveluiden saamisessa sekä pulmia pankkiasioiden hoitamisessa – muistisairaat ihmiset kohtaavat arjessaan monenlaisia epäkohtia, joita ei usein osata mieltää oikeudellisiksi ongelmiksi tai puutteiksi heidän oikeuksiensa toteutumisessa.
Hyvinvointivaltion varjoissa lähestyy muistisairaita ihmisiä sekä heidän hyvinvointiaan, ongelmiaan ja oikeuksiensa toteutumista monitieteisesti. Se avaa myös sitä, miten ja millaisin menetelmin näitä kysymyksiä voidaan tutkia. Mukana on niin oikeustieteen, lääketieteen kuin useiden eri yhteiskuntatieteiden ammattilaisia. Muistisairaiden ihmisten arjessaan kokemat oikeudelliset ongelmat etenevät harvoin tuomioistuimiin. Onkin olennaista tunnistaa heidän arkensa epäkohtia, jotta ne pystytään korjaamaan. Teos sopii eri alojen tutkijoille, päätöksentekijöille, asiantuntijoille ja hoivatyön ammattilaisille, jotka työskentelevät muistisairaiden ihmisten kanssa. ❦
TOIMITTAJAT Kaijus Ervasti toimii yhteiskunnallisen oikeustutkimuksen professorina Itä-Suomen yliopiston neurotieteiden tutkimusyhteisössä. Yaira Obstbaum toimii yliopistotutkijana Helsingin yliopiston
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa. Minna Lindgren on toimittaja ja kirjailija.
HELMIKUU 2025 / ISBN 978-952-345-295-4 / Nidottu A5 / Noin 320 sivua / KL 32.2, 33.24 / UDK 323.1, 342 / Kansi: Hanna Lahti
LUE MYÖS Kaijus Ervasti: Yhteiskunnallinen oikeustutkimus
Tiina Sihto & Paula Vasara (toim.): Hoivan pimeä puoli
Katja Dindar, Anniina Kämäräinen, Anni Kilpiä, Eija Kärnä, Kaisa Pihlainen & Heta Pukki (toim.)
AUTISMIKIRJO ERI ELÄMÄNVAIHEISSA
Kasvatus, koulutus, työelämä ja palvelut
YHDENVERTAISUUS kasvatuksessa, koulutuksessa, työelämässä ja palveluissa edellyttää ihmisten erilaisten vuorovaikutustapojen huomioon ottamista. Onnistunut kohtaaminen ja vuorovaikutus syntyvät siitä, että osapuolet hyväksytään omana itsenään. Vuorovaikutusta vaikeuttaa usein keskinäisen ymmärryksen puute eikä autismikirjo sinänsä. Autismikirjo eri elämänvaiheissa tarjoaa monipuolista ja moniäänistä, autistien kanssa yhdessä tuotettua tutkimustietoa autismikirjosta. Kuinka vanhemmat voivat tukea autismipiirteisen lapsen vuorovaikutustaitoja? Millainen on esteetön oppimisympäristö? Miten huumori muotoutuu autismikirjon lapsen ja luokkatovereiden vuorovaikutuksessa? Kuinka autismikirjon opiskelijoita voidaan tukea korkeakoulutuksessa, ja millaisia voivat olla autismikirjon aikuisten työelämäpolut? Teos tarjoaa tarpeellista tietoa autismikirjon henkilöiden kanssa työskenteleville sekä autisteille ja heidän läheisilleen. Se soveltuu oppikirjaksi muun muassa psykologiaan ja kasvatustieteisiin sekä sosiaali- ja terveysalalle. ❦
TOIMITTAJAT Katja Dindar, PsT, toimii tutkijatohtorina Itä-Suomen yliopistossa. Anniina Kämäräinen, KT, toimii yliopistonlehtorina Itä-Suomen yliopistossa. Anni Kilpiä, PsM, on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa.
Eija Kärnä, Ph.D., toimii erityispedagogiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa. Kaisa Pihlainen, KT, dosentti, toimii erityispedagogiikan yliopistotutkijana Itä-Suomen yliopistossa. Heta Pukki, M.Ed., FM, toimii Suomen Autismikirjon Yhdistyksen sekä eurooppalaisen kattojärjestön European Council of Autistic People (EUCAP) puheenjohtajana.
MAALISKUU 2025 / ISBN 978-952-345-294-7 / Nidottu B5 / Noin 330 sivua / KL 32.2, 59.55 / UDK 323.1, 342, 58 / Kansi: Hanna Lahti
LUE MYÖS Arto Mustajoki: Väärinymmärryksiä
Pia Olsson: Kaikki vähä erilaisii
Pysy ajan hermolla Tiedekulmapokkareiden avulla!
NYT JO SEITSEMÄN TEOSTA kattava Tiedekulmapokkari-sarja on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston Tiedekulman kanssa. Sarjan teoksissa eturivin tutkijat tarjoilevat tuoretta tutkittua tietoa eri teemoista helposti lähestyttävällä tavalla.
Helsingin yliopiston Tiedekulma on yliopiston olohuone, joka tuo yhteen tieteen, tutkijat ja suuren yleisön. Pokkarisarja nostaa esiin tutkitun tiedon näkökulmia ja ajankohtaisia aiheita, joihin pääsee tutustumaan myös Tiedekulman tapahtumasarjoissa.
Sarjassa ovat tähän mennessä ilmestyneet teokset Terve elämä!, Kuka maailmaa hallitsee?, Kuinka maailma pelastetaan?, Älykäs huominen, Terveempi maailma, Epävarmuuksien aika ja Mitä ilmasto muuttaa? ❦
Tutustu verkkosivuihimme
Sivuillamme voit esimerkiksi:
· selata saatavilla olevaa valikoimaamme
· ostaa kirjoja verkkokaupasta
· tutustua kirjoittajiin ja heidän tuotantoonsa
· katsoa tulossa olevia uutuuksia
· seurata kustantamon ajankohtaisia kuulumisia
Tervetuloa tutkitun tiedon ääreen!
GAUDEAMUS.FI
Muista myös nämä aiemmin ilmestyneet
Ilari Taskinen
TERVEISENI TÄÄLTÄ JOSTAKIN
Suomalaissotilaiden kirjeenvaihto talvi- ja jatkosodassa
SUOMALAISET KIRJOITTIVAT talvi- ja jatkosodan vuosina yli miljardi kirjettä. Terveiseni täältä jostakin on koskettava kuvaus suomalaissotilaiden kirjeenvaihdosta, josta muodostui elämänlanka sodan rasitusten ja surujen keskellä. Miehet eivät kirjoittaneet vain kotiin perheilleen tai rakastetuilleen vaan myös esimerkiksi kavereilleen toisissa taisteluyksiköissä. Sotilailla oli kirjeystävinä myös tuntemattomia naisia, joille heidän oli usein helpompi avautua peloistaan ja vaikeuksistaan kuin läheisilleen. Kirjeiden avaama ainutlaatuinen näkymä ihmisten tunteisiin ja kokemuksiin muistuttaa siitä inhimillisestä puolesta, joka sodan aikana jää varjoon – nykyäänkin. ❦
E-kirja · Äänikirja · Sidottu
Ritva Kylli
RUOKAA REISSUSSA
Suomen matkaruokahistoria kuivalihasta laivabuffetiin
IHMINEN ON LIIKKUNUT aina, ja matkalle on tietysti tarvittu hyvät eväät. Vuosisatojen aikana kulkuvälineet ovat kehittyneet ja talkkunalla ryyditetty piimä on vaihtunut muovikääreisiin kiedottuun voileipään. Samalla kun evästaukoa varten pakaaseihin pakatut posliinikupit on vaihdettu keveämpiin muovipikareihin, on opittu jonottamaan tötteröllistä kuumina tiriseviä ranskalaisia kadunkulman kioskista. Ruokaa reissussa ottaa lukijan mukaan jalkapatikkaan suolakalalla varustettu tuohikontti selässä, tarjoaa lihapiirakan huoltoaseman kahviossa ja johdattelee junan käytävää pitkin kultauksin koristeltuun ravintolavaunuun. ❦
E-kirja · Äänikirja · Sidottu
Kaarina Koski, Marko Lamberg, Kirsi Kanerva & Anu Korhonen (kirj. & toim.)
POHJOISET PAINAJAISET
Pahojen unien kulttuurihistoria
SUOMALAISESSA kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Nämä kateellisten lähettämät kiusaajat vahingoittivat ihmisiä ja karjaa. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen. Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin. ❦
E-kirja · Äänikirja · Sidottu
Markus Kantola
AATTEIDEN YHDYSVALLAT
Politiikan suunnannäyttäjiä 1800-luvun lopulta Trumpin aikaan
SADAN VIIME VUODEN aikana Yhdysvalloilla ja sen johtajilla on ollut valtava vaikutus muun maailman tapahtumiin ja ajattelutapoihin. Minkälaisesta aate- ja ajatusmaailmasta sen politiikka on kummunnut? Aatteiden Yhdysvallat kuljettaa maassa käytyyn aatteelliseen keskusteluun 1800-luvun lopun kapitalismikritiikistä Vietnamin sodan, antikommunismin ja kansalaisoikeusliikkeiden kautta pidäkkeettömän markkinatalouden ja kristillisen oikeiston nousuun. Samalla se osoittaa yhdysvaltalaisen älymystön keskeisen vaikutuksen suurvallan harjoittamaan politiikkaan. ❦
E-kirja · Äänikirja · Sidottu
Muista myös nämä aiemmin ilmestyneet
Mikael Psellos
BYSANTIN HOVIMIES
Elämäni keisarivallan kulisseissa
MIKAEL PSELLOS eli 1000-luvun ensimmäisen vuosisadan Konstantinopolissa ja toimi useiden keisarien luotettuna neuvonantajana. Hän oli myös lahjakas ja poliittisesti herkkävaistoinen filosofi ja tiedemies, joka onnistui säilyttämään asemansa vallanvaihdoksesta toiseen. Bysantin hovimies on silminnäkijän värikäs kertomus keisarien ja keisarinnojen sekä muiden aikalaisten toisiinsa kietoutuvista kohtaloista vallanhimon, talouden ja politiikan syövereissä. Paavo Hohdin suomentama teos kuvaa tarkkanäköisesti hallitsijoiden luonteita sekä hovin loisteliasta elämää huvituksineen ja suhdekiemuroineen mutta myös vallankäytön nurjaa puolta, korruptiota ja juonitteluja. ❦
E-kirja · Äänikirja · Sidottu
Jari Eloranta & Roope Uusitalo (toim.)
ANKARAT
AJAT
Suomalaisten talouskriisien pitkä historia
PULAVUOSIA, pörssiromahduksia, suhdannesokkeja – lukuisat talouskriisit ovat koetelleet suomalaisen yhteiskunnan kestävyyttä. Ankarat ajat -teoksessa nimekäs kirjoittajakunta tarkastelee monipuolisesti talouskriisejä ja niiden vaikutuksia 1860-luvun suurista nälkävuosista nykypäivään. Samalla kuljetaan matka maatalousvaltaisesta Suomesta moderniin pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan, jonka instituutiot ovat osoittautuneet kestäviksi myllerrysten keskellä. Kirjassa seurataan myös 1990-luvun laman pitkää varjoa sekä arvioidaan talouden näkökulmasta koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamia uusimpia kriisejä. ❦
E-kirja · Nidottu
Marke Ahonen, Mika Perälä & Ville Vuolanto (toim.)
ANTIIKKI JA ME
Miksi antiikintutkimusta tarvitaan
ANTIIKIN PERINTÖ on olennainen osa eurooppalaista sivistystä ja identiteettiä. Se on läsnä kielissä ja kulttuurissa, tieteissä ja taiteissa, arvoissa ja ajattelumalleissa sekä yhteiskunnan rakenteissa. Monitieteinen antiikintutkimus on tarpeen, jotta ymmärrämme muinaisten kreikkalaisten ja roomalaisten vaikutuksen arjessamme sekä osaamme tuottaa kriittistä tietoa ja vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia. Antiikki ja me esittelee suomalaista antiikintutkimusta, joka on vireää, korkeatasoista ja kansainvälisesti tunnustettua. Esillä ovat niin elävät kuolleet kielet, antiikin ajatusten pitkät jäljet kuin kirjallisuuden tosiklassikot. ❦
E-kirja · Nidottu
Hanna Ylöstalo, Heini Kinnunen, Emma Lamberg & Inna Perheentupa
FEMINISMIÄ TALOUTEEN
Opas kriittiseen talouslukutaitoon
PERINTEINEN taloutta koskeva tieto ja talouspolitiikka perustuvat kapeaan ymmärrykseen talouteen liittyvistä valtarakenteista: usein sivuutetaan sukupuolittuneet taloudellisen eriarvoisuuden muodot sekä vaurauden kertyminen globaaliin pohjoiseen ja valkoisille miehille. Naisille perinteisesti kuulunutta taloudellista toimintaa, kuten hoivaa, kohdellaan kuluna tai kotityön kaltaisena näkymättömänä ja ilmaisena lahjana. Feminismiä talouteen kyseenalaistaa kivettyneitä lainalaisuuksia ja avaa talouteen feministisiä näkökulmia ottaen huomioon sukupuolen ohella etenkin luokkaan ja rodullisuuteen liittyvät valtasuhteet. ❦
E-kirja · Äänikirja · Nidottu
Julkaisemme valtaosan teoksistamme myös e-kirjoina, ja valikoidut suosikit tuomme saataville äänikirjoina. Selaa e- ja äänikirjojen kasvavaa valikoimaa:
Kirjahyllytäynnä? Tutustu e-kirjoihin ja äänikirjoihin!
kauppa.gaudeamus.fi/sivu/aanikirjat
kauppa.gaudeamus.fi/sivu/e-kirjat
HYVÄÄ!
TIETOA JA TAITOA TYÖELÄMÄN TARPEISIIN
Tilaamalla HY+uutiskirjeen saat: - Kiinnostavia ja ajankohtaisia sisältöjä - Ennakkotietoa tulevista koulutuksista - Kutsuja maksuttomiin tapahtumiin
Tilaa uutiskirje saman tien skannaamalla QR-koodi tai osoitteesta hyplus.helsinki.fi/uutiskirje
HY+ on Helsingin yliopiston omistama täydennyskoulutukseen ja jatkuvaan oppimiseen erikoistunut yhtiö. Tutustu tarjontaan: hyplus.helsinki.fi
osoiTelähde: GaudeamuKsen asiaKas- ja osoiTereKisTeri. lueTTeloTilauKseT ja -PeruuTuKseT inFo@Gaudeamus.Fi.
