SAUNOMISTA, LAULUA JA TANSSIA
Saunapirtinkesä
Savusaunamme kesän yleiset saunat olivat lähestulkoon täydellinen menestys. Kahdeksan viikkoa kestänyt, joka keskiviikkoinen, saunomisruljanssi kokosi paikalliset asukkaat ja lomalaiset nauttimaan leppeistä löylyistä mukavassa seurassa. Saunojia oli enimmillään viisikymmentä henkilöä yhtenä iltana Saunan kapasiteetti huomioiden suurempi määrä olisi ollut liikaa.
Uusi sauna osoittautui toimivaksi. Etukäteen jännitti millainen uusi kiuasmalli on käytännössä. Pelko osoittautui turhaksi ja saimme nauttia makoisista löylyhetkistä niin kuin kiukaiden Ferrariksi tituleeratulta SISU-savusaunakiukaalta sopi odottaa.
Järjestäjille parasta saunailtojen yhteydessä ovat osallistujien ilmeet ja sanallinen palaute miltä löylyt ja nokipannukahvit maistuivat Kiitos saunojille menneistä kuukausista ja tervetuloa uudelleen!
Tapahtuukylillä
Tuusniemen kylärintaman merkittävä rakenteellinen ( ja toiminnallinen) kehitysaskel koettiin noin kymmenen vuotta sitten, kun kylät päättivät perustaa Tuusniemen Kylät ry:n. Yhdistys edistää kaikkien kylien yhteisiä kehittämispyrkimyksiä. Konkreettisimmillaan tämä näkyy kunnan (käytännössä vapaaaikatoimen) kanssa tiiviinä yhteistyönä ja yhteisissä projekteissa.
ÄLYKKÄÄT KYLÄT
Tänä syksynä on käynnissä kaksi yhteistyöhanketta, Koko Tuusniemi tanssii- ja Juojärvi-ilmiö Ensin mainitussa sävellettiin ja sanoitettiin uusi musiikkikipale, jota yhdessä harjoitellaan laulamaan ja tanssimaan.
Talven aikana suunnitellaan musiikkivideo, joka kuvataan näiltä näkymin ensi vuoden keväällä. Harjoitukset ovat tulevana viikonloppuna 26-27.10. kirkonkylän koululla. Tulkaa ihmeessä mukaan, kelle vaan mallaantuu!
Juojärvi-ilmiössä pyritään löytämään naapurikuntien toimijoiden kanssa yhdessä uusia kehittämisavauksia. Takasivulla on aiheeseen liittyvä kutsu työpajoihin marraskuussa. Tämän prosessin konkreettiset tulokset paljastuvat kehittämistilaisuuksien jälkeen.
Tervetuloa avoimella mielellä mukaan!
Mukavaa syksyn jatkoa ja Slava Ukraini
Matti Rahunen
KOILLIS-TUUSNIEMIHAKEUTUUMUKAAN
Kehittämisyhdistys Kalakukko ry on yhdessä toiminta-alueensa kuntien kanssa käynnistänyt uuden ”Voimaa yhteistyöstä – Älykkäät ja digitaaliset kylät” -hankkeen, jossa tavoitteena on aktivoida paikallisia asukkaita kehittämään omaa asuinaluettaan omaehtoisesti ja omien tarpeiden pohjalta Asukkaiden apuna toimii kyläkehittäjä Venla Juntunen, joka tukee suunnittelutyössä ja ideoi yhdessä asukkaiden kanssa.
– Haluamme tukea omaehtoista toimintaa ja tuoda positiivista tekemistä maaseutuyhteisöihin.
Älykäs kylä -suunnitelmien avulla visioidaan, millainen kylä on seuraavalla vuosikymmenellä. Jokaisella asukkaalla on kokemuksia ja näkemyksiä asuinpaikastaan, ja ne ovat tärkeitä asukaslähtöisessä kehittämistyössä, kertoo Venla Juntunen.
Koillis-Tuusniemi on hakenut mukaan projektiin. Tätä kirjoitettaessa ei vielä tiedetä, onko meidät hyväksytty, mutta toivossa elämme Tiedotamme heti, kun saamme päätöksen.
KYLÄTOIMINTAA JA KUNTATALOUTTA
Rupatteluhetki Smolanderin Heikin kanssa
Tapaamisen aluksi käänsimme ajatuksiamme reilun kolmenkymmenen vuoden takaisiin aikoihin, jolloin kylätoiminta-aate konk reettisesti rantautui Koillis-Tuusniemelle ja kyläyhdistys perustettiin. Heikki on yksi perustajajäsenistä, Pentti Vartiaisen, Teuvo Smolanderin, Ritva Puurusen, Veli-Matti Miettisen ja Markku Juutilaisen lisäksi Heikki toimi aktiivisesti johtokunnan jäsenenä useita vuosia ja loi ideoillaan pohjaa vahvalle kylätoiminnalle.
Mieleenpainuvimpana muistona Heikin mieleen kyläyhdistyksen alkuajoilta on jäänyt sen ajan Maajussille morsian –ohjelma eli ”ukonkuato”. Projektissa kylän poikamiehille haalittiin morsiamia rahan ja vahvan julkisuuden voimalla. Viime kevään OhtaKontissa Puurusen Ritva ja Juutilaisen Markku muistelivat kaiholla samaista toimintaa. Heikki mainitsee isänsä Topin sanoneen Tv2:n aiheeseen liittyvässä ohjelmassa, että naisia etsittäisiin erityisesti lehmien lypsyyn Luultavasti muihinkin toimiin vapaita naisihmisiä tarvittaisiin.
Heikki tunnetaan armoitettuna hevosmiehenä, maanviljelijänä ja maaseutuyrittäjänä Loukeisen Viljakkalasta. Tilanpidon siirryttyä jo nuoremmalle sukupolvelle, Heikki työllistyy koneyrittäjänä ja häneltä lohkeaa aikaa kunnan luottamustehtävien hoitoon. Kuluvalla valtuustokaudella hän johtaa kunnanhallitusta ja vaikuttaa valtuustossa.
Kylätoiminnan merkitystä pohtiessaan Heikki nostaa esille kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisen. Kunnanhallituksen pöydässä keskusteltaessa nousee toistuvasti esille sairauksien ennaltaehkäisevä työ, jossa järjestöillä on tärkeä roolinsa. Tulevaisuutta ajatellen naapureista, erityisesti ikääntyvistä, huolenpidon tarve kasvaa Pidot harvenevan kyläasutuksen tilanteessa eivät parane, vaan syrjäytyminen ja yksinäisyys lisääntyvät. Kunnan näkökulmasta kylätoiminta nähdään erittäin tarpeellisena.
Koillis-Tuusniemen ja koko kunnan käyntikortin, Seinävuoren rotkolaakson, merkittävyys ymmärretään ja sen kunnossapidosta pidetään huolta.
Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys saa kiitosta ylläpidosta yhteistyössä kunnan kanssa Heikin mielestä kunnassa joudutaan tarkkaan miettimään mitä muita yhteiskäytössä olevia kohteita pidetään kunnossa. Käyttöaste ratkaisee.
Kuntatalous
Tuusniemen kunnan nykyinen talouskurimus on yllättänyt Heikin Kunnan rahatilanne on tiukka. Useita vuosia jatkunut alijäämäisten tilinpäätösten sarja ei näytä katkeavan. Kunnan taseen ylijäämät hupenevat vauhdilla ja loppuvat muutaman vuoden kuluessa, ellei käännettä parempaan tapahdu Kunta hakee tänäkin vuonna harkinnanvaraista valtion avustusta. Toivottavasti sieltä lohkeaisi hieman apua Kunnan metsäomaisuuden kohdennettu myynti on lähiajan toimenpide, jolla paikataan tilinpäätöksen alijäämää ja varaudutaan toteuttamaan kunnan kiinteistöjen ja perusinfran välttämättömiä korjausinvestointeja. Uudet investointikohteet saavat nyt odottaa.
Heikiltä löytyy ratkaisuja lääkäripulaan. Kuva: Matti Rahunen.
Luottamustoimiin heittäytyminen johti Heikin hyvinvointialueen aluevaltuustoon Sote- palvelujen turvaaminen kustannustehokkaasti kaikille yhdenvertaisesti askarruttaa koko ajan. Toimipisteiden supistamiset aiheuttavat vääjäämättä palvelujen heikkenemistä. Etenkin, kun korvaavia toimintoja emme ole nähneet. Digitalisaatioon ja liikkuviin palveluihin Heikki suhtautuu varauksellisesti. Joillekin asukasryhmille niistä voi parhaimmillaan olla hyötyä, mutta ei kaiken kattavasti. Erityisesti huoli koskee ikääntyvien ihmisten palveluita.
Työvoiman saatavuus sote- alalla jäytää. Pohjois-Savossa kymmenet lääkärivirat odottavat täyttämistä. Tähän tulee saada muutos Jos ei muuten niin lainsäädäntöteitse Valmistuvat lääkärit tulisi velvoittaa toimimaan julkisen terveydenhuollon tehtävissä, jyrähtää Heikki.
SAUNAPIRTIN AVAJAISET
Saunapirtin käyttöönottoa juhlistettiin avajaistilaisuudella juhannuksen kynnyksellä. Maljoja kilisteltiin, eläköötä huudettiin ja täytekakkukahvit hörpittiin leppoisassa tunnelmassa. Illan päätteeksi tietysti nautittiin savusaunanlöylyistä ja virkistävistä pulahduksista Rikkaveteen.
Avajaisia symboloi juhlallinen nauhan leikkaaminen. Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma ja pj. MattiRahunen.
Kunnanjohtaja Timo Kiviluoma toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen ja toivotti pitkää ikää uudelle savusaunalle. Yksityiskohtana mainittakoon, että Timolle maistuivat savusaunan löylyt toisin kuin aiemmille kunnanjohtajille. Lupauksia on kuultu,mutta Timo on ainut, joka onsanansapitänyt.
Tämän sivunkuvat: RaimoKekäläinen.
Perinnerakenne Oy:n toimitusjohtaja Olli Nykänen kertoi rakentamisen vaiheista. Hänen yrityksensä työllistää paikallisia alihankkijayrityksiä ja työntekijöitä. Savusauna- projektissa tuusniemeläisiä kirvesmiehiä olivat Pekka Räsänen ja Jussi Mustonen. Pohjatyöt teki Iisakki Tukiainen Tuusniemen Sora Oy:stä. Savuhormin muurasiKimmoPukarinen.
KESÄKAUDEN PÄÄTTÄJÄISET
Kesäisen saunomiskauden päättäjäiset vietettiin lokakuun alussa. Illan alkajaisiksi nautittiin kylän kokkien loihtima illallinen. Palvattu possunkinkku hankittiin Polvijärven Liha-Aitta Oy:ltä ja herkulliset lisukkeet paistettiin muurikkapannuilla. Nokipannukahvit nautittiin jälkiruuaksi.
Illan jo hämärtyessä päästiin saunomaan ja yllättävän monet rohkenivat käydä virkistäytymässä Rikkaveden syksyisessä viileydessä.
TEKNIIKKAA
Uudessa saunakompleksissa lisättiin keväällä teknistä valvontaa hankkimalla valvontakamerat Ostoksella pyritään ennaltaehkäisemään mahdollisia kolttosten tekijöitä. Hankitut kamerat osoittavat rakennuksesta poispäin ja ne havaitsevat saunakiinteistöä lähestyvät henkilöt ja synnyttävät videotallenteen. Saunailtoina laitteet eivät luonnollisestikaan ole käytössä. Kunnan omistamalta ja hallinnoimalta julkiselta alueelta ei tallenneta mitään.
Valvontalaitteita varten saunalle on rakennettu wifi- verkko, joka on mahdollistanut etähälyttävän palovaroittimen asentamisen Savuhavainnosta tulee välittömästi tieto sähköpostiin.
Löylykauhojen erilaisia vaihtoehtoja. Vasemmalla saunan suunnittelija Antti Smolanderin itsevalmistama kauha, keskellä kyläyhdistyksen suosima ”lorotusmalli”ja oikealla tervetuliaislahjana saatu koristekauha. Kuva: MattiRahunen.
PIRKKO ON MERTA MONTA NÄHNYT
PirkkokotirannassaanpäässäänKiinastamuistoksihankittulakki,jonkakokardissakomeileeMao. Kuva ja jutun teksti: RaimoKekäläinen.
- On ihan sama, miten paljon koneista löytyy hevosvoimia tai kilowattejaluonnonvoimia vastaan on ihmisen turha rehvastella. Näin sanoo Kurosen Pirkko, eläkepäiviään Ohtaanniemellä viettävä merenkulkija.
- Asian oppii ymmärtämään, kun näkee vaikkapa irti repeytyneen kaiteen pyyhkivän laivan kantta rajussa merenkäynnissä.
Kodin ikkunasta näkyy Yläjärvi, jonka rannalla Pirkko muistelee lukemattomia seikkailujaan isommilla vesillä Pojan kouluajoilta muistoksi jääneeseen karttakirjaan on ilmestynyt äidin kynällä tekemiä merkintöjä vähän sinne sun tänne.
Merimiesammattikouluun Helsinkiin hän hakeutui 60-luvun lopulla huomattuaan Savon Sanomissa ilmoituksen, jolla sinne haettiin opiskelijoita.
Valmistuttuaan Pirkko sai huomata, että merenkulun ammatteihin kaivattiin miehiä - nainen alalla oli vielä harvinaisuus Tankkeri Winhan ahvenanmaalaistaustainen päällikkö sattui kuitenkin olemaan aikaansa nähden avarakatseinen ja pestasi Pirkon jungmanniksi eli laivapojaksi Puolen vuoden päästä Kuronen olikin jo puolimatruusi.
Muutama vuosi käytännön työtä valtamerilaivoilla, sitten Kotkan merikouluun. Sieltä valmistuneen perämiehen ensimmäinen pesti veikin lentäen Kiinaan, ja Henry Nielsenin varustamon laivalla lähdettiin kuskaamaan lastia VäliAmerikkaan.
Samalta ajalta jäi mieleen saapuminen Chilen satamaan sotilasjuntan vallankaappauksen vuosipäivänä. Silloin oli ollut ihan käytännön syistä parasta suos-
tua juhlaliputtamaan laiva; lastin käsittelyn kanssa olisi muutoin ollut odotettavissa ylimääräisiä ongelmia ja viivytyksiä.
Isoilla aluksilla perämiehiä on yleensä kolme He ohjaavat laivaa omilla vahtivuoroillaan ja valvovat lastinkäsittelyä satamissa.
Lastina on ollut pääasiassa raakaöljyä ja öljynjalosteita. Tutuimmaksi Pirkolle tuli Nesteen omistama tankkeri M/T Lunni, jolla liikennöitiin mm Grönlantiin ja Arkangeliin. Kesät kuluivat sisävesiliikenteen matkustajalaivoja kipparoiden, mm Roll-laivoilla Kuopio-Savonlinnareitillä. Pielisen maisemiakin monet risteilymatkustajat ovat saaneet Pirkon kyydissä ihastella.
Paperituloste työhistoriasta vesiliikenteen parissa on pitkä: laivojen nimiä,
massoja, moottoritehoja yms. tietoja on listattuna sivukaupalla. Yhtenä erikoisempana esimerkkinä Pirkko kertoilee Haminan ja Viipurin välillä risteilleestä mukavuuslippulaiva Orionista, jossa hänellä oli konemestarin pesti.
Pirkon kanssa jutellessa aiheet eivät hetimiten lopu - sivutkaamme vaikkapa merenkulun tekniikan kehitystä! Satelliittipaikannusta ei uran alkuaikoina ollut käytössä, vaan aluksen sijainti määritettiin avomerellä sekstantilla taivaankappaleiden ja horisontin välisiä kulmia mittaamalla ja laskentakaavoja käyttämällä Lähiliikenteessä paikannuksessa pystyttiin käyttämään tutkan näyttämiä kiintopisteitä, kuten majakoita.
GPS-paikannuksen alttius häirinnälle kävi ilmi jo Persianlahden sodan aikoina. Pirkko kertoo esimerkin satelliittipaikannuksen yllättävästä virhetoiminnasta ja toteaa, että tieliikenteessä sentään on helposti havaittavissa, jos reittiopastus meneekin tieltä sivuun - vesiliikenteessä asia on toisin.
Puheluja on meriltä voinut soittaa ennenkin “Höyryradioksi” ammattipiireissä nimetty radiopuhelinjärjestelmä oli varsin luotettava yhteydenpitoväline, eikä katveita käytännössä ollut. Puhelut voitiin tarvittaessa myös yhdistää lanka-
puhelinverkkoon. Laivalla työskennellyt radisti saattoi lähettää viestejä myös morsettamalla.
- Kaipaatko, Pirkko, vielä merille ja oletko pitänyt tapoinasi käydä risteilyillä?
- En kaipaa. Risteilyllä olen pari kertaa ollut. Mukava on ollut katsella maisemia, kun ei itse ole tarvinnut ajaa.
Siperian reitillä Arkangelista kyytiin nousseetleppoisatluotsit IgorjaViktor. KeskelläPirkko.
(Kuva: Pirkonalbumi)
ILKIVALTAA AHVENLAMMELLA
Tuusniemen kunnan omistama ja hallinnoima Ahvenlammen laavu ympäristöineen on pysynyt vuosikymmenet varsin hyvässä kunnossa Kyläyhdistys vastaa paikan siisteydestä ja saa pienen korvauksen kunnalta vaivan palkaksi.
Kyläyhdistys rakensi vuonna 2019 Silmäsuon polut, jonka yksi infopiste ja viitoitus suolle sijaitsevat laavun yhteydessä.
Kuluneena kesänä on saatu todistaa kummallista ilkivaltaa alueella Postilaatikko, jossa on vieraskirja, on ottanut jalat alleen ja hävinnyt tietämättömiin. Jäljistä päätellen laatikko on revitty voimalla laavun seinästä. Toinen ihmeellisyys liittyy viitoituksen katoamiseen Vaellusreitin kuusi viittaa käsittävä rakennelma on hävinnyt kuin myös Silmäsuolle
ohjaava opasviitta Ahvenlammen rannassa oleva laituri rikkoontui myös loppukesästä. Sen osalta ei voi sanoa, onko kyse tahallisuudesta vai ikäväsymyksestä. en.
Edellä mainitut kohteet, paitsi viitat, korjattiin talkoilla pari viikkoa sitten. Laiturin korjaukseen saatiin rahoitus kunnan vapaa-aikatoimelta.
Kyläyhdistys pyytää kyläläisiä kansalaisaktiivisuuteen, jos huomaatte jotain ilkivaltaan viittaavaa toimintaa. Ilmoittakaa kyläyhdistyksen johtokunnan jäsenille tai kunnan vapaa-aikatoimeen.
Toivottavasti uusi vieraskirja telineineenjasammutussankosäilyvät.
Kuva: Matti Rahunen.
TULEVIA TAPAHTUMIA
Koko Tuusniemi tanssii- projektiin liittyvät laulu ja tanssiharjoitukset la-su 26-27.10. klo 10-14 kirkonkylän koulukeskuksella.
Juojärvi-ilmiön työpajat to 7.11.2024 klo 13-15 valtuustosali la 16.11.2024 klo 13-15 Outokumpu, Takomo Vanha kaivos
Tuusniemen kylien pikkujoulupuuro Erärinteellä to 21.11. 2024 klo 17.00. Osoite: Liukonpellontie 293, 71200 Tuusniemi.
HIRVIPEIJAISIA
Mäkijärven Metsämiehet ry Hirvipaisti
Aika: Pyhäinpäivänä 2.11. 2024 klo 12:00
Paikka: Mäkimaja, Mäkimajantie 36, 71200 Tuusniemi
Tuusniemen Metsästysyhdistys ry
Aika: Su 24.11.2024 klo 12:00
Paikka: Eräpiha
Susimäen Eränkävijät ry
Aika: Pe 29.11. 2024 klo 18:00
Paikka: Erärinne, Liukonpellontie 293, 71200 Tuusniemi
Koillis-Tuusniemen pikkujoulusaunomiset Saunapirtillä ke 11.12.2024 klo 18.00.
KYLÄYHDISTYKSEN SÄHKÖPOSTILISTA
Jos haluat liittyä mukaan kyläyhdistyksen postituslistalle, ilmoitathan asiasta puheenjohtajalle: mattirahunen@gmail.com Postia tulee tasaisen epäsäännöllisin välein, riippuen tiedottamisen tilanteesta ja pj:n hajamielisyyden tasosta!
Jos sähköpostiosoitteesi on viime aikoina muuttunut eli et ole saanut kyläpostia, ilmoitathan uuden osoitteen pj:lle. Käy kurkkaamassa myös kylän koti- ja face-sivuja. Koillistuusniemi- googletuksella löytyy kyläyhdistyksen kotisivut: koillistuusniemi.blogspot.com Sivuja pyritään pitämään ajan tasalla.
Matti Rahunen, pj
Oravintie 212, 71200Tuusniemi 0400 340 684 mattirahunen@gmail.com
Pirjo Smolander, vpj
Möykkymäentie 99, 71200Tuusniemi 040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com
Kaarina Vepsäläinen
Oravintie 0453104595 katikaarina@hotmail.fi
PäiviHyvärinen,sihteeri piuku.hyvarinen@gmail.com
SeppoHallikainen 0405138271 seppot.hallikainen@gmail.com
LauriKeinänen 045 652 4212 lauriolavi.keinanen@gmail.com
OsmoPuurunen 0405392230 osmo.puurunen@gmail.com
Kuva:Tapio Nurmi.
Kannen kuva: Anne T ukiainen.
T aitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy . Paino: Feelwood Oy , T uusniemi, 2024.
