OhtaKontti 2022/02

No 2 / 2022

Laita lehti talteen

Avaruusluola, sivut 4-5

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

SYKSYN SUHINAA JA TALVEN TOHINAA Entisenä maanviljelijänä allekirjoittanutta edelleen kiinnostaa seurata kesäisiä peltoviljelyjen vaiheita. Miten toukotyöt edistyvät? Sataako liikaa vai liian vähän?

Onko heinäpoutia riittävästi? Miten sadonkorjuu onnistuu?

Kuluneen kesän kohdalta voidaan todeta, että hyvältä näytti. Keväällä kylvötyöt sujuivat vilkkaasti, sateet jäivät vähiin.

Kaikenkaikkiaan kesä oli varsin kuiva.

Sadon muodostumisen kannalta kosteutta kuitenkin riitti. Sateet tulivat ns. normaalina sateina. Ukkosia ja myrskyluonteisia sateita ei juurikaan esiintynyt. Heinän korjuut sujuivat myös hyvien kelien vallitessa.

Syksyä kohden mentäessä sadonkorjuu edistyi vauhdikkaasti. Välillä sadekuurot antoivat viljelijöille pientä hengähdystaukoa. Hyviä syksykelejä riitti ja korjuutyöt saatiin kunnialla loppuun.

Valoisia näkymiä viljelijöillä synkistävät tuotantopanosten hintojen voimakas kohoaminen, jotka vaikuttavat kannattavuuden heikkenemiseen. Kaikki ymmärrämme maatalouden merkityksen suomalaisille ja uskon vahvasti valtiovallankin suhtautuvan vakavasti hankalaan tilanteeseen. Maatalous on kansallinen huoltovarmuuskysymys eikä sitä ole vara jättää oman onnensa varaan.

Kotipuutarhurit saivat möyriä hyvien viljelyolosuhteiden vallitessa, kuten myös metsämarjojen keruusta kiinnostuneet.

Miinuksena voitaneen todeta omenasadon lähes täydellinen epäonnistuminen.

Pihlajanmarjakoin toukat pilasivat sadon.

Jälkiviisaasti voi sanoa, että tällä kertaa torjuntakemikaalien käytöstä olisi ollut merkittävää hyötyä.

Syksyn tullen metsästäjien liikehdintä näkyy kylien raiteilla. Koiria koulutetaan ja

testataan, riistanpyynti käynnistyy monissa muodoissaan. Punalakkisia hirvenpyydystäjiä vilahtelee vähän väliä metsänreunoissa. Jokasyksyiset hirvipeijaiset rytmittävät tämänkin syksyn soljumista kohti talvea.

Pikkujoulukautta lähestyttäessä ja ihka oikeaa joulua odotellessa voi varmuudella sanoa maiseman saavan lumipeitteensä. Toiset tykkäävät valkeutta tuovasta lumihunnusta enemmän, toiset vähemmän. Joka tapauksessa lumitöihin ja -leikkeihin päästään tulevana talvena.

Maailmalla puhaltavat arvaamattomuuden tuulet. Myllerrysten keskellä on hyvä muistaa, että jatkuvuutta ja turvallisuutta luovat ympärillämme tutut ihmiset ja arkiset toiminnot. Suhinat ja tohinat ovat parasta vastalääkettä masentavalle maanantaille.

Kyläläisiä tervehtien ja Slava Ukraini!

Matti Rahunen

KESÄN YLEISET SAUNAT SUOSITTUJA

Kuva: Matti Rahunen.

Menneen kesän yleisissä saunoissa palattiin normaaliin vilkkauteen kahden koronavuoden jälkeen. Saunakansa vapautui liikkumaan ja uskaltautui runsaslukuisesti yleisiin saunoihin. Perinteitä noudattaen yleiset saunat käynnistettiin juhannukselta ja jatkettiin elokuun alkupuolelle. Saunojia saapuu Kuopiota ja Outokumpua myöten. Kiitos kaikille osallistujille.

Saunailtoihin saavutaan mitä moninaisimmilla kulkuvälineillä. Autot, moottori-ja polkupyörät, erikokokoiset veneet ja vesitaso lentokonekin ovat jokakesäisiä tuttuja. Uutena kulkupelinä menneenä suvena saimme tutustua sivuvaunulliseen ”Harrikkaan”, joka soveltuu myös koirien kuljetukseen.

2

VAELLUSPÄIVÄN TUNNELMIA Syyskuun puolenvälin lauantaina startattiin Seinävuorelta reilun kahdenkymmenen henkilön voimin syysvaellukselle päämääränä noin 25 kilometrin taival Koillis-Tuusniemen vahtelevissa maisemissa. Reitti oli entuudestaan tuttu ja hyväksi havaittu ympyräreitti, jossa päivän päätteeksi tultiin samaan pisteeseen mistä lähdettiin. Perät käytiin heittämässä Ahvenlammella ja Silmäsuolla. Edellisen kerran taival kuljettiin vuonna 2020. Päivä järjestettiin yhteistyössä kunnan vapaaaikatoimen kanssa.

Vaeltajajoukko koostui pitkiin vaelluksiin tottuneista ammattilaisista ja myös hieman kokemattomimmista reippailijoista.

Ikäjakauma muodostui laajaksi nuorukaisista aina kahdeksankymmentä vuotta täyttäneisiin. ”Kasikymppisten” parivaljakon muodostivat Seppo Hallman ja Pauli Hallikainen. Oli ihailtavaa katsoa ikääntyneiden herrojen taivallusta. 25 kilometriä taittui valittamatta ja hymyssä suin. Muutenkin koko vaeltajaporukalla huumori kukki herkästi.

Tunnelma naurunremahduksineen korvessa kertoi oikeasta retkeilyasenteesta.

Positiivinen ja toisia kannustava tunnelma siivitti vaeltajien matkantekoa.

Vaellus käynnistyi puoli yhdeksältä ja Seinävuorelle palattiin puoli viiden aikoihin.

Oppaat Arja Toivanen ja Marika Lavikainen. Kuva Matti Rahunen.

Päävastuun opastuksesta ja vauhdinpidosta kantoi Petäjämäessä lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt Arja Toivanen.

Ensiapuhenkilöstöä saatiin mukaan terveyskeskuksen työntekijöistä Marika Lavikaisesta ja Auli Heldoornista. Tuusniemen kunnan puolelta mukaan lähtivät

vapaa-aikasihteeri Antti Syrjäläinen ja harjoittelija Tomi Saario. Muonitusvastuullisina häärivät kyläyhdistyksen Kati Vepsäläinen ja Pirkko Kuronen sekä Pirjo Smolander ja Päivi Hyvärinen. Tarvittavista kuljetuksista vastasivat Raimo Kekäläinen ja Matti Rahunen.

KYLIEN YHTEISET TILAT – PROJEKTI NYTKYY Koillis-Tuusniemi ilmoittautui mukaan Pohjois-Savon Kylät ry:n hallinnoimaan kylien yhteisien tilojen käyttöä edistävään projektiin viime keväänä. Aiheen tiimoilta järjestettiin kesäkuussa kyläläisille avoin ideointitilaisuus, jonka antia on kesän ja alkusyksyn aikana viety eteenpäin.

Keskeisin idea projektissa on viestintään ja markkinointiin sekä yhteisten tilaisuuksien organisointiin liittyvät asiat.

Canva on monipuolinen erilaisten esitteiden tekoa varten suunniteltu ohjelma.

Talven aikana nähdään millaista jälkeä syntyy. Nettisivujen uudistamiseen hanke tarjoaa Yhdistysavain- konseptia. Pari johtokunnan jäsentä osallistui koulutuksiin.

Kyläyhdistyksen vuotuisia toimintoja rytmittämään ideoitiin kesäkuulla uutta kesäistä tapahtumaa. Tilaisuuden jälkeen johtokunnassa ideointia on jatkettu, mut-

Projektipäällikkö Kerttu Lassila otti käyntinsä yhteydessä uusia valokuvia savusaunalta, pyrkimyksenä laatia erillinen markkinointiesite saunasta. Materiaalien laatimisen tueksi hankeen koulutuksissa opetellaan Canva- ohjelman käyttöä.

33

ta kantava teema vielä puuttuu. Ajatuksena on siis vuosittain toistuva ja kehittyvä omintakeinen tapahtuma. Erityisesti tähän tarvitaan kaikkien ideanikkareiden aktiivisuutta. Pistäkääpä aivonystyrät toimimaan!

Alkuvuodesta 2023 järjes-tämme yleisen tilaisuuden asian tiimoilta, jossa ideointityötä jatketaan isommalla joukolla. Tulkaahan reippaasti mukaan, jahka kutsu käy.

SYRJÄVAARASSA ON PIMEÄÄ Retki pimeätaivaskeskukseen 15.10.

Kyläyhdistys järjesti tähtiretken lokakuun puolessa välissä Kaavin Syrjävaaraan, Suomen ensimmäiseen pimeätaivaspuistoon ja pimeänsuojelualueelle.

Lauantai-illan ohjelma oli tarkoitus alunperin toteuttaa maastoretkenä tähtien tarkkailuun, mutta pilvisen sään vuoksi ilta vietettiin sisätiloissa astroluolassa ja observatoriossa. Revontuli- valokuvanäyttelyyn tutustuttiin vanhan navetan galleriassa. Mukana reissussa oli kymmenen henkilöä.

Illan isäntänä Olli Reijonen johdatteli kuulijat paikan historian kautta avaruuden tarkkailun alkeisiin sujuvalla puheenparrella. Joskus sanakäänteet tuntuivat maallikolle liiankin tieteellisiltä, mutta pääsääntöisesti esitys oli ymmärrettävää ja illasta muodostui kaikin puolin antoisa.

Kaksituntinen intensiivinen esitys piti kuulijat otteessaan.

Reissun ensimmäinen yllätys koettiin heti Syrjävaaraan saavuttua. Olli otti meidät vastaan pimeällä pihamaalla pienen otsalampun varmistaessa, että oikeat ja kaikki osallistujat olivat paikalla. Muutoin ensimmäinen vartti paikan esittelystä kuultiin pilkkopimeässä.

Astroluola on nimensä veroinen paikka.

Suhteellisen pieneen tilaan mahtuu valtavasti monipuolista materiaalia avaruuteen tutustumista varten. Luolan kattoon on Reijonen rakentanut toimivan planetaarion eli pienoismallin aurinkokunnastamme. Raksuttava ääni kertoi, että planeetat olivat koneiston avulla liikkeessä. Seiniä vierustivat erilaiset kaukoputket ja kamerat, jolla tähtien tarkkailu ja kuvaaminen kannattaa aloittaa.

Luolan tietokoneet kertovat omaa kieltään digitalisaation välittömästä läsnäolosta avaruuden tutkinnassa ja kaukoputkien ohjaajina. Seiniä ja kattoa peitti vaikuttava kuvamateriaali avaruuden ihmeistä.

Illan isäntä Olli Reijonen. Kuvat: Matti Rahunen.

Tarvittaessa astroluola muuntautui kahvioksi. Sekin oli aivan erityinen kokemus. Kahvion pöytä on nimittäin Skylabavaruusaluksen kokoontaitettavan pöydän kopio. Alumiinirakenteiset tuolit luovat avaruustunnelmaa.

43 4

Pihla ja Pirjo tutustumassa valokuvanäyttelyyn.

Kuulijoita kiinnosti tietysti kaukoputkien ja kameroiden hinnat, jos tähtitaivaan tarkkailukärpänen puraisee. Olli Reijonen kehotti aluksi miettimään tarkkaan haluaako oikeasti panostaa alaan ja käyttämään aikaa harrastukselle.

Hintahaarukka on valtava riippuen minkä tasoiset laitteet haluaa hankkia. Tähtitaivaan tarkkailussa pääsee mukavasti alkuun 400-500 euroa maksavalla kaukoputkella. Tärkeänä huomiona Reijonen korosti putken ominaisuuksien lisäksi jalustan merkitystä. Ilman kunnollista jalustaa taivaan tarkkailu ei onnistu.

Observatorion kaukoputki.

Valokuvaaminen on toinen kiinnostava ulottuvuus tähdistöjen havainnoinnissa.

Tässäkin tapauksessa kannattaa lähteä maltillisesti liikkeelle. Halutessaan pimeävalokuvaamiseen pystyy upottamaan tuhansia euroja, mutta muutamalla satasellakin pääsee mukavasti alkuun.

Halutessaan voi osallistua Reijosen vetämille valokuvauskursseille. Tällöin päästään nopeammin asian ytimeen ja kaikkea ei tarvitse opetella itse kantapään kautta.

Lauantai-illan päätteeksi kiivettiin Syrjävaaran observatorioon, tähtitorniin ja perehdyttiin revontuli- valokuvanäyttelyyn. Tornin laitteisto on järeä ammattilaisversio. Avaruuden harrastaja ei tarvitse ensimmäisenä ajatella sellaisen hankintaa. Olisi ollut mukava päästä katsomaan sen avaamaa näkymää, mutta ikävä kyllä taivas oli pilvien peitossa ja kaukoputken antama kuva oli yksitoikkoisen musta.

Retki onnistui hyvin, säätilasta huolimatta. Käyntikohdetta voi suositella muillekin!

Käy katsomassa myös Raimo Kekäläisen juttu ja kuvat kylän focebook- sivulta.

5

AJANKOHTAISTA TEKNISELTÄ OSASTOLTA Tuusniemen kunnan vs. tekninen johtaja Petteri Heikkinen Kyläyhdistyksen johtokunta päätti, että tämänkertaiseen OhtaKonttiin pyydettäisiin ajankohtaisia kuulumisia, mitä kunnan teknisellä toimella on meneillään.

Kiinteistöselvitys Aluksi otettiin käsittelyyn kiinteistöselvitys, jota kunnassa on tehty jo kolmen vuoden ajan. Petteri Heikkinen kertoo selvitystyön olevan edelleen kesken.

Todennäköisesti pari-kolme vuotta vielä menee ennen kuin kunnan kaikki mahdolliset kiinteistötietojen muutokset on ajantasaistettu ja rekisteröity. Aluksi käytiin läpi kunnan taajama ja kylien asuntokeskittymät.

Petteri tähdentää, että kiinteistöselvityksen ohjaavana tekijänä on kuntalaisten tasapuolinen kohtelu. Selvityksellä saadaan ajantasainen tilannekuva ja oikea pohja kiinteistöveron kantoa ajatellen. Selvityksellä tavoitellaan kiinteistöverotuottojen kasvua.

Lisäyksenä haastattelun ulkopuolelta mainittakoon, että kunnanjohtaja Timo Kiviluoma kertoo, että selvitys on puoltanut paikkaansa ja kiinteistöverotuotot ovat kasvaneet useita kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Energian säästö Kunnan puolella toimenpiteistä voidaan mainita Keskitien ja Meijeritien lamppujen vaihtaminen led- lampuiksi, kertoo

Heikkinen. Lamppujenvaihtourakka valmistuu ennen talven tuloa.

Terveyskeskuksen, sairaalan, palvelukeskuksen ja koulun talotekniikan ohjausautomatiikka laitetaan kuntoon. Muutostyöllä lämpötilojen ja ilmamäärien säädettävyys tarkentuu ja energiankulutus vähenee. Lämmityksessä saadaan säästöjä. Koululla on jo päätetty yhden asteen lämpötilan pudotus.

Vinkkinä ykstyistalouksille Heikkinen mainitsee huonelämpötilan laskemisen lisäksi esimerkiksi ovien ja ikkunoiden tiivisteiden tarkistamisen ja tarvittaessa korjaukset. Ilmavuotojen ehkäisy säästää energiaa tehokkaasti. Kaiken lisäksi tiivisteiden uusiminen on suhteellisen helppoa ja halpaa.

Vs. tekninen johtaja Petteri Heikkinen.

Kuva: Matti Rahunen.

6

Vieraslajit Maaseudun Sivistysliiton (MSL) hallinnoiman hankkeen jättipalsamin kitkemiseksi on koskenut kunnan taajama-aluetta kuin myös jonkin verran kylien kohteita.

Nuoret kitkijät saivat palkan MSL:n kautta, kertoo Petteri Heikkinen. Jatkotyöstä seuraaville vuosille ei ole vielä selvillä.

Toinen meidän luontoomme kuulumaton kasvi, kurtturuusu, sai satikutia taajamassa. Satama-alueelta poistettiin ja hävitettiin menneen kesän aikana sinne istutetut ruusut.

Juuristoa poistettiin ohjeiden mukaisesti kymmenien senttien syvyydeltä ja toimitettiin Jätekukolle hävitettäväksi.

Kunta on saanut avustusta ELY- keskuksen kautta kurtturuusujen poistoon.

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus Viimeisenä teemana Heikkinen nostaa esiin maankäyttö-ja rakennuslain uudistamisen. Lainsäädäntötyö on vielä kesken, mutta voimaan sen olisi tarkoitus tulla jo vuoden 2024 alusta alkaen.

Meneillään olevan valmistelun yksi huomionarvoisimmista kohdista on lupamenettelyn muuttuminen huomattavasti nykyiseen verrattuna.

Heikkinen kertoo, että toimenpideluvat ja ilmoitukset jäisivät historiaan. On vain yksi rakentamislupa ja lupaa ei tarvittaisi hakea alle 30 neliön rakennuksiin. On huomattava kuitenkin, että rakentamismääräyksiä tulee noudattaa näissäkin tapauksissa. Kaavamääräykset, kunnan rakennusjärjestys ja lainsäädäntö (esim. palo- ja kantavuusmääräykset) ovat voimassa.

Heikkinen ei kovinkaan innostu kaavaillusta uudistuksesta. Esimerkiksi vastuukysymysten huomioiminen askarruttaa.

Kuka kantaa vastuun vaikkapa saunan palaessa, kun rakennusvalvonta ei ole rakennusta tarkastanut ennen käyttöönottoa?

JÄTTIPALSAMI VAATII EDELLEEN KITKIJÖITÄ

Koivunkokoinen jättipalsami.

Kuva: Matti Rahunen.

Tuusniemellä erillisen kaksivuotisen projektin tuella vauhditetun jättipalsamin (vieraslaji) hävittäminen jatkui menneenä kesänä. Kyläyhdistys siivosi Oravintien ja Ahvenlammentien risteysalueen palsamista ja yksityiset kiinteistönomistajat omilta nurkiltaan. Hävitystyö ei kuitenkaan lopu, vaan torjuntatoimia tarvitaan jatkossakin.

On ollut suuri ilo huomata, että vastuullisesti ajattelevia asukkaita löytyy, jotka hävittävät systemaattisesti vieraslajit omalta tontiltaan. Parin vuoden projekti ei kuitenkaan riitä, vaan kiinteistöjen omistajien tulee jatkossakin kiinnittää huomiota pihapiirinsä tilanteeseen ja ryhtyä torjuntatöihin jättipalsamien nostaessa päätään.

Vuoden 2021 kesällä nuorten palkkaaminen kitkentään epäonnistui melko pahoin. Löytyi vain muutama kiinnostunut. Nuoret kitkivät lähinnä kirkonkylällä.

Tästä viisastuneena projektin koordinaattori Kukka Koskinen Maa- ja Kotitalousnaisista yhdessä kunnan vapaa-ajan ja teknisen toimen kanssa aktivoivat nuoria projektiin riittävän ajoissa. Tulosta syntyi, ja toistakymmentä koululaista sai kesätyöpaikan palsamin hävitystyössä kesällä 2022.

Ikävä kyllä voidaan myös todeta, että kyläläisten aktiivisuuden nostattamiseen on aihetta. Jättipalsamin hävittäminen on pitkäjänteistä työtä ja palsami on levinnyt moniin paikkoihin kyläyhdistyksemme alueella.

Kyläyhdistys esittää hartaan toiveen kyläläisille jättipalsamin kurittamiseen omistamiltaan alueilta. Kyläyhdistys on sitoutunut pitämään Ahvenlammentien risteysalueen puhtaana vieraslajeista.

Toisin kuin edellisvuonna, kesänuoria riitti myös syrjäkylille auttamaan kitkennässä. Koillis-Tuusniemellä neljä poikaa osallistui kitkentään Oravintien varressa.

Kuvat: Minna Rajamo.

7

VIERAITA SUMIAISISTA Syyskuun lopulla kyläyhdistyksen vieraana kävi kymmenen hengen kylädelegaatio Sumiaisista. Vieraiden nokkamiehenä oli Koillis-Tuusniemen Konttimäessä syntynyt ja varhaisaikuisuuteen saakka alueellamme asunut Antti Smolander, ”Konttimäen Antti”. Antti suhtautuu lämmöllä kyläämme. Hän mm. suunnitteli ja laati rakennuspiirustukset Kaavinkosken Saunapirtille.

Työuransa Antti teki Sumiaisten kunnan rakennusmestarina. Antin sydän sykkii vahvasti kylätoiminnalle ja hän panostaa kylien kehittämiseen Sumiaisissa. Hänen työnsä jäljet näkyvät parhaiten Sumiaisten Köyhyyden kylässä, jossa perinteisiä rakennusmenetelmiä kunnioittaen on vanhoista rakennuksista koottu kokonainen rakennusrykelmä.

Sumiaislaisten vierailua voi pitää myös vastavierailuna Tuusniemen Kylät ry:n käynnille Köyhyyden kylässä muutama vuosi sitten.

Vieraat tutustutettiin Seinävuoren rotkolaaksoon, jossa luontokohteemme lisäksi sumiaislaiset tutustuivat reitistöjen kehittämiseen Tuusniemellä. Rotkolaaksosta siirryttiin Antin ”kotikoululle” Mäkimajalle, jossa Antti kertoili kouluaikaisia muistojaan. Mäkimaja sijaitsee Antin kotipaikan, Konttimäen, juurella. Mäen huipulla myös käväisimme.

Konttimäestä vieraat johdateltiin Kaavinkoskelle, jossa ruokapadat odottivat lounaan nauttijoita ja savusauna saunojia.

Vierailijat Seinävuorella.

Antti Smolander neljäs vasemmalta.

Kuva Matti Rahunen.

Keskustelu soljui mukavassa yhteisymmärryksen hengessä. Jos tuli hankala ongelma, niin pistäydyttiin savusaunan lauteille vähäksi aikaa ja kuinkas ollakaan, ongelma poistui kuin itsestään.

TULEVIA TAPAHTUMIA Hirvipeijaiset

Pikkujoulusauna Ma 5.12.2022

Mäkijärven Metsämiehet ry Hirvipaisti la 5.11.2022 klo 12 Mäkimajalla Tuusniemen Metsästysyhdistys ry Su 20.11.2022 klo 12:00 Eräpihassa Susimäen Eränkävijät Ry Pe 28.10.2022 klo 19.00 Erärinteellä

Tervetuloa saunomaan pikkujoulutunnelmissa Saunapirtille.

Sauna on valmis vastaanottamaan kylpijöitä klo 18.00 alkaen.

I l m o i t t a u d u k y l äy h d i s t y k s e n sähköpostilistalle!

Jos haluat saada postia kyläyhdistyksen toiminnoista, niin kerro sposoitteesi allekirjoittaneelle. Lähetä viesti osoitteeseen: mattirahunen@gmail.com.

Postia tulee kuukausittain jokunen.

Käy kurkkaamassa myös kylän koti- ja face-sivuja. Koillistuusniemi- googletuksella löytyy kyläyhdistyksen kotisivut koillistuusniemi.blogspot.com.

Sivuja pyritään pitämään ajan tasalla.

Kansi: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2022.