OhtaKontti 2019/2

No 2 / 2019

Laita lehti talteen

Seinävuorella rakennetaan sivu 3 Retki Sumiaisiin sivu 5

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

Ahvenlampi 6. lokakuuta 2019. Kuva Tuija Miettinen.

LUONTO JA KULTTUURI KESKIÖSSÄ Kyläyhdistyksen toimintaa ohjaavia avainsanoja ovat luonto ja kulttuuri. Niiden kanssa olemme oppineet elämään sopusoinnussa ja suhtautumaan kunnioituksella.

Toivon mukaan tämäkään kylälehti ei tee poikkeusta.

Hyvää syksyn jatkoa itse kullekin.

Matti Rahunen

Kaavinkosken sillalla Tämä kuva on peräisin Tuovis-Tanen albumista. Kuvassa olevien ihmisten nimistä ei ole tietoa eikä myöskään kuvan ottamisen ajankohdasta. Kuva on kuitenkin otettu Kaavinkosken vanhan sillan luona; siltavahdin mökiltä Kaavin suuntaan.

Jos jolla kulla on tietoa henkilöistä, niin ottakaa yhteyttä Matti Rahuseen, p. 0400 340 684.

2

SEINÄVUORELLA RAKENNETAAN Kuluvan syksyn aikana Seinävuoren rotkolaakson investoinnit ovat vihdoin nytkähtäneet liikkeelle. Tuusniemen Teollisuus Oy:n laatimien suunnitelmien pohjalta kunta on käynnistänyt rakennustyöt.

Tuusniemen Teollisuus Oy:n toimitusjohtaja Tuija Vallan mukaan ensi vuonna Seinävuorelle on tarkoitus rakentaa vaijerilossi laiturilta läheisen niemen kärkeen. Seinävuoren ympäri olevan polun turvallisuutta parannetaan köysikaiteilla ja uusimalla portaita. Uusi laavu, puuvaja ja puucee on tarkoitus tehdä nykyisen tulipaikan vastakkaiselle puolelle Seinälampea.

Suunnitteluvaihe ajoittui vuosille 2017 ja 2018. Monet meistä kyläyhdistyksen alueen asukkaista osallistuivat suunnittelupalavereihin syksyllä 2017. Suunnitelmat käsittivät tulotien parantamisen, paikoituksen laajentamisen, uuden kodan rakentamisen, laiturin ja näköalatasanteen uudistamisen, liikuntarajoitteisillekin sopivan lautan toteuttamisen ja laavun rakentamisen nykyisen tulipaikan vastakkaiselle puolelle lampea. Suunnitelmissa oli myös rotkon pohjalle rakennettavat pitkospuut.

Seinävuorella liikkujat kohtaavat rakennustöitä niin nykyisen kodan ympäristössä kuin myös rotkon keskivaiheilla näköalatasanteella. Oheisista kuvista näkyy rakennustöiden nykyinen vaihe.

Retkeilijöiden tulee huomioida rakennustyöt Seinävuorella liikkuessaan. Työt saattavat aiheuttaa ajoittain rajoituksia alueella kulkemiseen.

Alkusyksyn aikana kodan läheisyydessä olevaa paikoitusaluetta on laajennettu jonkun verran. Urakoitsijana on ollut Tuusniemen Sora Oy. Näyttää kuitenkin siltä, että suunnitteluasiakirjojen mukaiseen laajuuteen ei ole ylletty. Hyvä sinänsä, että parkkipaikkaa on laajennettu, mutta keskentekoiselta alue vielä näyttää. Vähintä, mitä tulisi saada, on liikennemerkkien lisääminen paikoitusalueelle ja tulotien kohtaamispaikoille.

Kunnan teknisen johtajan Paula Rissasen mukaan Seinävuoren tulotielle ei ole tässä vaiheessa mitään suunnitelmia.

Tämän vuoden loppuun mennessä rakennetaan uusi kota ja laituri sekä näköalatasanne. Urakoitsijana on Kaavin Insinööri- ja Kiinteistöpalvelu Oy. Ensi vuoden osalta Rissanen ei osaa sanoa mitä tehdään. Suunnitelmia on, mutta nyt pitää katsoa mihin on rahaa.

Näköalatasanne uusitaan entisen paikalle. Kuva Matti Rahunen.

Uuden kodan pohja. Kuva Matti Rahunen.

3

RETKI KONNEVEDELLE JA SUMIAISIIN

Antti Smolander vasemmalla Riihipirtissä esittelee Köyhyyden kylää.

Pöydän edessä retkeläiset Birgitta Kinnunen (Tuusniemen Kylät ry:n sihteeri Juurikkamäestä), Matti Rahunen, Hilkka Fortea ja Pirjo Smolander. Pöydän takana Korkalaisten pariskunta Lapinjärveltä.

Tuusniemen Kylät ry:n järjestämälle retkelle osallistunut porukkamme suunnisti ensimmäiseksi Konneveden satamaan, jossa joimme Linnea-laivalla kahvit ja kuuntelimme paikallisen yrityselämän esittelyä ja esityksen Etelä-Konneveden kansallispuiston perustamisesta. Keskustelua heräsi muun muassa kunnan ja yrityskentän välisestä vuorovaikutuksesta.

Seuraavana etappina oli Sumiainen, jossa KoillisTuusniemen Konttimäeltä kotoisin oleva rakennusmestari Antti Smolander esitteli meille paikallisen kyläyhdistyksen hallinnoiman Köyhyyden kylän ja sen päärakennuksen, Riihipirtin. Riihipirtti on koottu vanhojen riihien purkuhirsistä, mikä antaa sille omanlaisensa arkkitehtonisen vivahteen ja tunnelman.

Köyhyyden kylä on rakennettu täysin talkoovoimin.

Merkittävimmän panoksen hankkeelle on varmastikin antanut juuri Antti Smolander, joka pitkään Sumiaisten kunnan rakennusmestarina toimiessaan oli työnsä ohessa katsellut sopivia purettaviksi tulevia kohteita, joista hirret ja lattialankut oli saatu hankittua - lahjoituksina.

Joskus rakennustarpeiden lahjoittajaa oli tosin pitänyt vähän suostutella. Se oli tapahtunut osallistumalla yhteisvoimin, talkoohengessä, hänen uudisrakennuksensa kipeästi tekijöitä kaivanneisiin, kiireellisiin valutöihin. Valu-urakan jälkeen Antti oli isäntää Aukeaman kuvat: Tapio Nurmi,tavatessaan kuvankäsittely Timo Tirkkonen. uudemman kerran kysäissyt purettavan tuvan lattialankkujen perään. Ja kyllähän niitä sitten oli ylettynytkin; Köyhyyden kylässä on yli kymmenen hirsiRiihipirtin tupa sai niistä lattian. rakennusta. Kuvassa upea korsu. Savusaunakin löytyy.

4

Viimeisenä vierailukohteena oli maantien toisella puolella sijaitseva Veikon museo. Museo on yksityisessä omistuksessa, mutta on myös rakennettu talkootyönä.

helppo uskoa, että vastineeksi osallistujat ovat saaneet kosolti hyvää mieltä ja yhteisöllisyyden, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun jollain on ollut kotonaankin tekemättömiä töitä, niitä on tavattu tehdä porukalla pois kuljeksimasta.

Noihin hankkeisiin on käytetty mahdollisimman vähän rahaa. Julkista rahoitusta on tarvittu lähinnä vesiliittymän hankkimiseen. Kunta, nykyinen Äänekosken kaupunki, osallistuu sähkön käytön kustannuksiin. Mutta talkootyötä, sitä on tehty - ja paljon.

Sitä yhteisöllisyyden määrää, josta kaikki paikan päällä näkemämme viesti, ei voi kuin ihailla ja kunnioittaa. Perinteen vaalimista parhaimmillaan.

Esittelijöiden puheenvuoroja kuunneltuaan on kuitenkin

Teksti ja kuvat Raimo Kekäläinen.

KOLUMNI

RIISTAN HIILIJALANJÄLKI

Valto-Ensio Heikkisen 25.11.2015 julkaisema mielipidekirjoitus, Millaisin laskelmin hirvenlihan hiilijalanjäljestä saadaan nolla? Maaseudun tulevaisuudessa innosti minua tarkastelemaan asiaa omien kokemuksieni pohjalta ja samalla esitän kolumnini lopuksi ratkaisumalleja hiiliongelmien ratkaisemiseksi. Ratkaisumallit jäivät Heikkiseltä mielipiteestään pois.

Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa hiilidioksidin tuoton suhteen.

Metsässä juostessaan riistaeläin, kuten jänis ja hirvi, kantavat ekologista, hiilijalanjäljeltään nollatuotetta.

Hirviä kaadetaan tänä vuonna yli 50 000 yksilöä, jäniksiä moninverroin. Liha on maineeltaan ykkösluokkaa ja hiilineutraalia, mutta onko se sitä ruokapöytään valmistettuna. Tarkastelen lähemmin hirvenlihan pataankulkuun vaikuttavia tekijöitä omien kokemuksieni ja metsästysympäristöni mukaan.

Valmistaudun metsästyskauteen harjoittelemalla ampumista. Ampumaradat ovat usein kaukana asuinpaikoista, kuten Tuusjärven ampumarata Konttimäestä, joten sinne mennään autolla – harvoin kävellen tai polkupyörällä.

Ennen jahdin alkamista hirvenmetsästäjän on suoritettava ampumakoe, ja taas autoillaan ja autot käyvät fossiilisilla polttoaineilla ja hiilidioksidia vapautuu.

Juutilaisen Markun Julle-koira. Kuva Tapio Nurmi.

Metsästäjä hankkii vuosittain erilaisia varusteita, kuten vaatteita, jalkineita ja reppuja. Minäkin hankin uudet saappaat ja lämpimiä alusvaatteita. Niiden valmistuksessa on vapautunut hiilidioksidia.

Ampuja voi tehdä hirvenpäästä trofeen. Se maksaa. Nahka lähteen laivalla – ei ehkä kuitenkaan lentokoneella- kauas Aasiaan.

Ruho vinssataan lahtivajan kattoon, nyljetään ja siirretään viikoksi kylmiöön. Sähköä kuluu. Tämän jälkeen ruho paloitellaan ja jaetaan osallistujille. Kotona lihat litistellään muovisiin pakkauksiin ja vedetään umpiot. Lihat menevät useimmiten pakastimiin tai harvemmin suoraan soppaan tai paistiksi.

Kysymys kuuluu: Minkälaisella matematiikalla hirvenlihan jalanjäljestä saadaan nolla?

Moni metsästäjä hankkii koiran ja ruokkii sitä. On laskettu, että koirien ruokiin kuluu maailmassa yli 30 miljardia euroa. Koirat ovat kalliita ja niiden eläinlääkärikulut ovat suuret.

Oletko valmis tavoittelemaan nollatasoa. Vedät hirvet miehissä metsästä, kuljet kävellen passipaikoille, ammut riistan jousiaseilla, et sytytä nuotioita, et syö makkaraa, pukeudut ekologisesti, et käytä koiraa metsästykseen – siirryt kapulametsästykseen ja pyydät eukot kulkuesteiksi.

Puulämmitteistä saunaa et saa lämmittää hikisen metsästyspäivän jälkeen! Ne puusaunat kielletään muutenkin. Keksitkö lisää keinoja maailman pelastamiseksi!

Metsästystapahtumaan mennään isoilla maastureilla ja bensaa tai diisseliä palaa. Kansa sanoo: ”Metsästysralli on alkanut”.

Nuotioilla ja laavuilla ei syödä nollatuotannon hirvenlapaa, vaan tehotuotannon, teollisen teurastuksen ja monipuolisen logistiikan läpikäynyttä makkaraa. Niin se on! Heikkinen oli oikeassa.

Tapio Nurmi

Hirven kaaduttua hirvi kuljetetaan mönkijöillä, traktoreilla tai auton peräkärryillä lahtimajalle. Kuljetuksia tulee siis Suomessa tänä vuonna 2019 yli 50 000 kertaa. Pakoputket nokeutuvat...

5

P.S. Kaikesta edellä kerrotusta huolimatta riistaliha voittaa kirkkaasti muun punaisen lihan ekologisuuden, hiilijalanjäljen ja eettisyyden suhteen.

SILMÄSUON POLUT VALMIINA LUONNON YSTÄVILLE Kyläyhdistyksen kaksivuotinen projekti on saatettu onnellisesti päätökseen. Avajaisia vietettiin toukokuussa ja hanke viimeisteltiin alkusyksyn aikana.

Kesän kuluessa kuulosteltiin käyttäjien kokemuksia uusista poluista ja varauduttiin tekemään tarvittavia korjauksia havaittuihin puutteisiin. Ja korjattavaa löytyi.

Kesällä ongelmaksi muodostui Ahvenlammentien liikennejärjestely. Useat Silmäsuolla kävijät tulivat Ahvenlammelle omilla autoilla. Tienvarren kohtaamispaikat olivat hankalasti huomattavissa, mistä johtuen ajoneuvojen kohtaamiset muodostuivat ongelmaksi.

Kesän lopulla kyläyhdistys lähestyi hankkeen rahoittaja Kalakukko ry:tä täydennyshakemuksen kanssa. Polkujen rakentamisessa oli saatu syntymään säästöjä ja rahoituspäätöksen mukainen kustannusarvio oli alittumassa.

Rahoittaja hyväksyi ehdotuksemme viiden kohtaamispaikan sorastuksista ja liikennemerkkien asettamisesta ja toimenpiteestä aiheutuvien kustannusten sisällyttämisestä kustannusarvioon.

Syyskuussa suunnitellut toimenpiteet toteutettiin ja nyt autojen kohtaamisien odotetaan sujuvan mahdollisimman kitkattomasti.

Vaeltajat kahvitauolla Ahvenlammen laavulla. Kuva Timo Tirkkonen.

Kyläyhdistys haluaa kiittää kaikkia projektiin osallistuneita aktiivisuudesta. Palaute poluista on ollut myönteistä.

Tarkkoja kävijämääriä emme ole rekisteröineet, mutta jotakin suuntaa antaa Ahvenlammen laavun vieraskirja.

Nimiä on kertynyt moninkertainen määrä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Ensi vuotta varten on tarkoitus laittaa vieraskirja myös Silmäsuon näköalatasanteen yhteyteen.

Kyläyhdistys on järjestänyt yhteistyössä kunnan vapaaaikatoimen kanssa kaksi vaelluspäivää kuluvan vuoden aikana. Suosio on yllättänyt järjestäjät. Vaeltajia Seinävuorelta Kaavinkoskelle on ollut runsaasti. Toukokuussa yli neljäkymmentä ja syyskuussa yli kolmekymmentä.

Osallistujista arviolta puolet on tullut Tuusniemen ulkopuolelta. Silmäsuon alue on tuonut vaellusreitille oman viehättävän lisämausteensa. Rohkenisin ennustaa, että ensi vuonnakin tulemme tarjoamaan vastaavanlaista palvelua luonnossa liikkumisesta kiinnostuneille.

Kohtaamispaikka. Kuva Matti Rahunen.

6

IKÄIHMISILLE AKTIVOINTITILAISUUKSIA Kuluvan vuoden aikana Susiniemen Eränkävijöiden majalla on järjestetty kolme erityisesti ikäihmisille suunnattua tapahtumaa. Tilaisuudet on suunniteltu ja toteutettu yhteistyössä Pohjois-Savon Kylät ry:n hallinnoiman, koko maakunnan alueella toteutettavan, projektin kanssa. Projektilta olemme saaneet apua aktivointipäivien ohjelman laadinnassa ja mrkkinoinnissa.

Kumppanuus Paakkilan Seudun kylien kanssa on ollut myös tärkeää. Molemmat kyläyhdistykset ovat markkinoineet tilaisuuksia tahollaan ja näin olemme saaneet salin täyteen osallistujia joka kerta. Mielenkiintoiset aiheet ovat omalta osaltaan saaneet ihmiset liikkeelle.

Tilaisuuksien järjestämispaikkana Erärinne on ollut erinomainen. Kiitos metsästysseuralle myönteisestä suhtautumisesta tilaisuksia kohtaan!

nimi, kuten Vilu. Lääke oli vilustumista vastaan. Nimi kertoi siis käyttötarkoituksen. Nyt apteekin hyllyltä saa ostaa esim. PunkkiStopp-lääkettä, jota käytetään punkkeja vastaan.

- Eräs lääketehdas kehitti lääkkeen ilmavaivoja vastaan ja esitti viranomaiselle lääkkeelle annettavaksi nimen PiuruStop. Ehdotus ei mennyt läpi. Piuru on kait ruma sana. Kuulijani Erärinteellä olisivat nimen hyväksyneet ilman muuta. Tunnelma vapautui entisestään... mietittiin onko suomenkielessä vastinetta sanalle pieru. Ilmavaiva on liian monimutkainen!

Nykyään lääkkeille ja firmoille annetaan ulkomaankielisiä nimiä, jotka eivät kerro ihan helposti käyttötarkoitustaan.

Vertaa Telia ja Burana!

Tilaisuudet ovat osoittaneet, että tarvetta vastaavantyyppiselle toiminnalle on jatkossakin. Kyläyhdistys jatkaa keskustelua Paakkilan Seudun kylien ja Pohjois-Savon kylien kanssa toiminnan jatkamiseksi ensi vuoden puolella.

Syyskuun tilaisuudessa pääalustuksen piti kylämme aktiivinen kesäasukas Tapio Nurmi. Hän käsitteli osuudessaan lääkkeiden historiaa ja nykypävää.

Tapio muistelee tilaisuutta seuraavasti: - Valitsin aiheeni lähestymistavaksi vuorovaikuttuuden.

Rohkaisin kuulijoita esittämään kysymyksiä ja mielipiteitä heti alkuunsa. Tämä näytti vapauttavan kuulijat rohkeaan ja avoimeen keskusteluun.

- Mieleeni jäi elävästi kohta, jossa puhuttiin lääkkeille annettavista nimistä ennen ja nyt. Lääkkeillä saattoi olla

Pop up- päivä ikäihmisille Erärinteellä 5.9.2019.

Satu Iljo(projektipäällikkö) ja luennoitsija Tapio Nurmi. Kuva Matti Rahunen.

Pop up -päivä ikäihmisille Erärinteellä 5.9.2019. Nilsiän Senioritanssijat esiintyivät. Kuva Raimo Kekäläinen.

7

HIRVIPEIJAISET Mäkijärven Metsämiehet la 2.11.2019 Mäkimajalla klo 14.00 Kyläläiset, metsästysalueen vuokraajat sekä naapuriseurojen edustajat kutsutaan täten hirvenvasapaistille ja laulamaan hanurin säestyksellä.

Lisäksi tarjotaan lanttulaatikkoa, syksyisiä uuni-juureksia, sienisalaattia ja puolukkasurvosta.

Susimäen Eränkävijät pe 8.11.2019 klo 19.00 Erärinteellä.

Tuusniemen Metsästysyhdistys su 17.11.2019 klo 12.00 Eräpihassa .

TULEVIA TAPAHTUMIA Yhteistyöilta on keskiviikkona 30.10. 2019 klo 18.30 Torstaina 3.10. järjestettiin Tuusniemen kunnantalolla järjestöilta teemalla ”sammuuko valot, loppuuko toiminta?”. Tässä järjestöillassa yhteisen tekemisen intoa kuitenkin löytyi, eikä valoja ainakaan vielä aiota sammuttaa.

Tilaisuudessa sovittiin, että kunnan vapaa-aikatoimisto kutsuu tuusniemeläisiä järjestöjä koolle pienemmissä ryhmissä yhteistyön lisäämisen merkeissä. Järjestöt on jaettu kolmeen ryhmään, ja jokaiselle ryhmälle järjestetään saman sisältöisen yhteistyöilta kahvien ja suunnittelun merkeissä.

Tuusniemen Hirvimiehet la 7.12.2019 klo 15.00 koulukeskuksella.

Kulttuuri- ja kansalaistoiminta (Kyläyhdistykset, Kotiseutuyhdistys, MLL, 4H ja kulttuuriin liittyvät yhdistykset) yhteistyöilta on keskiviikkona 30.10. klo 18.30 nuoriso- ja järjestötilassa.

Ilmoitattehan yhdistyksenne osallistujat (ja mahdolliset erityisruokavaliot) viimeistään tiistaina 29.10. hanna.miettinen@tuusniemi.fi– sähköpostiosoitteeseen tai Hannalle, p. 0400 376 854.

Muut pienryhmät kokoontuvat Keskiviikkona 6.11. Seniorit, vammaisten tuki jne.

Keskiviikkona 13.11. Liikunta-, terveys- ja hyvinvointi ym.

PIKKUJOULUJA SAUNAPIRTILLÄ

Kuva: Laura Reinikainen.

Tuusniemen kaikkien kylien yhteinen pikkujoulu la 30.11.2019 klo 18.00 Saunapirtillä.

Kyläyhdistyksen johtokunta 2019 Matti Rahunen, pj.

0400 340 684 mattirahunen@gmail.com

Päivi Hyvärinen piuku.hyvarinen@gmail.com

Pirjo Smolander, vpj.

040 733 5715 pirjo.smolander@gmail.com

Seppo Hallikainen 040 513 8271 seppot.hallikainen@gmail.com

Hilkka Fortea 041 476 4659

Hannu Reinikainen 044 203 1273 hannu.reinikainen@gmail.com

Pirkko Kuronen, rahastonhoitaja 040 7451 414

Kaarina Vepsäläinen 045 310 4595 katikaarina@hotmail.fi

Kuva: Tapio Nurmi.

Koillis-Tuusniemen kyläyhdistys ry www.koillistuusniemi.blogspot.fi

Kansikuva: Raimo Kekäläinen. Taitto: Matti Rahunen ja Feelwood Oy. Paino: Feelwood Oy, Tuusniemi, 2019.

Perinteinen pikkujoulusauna ke 11.12.2019 klo 18.00 alkaen.