HERVANNAN SANOMAT – Keskiviikkona 27. maaliskuuta 2019
• •
Ehkäistään peruskoulun eriarvoistumista ja pidennetään maksuton oppivelvollisuus toiselle asteelle. Vahvistetaan perusterveyden- ja vanhustenhoitoa sekä edistetään mielenterveyspalveluiden saatavuutta.
Apulaispormestari, äidinkielen lehtori johannaloukaskorpi.net @JLoukaskorpi
maksaja: Loukaskorven tukiyhdistys
8
51
Tampereen koulujen työ- ja loma-ajat vuosille 2019-2021 päätettiin Hervannan Sanomat Sivistys- ja kulttuurilautakunta päätti kokouksessaan 21.3.2019 Tampereen koulujen työ- ja loma-ajat vuosille 2019-2021. Lukuvuoden 2019-2020 syyslukukausi on 8.8.-20.12.2019. Syysloma on 14.-20.10.2019. Kevätlukukausi on 7.1.2020-29.5.2020. Talviloma on
24.2.-1.3.2020. Lukuvuoden 2020-2021 syyslukukausi on 11.8.-18.12.2020. Syysloma on 12. - 18.10.2020. Kevätlukukausi on 7.1.2021-4.6.2021 ja talviloma on 1.3. - 7.3.2021.
Kielimuuri vaikeuttaa elämää kentelee Naistarilla ohjaajana ja auttaa muita naisia vaikeissa tilanteissa muuton jälkeen. Nainen, jolla on lapsi, on vielä haavoittuvammassa tilanteessa uudessa maassa. Mitä papereita tarvitaan? Miten hakea lapselle päiväkotipaikkaa? Jopa kunnollisen ansioluettelon teko on kokonainen seikkailu. Usein henkilö sulkeutuu ja on liian peloissaan edes kysyäkseen apua. Yksi vaikeimmista haasteista on tunne siitä, että on hyödytön. Naistari opettaa naisille, mihin suuntaan edetä ja rohkaisee selviytymään arjessa.
Naistarilla naiset saavat apua, ystäviä ja tukea arjessa.
Julia Domashenko Samaan aikaan kuin rajat valtioiden välillä hämärtyvät, maahanmuuttajat kohtaavat yhä samoja ongelmia kuin heitä edeltävät sukupolvet. Jotkut kokevat yksinäisyyttä, jotkut eivät pysty ylittämään kielimuuria, jotkut kokevat vaikeuksia vieraan kulttuurin omaksumisessa. Hervannassa Naistari, kansainvälinen naisten tapaamispaikka, on toiminut kaksikymmentäkaksi vuotta ja sinne naiset voivat tulla eri puolilta maailmaa saadakseen apua kielen oppimiseen ja ja esimerkiksi lomakkeiden täyttämiseen. Myös suomalaiset naiset ovat tervetulleita Nais-
tarille. Yksikön johtaja Kirsti Viljanen muistelee, kuinka hän ja kaksi hänen ystäväänsä saivat idean Naistarin perustamisesta. – 1990-luvun alussa Suomessa oli lama. Monet yritykset menivät konkurssiin ja ihmiset menettivät työnsä. Siihen aikaan, huolimatta maan vaikeasta tilanteesta, miehillä oli enemmän mahdollisuuksia osallistua ja löytää työtä kuin naisilla. Me perustimme Naistarin keskukseksi, joka auttaa maahanmuuttajanaisia, hän sanoo. Apua ja tukea arkeen Aiemmin Naistari oli itsenäinen yh-
distys, mutta nyt se on osa Setlementti Tampereen organisaatiota. Se tarjoaa kielikursseja kolmella tasolla. Jokaisella tasolla on neljä oppituntia viikossa. Kielikursseja järjestetään yhteistyössä Ahjolan kansalaisopiston kanssa. Maahanmuuttaja kohtaa täysin uuden kulttuurin ja elämäntyylin. On vaikeaa suoriutua asioiden hoitamisesta, kuten lääkärin ajan varauksesta tai lapsen ilmoittamisesta päiväkotiin ilman kielitaitoa tai kulttuurintuntemusta. Kielimuuri ei ole enää pelkästään abstrakti asia. Yksinkertaisetkin asiat voivat tuntua hankalilta, jos ei ole ketään tukemassa. – Menin naimisiin suomalaisen kanssa, mutta mieheni ei halunnut
minun oppivan kieltä tai paikallista kulttuuria, kertoo yksi naisista. – Hän halusi minun olevan kotona ja seurustelevan vain hänen kanssaan. Kun erosimme, tajusin, että vaikka olin asunut Tampereella useita vuosia, osasin vain muutaman sanan suomea. Päiväkodissa, jossa lapseni oli, minua kehotettiin etsimään apua. Kun tulin Naistarille, täällä oli monia aktiviteetteja naisille ja lapsille: kokkaamista ja kielikursseja. Täällä oli paljon naisia eri maista. Nainen kävi ensin Naistarilla vierailemassa ja sai myös kolmen kuukauden ajan apua Tampereen kaupungin perhetyöntekijältä. Nyt hän puhuu itsevarmasti suomea ja työs-
Hyvän elämän alkupiste Mama Sahro tuli pakolaisena Somaliasta vuonna 2009. Hänen ensimmäinen asuinpaikkansa Suomessa oli vastaanottokeskus. – Elin siellä puolitoista vuotta oleskeluluvan saamiseen asti. Olen asunut Hervannassa seitsemän vuoden ajan. Naistarilla aloin oppia kieltä ja he auttoivat minua paperiasioiden kanssa. Minulla on iso perhe; kolme poikaa ja kahdeksan lastenlasta. Kaksi pojistani asuu Sveitsissä ja Saksassa ja kolmas luonani Suomessa. Tällä hetkellä Mama Sahro on kuntouttavassa työtoiminnassa ja opiskelee Tredussa. – Ihmiset, jotka joutuvat odottamaan kotoutumisajan kielikoulutusta, kokevat kommunikoinnin suomen kielellä vaikeaksi. Naistari on hyvä paikka oppia suomen kieltä joko kielikurssilla tai esimerkiksi kahvipöytäkeskusteluissa, sanoo ohjaaja Tatiana Turunen. – Me opetamme myös työnhakutaitoja, kuten ansioluettelon ja työhakemusten tekoa ja autamme etsimään ammattikoulutusta. Autamme myös muissa paperiasioissa. On tärkeää muistaa, että jokainen henkilö kokee maahanmuuton eri tavoin. Ulkoinen menestys ei ole aina onnellisuuden indikaattori. Henkilö on onnellinen, kun hän löytää uudesta maasta sen, mitä hän todella halusi löytää. Se voi olla vapautta, turvallisuudentunnetta, luottamusta huomiseen, mahdollisuutta itseilmaisuun, mahdollisuus olla rakkaittensa kanssa, ulkoisesta kauneudesta nauttimista, lainmukaista kohtelua ja vaikkapa mitä muuta. Naistarilla vieraillessani näin paljon naisia omine tarinoineen ja kohtaloineen. Jokaisella heistä oli syy muuttaa Suomeen ja jokainen heistä haluaa vain elää turvassa ja tavallista elämää.