Hervannan Sanomat 26.10.2022

Pääkirjoitus Suvi Roselli Toimittaja

Aika kääntää kellot

Ensi sunnuntaina 30. lokakuuta on tullut jäl leen aika kääntää kellot talviaikaan. Kellojen siirtäminen jakaa paljon mielipiteitä. Toiset nauttivat siitä, että voivat talven kynnyksellä nukkua tunnin pidempään. Jotkut pitävät puolestaan kellojen kääntämistä kahdesti vuodessa täy sin turhana puuhana.

Olipa mielipide mikä tahansa, tosiasia on, että kellot kääntyvät toistaiseksi halusimme sitä tai emme. Siksi kannattaakin keskittyä asian myönteisiin puoliin.

Kellojen kääntäminen näin talven edelle tietää kyllä entistä pimeämpiä iltoja, mutta toisaalta silloin onkin mitä mainioin aika kaivaa kynttilät esille ja luoda niiden avulla kotiin lämminhenkistä tunnelmaa.

Sitä paitsi pimeä kausi on suomalaisille tavallisesti rau hoittumisen aikaa ja mikä olisikaan sen parempaa kuin käpertyä viltin kanssa sohvalle esimerkiksi lukemaan kir jaa.

Nyt kannattaakin ottaa kaikki irti pimeän kauden myönteisistä puolista ja ladata akkuja. Kun vielä muis tamme ulkoillessa ottaa heijastimet mukaan, niin pime ys ei ole ongelma sielläkään.

Hervannan kampukselle perustettiin Sandvik

Suvi Roselli

Maailman johtavana kaivos- ja ura kointiteollisuuden edelläkävijänä tunnettu Sandvik tiivisti pitkään jat kunutta yhteistyötään Tampereen yliopiston kanssa perustamalla Her vannan kampukselle Sandvik Loun gen.

Sandvik Lounge on tila, jossa opiskelijat voivat tavata Sandvikin asiantuntijoita, esittää heille kysy myksiä tai käydä muuten vain jut telemassa heidän kanssaan Sand vikin tarjoamista mahdollisuuksis ta.

– Ennen Sandvik Loungen perus tamista teimme Tampereen yliopis ton kanssa tutkimusyhteistyötä, mutta nyt tästä eteenpäin teemme myös opiskelijayhteistyötä, teknolo giajohtaja Jani Vilenius Sandvikilta sanoo.

Esimerkkinä Sandvikin tutkimusja teknologia panostuksista voi mai nita 50mEur Shift ’25 tutkimusohjel man, jota Business Finland tukee li säksi 20 miljoonalla eurolla.

Jooga ja mindfulness ovat suositumpia kuin koskaan

– Se on Tampereella vuonna 2021 käynnistämämme tutkimus ohjelma, jossa kehitetään uusia, in novatiivisia ratkaisuja kaivosteolli suuteen. Kyseessä on Business Fin landin veturihanke, jossa toimim me tuotekehitysyhteistyössä mui den yritysten ja toimijoiden kanssa ratkaistaksemme merkittäviä kai vosteollisuuden haasteita. Kaivos alalla on käynnissä murros, jota ohjaa sähköistyminen, digitalisaa tio ja automaatio. Tarvetta on uu sille kestävän kehityksen mukaisil le ratkaisuille, jotka tukevat kaivos toiminnan tuottavuutta, turvalli suutta ja tehokkuutta.

– On tärkeää, että yliopistossa syntyy huippututkijoita, koska il man heitä ei ole huippututkimusta ja ilman sitä ei ole huipputeolli suutta.

Huippuosaajia teollisuuteen

Huippututkijoiden lisäksi tarvitaan myös huippuosaajia teollisuuteen. Juuri heitä Sandvik haluaa rekrytoida itselleen ja tässä välikappaleena toi mii Sandvik Lounge.

– Haluamme kertoa opiskelijoille, että mihin teollisuus on tällä hetkellä menossa ja miten digitaalitekniikka mullistaa sitä sekä millainen teollinen toimija me olemme. Tämä on välttä mätöntä, sillä tulevaisuudessa on syntymässä suuri osaajapula. Yksi syy siihen on työntekijöiden eläköitymi nen.

– Lisäksi automaation, digitali saation ja sähköistämisen tarve kasvaa eri teollisuuden aloilla eikä

kaikille riitä osaajia. Haluamme varmistaa, että olemme alan mark kinajohtaja ja edelläkävijä myös tu levaisuudessa. Kilpailukyvyn kan nalta huippuosaajien löytäminen on kriittinen asia.

Vilenius uskoo Sandvikin arvojen vetoavan opiskelijoihin.

– Yksi Sandvikin arvoista on ihmi set. Työntekijöitä on erilaisista taus toista ja kulttuureista ja meille on tär keä arvo se, että he kokevat, että Sandvikilla on hyvä olla ja että jokai nen saa olla täällä oma itsensä. Meil lä jokainen voi tuntea itsensä hyväk si.

Yhteistyö Sandvikin kanssa on

Tampereen kaupunginvaltuusto päätti Hervannan Parkki 1 -kiinteistöyhtiön perustamisesta

HerSa Tampereen kaupunki perustaa Kiinteistö Oy Hervannan Parkki 1 -ni misen yhtiön yhdessä Hartela Pirkan maa Oy:n, Skanska Talonrakennus Oy:n, Setlementtiasunnot Oy:n, Har tela-yhtiöt Oy:n ja Skanska Oy:n kanssa. Yhtiön perustamisesta pää tettiin kaupunginvaltuustossa 24. lo kakuuta.

Tampereen kaupunki merkitsee kiinteistöyhtiöstä 16 A-osaketta ja vastaa ensimmäisessä vaiheessa ra kennettavan pysäköintilaitoksen kus tannuksista 17 prosentin osuudella.

Tampereen kaupunki järjesti kort teleiden ideakilpailun Hervannan pohjoisakselin alueen kehittämises tä. Hervannan valtaväylän kaavoitus on tehty yhteistyössä rakentajien

kanssa niin sanotusti kumppanuus kaavoituksena.

Rakentajiksi valittiin ”Keinutaan” ja ”Pons-Hervannan sillat” -töiden te kijäryhmät. Kaupunki luovuttaa ra kennusoikeutta Hervannan pohjoi sakselin suunnittelualueelta ”Keinutaan”-työn pohjalta Hartela Länsi-Suomi Oy:lle ja ”Pons-Hervan nan sillat” -työn pohjalta Skanska Ta lonrakennus Oy:lle ja Setlementti asunnot Oy:lle, kun yhteistyössä laa dittu asemakaavamuutos on saanut lainvoiman ja tontit on rekisteröity. Asemakaavamuutos rajautuu Kanjo ninkadun, Hepolamminkadun, Tie teenkadun, Insinöörinkadun ja Ori vedenkadun muodostamalle alueel le.

Tampereen kaupungin omistuk seen jäi asemakaavakohteessa kort telin 7134 tontti 12, jonka se luovut taa normaalissa tonttihaussa. Tontin luovutuksen yhteydessä kaupunki siirtää tontin toteuttajalle pysäköin tilaitoksen osakassopimuksen vel voitteet ja myy osakkeet. Tontin luo vutus on ohjelmoitu vuodelle 2023.

Pysäköintilaitoksen kokonaispaik kamäärä on arviolta noin 250 auto paikkaa, joka tarkentuu rakentami sen aikana. Pysäköintilaitos rakenne taan kolmessa vaiheessa rakentami sen edistyessä. Ensimmäisessä vai heessa rakennettavaan pysäköintita loon tulee 94 autopaikkaa. Pysäköin tipaikkamäärät perustuvat asema kaavamääräyksiin.

Lue lisää s. 9

Sandvikin teknologiajohtaja Jani Vileniuksen ja koordinaattori Tiina Ärrälän mukaan vijä myös tulevaisuudessa. Siksi he tarvitsee riveihinsä huippuosaajia Tampereen

Asemakaavamuutos rajautuu Pohjois-Hervannassa Kanjoninkadun, Hepolamminkadun, dun ja Orivedenkadun muodostamalle alueelle.

kampukselle Sandvik Lounge

tä, Vakaslahti sanoo.

Hänen mukaan Sandvikin kanssa tehtävä yhteistyö on herättänyt kiin nostusta niin opiskelijoissa kuin yri tyksissäkin.

”Haluamme kertoa opis kelijoille, että mihin teollisuus on tällä hetkellä me nossa ja miten digi taalitekniikka mullis taa sitä sekä millai nen teollinen toimija me olemme. Tämä on välttämätöntä, sil lä tulevaisuudessa on syntymässä suuri osaajapula”.

Lähetä kirje tai kortti veteraanille

HerSa Posti ja veteraaniliitot järjestä vät jo kahdeksatta kertaa kaikille kan salaisille suunnatun korttikampanjan, jossa jokainen voi ilahduttaa sotiem me veteraaneja ja sotiemme naisia postikortilla.

– Korttikampanja on meille tärkeä perinne. Veteraanien ikäpolvelle kir jeet ja kortit ovat tuttuja viestintäkei noja, ja haluamme kampanjan avulla välittää suomalaisten arvostuksen ve teraaneille, sotiemme naisille ja lotil le siitä työstä, mitä he ovat tehneet itsenäisen Suomen hyväksi, sanoo ko timaan kuluttajakirjepalveluista vas taava johtaja Sami Määttä Postista.

Korttikampanja alkoi maanantaina 17.10. ja kortteja voi lähettää 10.11. asti. Posti toimittaa kortit veteraaneil le ja sotiemme naisille itsenäisyyspäi väksi. Veteraaneja on keskuudessam me vielä noin 3500. Sotiemme naisia on noin 10 000, lottia 1 000 ja pikku lottia 4 000.

Kahdeksannetta kertaa järjestettä vän kampanjan tarkoituksena on tuo da helpotusta sotiemme miesten ja naisten yksinäisyyteen, iloa itsenäi syyspäivään ja lämmintä mieltä jou lun odotukseen.

– Sotiemme veteraanien ja naisten määrä vähenee tällä hetkellä kovaa vauhtia. Onhan jokainen veteraaneis ta jo yli 90-vuotias. Nyt on hyvä hetki kiittää ja lähettää lämpöä heille, jotka antoivat meille itsenäisen Suomen, korostaa Pia Mikkonen Sotiemme Ve

teraanit ja Sotiemme Naiset -keräyk sestä.

– Kannustamme erityisesti nuoria osallistumaan tähän korttikampan jaan. Säätiömme keskeinen tehtävä on tukea nuoria kasvamaan yhteis kuntavastuun kantajiksi sekä ymmär tämään sotasukupolven merkitys va paalle isänmaallemme. Postikortti ilahduttaa, kunnioittaa ja kiittää sekä lievittää yksinäisyyttä vielä pitkään sen saapumisen jälkeen, sanoo Susan Mykrä Lotta Svärd Säätiöstä.

Kortteja voivat lähettää niin yksi tyishenkilöt kuin koululuokat, yhtei söt ja yrityksetkin.

Kampanjaan osallistutaan kirjoitta malla tervehdys korttiin. Kiinnitä pos timerkki ja lähetä kampanjaosoittee seen. Voit lähettää myös useampia kortteja kerralla. Laita silloin kortit kir jekuoreen ja kiinnitä kuoreen painon vaatima määrä postimerkkejä. Kuo ren sisällä oleviin kortteihin ei tarvita postimerkkiä.

Lähetä kortit viimeistään 10.11. osoitteella: Posti Oy Kortti veteraanil le PL 7230 00002 HELSINKI.

Postinjakajat vievät kortit veteraa neille, sotiemme naisille ja lotille it senäisyyspäiväksi Suomen Sotavete raaniliiton, Sotainvalidien Veljesliiton, Rintamaveteraaniliiton, Kaatuneitten Omaisten Liiton ja Lotta Svärd Sääti ön osoitetietojen mukaan.

avoinna kaikille yliopiston opiske lijoille, mutta yritys on erityisen kiinnostunut tiettyjen alojen osaa jista.

– Isoin fokuksemme on automaa tiotekniikassa, digitalisoitumisessa, sähköistymisessä, koneenrakennuk sessa ja mekatroniikassa.

Ovet avoinna muillekin toimijoille

Yhteistyö on sujunut Sandvikin ja yli opiston välillä erinomaisesti.

– Kyllä on ollut tosi joustavaa ja ketterää toimintaa ylopiston taholta. Kaikki pelaa ja täällä on hyvä henki, Vilenius kiittelee.

Tampereen yliopiston kumppa nuuspäällikkö Pasi Vakaslahti on hänkin tyytyväinen yhteistyöhön ja näkee sen erittäin merkityksellise nä.

– Haluamme ehdottomasti tu kea tällä tavalla myös uusien kvtaustaisten osaajien opinnollistet tua urapolkua, koska sitä kautta he valmistuvat ajallaan ja jäävät tän ne Suomeen, mikä on koko yhteis kunnan kannalta tärkeä juttu. Meillä on Tampereen korkeakoulu yhteisössä lähtökohtaisesti ovet avoinna kaikille toimijoille, jotka haluavat tehdä kanssamme muun muassa tämän kaltaista yhteistyö

Tulevaisuuden tutkimus- ja tekno logiaratkaisut eivät ei ole kuitenkaan Sandvikille ilmaisia. Yritys panostaa siihen rahallisesti todella isoja sum mia.

– Tässä kohtaa puhutaan 7-nume roisista summista eli miljoonatasos ta, toteaa Vilenius.

– Mutta jos haluamme pysyä markkinajohtajana, niin meidän täy tyy panostaa tulevaisuuden tutki mus- ja teknologiaratkaisuihin. Vaih toehtoja ei ole.

Prosessit ovat pitkiä, eikä valmista synny hetkessä.

– Kun ostamme yliopistolta huip pututkimusta niin ratkaisut ovat val miita ehkä 5-10 vuoden päästä. Täs sä asiassa ei ole oikotietä onneen, Vi lenius sanoo.

mukaan Sandvik haluaa varmistaa, että se on alan markkinajohtaja ja edelläkä Tampereen yliopistosta. Kuva: Suvi Roselli

Hepolamminkadun, Tieteenkadun, Insinöörinka

Lähde: Posti

Kortteja voi lähettää veteraaneille 10.11. asti.

Hervannassa kunnostetaan leikkipuistoja

Suvi Roselli

Hervannassa on viime vuosina kun nostettu leikkipuistoja ja lisää on lu vassa. Samalla kaksi leikkipuistoista poistetaan.

Esimerkkinä kunnostetuista leikki puistoista voi mainita keskeisellä pai kalla sijaitsevan ja erittäin suositun Ahvenispuiston, joka kunnostettiin viime vuonna.

– Sitä monipuolistettiin. Leikki puistoon tuli esimerkiksi uusi karu selli, monitoimiteline ja torniköysira ta. Lisäksi Ahvenispuiston turva-alus toilla on nyt kauttaaltaan hiekkateko nurmipinta, kun aikaisemmin siellä oli sorapinta. Penkit ja aidat olivat sen verran hyvässä kunnossa, että niille ei tehty mitään, kaupungin eri koissuunnittelija Milja Nuuttila ker too.

Muita viime vuosina kunnostettu ja leikkipuistoja ovat Näyttämönpuis ton leikkipaikka Etelä-Hervannassa ja Keltanokanpuisto Pohjois-Hervan nassa.

Hervantajärven uudelle asuinalu eelle rakennettiin kokonaan uusi leik kipuisto, nimittäin Joutsenpuisto. Se avautui tänä syksynä.

– Kyseessä on pienehkö leikkipuis to. Sen kokoa rajoitti ympärillä oleva säilytettävä metsä luontoarvoineen.

Joutsenpuistoon valittiin leikki välineiksi keinut isommille ja pie nemmille lapsille, leikkimökki-liu

kumäki, akrobaattivaijeri-köysira ta, karuselli ja jousikeinuja sekä hiekkalaatikko. Lisäksi sieltä löytyy tankokuntoiluväline ja panna-aree na, joka soveltuu erilaisiin pallope leihin.

– Joutsenpuiston itäpuolelle ra kennetaan ensi vuoden aikana päivä koti, joten Joutsenpuisto toimii sa malla sen lähileikkipaikkana.

Uusi puisto Tietoraitille

Ensi vuoden isoin ponnistus leikki puistojen osalta on uuden Latsaruk senpuiston rakentaminen Tietoraitil le. Sinne tulee kolmion mallinen puis to.

– Tavoitteenamme on saada se ra kennettua ensi vuoden puolella mah dollisimman pitkälle. Sinne tulee kei nuja sekä kiipeilytelineen ja liukumä en yhdistelmä, karuselli, kaksi jousi kiikkua, hiekkalaatikko sekä kuntoilu väline.

Loput toimenpiteet tehdään vasta vuoden 2026 jälkeen. Esimerkiksi Etelä-Hervannassa sijaitseva Mäki puisto kunnostetaan. Sinne uusitaan kunnostuksen yhteydessä kaikki leik kivälineet.

Myös Lintupuisto kaipaa kunnos tusta.

– Se on kulunut ja siten tullut tien sä päähän. Siellä on myös valaistuk sen tarpeita.

Etelä-Hervannan koulun lähistöllä

oleva Kisakolmio puolestaan poiste taan.

– Hervannassa on paljon pieniä leikkipuistoja emmekä pysty hoita maan nykyisillä resursseilla kaikkia leikkipuistoja. Siksi olemme joutu neet miettimään, mitkä niistä säily tetään. Kisapuisto on lähellä Ahvenis puistoa ja se on yksi syy, miksi se poistetaan. Olemme myös tarkastel leet leikkipuistojen käyttäjämääriä ja tehneet ratkaisut osittain sen perus teella.

Toinen poistettava leikkipuisto on Pelipuisto. Se poistetaan samasta syystä kuin Kisakolmiokin. Se on lä hellä Mäkipuistoa.

– Leikkipuistojen poistot menevät vielä yhdyskuntalautakunnan hyväk syttäväksi. Näin ollen tämä suunni telma on toistaiseksi ohjeellinen.

Nuuttilan mukaan Hervannassa on panostettu leikkipuistoihin todella hyvin, koska siellä on paljon niille käyttäjiä.

Hän toivoo yleisöltä ehdotuksia ja palautteita erityisesti Latsaruksen puistoa koskien. Ne voi jättää kau pungin verkkosivujen etusivulta löy tyvän Osallistu ja vaikuta -linkin kaut ta.

Nuutila toivoo leikkipuistoissa kä vijöitä tekemään nopeasti ilmoituk sen myös siitä, jos siellä on jotakin mennyt rikki. Yhteystiedot löytyvät jokaisen leikkipuiston yhteydessä olevalta infotaululta.

Taiteellinen Hervanta 29.10. -näyttelykohteiden opaskartta

HerSa Taiteellinen Hervanta 29.10.2022 -taidenäyttelyyn osallis tuu 26 taiteilijaa. Hervannan kirjaston yhteisnäyttelyssä heistä on mukana 19, Venlantuvalla esittäytyy kolme taiteilijaa ja kodeissaan taidetta esit telee neljä taiteilijaa. Mukana on muun muassa maalareita, keraamik koja, valokuvaajia, akvarellisteja ja di gitaalisen taiteen osaajia.

Kirjaston tiloissa esittäytyvät An na-Maija Edelmann, Altti Kauppo Jo sefsson, Jaana Heino, Juho Huttunen, Sonja Ingalsuo, Virpi Koivisto, Sini-Ja nika Koivumäki, Leena Kuukasjärvi, Matti Kuusniemi, Sami Lakso, Jesse Lappi, Raija Laukko, Veli-Matti Mika ma, Markus Rajala, Risto Saarinen, Emilie Selbourne, Teija Särkimäki ja Mika Ylitalo.

Venlantuvalla voi tutustua Sinikka Erjavaaran, Liisa Salmen ja Timo Me resmaan taiteeseen.

Kodissaan taidetta esittelee Saila Dehbi Alaoui, jonka töitä on esillä osoitteessa Tarjanteenkatu 3 A B 27.

Helena Rinkinevan kotinäyttely on osoitteessa Muroleenkatu 16 A 5. Marja Hautamäki ja Tiina Alazawi esittelevät yhdessä töitään osoittees sa Opiskelijankatu 34 B 21.

Yksi arpalippu kävijää kohden

Tapahtuman järjestäjä lunastaa näyt telyyn osallistuvilta taiteilijoilta kulta kin yhden työn. Ne on näyttelyssä merkitty vihreillä tarroilla.

Teokset arvotaan näyttelyssä kävi jöiden kesken. Kukin kävijä voi jättää vain yhden arpalipun.

Tulokset julkistetaan 2.11. Hervan nan Sanomissa. Voittajille ilmoitetaan voitosta henkilökohtaisesti ja samalla sovitaan taideteosten noudosta.

Taiteellinen Hervanta tapahtuman järjestävät Majaoja-säätiö, Hervan nan Tiedotusyhdistys ry, Hervannan Sanomat, Tampereen kulttuuripalve lut ja Paikalliskulttuurin edistäjät PA KU ry. Tapahtuman koordinaattori on Sirpa Koivu.

Lorem ipsum

Tule ja liity kanta-asiakkaaksi, saat heti rahanarvoisia etuja mukaasi!

näkymättömyyspulveri D-vitamiini on saanut inspiraationsa Juha Wuolijoen samannimisestä elokuvasta. Elokuva sijoittuu kuvitteelliseen Hömpstadin kaupunkiin. Vinski tutustuu salaperäiseen apteekkariin, Vinskille näkymättömyyspulveria, jonka avulla myös kävely seinien on mahdollista. Vinskin harmiksi myös rosvot ovat kiinnostuneita näkymättömäksi tekevästä salaisuudesta.

Ahvenisjärven leikkipuisto on varsin suosittu leikkipaikka. Kuva: Suvi Roselli

Taidetta on esillä kartan osoittamissa paikoissa.

Tiina Alazawi

Jaana Heino

Sini-Janika Koivumäki

Jesse Lappi

Helena Rinkineva

Teija Särkimäki

Saila Dehbi Alaoui

Anna-Maija Edelmann Sinikka Erjavaara

Altti Kauppo Josefsson

Juho Huttunen Sonja Ingalsuo

Marja-Leena Karjalainen

Virpi Koivisto

Sami Lakso

Matti Kuusniemi

Leena Kuukasjärvi

Marja Hautamäki

Raila Laukko

Timo Meresmaa

Vesa-Matti Mikama

Markus Rajala

Risto Saarinen

Liisa Salmi Emilie Selbourne

Mika Ylitalo

Tampereella

Kuormurikaksikko Repe & Romu poimii kyytiinsä maksutta kodin vaaralliset jätteet, metalliromut ja sähkölaitteet.

Tampereen Valoviikoilla vedet tanssivat ja Hervannassa loistaa

HerSa Valoviikkojen avajaisia viete tään perjantaina 28.10. kello 19.00–19.30 Koskipuistossa. Avajaisiin on vapaa pääsy.

Valoviikot avaa Tampereen kau pungin pormestari Anna-Kaisa Iko nen. Tapahtumassa kuullaan kaikki

en tuntemia musiikkikappaleita Os mo Ikosen esittämänä. Mukana myös Ukulele Jarmo Julkunen ja Tampereen ukuleleorkesteri.

Tanssivat vedet

TIISTAI 1.11.

16.00–16.20 Järvensivu, Teerentie 18, P-alue 16.40–17.10 Lukonmäki, Lukonmäenkatu 7-9 17.30–18.00 Levonmäki, Juvankatu 71, liikekeskus 18.30–19.00 Kaukajärvi, Saarenvainionkatu, P-alue 19.30–20.00 Turtola, Sotilaankatu 11, ekopiste (Citymarket)

KESKIVIIKKO

Korkinmäki, Korkinmäenkatu/ Kuusistonkatu, puistoalue

Hallila, Havumetsänkatu 1, koulu

Hervanta, Ahvenisjärventie/Ylioppilaankatu

Hervanta, Simo Kaarion katu 1 (vanha bussilinjan

Vuoreksen jäteasema

Mäyränmäenkatu 18 ma–pe 8–20 henkilökunta paikalla 15–18. Itsepalveluaikoina ja arkipyhinä voit asioida rekisteröitymällä osoitteessa jateasemat.fi.

Maksuttomat

• kodin vaaralliset jätteet

• lajitellut hyötyjätteet (paperi, metalli, lasi-ja kartonkipakkaukset)

• sähkölaitteet

Maksulliset  puu- ja sekajäte (alle 4 m3 erät)

Nekalan jäteasema

Viinikankatu 46, A-portti ma– ti 10 17, ke 11 18, to pe 9 16

Tarastenjärven jätekeskus

Tampere, Hyötyvoimankuja 2 ma–pe 6.30–21.00, la 8.30–15.30

Tapahtuma huipentuu Tanssivat ve det -teokseen, jossa valaistut vesi suihkut tanssivat Tammerkoskessa musiikin tahdissa. Tapahtuman ää nentoisto on suunnattu vain Koski puistoon, joten katsomispaikkana toimii Koskipuisto.

Tanssivat vedet -teosta voi käydä ihastelemassa Koskipuiston rannalla yhteensä kymmenenä iltana viikon ajan. Esitykset ovat kello 19.00, 20.00 ja 21.00. Teos kestää noin 7–10 mi nuuttia.

Muumikävelyitä Valogalleriassa

Valoviikkojen kohokohta on Keskus torin ja Hämeenpuiston väliin sijoit tuva perinteinen Valogalleria, joka esittelee tällä kertaa Tove Janssonin alkuperäiskuvituksia Muumit ja tal ven taika -näyttelyssään 28.10.2022–12.3.2023.

Muumimuseo järjestää näyttelyyn maksuttomia, opastettuja koko per heen kävelykierroksia. Kierroksia on torstaisin tämän vuoden puolella 3.11., 24.11. ja 29.12. sekä ensi vuon na 5.1. ja 26.1. Matkaan lähdetään aina kello 18 Hallituskadun ja Näsilin nankadun kulmasta ja kierros päättyy Puutarhakadulle kaupungin virasto talon nurkille noin kello 19.

Myös Hervantaa valaistaan

Tänä vuonna Hämeenkatu koristel laan näyttävillä led-valoverhoilla, jot ka valaisevat Hämeenkatua aina Rau tatienkadulta Hämeenpuistoon saak ka. Tammelantoria valaisevat pylväi siin kiinnitetyt pöllö- ja tammenleh tiaiheiset kuviot.

Hervannassa Lindforsinkadun pyl väisiin asennetut valokuviot syttyvät myös perjantaina. Tampereen kau punki lahjoitti ”tähtikaari”-valokuviot Hervannalle syksyllä 2013 Hervannan täyttäessä 40 vuotta. Alun perin ne asennettiin Insinöörinkadulle kaup pakeskuksen ja kirjaston kohdalle. Ratikan ajolankojen vuoksi valot pois tettiin. Niille löydettiin viime vuonna uusi paikka Lindforsinkadulta.

Valoviikkojen kestoa on lyhennet ty

Valoviikot syttyvät 28.10. lähtien jo ka päivä hämärän laskeutuessa ja sammuvat arkipäivisin noin kello 23 ja viikonloppuisin noin kello 05. Va loviikot päättyvät loppiaiseen eli 8.1.2023 pois lukien Valogalleria, jo ka jatkaa 12.3.2023 saakka.

Tampereen kaupunki osallistuu valtakunnalliseen Astetta alemmas -energiansäästökampanjaan, jonka myötä myös Valoviikkojen kestoa ly hennetään.

Valoviikkojen energiankulutus on pienentynyt led-tekniikan ja valojen uusimisen myötä merkittävästi.

HUOM!

SUNNUNTAIN

Lindforsinkadun valokuvio. Kuva: Sirpa Koivu

Liekkiä

Samalla saat uusia ystä viä ja pääset verkostoitumaan toisten yrittäjien kanssa. Omien tapahtumiemme lisäksi olet tervetullut Pirkanmaan ja val takunnallisiin tapahtumii niin paikan päällä kuin verkossakin.

Tervetuloa liittymään Hervannan Yrittäjiin. Olem me täällä sinua varten. Tule mukaan toimintaamme, yh dessä olemme enemmän!

Hervannan

Yrittäjät on 41-vuotias yhdistys, jo ten meillä on paljon ko kemusta yrittäjyydestä. Olem me myös nähneet Hervannan kasvun ja kehityksen lähes alkumetreiltä saakka, joten uskon että meillä on paljon annettavaa sinulle.

Meiltä saat ajankohtaista ja täsmällistä tietoa yrittäjyy teen, lakimuutoksiin sekä ve rotukseen liittyvissä asioissa.

Koulutuksia ja ajantasaista tietoa

Suomen Yrittäjiin kuuluvana olet oikeutettu ison yrittäjäjär

jestön etuihin ja voit osallistua yrittäjäjärjestön maksuttomiin koulutuksiin, webinaareihin ja verkkokursseille.

Oletko esimerkiksi mietti nyt, miten omia verkkosivuja voisi parantaa asiakasläh töisemmiksi? Tai kuinka var mistat yrityksesi tietoturvan? Kaipaatko apua yritysvastuun toteuttamiseen yrittäjän ar jessa tai ideoita vastuullisuu desta viestimiseen? Näihin kysymyksiin löydät vastaukset erilaisista koulutuksistamme.

Kiinnostaako sinua budje toinnin perusteet? Koulutuk sistamme löydät myös kurssit, joiden avulla ymmärrät bud jetoinnin roolin yritystoimin nassa, ymmärrät budjetoinnin prosessin, osaat laatia pk-yri tyksen myynti-, osto-, tulos- ja kassabudjetin, osaat huomi oida alv:n budjetoinnissa ja ymmärrät budjetoinnin seu rannan merkityksen.

Yrittäjiltä saat apua myös ensimmäisiin rekrytointeihin ja yrityksesi taloushallintaan.

Yksi yritystoimintaan vai kuttava asia tänä päivänä on työn digitalisoituminen.

Digitaaliset työvälineet, teko äly tai erilaiset työskentely alustat koskettavat nykyisin lähes kaikkia työyhteisöjä ja ammatteja. Onnistuminen di gitalisaation hyödyntämises sä mahdollistaa merkittävät parannukset yrityksen tuot tavuuteen sekä työyhteisön hyvinvointiin.

Lähes sata asiantuntijaa puhelimensoiton päässä Yrittäjille tarjoamme koke muspohjaista neuvontaa ja koulutusta yrittäjyyden pe rusasioista. Kaikkea ei onnek si tarvitse oppia kantapään kautta. Meiltä saa tietoa eri laisiin yrittäjyyteen liittyviin kysymyksiin kuten liiketoi minnan rahoitukseen, lu pa-asioihin, tietosuojaan, vakuutuksiin, verotukseen ja hinnoitteluun. Jäsenenä saat meiltä myös tarvittaessa laki neuvontaa sekä kullanarvoisia asiakirjapohjia. Apunasi on lähes sata asiantuntijaa ja he kaikki ovat vain puhelinsoiton päässä. Voit kysyä heiltä esi merkiksi työlainsäädännöstä, verotuksesta, reklamaatioista,

harhaanjohtavasta markki noinnista, tietosuojasta tai muusta yritystoimintaasi liit tyvästä. He auttavat sinua am mattitaidolla.

Jäsenenä saat myös mui takin jäsenetuja, kuten taval lista edullisempia vakuutuk sia, puhelinliittymiä ja K-edun ostaessasi toiselta yrittäjältä valikoiduista K-ketjun liikkeis tä. Matkustaessasi kotimaassa voit yöpyä hotelleissa eri koishintaan ja täyttää autosi tankin tavallista edullisem malla bensalla.

Vertaistuki ja verkostot Miksi liittyä Hervannan Yrit täjiin? Liittmällä meihin et koskaan jää yksin ajatustesi kanssa. Meiltä saat juuri sinul le sopivaa vertaistukea, sillä Hervannan Yrittäjiin kuuluu yrittäjäjäseniä kaikilta toimi aloilta.

Toiset yrittäjät ymmär tävät puolesta sanasta, mitä tarkoitat ja miltä se tuntuu, jos sinulla ei ole tarpeeksi töitä tai jos sinulla on niitä liikaa. Heil tä saat henkistä tukea jaksa miseen.

Hervannan

Mirka Lahti

Hervannan Yrittäjät ry, puheenjohtaja

Lempeää joogaa Vuoreksessa

Suvi Roselli

Joogasta ja mindfulnessista on vii me vuosina tullut erittäin suosittua suomalaisten keskuudessa. Ihmiset kaipaavat yhä enemmän pysähty mistä ja rauhoittumista perimmäis ten ajatustensa ja tunteidensa ää relle.

Yksi joogatunteja ja -kursseja tarjoavista on Karunya Yogan joo gaopettaja Mari Salminen . Hän ve tää tuntinsa ja kurssinsa Vuorek sessa.

Salmisen kursseilla tehdään jooga liikkeitä, mutta siellä opitaan myös joogan taustalla olevasta filosofiasta laajemmin.

– Esimerkiksi Chakramatka-kurssil la käydään läpi kaikki seitsemän päächakraa ja tarkastellaan arjen asi oita niiden näkökulmasta, Salminen sanoo.

Seitsemän chakraa ovat juu richakra, joka on perustarpeiden keskus, sakraalichakra, joka on ih misen tunne-elämän, halujen ja seksuaalisuuden keskus, solar ple xus -chakra, joka on ilon ja voiman keskus, sydänchakra, joka on on rakkauden ja myötätunnon keskus, kurkkuchakra, joka on on kommu nikaation keskus, otsachakra, joka auttaa näkemään henkiset pää määrät elämässä selkeästi ja kruu nuchakra, joka yhdistää kaikkien chakrojen energiat.

– Chakramatka-kurssilla käymme aihepiirejä läpi kirjoittamalla, työkir

jaa täyttämällä ja keskustelemalla.

Teemme myös mind mappeja ja lem peitä joogaharjoituksia, jotka suun nataan aina tietylle chakralle. Esimer kiksi juurikeskus sijaitsee lantionpoh jan alueella ja sydänkeskus rintake hän alueella.

– Toisinaan käytämme joogahar joituksissa tuoksuja ja chakrakiviä. Tuoksut auttavat siirtymään järkei lyn maailmasta kehomieliyhteyteen.

Chakrakiveä voi puolestaan pitää kä dessä tai hyplätä tai siihen voi lada ta jonkin ajatuksen, esimerkiksi tsemppauksen, ja kun kiven myö hemmin ottaa käteen, se muistuttaa siitä.

Kurssitapaaminen aloitetaan ren toutusharjoituksella ja päivän tee maan liittyvää luentoa voi kuunnella teekupin kanssa.

Suorittajan viitat pois

Salmisen vetämä jooga on nimel tään heartful yogaa, joka on yhdis telmä lempeää joogaa, mindfulne sia ja coachingia eli valmennusta. Hänen kursseillaan ja tunneillaan ryhmäkoot ovat aina pieniä. Sen an siosta toiminta on aidosti yksilöllis tä.

– Teen uusille oppilaille aina al kukartoituksen. Oppilaat saavat myös pitää minuun yhteyttä kän nykällä ja olemme paljon tekemi sissä toistemme kanssa, Salminen kertoo.

Hänen tavoitteensa on auttaa op

pilaita jaksamaan arjessaan parem min.

– Toivon, että he oppisivat kuun telemaan paremmin kehonsa ja mie lensä viestejä ja tarpeita. Maailma on todella suorituskeskeinen. Minun tunneillani voi kuitenkin heittää suo rittajan viitan pois ja olla riittävä ihan sellaisenaan. Haluan että tuntini ovat suorittamattomuuden keitaita. Niille voi tulla ilman vaatimuksia ja odotuk sia.

Salminen kiinnostui joogasta jo kymmenkunta vuotta sitten. Hänen elämäntilanteensa oli kuitenkin pit kään sellainen, että hänen oli vaikea löytää sille aikaa.

– Vuonna 2014 työpaikallani ta pahtui joukkoirtisanominen ja olin yksi irtisanotuista. Silloin päätin, että nyt on minun aikani kokeilla joogaa. Hurahdin siihen heti. Mi nulla oli siihen aikaan paljon ahdis tusta ja paniikkihäiriötä. Sain to della paljon apua niihin joogan kautta. Niinpä jooga onkin minulle sydämenasia, kun olen siitä niin paljon hyötynyt itse.

Sittemmin Salminen siirtyi koko naan myös ammatillisesti joogan pa riin. Hän työskenteli ensin tampere laisessa Om yoga -koulussa useam man vuoden ajan. Vuonna 2018 hän opiskeli työn ohessa Helsingissä heartful yoga -opettajaksi. Vuotta myöhemmin hänen nykyinen kolle gansa otti häneen yhteyttä ja tarjosi mahdollisuutta yhteistyöhön ja sillä tiellä hän on edelleen.

Karunya Yogan joogaopettaja Mari Salminen on saanut itse joogasta paljon hyötyä ja haluaa jakaa samaa muillekin. Kuva: Eveliina Pyymäki

Suolistosairaudet lisääntyvät nyt kovaa kyytiä

Suvi Roselli

Suolistosairaudet ovat yleistyneet ko vasti Suomessa viime vuosina, mistä johtuen yhä useampi kärsii vatsaki vuista, ripulista ja muista suolisto-oi reista.

Suolistosairaudet jaetaan karkeas ti kahteen eri kategoriaan, toiminnal lisiin sairauksiin, joista käytetään ly hennettä IBS ja tulehduksellisiin suo listosairauksiin, joita nimitetään IBD:ksi.

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Ulostaminen on joko tavan omaista harvempaa tai tiheämpää ja uloste voi olla kovaa tai löysää. Jos kus tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostaessa. Suurelle osalle potilaita häiritsevimpiä oireita ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.

– IBS:ssä suoli on kuitenkin raken teellisesti ja histologisesti eli kudos ten rakenteen ja toiminnan osalta normaali eikä siinä ole tulehdusta.

Ärtyvän suolen oireyhtymä on varsin yleinen. Jopa 30 prosenttia ihmisistä kärsii jossakin elämänsä vaiheessa siitä. Ärtyvän suolen oireyhtymää sai rastavilla suolen bakteerikannassa saattaa tapahtua muutoksia ja heillä on todennäköisesti suolen bakteeri kannan kapeutunut biodiversiteetti eli bakteerien monimuotoisuus, gastroenterologi Juha-Matti Laakso nen Pihlajalinnasta kertoo.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä kär sivillä voi olla muutoksia myös viske raalisen kivun aistimuksessa. Viske raalisella kivulla tarkoitetaan sisäelin peräistä kipua, jota on usein vaikea paikantaa ja johon voi liittyä heijas tekipua. Kipu tuntuu yleensä laajem malla alueella kuin elin, josta se on lähtöisin.

IBD on puolestaan yleisnimitys tu lehduksellisille suolistosairauksille, kuten Crohnin taudille, haavaiselle paksusuolitulehdukselle ja mikro skooppisille kolikeille.

– Crohnin taudissa esiintyvyys on 9,4 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Puhutaan kohta kansantaudista, kos ka sitä esiintyy yli yhdellä prosentilla väestöstä. Haavaisessa paksusuolitu lehduksessa esiintyvyys on 24,8 ta pausta 100 000 ihmistä kohti. Sitä sai

rastavilla on mikroskooppisia ja mak roskooppisia muutoksia paksusuoles sa.

IBS eli ärtyvän suolen oireyhtymä diagnosoidaan poissulkudiagnoosilla eli ensin suljetaan pois elimelliset sai raudet. Tyypillisiä IBS:n oireita ovat vatsakipu ulostamisen yhteydessä, ulostustiheyden muutokset, ulosteen koostumuksen muutokset ja se, että oireita on esiintynyt vähintään vii meisten 6 kuukauden aikana.

IBD diagnosoidaan oirekuvan pe rusteella sekä laboratoriokokeella, tähystyksen avulla, kuvantamalla tai kapselikameratutkimuksella.

Näistä syistä heti lääkäriin

Suolistosairauksien aiheuttajaa ei täysin tunneta.

– Perintötekijät ovat siinä oleelli nen asia. Jos suvussa on ennestään esimerkiksi Crohnin tautia, haavaista

paksusuolitulehdusta tai keliakiaa, niin se voi lisätä todennäköisyyttä sai rastua niihin.

Myös ravinnolla on merkitystä ja infektioilla, stressillä ja antibioottien käytöllä ja tupakointikin myötävaikut taa asiaan.

Lääkäriin kannattaa hakeutua vä littömästi, jos havaitsee itsellään tiet tyjä oireita.

– Niitä ovat veriulosteet, tahaton laihtuminen, kuumeilu, jatkuva ripu li, erityisesti yöllinen oireilu, jatkuvas ti pahentuvat oireet, anemia, poik keava palpaatiolöydös tai uusi IBS oi re yli 45 vuotiaana.

Jos suolistosairaus on päässyt jo puhkeamaan, sitä voidaan tavallises ti hoitaa.

– Ärtyvän suolen oireyhtymässä apua voi saada kuitulisästä, probioo

teista, FODMap-ruokavalion noudat tamisesta ja säännöllisistä elämänta voista. Crohnin taudissa ja haavaises sa paksusuolitulehduksessa lääkehoi to on keskiössä. Siinä 99 prosenttia tapauksista saadaan oireettomiksi vuoden kuluessa.

Suolistosairautta sairastavalla on Laaksosen mukaan lievästi kohonnut riski saada suolistosyöpä.

– Kymmenen vuoden jälkeen ris ki on yksi prosentti ja se lisääntyy prosentilla joka vuosi. Siksi suolis tosairaudesta kärsiville suositellaan tehtäväksi tähystämällä dysplasoas seuranta 1-5 vuoden välein. Taudin laajuusaste ja aktiivisuus ratkaisee miten sitä seurataan ja hoidetaan, samoin kuin sukuamneesikin eli su vusta saatavien esitietojen keräämi nen.

Crohnin taudissa esiintyvyys on 9,4 tapausta 100 000 ihmistä kohti. Puhutaan kohta kansantaudista, koska sitä esiintyy yli yhdellä prosentilla vä estöstä. Kuvituskuva.

suolen oi reyhtymä

Silmien laserleikkauksissa riskit ovat vähäisiä

Suvi Roselli

Monet suomalaiset haluavat nykyisin päästä eroon silmälaseistaan tai pii lolaseistaan ja päättävät mennä sil mien laserleikkaukseen tai linssileik kaukseen. Linssileikkaus on yli 45 vuotiaille soveltuva näönkorjaus, jol la voidaan korjata sekä kauko- että lähinäköä.

Valtaosa Suomen laserleikkauksis ta tehdään Silmäaseman silmäsairaa loissa, missä leikataan 25 000 silmää vuosittain, joista lähes 9 000 on la serleikkauksia. Hämeenkadun silmä sairaalan silmäkirurgi Anssi Poussun mukaan laserleikkaus voidaan tehdä tehdä suurimmalle osalle ihmisistä.

– Leikkauksen soveltuvuus tarkis tetaan esitutkimuksessa. Asiakkaalta tutkitaan muun muassa sarveiskal vot, silmänpaineet ja silmänpohjat sekä selvitetään silmien korjaustar peet. Jos laserleikkausta ei voida teh dä, on yleisin syy siihen sarveiskalvon rakenteellinen poikkeavuus tai han kala kuivasilmäisyys, Poussu sanoo.

– Myös taitteisuusarvo vaikuttaa asiaan. Jos laserleikkaus ei suuren taittovirheen vuoksi ole mahdollinen voidaan tehdä ICL-leikkaus, jossa lai tetaan ”piilolinssi” silmän sisälle. Yleensä aina löytyy joku vaihtoehto, jos joku toinen ei sovi. Esitutkimuk sessa selviää mikä leikkausmenetel mä soveltuu parhaiten asiakkaalle.

Asiakas voi keskustella leikkaus

kartoituksessa näkemisen asiantun tijan kanssa tilanteestaan sekä toi veistaan ja odotuksistaan silmäleik kauksen suhteen. Samalla hän voi esittää hänelle mieltään askarrutta via kysymyksiä leikkaukseen ja toipu miseen liittyen.

Ennen leikkausta asiakkaalle anne taan rentouttava lääke. Varsinaisessa laserleikkauksessa käytetään puudut tavia silmätippoja eikä se siksi satu.

Leikkaus on melko nopeasti ohi. Sen jälkeen asiakas jää silmäsairaa laan noin tunnin ajaksi, jotta tiede tään, että hän on täysin kunnossa. Ennen kotiinlähtöä lääkäri tarkistaa, että hän voi hyvin. Kaiken kaikkiaan käyntiin kannattaa varata aikaa pari, kolme tuntia. Pois lähtiessä asiakas saa mukaansa kotihoito-ohjeet.

– Lähinnä hänen pitää alussa vält tää saunomista ja kylpylään mene mistä. Silmiä ei saa myöskään hieroa. Muuten voi elää aivan normaalisti, esimerkiksi ulkoilla. Silmät toipuvat nopeasti. Aivan aluksi asiakkaan kan nattaa kotona kuitenkin levätä silmät kiinni muutama tunti, kunnes hänen näkönsä alkaa terävöityä.

Laserleikkauksen jälkeen silmissä ei tavallisesti esiinny kipua kuin hyvin harvoin. Pientä roskan tunnetta voi sen sijaan ilmetä hieman.

Poliisikouluun tai lentäjäksi

Laserleikkaukseen tulevat asiakkaat

Influenssakausi lähestyy

HerSa Influenssakauden lähestyes sä moni pohtii influenssarokotteen ottamista. Niitä annetaan ajanva rauksella Hatanpään rokotusyksi kössä ja terveysasemilla. Riskiryh mään kuuluva voi saada rokotuk sen Hatanpään rokotusyksiköstä myös ilman ajanvarausta. Neuvo loissa, koulu- ja opiskeluterveyden huollossa, kotihoidossa ja asumis palveluissa influenssarokotukset käynnistyvät vaiheittain loka-mar raskuussa.

Rokotus on paras tapa suojautua influenssalta ja sen jälkitaudeilta. Rokotuksen antama suoja muodos tuu noin kahdessa viikossa. Rokote

on maksuton riskiryhmiin kuuluvil le. Yli 65-vuotiaiden ei kannata kui tenkaan kiirehtiä rokotukseen vie lä lokakuussa, jotta rokotteen an tama suoja riittäisi mahdollisim man pitkälle.

Rokottaminen maksutonta

Jos et kuulu riskiryhmään, voit itse hankkia rokotteen ja tulla sitten ro kotettavaksi. Rokotustoimenpide on kaikille maksuton.

Rokotuksia pistetään sekä Hatan pään sairaalan C-rakennuksen roko tusyksikössä että Tampereen ja ter veysasemilla niiden aukioloaikoina.

ovat pääsääntöisesti alle 45-vuotiai ta. Vähimmäisikä leikkauksen suorit tamiselle on 18 vuotta.

– Nuorella täytyy olla taitteisuus arvo vakiintunut ennen kuin silmiä voidaan leikata, mielellään siten, et tä se on pysynyt samana vuoden tai kahden ajan.

Silmälaseista tai piilolaseista halu taan useimmiten eroon siksi, että ne häiritsevät harrastusta tai työtä.

– Voi olla, että asiakkaalla on esi

merkiksi sellainen työ, että silmälasit likaantuvat vähän väliä tai ne ovat ko ko ajan tiellä. Pieni osa asiakkaista tu lee laserleikkaukseen siksi, että he haluavat hakea poliisikouluun tai len täjäksi. Osa on yksinkertaisesti vain kyllästynyt silmälaseihin.

Jotkut ihmiset pelkäävät silmäleik kauksen riskejä. Poussun mukaan ne ovat kuitenkin vähäisiä.

– Pysyvien ja vakavien ongelmien kohdalla riski on kovin pieni. Mitä nä

ön menettämiseen tulee, niin siinä riski on olematon. En tiedä onko Suo messa yhtään tapausta, jossa asiakas olisi menettänyt näkönsä ja leikkauk sia kuitenkin tehdään 9 000 vuodes sa pelkästään Silmäasemalla.

– Riskit liittyvät pikemminkin nä kemisen laatuun. Joissain tapauksis sa voi esiintyä esimerkiksi kuivasil mäisyyttä, mutta suurimmalla osalla se väistyy leikkausta seuraavien viik kojen aikana.

Voit varata erillisen rokotusajan tai jos olet varannut vastaanottoajan muun syyn vuoksi, voit samalla pyy tää myös rokotteen.

Koronan tehosterokotteen voivat saada samalla käynnillä influenssaro kotuksen kanssa yli 65-vuotiaat ja ko ronan riskiryhmiin kuuluvat. Riittää kun varaa yhden rokotusajan.

Puhelimitse voit varata ajan soit tamalla joko omalle terveysasemal lesi tai terveyspalvelujen neuvon taan.

Maksuton influenssarokotus an netaan alle 7-vuotiaille, raskaana ole ville sekä lääketieteellisiin riskiryh miin kuuluville lapsille ja nuorille.

Rokotukset neuvoloissa ja koulu terveydenhuollossa

Raskaana olevat naiset ja alle koulu ikäiset lapset saavat rokotteen neu volassa. Maksuttomaan rokotukseen oikeutetut koululaiset rokotetaan en sisijaisesti kouluterveydenhuollossa.

Neuvoloissa ja kouluterveyden huollossa influenssarokotukset alka vat vaiheittain loka-marraskuussa. Rokotus voidaan antaa muun käyn nin yhteydessä tai rokotukseen voi tulla ajanvarauksella. Ajanvarausai koja avataan marraskuusta alkaen. Li sätietoja voit kysyä omalta tervey

denhoitajaltasi.

Kouluissa terveydenhoitaja viestit tää Wilman kautta influenssarokotus päivistä ja kun ajat ovat varattavissa sähköisesti.

Riskiryhmään kuuluva 5–11-vuo tias lapsi voi koronarokotuksen yhte ydessä saada Hatanpään rokotusyk sikössä samalla influenssarokotuk sen.

Ne alle 9-vuotiaat, jotka eivät ole saaneet kahta, pistoksena annettua influenssarokotetta tai yhtä nenä sumutteena annettua rokotetta, tar vitsevat kaksi pistoksena annettavaa rokotetta. Pistosten välillä tulee olla vähintään yksi kuukausi.

Clinic Helenan rintasyöpäivä 29.10.2022

Elämä uuteen järjestykseen - rintasyövästä paraneminen 33-vuotiaana

Tilaisuudessa:Luento ja yleisötilaisuus rintojen omatarkkailusta, rintasyövän löytämisestä ja elämästä rintasyövän kanssa

VAPAA PÄÄSY - TULE MUKAAN!

Clinic Helena Tampere

Laserleikkaukseen kannattaa varata aikaa pari, kolme tuntia. Kuva Silmäasema.

Hervantalainen Reijo Pajunen on kuvannut kaikki mainosratikat

Suvi Roselli

Hervannassa asuva Reijo Pajunen on harrastanut valokuvausta jo 50 vuo den ajan. Kaikkein lähimpänä hänen sydäntään on luontokuvaus, mutta Pajunen tykkää kuvata paljon muu takin kiinnostavaa, mitä ympärillään näkee. Kun hän kuuli, että Tampe reella alkaa kulkea mainosratikoita, hän päätti kuvata niistä jokaisen. Li sähaastetta kuvaamiseen on tuonut se, että Pajunen haluaa kuvata mai

nosratikat niin, ettei kuvaan tule mu kaan ihmisiä, autoja tai linja-autoja. Nyt kuvia on kertynyt jo kolmisen kymmentä.

Pajunen ottaa kuvat tavallisesti Hervannassa Insinöörinkadulla. Joi takin kuvia hän on ottanut yläviistos ta Opiskelijankadun kohdalta ja Insi nöörinkatu 30 tornirakennuksesta. Hän haluaa kuvata ratikat kulkemas sa kumpaankin suuntaan, Hervan nasta keskustaan ja keskustasta Her vantaan.

Jotkin ratikat ovat olleet Pajusen mielestä erityisen hienoja.

– Esimerkiksi Muumiratikka oli hieno, samoin se, missä oli koira ja kissa. Myös Museokeskus Vapriikin apina-mainos oli kivan näköinen. Se on jännä juttu, että onpa ratikan kyl jessä mikä eläin tahansa, niin kun se katsoo suoraan eteenpäin, niin tun tuu aivan kuin se kääntäisi päätä ja sen katse seuraisi katsojaa, kun ratik ka menee ohi, vaikka näinhän ei tie tenkään ole, Pajunen sanoo.

Hän kuvaa ratikat pienellä taskuun mahtuvalla kompaktikameralla. Ku vien määrä on päätä huimaava.

– Kyllä minun tulee otettua tuhan sia kuvia kuukaudessa ja noin 10 000 kuvaa puolessa vuodessa. Otan lähes päivittäin kuvia useasta kohteesta ja kuvaan kohteen aina useammasta kuvakulmasta.

Pajunen on halunnut mainosrati koita kuvaamalla tallentaa palan tam perelaista historiaa.

– Jossain vaiheessa joku tulee kui

tenkin kyselemään ratikkakuvien pe rään, niin nyt ne ovat tallessa ainakin jossain.

Hän aikoo kuvata mainosratikoi den myös jatkossa.

– Niin kauan kuin elän, tulen ku vaamaan, Pajunen sanoo.

Hervannan Sanomat julkaisee tästä eteenpäin kuvasarjassa Rati kat esittelyssä kaikki Pajusen otta mat ratikkakuvat yksi kerrallaan. Tässä hyvät lukijat niistä ensimmäi nen, testiratikka.

CASTELLO BURGERS

Zarillossa myynnissä juustoinen erikoismenu 30.10.asti

Autoilija – vältä virheet, joita vakuutus ei korvaa

HerSa Huolimattomuus ja inhimilli set virhearviot muodostavat suurim man osan myrskysään autoilijalle ai heuttamista vahingoista, joita vakuu tus ei korvaa.

Tyypillisiä myrskyn autoille aiheut tamia vahinkoja ovat autojen päälle kaatuneet puut, tuulen lennättämäs tä irtaimistosta koituneet vahingot ja raekuurojen auton pintaan aiheutta mat lommot. Elokuun lopussa EteläSuomessa voimakas raekuuro teki harvinaisen paljon vahinkoa juuri au toille. Pintavauriot, kuten lommot ja rikkoutuneet tuuli- ja takalasit sekä kattoikkunat näkyivät satoina kor vaushakemuksina Pohjola Vakuutuk sessa. Tällä hetkellä autokorjaamois sa on noin kahden viikon jono vaurio arviosta itse korjauksen aloittami seen.

– Elokuun viimeisen viikonlopun raekuurojen ajoneuvolle aiheutta man vahingon keskimääräinen kor vaussumma on ollut 3200 euroa. Jos auto selvisi vain parilla lommol la, niin korkeintaan muutaman tunnin kestävä PDR-korjaus on no pea vaihtoehto perinteiseen pelti korjaukseen verraten, mihin on hy vä varata aikaa 3–4 päivää, Pohjola Vakuutuksen ajoneuvovakuuttami sen johtaja Kristian Hiljander ker too.

PDR-korjaus soveltuu sellaisten pienten lommojen korjaamiseen, missä auton maalipinta ei ole rikkou tunut. Esimerkiksi raekuurojen ja muiden luonnonilmiöiden aiheutta mat kolhut ovat korjattavissa mene telmällä. Perinteisen peltikorjauksen avulla voidaan korjata suurempia va hinkoja, joissa maalipintakin on men nyt rikki.

Laajat kaskovakuutukset korvaa vat yleisesti myrskyn autoille aiheut tamat vahingot, sillä keskimäärin myrskyjen autoille aiheuttamista va hingoista korvataan noin 82 prosent tia. Ajoneuvot kannattaa siirtää suo jaisaan paikkaan myrskyn edeltä, jos se suinkin on mahdollista. Pohjola Vakuutuksen kyselytutkimuksen mu kaan 67 prosenttia suomalaisista te keekin niin, ja kerää myös pihalla ole vat tavarat.

– Myös matkailuajoneuvojen telttakatokset kannattaa purkaa, jotta tuuli ei riko katoksia tai vie niitä mukanaan, Hiljander kiteyt tää.

Vakuutusehdoissa myrskyllä tar koitetaan tuulta, jonka voimakkuus on vähintään 20 metriä sekunnissa.

– Esimerkiksi puun katkeaminen vaatii usein kovan tuulen, mutta ei yksinään riitä osoittamaan, että kyse on myrskyn aiheuttamasta vahingos

ta, Hiljander kertoo.

Kasko ei korvaa, jos autolla ajaa tulvaveteen

Huolimattomuus saattaa johtaa evät tyyn korvauspäätökseen, vaikka myrsky olisikin aiheuttanut tuhoa au tolle.

– Huolimattomuudesta on kyse esimerkiksi silloin, kun auto on pi demmän aikaa parkissa ikkuna tai lasikatto raollaan ja sadevesi pää see vahingoittamaan autoa. Va kuutus ei korvaa tällaista vahinkoa, kun autossa ei ole ulkoisia vaurioi ta, vaan vesi pääsee sisään huoli mattomuudesta johtuen, Hiljander kuvailee.

Ajoneuvolla ei pidä ajaa tulviviin alikulkuihin tai muutoinkaan veteen, jonka syvyyttä ei tiedä. Yleisimmin tällaisissa tilanteissa ajoneuvon moottori vaurioituu veden joutuessa moottoriin sen ilmanottoaukon kaut ta.

– Laajakaan kaskovakuutus ei kor vaa veden aiheuttamaa vahinkoa, kun ajoneuvoa kuljetetaan veden peittämällä tiellä tai alueella. Yleisin syy tulvaveteen ajamiselle on, että kuljettaja olettaa lammikon olevan matalampi kuin se oikeasti onkaan, Hiljander sanoo.

Zarillo Western & Tex Mex | Kauppakeskus Duo | zarillo.fi

Kuvassa ensimmäinen ratikka, testiratikka. Kuva: Reijo Pajunen

Duo Primadonnat tuo juhliin glamouria

Suvi Roselli

Moni kaipaa juhliinsa iloista ja juhlavaa tunnelmaa. Juuri sitä tar joaa Duo Primadonnat, joka on korkeatasoisesti kevyttä instru mentaalimusiikkia esittävä kahden naisen kokoonpano. Se syntyi kun Kaukajärvellä asuva viulistiyrittäjä Annukka Nevalainen ja hervanta lainen pianistiyrittäjä Piia Kristiina löivät taitonsa yhteen huhtikuussa 2020.

Duo Primadonnat käy esiintymäs sä mielellään esimerkiksi perhejuh lissa, kuten häissä, syntymäpäivillä ja muistotilaisuuksissa.

– Monille on ollut positiivinen yl lätys se, ettei välttämättä tarvita lau lajaa ja konsertti voi silti olla huippu hieno, Piia Kristiina sanoo.

– Esitämme tunnettuja hittejä ja kevyttä musiikkia, kuten Frank Si natran tunnetuksi tekemää kappa letta New York, New York sekä Nightwishin kappaletta Sleeping sun omina sovituksinamme. Oike astaan soitamme vähän kaikenlais ta musiikkia, niin metallimusiikkia, poppia, jazzia, ikivihreitä, elokuva musiikkia kuin musikaalisävelmiä kin. Soitamme myös kevyttä klas sista musiikkia, kuten Giuseppe Verdin oopperasta Rigoletto aariaa nimeltä La donna è mobile, Neva lainen sanoo.

– Monet ovat tulleet sanomaan meille, että ihana kun tunnistimme kaikki soittamanne kappaleet. Toteu tamme tarvittaessa myös toivekap paleita, Nevalainen sanoo.

Erityisesti hääparit toivovat usein tiettyjä kappaleita. Heitä varten Piia Kristiina on säveltänyt myös oman häämarssin, jonka nimi on Day of Dreams.

– Musiikkimme on ennen kaikkea räiskyvän iloista ja monipuolista eikä niinkään mollivoittoista, Nevalainen sanoo.

Musiikkia Kentin prinssi Michaelil le

Duo Primadonnat on konsertoinut monenlaisissa tilaisuuksissa laidasta laitaan.

– Olemme käyneet esiintymässä esimerkiksi lämpövoimalan vihkiäi sissä ja kalatalousseminaarissa. Eh kä kaikkein mieliinpainuvin esiinty misemme oli kuitenkin viime huhti kuussa, kun esiinnyimme Tuulen suun Palatsissa edesmenneen ku ningatar Elisabet II:n serkulle Kentin prinssi Michaelille. Meillä oli iltapu vut päällä ja siellä oli hienot puitteet ja loistava äänentoisto. Soitimme vieraille taustamusiikkia, Piia Kristii na kertoo.

– Olemme konsertoineet myös Pikkupalatsissa ja Tyrvään pappi lassa. Molemmissa sain soittaa flyygeliä. Pikkupalatsissa kuvasim me myös musiikkivideomme kap paleeseen Day of Dreams, Piia Kris tiina sanoo.

Urkuri Henna Ala-Mikkula sovit ti kappaleen syyskuussa uruille. Tarkoituksena on levittää urkunuo tinnos kaikkiin Suomen seurakun tiin, joten kenen tahansa hääparin on helppo valita se itselleen hää marssiksi.

– Olemme todella iloisia, että Day of Dreams on tähän mennessä ehti nyt levitä Spotifyssä kaikille mante reille. Kappaleessa viulu toimii melo diasoittimena ja piano tuo siihen ryt min ja harmonian.

Kaunein osa yhteissingle

Välillä Duo Primadonnat tekee yh teistyötä myös muiden muusikoi den kanssa. Esimerkkinä tästä voi mainita läheisen yhteistyön laulaja Pamela Kilpeläisen kanssa. Vast ikään Pamelan kanssa julkaistua yhteissingleä ”Kaunein osa” voi luonnehtia herkäksi akustiseksi

pop-balladiksi. Kappaleesta on juu ri ilmestynyt myös musiikkivideo. Se löytyy YouTubesta sekä Duo Pri madonnien että Pamela Kilpeläisen kanavilta.

– Pamela hallitsee valtavan mää rän erilaisia genrejä ja pystyy laula maan seitsemällä eri kielellä. Hän esittää sujuvasti kaikkea ranskankie lisistä chansoneista bluesiin ja nyky poppiin sekä suurista balladeista jaz ziin. Hän on todellinen moniosaaja, Nevalainen kertoo.

Myös Annukalla ja Piia Kristiinalla

on paljon kokemusta musiikin saral la. Annukka on valmistunut ammat tikorkeakoulusta musiikkipedagogik si ja viulunsoiton opettajaksi ja on sen jälkeen työskennellyt viulunsoi ton opettajana, orkesterimuusikkona ja musiikkikoulun osuuskuntayrittä jänä.

Piia Kristiina työskenteli puoles taan aikaisemmin 18 vuoden ajan viihdepianistina ravintola Astoris sa, esiintyen samalla yksityis- ja yritystilaisuuksissa soolopianistina sekä duokokoonpanoissa. Piia Kris

tiina on myös pyörittänyt omaa oh jelmatoimistoaan viimeisen 15 vuoden ajan. Hänen esikuvansa on Elton John.

– Elton John on tehnyt pitkään pia novetoista kevyttä musiikkia ja hänel lä on pieni ydinjoukko ympärillä. Hä nellä on ollut esimerkiksi sama sa noittaja vuosikymmenten ajan. Haa veenani on, että itsekin säilyttäisin samalla tavalla kipinän niin, etten iki nä halua eläköityä ja että rakastaisin iäkkäänäkin yhtä paljon sitä, mitä teen.

Messukylään kaavaillaan uutta asutusta

Messukylään rakennetaan lähivuosi na lisää asutusta, jos kaikki menee

suunnitelmien mukaan. Sitä tulee kolmelle eri tontille Messukylänkatu 21-27:ään. Paikka sijaitsee noin 4,5 kilometrin päässä keskustasta. Yh

dyskuntalautakunta hyväksyi raken tamista koskevan asemakaavaehdo tuksen 16. elokuuta.

Suunnittelualueella on tällä het kellä kolme rakennusta, joista yhdes sä toimii kahvila-myymälä ja toisessa on aikaisemmin toiminut pesula. Alu eella on myös käytöstä poistunut huoltoasema. Rakennukset tullaan purkamaan uuden asutuksen tieltä.

– Alueelle rakennetaan yhteensä neljä nelikerroksista kerrostaloa. Niis tä kolme taloa yhdistetään toisiinsa parvekkeilla. Katutasoon on tulossa liiketilaa ja paikoitus tulee isoimmal la tontilla maan alle, Tampereen kau pungin projektiarkkitehti Susanna Virjo kertoo.

Asemakaavaehdotus oli nähtävillä vuodenvaihteessa 2021-2022. Siitä saatiin tuolloin neljä muistutusta se kä Pirkanmaan ELY-keskuksen lausun to. Lausunnossa kiinnitettiin huomi ota erityisesti liikennemelun huomi oimiseen.

– ELY-keskus on lausunnossaan tuonut esiin, että asuntojen ikkunat tai parvekkeet eivät saisi suuntautua pelkästään melun lähteen eli Messu

kylänkadun suuntaan.

Kaavasta jätettin muistutuksia

Messukylän omakotiyhdistyksen ja kolmen yksityishenkilön muistutuk sessa oltiin huolissaan varjostuksen aiheuttamasta kohtuuttomasta hai tasta naapurustolle ja elinympäristön laadun heikkenemisestä liian korkei den rakennusten vuoksi.

Muita esiin tuotuja asioita olivat sopimattomuus kaupunkikuvaan, ny kyisen rakennuskannan ja kulttuuri historiallisten arvojen huomioimatta jättäminen, asuntojakauman ohjaa misen tarve asemakaavamääräyksin sekä palvelu- ja työpaikkarakenteen heikentyminen alueella.

– Omakotiyhdistyksen muistutuk sessa sanotaan, että ehdotus ei sovi kaupunkikuvaan, koska se on liian raskas sekä massoiltaan että materi aaleiltaan suhteessa ympäristöönsä.

Omakotiyhdistys on muistutukses saan esittänyt myös, että asemakaa vamääräyksissä ohjattaisiin alueelle sijoittuvien asuntojen kokoa ja sitä kautta asuntomäärää.

Palvelu- ja työpaikkarakenteen heikentyminen liittyy puolestaan sii hen, että nykyiset toimitila-, varastoja teollisuustontit muuttuvat asuin käyttöön. Vaikka asemakaava edellyt tääkin kahden liiketilan rakentamista, tulee työpaikkojen määrä olemaan todennäköisesti silti pienempi kuin nykyinen tilanne mahdollistaa.

Asemakaavan viitesuunnitelmia ja asemakaavakarttaa tarkistettiin saa dun palautteen pohjalta siten että varjostusvaikutuksia pohjoispuolisel le asuinalueelle vähennettiin. Lisäksi uusien rakennusten pohjoispuolisen räystään maksimikorkeutta madallet tiin ja katto- ja parvekerakenteita muotoiltiin uudelleen.

Seuraavaksi asiaa käsitellään Hä meenlinnan hallinto-oikeudessa, sillä asemakaavasta on tehty kaksi valitus ta. Tämä venyttää rakentamisen aika tauluja ainakin vuodella.

– Aikatauluun vaikuttaa myös se, milloin rakennusliikkeet hakevat ton teille rakennuslupaa ja ryhtyvät ra kentamaan, joten tässä vaiheessa on vaikea sanoa, milloin kaikki on val mista, Virjo sanoo.

Annukka Nevalainen (vas.) ja Piia Kristiina löivät taitonsa yhteen huhtikuussa 2020. Kuva: Edith Martinez

Suvi Roselli

Mitä, missä, milloin?

Lähetä oma tapahtumavinkkisi: hsyhd@hervannansanomat.fi

Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanan taihin klo 14 asti jakelualueen yh distysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröi tyneiden yhdistysten ilmaista pahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pi dättää oikeuden editoida ilmoi tuksia.

Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kul mahuoneessa.

Hervannan Eläkkeensaajat ry: To 27.10. klo 9.30 Boccia/Vapari Iso ba lettis. To 27.10. klo 12 HES Café/Va pari Sali 222. Ravitsemusterapeutti Aapeli Lahtinen Nääsvillestä luennoi terveellisestä ravinnosta eläkeiässä. Ma 31.10. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ti 1.11. klo 11 Hathajooga/Vapari Sali 132. Ti 1.11. klo 12.30 Sukka mummot/Naistari, Lindforsink. 4, 2. krs. Ke 2.11. klo 10 Luonto-kävely retkeily/lähtö Vaparilta (ei kovalla sateella). To 3.11. klo 9.30 Boccia/ Vapari Iso balettis. Lisätiedot her vanta.elakkeensaajat.fi.

Hervannan Karjala-seura ry: Sie ja mie yhess. Seuran kerhot kokoon tuvat yleensä Venlantuvalla (Teekka rinkatu 5). Terhakat-virikekerho ke 26.10. (ja 9.11.) klo 15.30. Karjalai nen iltapäiväkahvila. Ohjattua huo vutusta, jouluaskartelua, pelejä, ta rinoita, muistitreeniä, älypuhelimen käyttöopastusta ja kahvittelua. Kir jallisuuspiiri Kirjawaiset ke 2.11. klo 15.30-17.30. Kirjastonhoitaja Riitta

Aromäki esittelee uutta käännös kaunokirjallisuutta. Keskustellaan myös nykyproosan erityispiirteistä. Käsityökerho Kätevät Käet ke 2.11. klo 17. Omat käsityöt. Ke 7.12. on Kirjawais-vuorossa kirjailija Ulla-Le na Lundbergin tuotanto. Kunnon Kulkuniekat kävelevät sauvoin tai il man puisto- ja luontopoluilla joka ma, ke ja pe noin 1-1,5 tunnin ajan. Kok. Ahvenisjärven laiturille klo 10. Lisätietoja puh. 040 833 9002. Seu ran kotisivuille pääset myös haku sanoilla Sie, mie ja raitiotie.

Hervannan Marttojen käsityö kerho kokoontuu perjantaisin klo 11-13 Hervannan kirkon takahuo neessa. Tervetuloa! Tiedustelut: An ne 0414526678.

Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tu kea ja toimintaa 18-29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisil le. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tu valla Takunvainionkatu 2 maanan taisin klo 11-14. Toiminta on vapaa ehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta. Seurakunta ja sotainvalidien vel jesliitto: Olemme jääneet kesälo malle. Aloitamme Boccia-pelivuo romme maanantaina 1.8. klo 9. Ter vetuloa entiset ja uudet pelaajat hauskan ja leppoisan pelin pariin! Tarvitset vain sisäjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opastuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.

Tampereen Hervantalaiset ry/ Venlantupa: Keskiviikko 26.10. klo 12 lauletaan kouluajan lauluja. Oma kirja mukaan jos on. Torstai 27.10. klo11-15 Kerhopäivä, koko päivän käsityö-,värkkäri-, juttu-, ja peliker ho. ja klo 13 liikuntakerho, ohjattua liikuntaa. Tupperware tuotteiden luovutus. Perjantai 28.10. klo 12 Bingo. Maanantai 31.10. klo 13 Kun

topiiri. Tiistai 1.11. klo 12-14 Äijä kerho. Keskiviikko 2.11. klo 12-14 Tuulantein lauluja. TERVETULOA! Hierojan ja jalkahoitajan aikoja An jalta p. 041 5184717. Taiteellinen HERVANTA näyttely lauantaina 29.10. klo 10-17 kolme taiteilijoista, Liisa Salmi, Sinikka Erjavaara ja Timo Meresmaa Venlantuvalla. Tule ihas telemaan! Voit voittaa itsellesi tau lun! Kahviosta pikkurahalla purta vaa!

YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksutonta va paaehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöil le sekä vertaistoimintaa omaishoita jille ja vapaaehtoisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai piipahda toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoimet kahvilat tiistaisin Hervannan nuorisokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.30-13.30 ja keskiviikkoisin Her vannan yhteisökeskus L8:ssa (Lind forsinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisä tietoa: www.yst.net/verkko.

Tampereen Eläkkeensaajat ETY ry: ETY Hervannan kuntosalikerho, kuntosalivuorot vappiksella uusi

puoli 8.9. - 15.12.2022 klo. 11.-

12.00. Kuntosalikerhon vetäjä Mar ja-Liisa Lehtimäki, P. 0400 500 347. Kotkansiivenkatu 3 C 16 33720 Tampere. Sähköp.: lehmalisa@ gmail.com.

ETELÄINEN SRK

Kastetut

Mette Amelia Evikoski

Jaakko Olli Elmeri Kallio Waltteri Mikael Louhivuori Kaarlo Gabriel Paalanen Helmi Kerttu Kaarina Ranta vuori

Aada Sofia Tostlebe

Kuolleet

Meeri Maria Henriksson 93 v. Reijo Kalervo Kivinen 84 v. Kirsti Helena Toivonen 78 v. Hilkka Katriina Jyväntö 74 v. Ritva Helena Rosengrén 71 v.

Tampereen kaupungin lukioissa on ensi keväänä haettavana 1245 aloituspaikkaa

HerSa Tampereen kaupungin lukioi hin tulee kevään 2023 yhteishaussa haettavaksi kaikkiaan 1245 aloitus paikkaa. Elinvoima- ja osaamislau takunta päätti 19. lokakuuta pitää aloituspaikkojen määrän viime ke vään tasolla. Kaupungin lukiot eivät ota käyttöön alinta hyväksyttyä kes kiarvorajaa opiskelijan sisäänpääsyn ehtona.

Elinvoima- ja osaamislautakun nalle esitettiin päätettäväksi, että kaupungin lukioissa otettaisiin käyt töön alin hyväksytty keskiarvoraja 7,0 vuodesta 2023 lähtien. Lauta kunta päätti äänin 7-4 hyväksyä asi an käsittelyn aikana tehdyn muutos esityksen. Sen mukaan kaupungin lukioihin ei aseteta alinta hyväksyt tyä keskiarvorajaa.

Alimman hyväksytyn keskiarvon rajaamisella pyrittiin varmistamaan,

että hakijalla on riittävä osaaminen, jotta hän voi suorittaa lukiokoulutuk seen kuuluvat opinnot.

Esityksen mukaan keskiarvoraja olisi tarkoituksenmukaista asettaa, koska aloituspaikkojen määrää on vuonna 2022 lisätty. Tampereen kau pungin lukioille ei ollut vuonna 2022 yhteisvalinnassa määritelty alinta hy väksyttyä keskiarvorajaa.

Tampereen kaupunki lisäsi lukioi hinsa merkittävästi uusia aloituspaik koja kevään 2022 yhteishaussa, kos ka suuren hakijamäärän vuoksi si säänpääsyyn tarvittava keskiarvo oli jo noussut korkealle. Keväällä 2022 kaupungin lukioihin oli kaikkiaan 1326 ensisijaista hakijaa.

Elinvoima- ja osaamislautakunta päätti nyt, että kaupungin lukioi den aloituspaikkojen määrä on myös vuonna 2023 perusteltua pi

tää vuoden 2022 tasolla, pieniä lu kiokohtaisia tarkistuksia lukuunot tamatta.

Päätöksessä on otettu huomioon Tampereen kaupungin lukioiden aloituspaikkojen korkea täyttöaste syksyllä 2022 ja 16-vuotiaiden ikä luokan kasvu vuonna 2023. Vuonna 2023 peruskoulunsa päättävän ikä luokan koko kasvaa Tampereella noin 40 oppilaalla viime kevääseen verrattuna.

Syksyllä 2022 lukio-opintonsa aloitti kaupungin lukioissa kaikkiaan 1214 nuorta ja ensimmäisen vuoden täyttöaste oli 97,5 prosenttia.

Tampereen kaupungin lukioita ovat Hatanpään lukio, Sammon kes kuslukio, Tammerkosken lukio, Tam pereen aikuislukio, Tampereen klas sillinen lukio, Tampereen lyseon lukio ja Tampereen teknillinen lukio.

OSTA, MYY, VAIHDA, VUOKRAA, LAHJOITA hersa.mainostaja.com

Ilmoituksen jättäminen TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita Rivi5 (väli) HER (väli)

ilmoitustekstisi

Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus

Rivi5

160

-98 Sedan

hinta.

Hp.

Lähetä viesti numeroon 17197

Ilmoituksen hinta

Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähet tävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun.

INTERNETISSÄ hersa.mainostaja.com

Netissä voit jättää myös kuva- ja kehysilmoituksen. Maksutapa verkko pankki sekä luottokortti.

Julkaiseminen

Keskiviikon lehteen ilmoitus on jätettävä viimeistään sunnuntaina klo 14.

Olen siisti, nuorekas, yli 50v, nätti nainen. Etsin elämänkumppania rauhallisesta, fiksusta mie hestä, miel. maalta. Ei seikkailijat. (1228780)

Sinä vanhempi seniorimies, olet ehkä yhtä yk sinäiseksi itsesi tunteva kuin minäkin. Olen les keksi jäänyt nainen ja jo vuosia yksin. Olisi mu kava saada puhekaveri ja ystävä. (1228593)

Olen 60+/170/78, vapaa, terve, nuorekas, luotett., tummatukk., seurall. nainen Turusta. Pidän luon nosta/mökkeilystä. Haen 55-65v, vapaata, autoile vaa, oman asunnon omist., savutonta miestä va kit. seuralaiseksi, jopa elämänkumpp. (1228546)

Olen +70v nainen. Etsin sydänystävää sinusta porilainen, autoileva, savuton, rehellinen, siis ti, seniori herrasmies, lenkkeilyyn, teatteriin jne. Viestiäsi odottaen. (1228400)

Hei mies, 65-75v, oletko yksin? Syksy tuli, kiva olisi siitä ja vaikka loppuelämästä nauttia yh dessä. Otathan yht. hoikkaan, liikunnalliseen, ihan tavalliseen porilaisnaiseen. (1228300)

Etsin ystävää eläkkeellä olevasta miehestä. Jos olet maalta, se on vielä parempi. Muka va olisi löytää hyvä ystävä, yksin ei ole kenen kään hyvä olla. (1227989)

Olen 44v heteronainen 02-alueelta, elän avio liitossa. Nyt etsin heteronaista ystäväksi. Olen Oinas. Ei parit, miehet. (1228650)

Tässä 57v mies etsii jouluksi seuraa vanhemmas ta naisesta. Vietettäisiin joulu yhdessä, mulla ei oi kein ole jouluseuraa. Ulkoiltaisiiin ja pidettäisiin oi kein hauskaa ja läheisyys olisi tärkeää. (1228613)

Olen 40v, koulutettu, savuton, naista arvostava, mutta myös joitain asioita vaativa. Jos etsit vakit. miesystävää/matkaseuraa ellei sinulla sitten ole jotain ehdotuksia mielessä, esim. aikuistenväl. toiminnasta, vastaa rohkeasti. (1228550)

Hei nainen, lähde Kuuban matkalle mukaan, paikka vapaana, lähtö marraskuussa. Olen mies Turusta. Eläkeläinen, odotan. (1228773)

Sinä 50-60v, huumorintaj., puhelias, hoikahko nai nen. Täällä olisi samanmoinen, maalla viihtyvä, olisi kiva harrastella monenlaista yhdessä. Ole rohkea ja ota yhteyttä. Olen nuorekas, hoikka mies. (1228772)

Oletko sinäkin etsinyt sitä oikeaa ja olet va paa ja haluisit mukavan miehen rinnallesi kul kemaan, joka on hoikka ja ei peukalo keskellä kämmentä, 59v, nuorekas? (1228771)

Sinua, kurvikas, mukava nainen, haen. Loppuelä mään tositark. seuraa. T. Mies, +60v, kunnollinen ja kiltti, sydämellinen. Koko Suomi. (1228768)

Nainen, eronnut tai leski. Olisikohan nyt oikea ai ka ottaa yhteyttä siistiin, raittiiseen, 61v mieheen Varsinais-Suomeen ja aloittaa tapailut. (1228731)

Kiva, luotettava, 63v mies etsii naisseuraa. (1228717)

Leppoisa, uskis mies vailla vastaavaa, ujoakin naisenpuolta. Ystäväksi, ehkä loppuelämän. Olen maaseudun asuja. (1228710)

Olen 50/168/65 mies, bi/btm, P-Pirkanmaalta. Etsin top-/ukkomiestä. Asun ok-talos, rauhalli nen paikka. (1228742)

Pariskunta 03-alueelta, n. 50v, etsii samani käistä pariskuntaa kaikkeen kivaan. (1228605)

SOITTAMALLA

vastaaminen

Soita 0700 - 511 100

Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella he ti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle.

TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita HER (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä viesti numeroon 17193. Numerosi pysyy salaisena.

HER 123456 Hei, luin ilmoituksesi

kiinnostuin. Olen 35v.

2 Ilmoituksen jättäminen

SOITTAMALLA Soita 09 8563 2902 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus.

TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita: HER (väli) ILMO (väli) ilmoitus tekstisi. Mainitse tekstissä sukupuole si, millaista

Kaupungin lukioihin ei aseteta alinta hyväksyttyä keskiarvorajaa. Kuvituskuva.

Se Löytyi –suurtapahtuma Tampereella

HerSa Valtakunnallinen mediamissio huipentuu Tampereen Messu- ja Ur heilukeskuksessa järjestettävään suurtapahtumaan 29.10..

Se Löytyi on syyskuussa alkanut, reilun kuukauden mittainen yh teiskristillinen mediakampanja, jossa on haluttu luoda tilaa henkilökohtai sen uskon ilmaisulle. Kampanjassa on mukana noin 400 seurakuntaa eri kirkkokunnista, jotka tuovat esille yh teistä sanomaansa.

Noin 2,3 miljoonaan kotiin on jaettu Se löytyi –kirjanen, joka sisältää 16 hen kilön uskoontulo- ja elämänmuutosta rinan. Samat tarinat voi katsoa ja lukea eri kielillä seloytyi.fi –sivulla sekä some kanavilla. Missiosta kertovat myös Al faTV, TV7, Radio Dei, Patmos Radio se kä Radio Dei Plus.

Kampanja on ollut esillä sanomaleh dissä, julkisissa kulkuvälineissä ja ulko mainoksissa. Missio on inspiroinut seu rakuntia järjestämään tapahtumia ja tempauksia yhdessä sekä erikseen.

Tulevan lauantain suurtapahtuma tarjoaa osallistavaa ohjelmaa kaiken ikäisille. Iltapäivän perhetapahtu massa on toimintapisteitä, lasten musiikkia sekä kisailua hauskojen hahmojen seurassa. Iltatilaisuuksissa on yhteislaulua, artistivieraita, pu heenvuoroja sekä seurakunnista koottu suurkuoro. Tapahtuman orga nisoi E-Compass -järjestö yhdessä Pirkanmaan seurakuntien kanssa.

Se Löytyi -suurtapahtuma Pirkka hallissa la 29.10. klo 15-22. Lisätiedot E-Compass.fi /Leevi Ahopelto, puh. 0400736112

Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere

Avoinna: ma-pe 9.00-17.00

Julkaisija: HerMedia Oy

Painopaikka: Sanoma Manu Oy

Sivunvalmistus: HerMedia Oy

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Painosmäärä: n. 22 000 kpl

Jakelu: Tampereen ykkösjakelu

Jakeluhuomautukset: p. 0400 859 766

Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi

Toimitus: hs@hervannansanomat.fi

Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi

Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores

Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi

ilmoitusvaraukset

Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805 johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi

Toimittaja Suvi Roselli p. 050 408 6274 suvi.roselli@ hervannansanomat.fi

Myyntipäällikkö Heini Eräsalo p. 050 438 0919 heini.erasalo@ hervannansanomat.fi

TIEDUSTELUT

TOIMITTAJA

ILMOITUKSET

Tapahtumat

Asianajotoimistot

Kiinteistövälitys

Pesulat

Hammaslääkärit

Torilla

Palvelut

LUKJIJAN KUVA

Tuntuu vaaralliselta mennä tämän männyn alta aamulenkillä. Kai sen talven myrsky siitä hoitaa. Ahvenisjärvellä. Kaija Ahlgren