”Käytä viimeisetkin murut”

Kotitaloudet: Ruokahävikin vähentämiseen löytyy mainioita ohjeita esimerkiksi netistä.

Sirpa Koivu

Hävikkiruokaa syntyy meidän monien taloudessa. Eli jostain syystä jää syömäkelpoista ruokaa, joka päätyy turhaan biojätteeseen tai roskiin. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. On laskettu, että Suomessa kotitaloudet heittävät roskiin 120–160 miljoonaa kiloa syömäkelpoista ruokaa.

Suurimmat roskiin päätyvät ruokaryhmät ovat hedelmät, vihannekset, leipä ja kahvi.

Ruoka on ilmastokysymys

Hävikkiruoka tulee monilla tavoin kalliiksi. Sen lisäksi, että tuntuu omassa kukkarossa, se tuntuu myös maapallon tilassa. Se kuormittaa maapallon luontoa ja ilmastoa.

Syömiskelpoisen ruoan heittäminen pois on erityisen haitallista ympäristölle, sillä siinä haaskataan ruoan tuotantoon, kuljetukseen ja varastointiin käytetty energia.

Kaatopaikalle päätyvä ruoka aihe- uttaa lisäksi metaanipäästöjä, jotka kiihdyttävät ilmastonmuutosta paljon voimakkaammin kuin hiilidioksidi.

Ympäristökysymysten lisäksi kallis ruoka on jo saanut monet miettimään tarkempaa ruokatalouden pitoa, ruokahävikin kuriin laittoa.

Elämäntapana säästäväisyys

Mirva Ratia on ruokahävikin rajoittamisessa taituri. Mutta mistä kaikki alkoi?

– Muistan ajan, jolloin kauppojen ylijäämiin jauhelihapakkauksiin tehtiin reikiä, ettei niitä olisi voinut kaivaa jätteestä käyttöön. Se herätti, koska se oli minusta täysin väärin.

Tarkkuus on myös opittua.

– Olen jo vanhemmiltani oppinut olemaan nuuka, tarkka niin ruokien kuin muiden tuotteiden suhteen. Ostan esimerkiksi uuden puhelimen vasta sitten, jos vanha ei toimi eikä sitä voi korjata järkevään hintaan, Mirva kertoo.

– Ajattelin, että jos on aikaa muuhun, on aikaa myös miettiä, mihin käyttää sen kohta hävikkiiin menevän ruuan.

Suunnittele ja mieti

Jos kiinnostuu ruokahävikin vähentämisestä omassa taloudessaan, netistä löytyy kaikkeen mainioita ohjeita.

Jos on huolettomasti heittänyt viimeisen käyttöpäivän tuotteita tai ylijääneet ruoat roskiin, ei yhdessä silmänräpäyksessä muutu taloudelliseksi ja harkitsevaksi.

Yksikin harkittu askel vie hyvään suuntaan. Tosin raha opettaa.

– Jos ostaa jotain, se pitää mielestäni käyttää loppuun, Mirva toteaa.

– Kannattaa tehdä suunnitelma.

Se on ensimmäinen vaihe, eli miettiä, mitä ruokaa laittaa, mitä siihen tarvitaan, kuinka paljon.

Esimerkiksi nuukahtaneista juureksista tulee hyvä kasvissosekeitto.

– Jos nyt tulee keittoon hankittua iso persiljanippu, ei ylimääräistä pidä heittää pois, sen voi laittaa vesilasiin odottamaan seuraavaa soppapäivää.

Jos se nuukahtaa, niin sen voi pakas- taa yrttiöljypaloina jääpalamuotissa.

Ja sämpylöitä voi tehdä melkein mistä vaan, Mirva vinkkaa.

Kukkaro kiittää

Mirva on noudattanut tarkkuutta aina ja perheenäitinä erityisesti. Nyt aikuiset lapsetkin ovat taitureita hävikkiruoan ja tarjousten etsimisessä. – Joskus syntyy ihan sisaruksellista leikkimielistä kilpailua, kuka teki parhaan löydön. Kahvia puoleen hintaan, jauhoja 40 prosentin alennuksella, hän naurahtaa.

Paljonko sitten ruokahävikin vähentämisellä, tarjousten hyödyntämisellä ja itse tekemällä säästää?

– Vuositasolla säästö on iso. Silläkin on merkitystä tavallisen ihmisen arjessa.

Monet hävikkiruokamestarit kertovat, että tyydytystä tuo, kun oppii käyttämään viimeisetkin murut.

Käytä leipä loppuun

Leipää menee hävikkiin suuret mää- rät. Sitä ei kuitenkaan pidä heittää luontoon. Se päätyy nimittäin ennen pitkää rottien ruokapöytään.

– Leivästä saa krutonkeja, korppujauhoja, leipäpuuroa. Juureksista ja marjoista voi tehdä mehuja. Perunamuusista saa rieskaa. Mustat banaanit sopivat kakkuun, Mirva luettelee.

– Pitsaan kasviksia sekä juuston ja jauhelihakastikkeen tähteet. Kyllä välillä kekseliäisyyttä tarvitaan.

Moni arastelee käyttää elintarvikkeita viimeisen käyttöpäivän jälkeen. Mirva antaa ohjeeksi:

– Haista ja maista!

Hävikkiruoka on bisnestä

Hävikkiruoka on alkanut kiinnostaa suomalaisia kuluttajia viime vuosina enemmän. Puhutaan kiertotaloudesta.

Kauppaketjut ovat nykyään mukana erilaisissa hävikkiruokaa välittävissä palveluissa. Muutamalla eurolla saa kassillisen käyttökelpoisia elintarvikkeita. Jottei ruokaa tarvitsisi heittää roskiin, ravintolat toimitettavat ylijäävät annokset esimerkiksi jollekin ruokarenkaalle.

Hävikkiruokaa myydäänkin tuhansia kiloja.

Hävikkiruokaa voi myös bongata netistä, ja koulujen keittiöiltä myydään ruokaa lähialueille. Kaupoista saa alennuslaputettuja tuotteita, jotka tuovat myös säästöä ostajalle. Hauska keksinkö makeisten valmistajilta ovat hävikkipussit. Hävikkiruokakurssi syksyllä

Suomi on sitoutunut puolittamaan ruokahävikin vuoteen 2030 mennessä. Puolittamiseen on sitoutunut koko ruokajärjestelmä.

Hervannan Martat osallistuvat hävikkiviikkoon ensi syksynä 11.–17.9.2023. Hävikkiviikon tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. – Suunnittelemme ihan tavallisille kotikokeille hävikkiruokakurssin, Mirva Marttojen hallituksen jäsenenä lupaa.

Tänä vuonna kampanjan kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret aikuiset. Kampanjassa keskitytään myös edistämään kasvisten ja leivän fiksua hyödyntämistä, jotta niiden hävikki vähenisi.

Kauppakeskus DUO puh. 03 447 5510 ma–pe 8.30 – 20 la 9 – 18 su 12 - 16

Kohdennetun laajan valikoiman ruokakeidas Suomen kansainvälisimmän naapuruston keskiössä

MA-LA 7.00-22.00 • SU 9.00-22.00

Pietilänkatu 2, 33720 Tampere, puh. (03) 358 0100 kari.salmipuro@k-supermarket.fi

Edun saa käyttöön kirjautumalla kanta-asiakkaaksi: www.kauppakeskusduo.fi/ pysakointi

HerSa Käytetyimpien Nysse-lippujen asiakashintoihin tulee viiden prosentin korotus 1.5.2023 alkaen. Ennallaan pysyvät lähimaksulla ja Nysse Mobiilista ostettavien kerta- ja vuorokausilippujen sekä ennakkokertalippujen asiakashinnat.

Viiden prosentin korotus kohdistuu matkakortille ostettavien 2–3 vyöhykkeen kerta-, arvo- ja kausilippuihin lasten, nuorten ja aikuisten ikäryhmissä. Mobiililipuista korotus koskee opiskelijan kausilippua.

Senioreiden eli 65 vuotta täyttäneiden keskipäivän klo 9–14 arvolipun hintaa muutetaan kaikilla vyöhykkeillä siten, että alennus on 40 prosenttia aikuisten hinnasta laskettuna.

Hinnankorotukset sisältyvät Tampereen kaupunginvaltuuston 14.11.2022 hyväksymään talousarvioon vuodelle 2023. Taksamuutoksista päätti Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta kokouksessaan 15.2.2023.