Hervannan Sanomat 30. marraskuuta

Pääkirjoitus Pekka Ohtokangas Toimittaja

Sota tulee olohuoneisiimme

Suomi ei ole ollut niin pitkään itsenäinen, että itsenäisyys otettaisiin itsestäänselvyytenä. Meillä on vielä onneksi elossa itsenäisyyttäm me vanhempia ihmisiä ja heitä, jotka taistelivat itsenäisyytemme puolesta. Minun täytyy myöntää, etten ole aina ollut kovin isänmaallinen ihmi nen – ylikorostunut kansallismielinen ajattelu kalskahtaa vieläkin korvaan – mutta kulunut vuosi Venäjän hyök käyssodan ja maailman epävakaan tilanteen takia ovat saaneet minut puntaroimaan suhtautumistani itsenäi syyteen uudestaan. Kun Venäjä aloitti tämän vuoden alussa epäoikeutetun hyökkäyssotansa Ukrainaan, moni ukrainalainen päätti jäädä puolustamaan kotimaataan pakenemisen sijaan. Vaikka Ukraina on väkiluvultaan yli seitsenkertainen Suomeen verrattuna, on senkin väkilu ku yli sata miljoonaa vähemmän kuin Venäjän. Niin Suo mi kuin Ukrainakin ovat kuin hyttysiä taistelemassa nor sua vastaan. Vaan onpa molemmissa tapauksissa pikku ruinen hyttynen pistänyt norsulle kampoihin pitkään ja hartaasti.

Sota osuu lähelle: Kiova on Hervannasta noin 1 500 ki lometrin päässä kun taas Utsjoki on noin 1 150 kilomet rin päässä. Tämän välimatka auttaa minua hahmotta maan, kuinka lähellä sota todella on maantieteellisesti. En ehkä halua ajatella, kuinka lähellä se on poliittisesti. Eivät tilanteet ole yksi yhteen. Nykyään sotaa voi seu rata miltei reaaliajassa. Informaatiota ja disinformaatio ta tulee jatkuvalla syötöllä, jos vain niin halutaan. Voitto ja juhlitaan ja häviöitä surraan livenä. Kuolema tulee olohuoneeseen ja jokaisen korvanappiin syötetään juuri tullutta tietoa uusimmista tappioista. Suomen sodissa uutisia rintamalta odotettiin sydän syrjällään. Sydän syr jällään ovat myös ukrainalaiset ja huoli kuristaa koko maailman kurkkua. Kuinka tässä vielä käy?

Olen kiitollinen siitä sattumusten sarjasta, jolla meille saatiin itsenäisyys ja siitä, että talvisena maanantaina 30. marraskuuta 1939 urheat suomalaiset päättivät puo lustaa maataan jättimäistä hyökkääjää vastaan epätoi voisella hetkellä.

Tekojääkenttien työt

Pekka Ohtokangas

Ahvenisjärven kenttiä laite taan talvikuntoon. Vielä tänä talvena kentille jäädytetään luonnonjää, mutta ensi talve na kenttien pintaa komistaa tekojää. Luonnonjää jäädyte tään heti, kun elohopea tip puu tarpeeksi alas.

– Siihen tarvitaan noin mii nus viisi astetta ja mielellään lunta tekonurmen pintaan tii vistettynä, Tampereen ulkolii kunnan olosuhteiden liikunta päällikkö Mikko Heinonen kertoo.

Kentälle tulee kaksi teko

jäätä, jääkiekkokaukalo ja va paampaan luisteluun tarkoi tettu kaukalo. Tosin ensi talve na jääkiekkokaukaloita on kak si, kun sisäjäähalli menee re monttiin keväällä.

– Tekojään avulla saamme talvelle enemmän mittaa, eikä suojakelijaksot sulata jäätä.

Vielä pari viikkoa aikaisem min kentillä pelattiin jalkapal loa. Nyt kaukaloiden pystytys on jo kovassa vauhdissa. Ken tän laidalla on pienehkö kuop pa.

– Siitä on otettu maanäyte, jotta tiedämme, minkälainen maaperä on ja mitä pohjatöitä

Merirosvoja ja aikamatkailua – lukion opiskelijat suunnittelevat videopelin

Tampereen teknillisessä lukiossa Hervannassa alkoi syksyllä pelisuunnitteluprojekti, oman videopelin. Projektissa on mukana yhteensä 24 opiskelijaa. Tavoitteena mennessä.

Suvi Roselli

Ajatus pelin suunnitteluun syntyi ai kaisemman lyhytkurssin pohjalta. Opiskelijat opettelivat pelisuunnitte lua viikon mittaisella tietotekniikka kurssilla.

– Kurssin jälkeen meille esitettiin paljon toiveita, että järjestäisimme pelisuunnittelun kurssin laajempana toteutuksena, kuvataiteen opettaja Anna Nikkilä kertoo.

– Meillä on täällä paljon opiskeli joita, jotka ovat tehneet pelisuunnit telua, joten aikaisempaa kokemusta

kin löytyi. Niinpä päätimme toteuttaa kurssin. Otimme tällä kertaa projek tiin mukaan myös musiikin ja kuvatai teen osaajia, hän jatkaa.

Pelin idea päätettiin yhdessä.

– Meidät jaettiin ryhmiin ja jokai nen opiskelija pisti ideoita Teamsiin. Seuraavalla tunnilla äänestimme, mit kä ideat tullaan toteuttamaan, opis kelija Nikita Aseev kertoo.

Tekeillä oleva peli tulee sisältä mään ainakin merirosvoja ja aikamat kailua. Siinä on jonkin verran tasohyp pelyä ja vihollisia. Siinä ratkaistaan myös ongelmia. Lisäksi siinä on tarina,

joka paljastuu pelaajalle pelin edetes sä.

Ennen työn aloittamista opiskelijat muodostivat kuusi tiimiä vastuiden ja osaamisalueiden mukaan. Tiimit vas tavat ohjelmoinnista, suunnittelusta, käsikirjoituksesta, grafiikasta, säveltä misestä ja äänisuunnittelusta. Niihin kuuluvat työskentelevät projektissa it senäisesti, mutta käyvät kuitenkin jat kuvaa vuoropuhelua toisten tiimien kanssa, jotta lopputuloksesta tulee mahdollisimman yhtenäinen.

Kurssille haki peräti 60 opiskelijaa, joten kiinnostus sitä kohtaan oli kova.

joudumme tekemään.

Pohjatöillä varmis tetaan, ettei tekojää esimerkiksi roudi.

Toinen jalkapallo kentistä on jo saanut pohjakseen oliivikivi rouheen, mutta toisen pohjana on vielä kumi rouhe. Sekin olisi tar koitus vaihtaa täyteai neeseen, joka maatuu ajan mittaan, toisin kuin autonrenkaista valmistettu kumi rouhe.

Musiikinopettaja Aimo Laitamo ja kuvataiteen opettaja Anna Nikkilä katsovat, kun opiskelija Leevi Antila työstää peliä. Kuva: Suvi Roselli

Isojen kaukalon osasien kokoaminen vaativat useamman käsiparin. Kuva: Pekka Ohtokangas

aikamatkailua opiskelijat videopelin

pelisuunnitteluprojekti, jossa opiskelijat toteuttavat Tavoitteena on saada peli julkaistua vappuun

Valinnat tehtiin hakemusten perus teella.

– Erityisesti aikaisempi kokemus ja innostus katsottiin eduksi valintoja tehdessä, Nikkilä sanoo.

Hyvä videopeli on kokonaistaide teos

Kolmannella vuosikurssilla opiske leva Leevi Antila kuuluu ohjelmoin titiimiin. Hänen vastuualueenaan on äänien lisääminen oikeisiin kohtiin. Jos pelihahmo esimerkiksi hyppää pelissä, pitää kuulua hyppäämisen ääni. Pelissä on myös räjähdyksiä ja rysähdyksiä.

Antila on ollut innoissaan kurssis ta.

– Kyllä on tuntunut hienolta olla tässä mukana. Tämä on ainutkertai nen mahdollisuus.

Hän tekee pelisuunnittelua ensim mäistä kertaa yhteistyössä näin suu ren porukan kanssa.

– On hyvä, että projektissa on mu kana paljon opiskelijoita, koska siten kenenkään ei tarvitse itse huolehtia kaikesta. Minulla ei ole esimerkiksi kokemusta äänten tuottamisesta tai graafisesta suunnittelusta. Tässä pro jektissa toiset opiskelijat huolehtivat niistä. Näin projekti on saatu toteu tettua erinomaisesti ja se on edennyt hyvin, Antila sanoo.

Hänen tarkoituksenaan on tehdä ohjelmoinnista itselleen tulevaisuu den ammatti.

– Pelisuunnittelu on siinä yksi suuntautumisvaihtoehto. Myös teko äly kiinnostaa minua. Tykkään ratkoa ongelmia

Vastuuopettajana toimivan musii kinopettaja Aimo Laitamon mukaan onnistunut videopeli on kokonaistai

deteos, jossa kaikki elementit kerto vat samaa tarinaa. Siihen pyritään myös tässä projektissa. Antilankin mukaan kokonaisuus ratkaisee onko peli hyvä vai ei.

– Hyvässä videopelissä on onnistu nut pelimekaniikka, grafiikka, äänet ja mukaansatempaava tarina.

Myös Nikita Aseev kuuluu ohjel mointitiimiin. Hänellä on aikaisem paa kokemusta lähinnä käyttöliitty mäasioista sekä nettisivujen ja sovel lusten tekemisestä. Hänkin tekee pe lisuunnittelua ensimmäistä kertaa näin suuren ryhmän kanssa.

– Olen aikaisemmin tehnyt peli projekteja yksin. Nyt vaihteeksi ei tar vitse huolehtia kaikesta itse, kun työ tehtävät on jaettu.

Yhteistyö eri tiimien välillä on toiminut hänen mukaan erittäin hyvin. – Esimerkiksi graafikot, käsikirjoitta jat ja äänten tekijät ovat auttaneet meitä ohjelmoijia tosi paljon. Voim me mennä heidän luo ja miettiä yh dessä, millainen on hyvä lopputulos.

Myös Aseev aikoo jatkokouluttau tua ohjelmointialalle.

– Se kiinnostaa minua paljon. Pe liohjelmointi on yksi suurimmista kiinnostuksen kohteistani.

HerSa Tampere-talon Sorsapuistosa lissa järjestetään 6.12. klo 14-17 las ten itsenäisyyspäivän tanssiaiset. Tanssiaisiin voi pukeutua halutessaan juhlavasti, mutta jokainen vieras saa tulla juuri sellaisena kuin haluaa.

Tämän vuoden tapahtuman tee mana on Puhdas luonto.

Tapahtuman avaa pormestari An na-Kaisa Ikonen puheellaan ja Las ten Parlamentin lapset omalla ter vehdyksellään. Tanssiaisten musiikis ta vastaa Puolustusvoimien varus miessoittokunnan Showband ja lava ohjelmassa nähdään tanssiesityksiä Hip Hop House -tanssikoulun Kids- ja Juoniors -lapsiryhmiltä. Heidän kans saan päästään opettelemaan myös muutama tanssiliike.

Lisäksi tapahtumassa nähdään Simon Llewellyn ”We are the champions” -sirkusesitys, johon

myös yleisö saattaa päästä osalli seksi. Esitystä rahoittaa Operaatio Pirkanmaa.

Tapahtuman juontaa Veera De gerholm yhdessä Tampereen Lasten Parlamentin lasten Joona Ellillän ja Oona Tapailan kanssa.

Kukkaloistoa tulvivaan buffettiin on katettu juhlaväelle kukkayllätyksiä aidoista kukista! Nappaa Itsenäisyys päivän tanssiaisiin minikimppu tai ko riste värikkäistä leikkokukista. Mate riaalina hyödynnetään saatavuuden mukaan hävikkikukkia. Minikimppuja on saatavilla rajoitettu määrä. Kuk kayllätyksiä tapahtumaan tuo Hup sansaa ry.

Muita toimintapisteitä ovat Las tenkulttuurikeskus Rullan työpaja se kä Tampereen Lasten Parlamentin Kierrätyspeli.

Seurakunnat haluaa äänestysprosentin nousuun

HerSa Tampereen seurakuntien ää nestysprosentti seurakuntavaaleissa oli 8,6 prosenttia, kun kaikki äänet on laskettu. Koko maassa vastaava luku oli 12,7 prosenttia. Tulos ei seurakun nissa tyydytä.

– Kyllä meidän parempaan pitäisi pystyä, Tampereen seurakuntien yh tymäjohtaja Tapani Rantala sanoo.

Rantalan mukaan seurakuntavaa lit ovat haastavat äänestäjille. Listat voisivat kertoa selkeämmin mitä aje taan ja miksi.

– Tärkeistä kysymyksistä voidaan olla samalla listalla täysin vastakkais ta mieltä.

Luottamushenkilöt tekevät tärkei tä päätöksiä taloudesta ja toiminnas ta. Matala äänestysprosentti ei tee

kunniaa demokratialle, Rantala huo mauttaa.

– Äänestysprosentista ei pidä teh dä liian pitkälle meneviä johtopää töksiä kirkon merkittävyydestä. Joku voi pitää kirkkoa hyvinkin merkittä vänä mutta ei ole motivoitunut käyt tämään ääntään..

Eteläisestä seurakunnasta yhtei seen kirkkovaltuustoon saatiin 12 paikkaa ja seurakuntaneuvostoon 16 paikkaa. Messukylän seurakunnasta yhteiseen kirkkovaltuustoon saatiin 13 paikkaa ja seurakuntaneuvostoon 16 paikkaa. Miltei puolet valituista ovat uusia.

Kela maksaa lapsilisät tuplana jouluna

HerSa Eduskunta hyväksyi lakiesityk sen, jonka mukaan lapsilisät makse taan joulukuussa kaksinkertaisina. Päätöksen tavoitteena on lisätä lap siperheiden ostovoimaa. Jos perhe saa myös toimeentulotukea, ei yli määräinen lapsilisä vaikuta toimeen tulotuen määrään. Normaalisti lapsi lisä on tuloa, joka otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Ylimääräisen lapsilisän saaminen ei myöskään edellytä mitään ylimääräi siä lisätoimia.

Lapsilisää maksetaan jokaisesta Suomessa vakituisesti asuvasta alle 17-vuotiaasta lapsesta. Lapsilisän määrä kasvaa lapsiluvun mukaan –normaalisti kahden vanhemman ta loudessa kahdesta lapsesta makset tava lapsilisä olisi 199,72 euroa kuu kaudessa, mutta päätöksen myötä joulukuussa summa onkin 399,44 eu roa.

Lapsilisä on myös verotonta tuloa, eivätkä omaisuus ja tulot vaikuta sen määrään. Lapsilisä ei ole sidottu kan saneläkeindeksiin.

Kaksinkertainen lapsilisä makse taan saajille joulukuun lapsilisien nor maalina maksupäivänä, joka on tänä vuonna perjantai 23. joulukuuta.

Kaikukortti saa jatkoa

HerSa Kahden vuoden pilottijakson päätteeksi tiukassa taloudellisessa ti lanteessa oleville suunnattu, kulttuu rihyvinvointia edistävä Kaikukortti saa jatkaa. Pilotin katsottiin onnistu neen ja kortti keräsikin kiittävää pa lautetta käyttäjiltä.

HerSa Tampereen Sähkölaitos varoit taa sähkökatkojen vaikutuksista kau kolämpökiinteistöissä. Sähkökatkon alkaessa keskuslämmityksen säätö laite ja kiertovesipumppu kiinteistön lämmönjakohuoneessa pysähtyvät. Lämmintä käyttövettä ei saa käyttää sähkökatkon aikana, vaikka veden

lämpötila olisikin aluksi normaali. Pa himmillaan suihkun tai keittiön ha nasta tuleva lämmin vesi voi olla jo pa 100-asteista. Vipuhanasta kannat taa ottaa sähkökatkon aikana vain kylmää vettä. Hervannan Sanomien jakelualueella on noin 40 000 kauko lämmössä olevaa taloutta.

Kaikukortti on tarkoitettu tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville henkilöille ja perheille, joilla on asi akkuus korttia jakavassa sosiaalipal velussa tai muun korttia jakavan ta hon piirissä. Kaikukortilla voi hankkia maksuttomia pääsylippuja esimerkik si museoon, teatteriin, festivaaleille tai konsertteihin. Kaikukortti on hen kilökohtainen ja maksuton.

Kaikukortin jakajatahot jakavat korttia omien palveluidensa parissa oleville asiakkaille. Tamperelaisille korttia jakavat aikuissosiaalityö, työl lisyys- ja kasvupalvelut, Mielen ry, Tampereen A-Kilta ry, Nauha ry sekä Setlementti Tampere ry.

Tulevaisuus juhlii – lasten itsenäisyydenpäivän viettoa 2022

Sähkölaitos varoittaa kaukolämpökiinteistöjä

Nyt vaih teeksi ei tarvitse huolehtia kaikesta itse, kun työtehtävät on jaettu”

Suomi italialaisen silmin

maa.

Suvi Roselli

Italialainen Federico Calboli nimit täin asui Helsingissä kahden vuoden ajan ja ihastui Suomeen siinä määrin, että päätti muuttaa tänne uudelleen vuonna 2019 ja sillä kertaa pysyvästi. Asuinpaikaksi valikoitui Hervanta, koska hänen vaimonsa sai työpaikan arkkitehtuurin professorina Tampe reen yliopistosta, Hervannan kam pukselta.

Yksi syy siihen, miksi Calboli viih tyy Suomessa niin hyvin, on se että hän pitää juuri niistä asioista, joita suomalaisetkin täällä tekevät.

– Olen ammatiltani biologi ja tyk kään harrastaa ulkona kaikenlaista. Kalastan, poimin marjoja ja sienes tän. Kerään kantarelleja, tatteja ja suppilovahveroita. Opiskelen parhail laan myös saadakseni metsästäjän lu van, Calboli kertoo.

Kesäisin Calboli tykkää käydä ui massa.

– Pidän uimisesta, mutta en kyl mästä vedestä, joten käytän uidessa märkäpukua. Meillä on Suolijärven lähellä todella hyvä omakotitalo. Asumme metsän vieressä ja siinä on järvi lähellä, joten emme tarvitse lainkaan kesämökkiä.

Calbolin kotoa löytyy myös perin

teinen suomalainen sauna, jota hän käyttää ahkerasti.

Suomalaisissa ja italialaisissa sa moja piirteitä

Calboli viihtyy Suomessa hyvin myös siksi, että hänellä on täällä paljon ys täviä. Niiden saamisessa häntä on osaltaan auttanut se, että hän on opetellut suomen kielen ja puhuu si tä melko sujuvasti.

– Tykkään suomen kielestä. Se on todella hieno kieli ja samalla silta mi nun ja suomalaisten kavereideni vä lillä.

Suomen kieltä kuvaillaan usein vaikeaksi oppia, mutta Calboli on asi asta osittain eri mieltä.

– Kielioppi on erilainen, mutta ei vaikea. Vaikeaa sen sijaan on sanava raston hankkiminen. Kun näen ja lu en suomea, niin toisinaan sanat näyt tävät hämärästi tutuilta, mutta en muista mitä ne tarkoittavat.

Calboli muutti pois Italiasta jo 22 vuotta sitten, joten häntä voi parem minkin kuvailla maailmankansalai seksi kuin italialaiseksi. Hän on asu nut Belgiassa, Englannissa ja Tanskas sa.

Calbolin mukaan suomalaisissa ja italialaisissa on kuitenkin jotain sa

– Suomalaiset ovat pohjoisen ita lialaisia. Perhe on heille todella tär keä ja erityisesti korona-aikana suo malaiset kaverini tekivät pitsaa koko ajan. Suomalaiset myös pelkäävät koomisesti kyykäärmeitä samoin kuin italialaiset. He ovat todella ystävälli siä ja puheliaita ja tykkäävät kertoa asioistansa, eivätkä ole pelkästään hiljaa. Heihin on helpompi tutustua kuin esimerkiksi englantilaisiin tai belgialaisiin ja suomalaiset ovat pa rempia ystäviä kuin toisissa maissa. Täällä ystävät auttavat toisiaan.

– Se ero täällä on kuitenkin muihin maihin, että täällä ihminen voi olla hiljainen ilman että se on mikään on gelma. Muissa maissa kaikki ajattele vat, että sinulla on ongelma, jos olet vain hiljaa.

Calboli on viihtynyt Suomessa sii nä määrin, ettei kaipaa takaisin Itali aan eikä mihinkään muuhunkaan Eu roopan maahan.

– Italiassa asiat ovat muuttuneet todella paljon. Se ei ole enää sama paikka, mistä lähdin. Kotini on nyt Hervannassa enkä halua muuttaa täältä pois, Calboli sanoo.

Monen suomalaisen unelma on asua ulkomailla joko tilapäisesti tai pysyvästi. Esimerkiksi Espanja houkuttelee erityisesti eläkeläisiä puoleensa. Muuttoliikettä tapahtuu kuitenkin myös toisinpäin.

Biologi Federico Calbolin koti on nyt Hervannassa. Hervannassa on luonnosta ja ulkoilusta pitävälle Calbolille kaikki tarvittava lähellä.

Pekka Ohtokangas

Pohjois-Hervannassa sijaitseva Ysti Ry:n pitämä Toimela on monen alu een lapsen olohuone. Toimelaan ke rääntyvät niin Kanjonin koulun kuin Pohjois-Hervannan koulun 7–12-vuo tiaat pelaamaan, juttelemaan, näke mään kavereita – tai vaan olemaan.

Kiusaamista on aina ollut, mutta Toimelan ohjaajat huomasivat kiu saamisen kasvaneen erityisen ikäväs ti kesän jälkeen.

– Koska me toimitaan eikä tuuma ta, päätimme pistää tuulemaan. Jär jestimme Lapsen oikeuksien viikolla Stop kiusaamiselle -nimisen kiusaa misen vastaisen viikon. Viikon aikana meillä kävi alan ammattilaisia puhu massa kiusaamiseen puuttumisesta, Toimelan ohjaaja Hanna Patta ker too.

Stop kiusaamiselle -viikon lisäksi Toimelassa polkaistiin käyntiin kilpai lu, jossa nuoret tekivät kiusaamisen vastaisia julisteita. Julisteet ovat näy tillä Toimelassa ja niitä saa käydä ää nestämässä perjantaihin 2.12. asti.

– Eri ikäiset lapset osallistuivat in nokkaasti suunnittelemaan julisteita. He googlailivat lasten oikeuksia ja muuta aiheeseen liittyvää, Patta sa noo.

Yksi lapsista oli miettinyt ”ajattele, jos joku näkee mun tekemän julis teen, eikä sen takia kiusaa”. Nuoret

ovat siis vaikuttamisen ytimessä, hy vin konkreettisella tavalla. Toimelas sa kuitenkin tiedetään, ettei kiusaa minen tällä vielä lopu. Tarvitaan ai kaa, jaksamista ja ymmärrystä. Myös kiusaajaa tulee ymmärtää.

– Kiusaaminen ja väkivalta eivät ole yhden viikon teema täällä, Patta sanoo.

– Rankaiseminen ei auta. Kiusaa jatkin tarvitsevat apua. Kiusaajan ym märtäminen ei ehkä tunnu kiusatus ta hyvälle, eikä kiusaaminen ole kos kaan oikein, mutta rankaiseminen ei muuta kiusaajan käytöstä, ohjaaja Rimma Makarova sanoo.

Toimelassa annetaan myös per heille vinkkejä mitä tehdä, jos omat neuvot loppuvat.

– Ei ole häpeä hakea lastensuoje lusta apua. Se ei tarkoita, että olisi huono tai epäonnistunut vanhempi, Makarova muistuttaa.

Esimerkiksi Setlementit Kiusatut tarjoaa apua, tukea ja neuvontaa kiu satuille, Keijun varjo taas tarjoaa apua nuorille naisille vihan, aggressi on ja väkivallan kysymyksissä. Apuuchat on SOS-Lapsikylän ilmainen, anonyymi chat, jossa ammattilaiset ja koulutetut vapaaehtoiset kuunte levat ja auttavat missä tahansa miel tä painavasta. Ensisijaisesti he kuiten kin pyrkivät auttamaan lapsia, jotka tuntevat olonsa turvattomiksi tai uhatuiksi.

HYVÄN OLON HOITOLA HAIHARASSA VIETETÄÄN PIKKUJOULUJA LAUANTAINA 3.12. KLO 11-14! Arvonta, villasukkia, kransseja, mehiläisvahakynttilöitä, leivonnaisia ja paljon muita joululahjaideoita! Glögiä ja herkkuja! Lämpimästi tervetuloa! YRITTÄJINÄ TOIMIVAT: Ihmeinen, Nikin Beautypysäkki, Lymfahoitola Lea, Urheiluhieroja Leena Aura sekä Kauneus- Hyvinvointikeskus Tampere Varaathan ostoksia varten käteistä mukaan

s u u r e l l a s y d ä m e l l ä Sukkia

ä n m i e l e n v i l l a s

Sirpa Koivu

Suomen juhla 6. joulukuuta Suomen itsenäisyyspäivän perin teistä monet ovat peräisin itsenäisyy temme alkuvuosilta. Tällaisia ovat esi merkiksi liputus, juhlajumalanpalve lus, Linnan juhlat ja lipunnosto Tähti tornimäeltä.

Suomen itsenäistyttyä kesti jonkin aikaa, että kansallispäivän ajankohta saatiin päätettyä. Eihän riippumatto muudesta ja Venäjän vallasta irrot tautumisestakaan oltu yksimielisiä, vaan siitä äänestettiin.

Sisällissodan jälkeen oli tarpeen löytää päivä, joka sopisi mahdollisim man riidattomasti kaikille suomalai sille. Päivämäärän ei haluttu liittyvän sisällissodan voittaneiden valkoisten juhlallisuuksiin tai suomen- ja ruot sinkielisten väliseen kielitaistoon, vaan itsenäisyyspäivän haluttiin yh distävän kansakuntaa.

Itsenäisyyspäivän ajankohdan, 6, joulukuuta, päätti Edistyspuolueen J. H. Vennolan johtama hallitus. Kysei senä päivänä vuonna 1917 eduskun ta oli hyväksynyt itsenäisyysjulistuk sen.

Itsenäisyyspäivän vietosta annet tiin asetus, jonka mukaan sitä oli juh listettava julkisten rakennusten lipu tuksella ja jumalanpalveluksilla. Vi rastot, tuomioistuimet ja koulut oli vat kiinni juhlapäivänä. Lakisääteinen vapaapäivä joulukuun kuudennesta tuli 1929.

Juhlajumalanpalvelus, paraati ja lipunnosto

Itsenäisyyspäivän puoliltapäivin pi dettävään juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa osallistuu valtion ylin johto.

Lipunnosto Tähtitorninmäellä kuu lui itsenäisyyspäivän viettoon jo 1920–1940-luvuilla. Vuonna 1957 Suomalaisuuden Liitto elvytti tapah tuman, joka nykyään radioitaan ja te levisioidaan itsenäisyyspäivänä aa muyhdeksältä.

Tasavallan presidentti myöntää it senäisyyspäivänä kunniamerkkejä ja suorittaa ylennyksiä puolustusvoimis sa.

Päivää juhlistaa useissa kaupun geissa ylioppilaiden soihtukulkue. Ve teraani- ja reserviläisjärjestöt järjes tävät kunnianosoitus- ja seppeleen laskutilaisuuksia sotien muistomer keillä.

Itsenäisyyspäivän paraateja alet tiin järjestää 1950-luvulla toisen maa ilmansodan jälkeen. Tämän vuoden paraatin teema on ”Turvallisuus teh dään yhdessä”. Teeman mukaisesti

paikalle on kutsuttu laaja joukko toi mijoita, jotka osallistuvat kansallisen turvallisuuden luomiseen.

Kynttilöitä ikkunalla

Itsenäisyyspäivän kunniaksi ikku nalle sytytetään illalla monessa suo malaiskodissa kaksi sinivalkoista kynt tilää.

Kynttilät on myös liitetty jääkäri liikkeeseen. Tulkinnan mukaan ikku nalla palaneet kaksi kynttilää kertoi vat Ruotsiin pyrkineille miehille tur vallisesta majapaikasta.

Itsenäisyyspäivän kynttilöiden sy tyttäminen yleistyi vuodesta 1927 al kaen, kun Itsenäisyyden liitto kehotti asettamaan ikkunalle kaksi sinival koista kynttilää kello 18–21 väliseksi ajaksi.

Niiden sytyttäminen yleistyi suu rimmassa osassa koteja 1960-luvulta lähtien.

Linnan juhlat

Ensimmäisen itsenäisyyspäivän vastaanoton järjesti 1919 K.J.Ståhlberg. Iltajuhlana vastaanot to pidettiin ensimmäisen kerran vuonna 1922. Yleisradio lähetti vas taanotolta ensimmäisen suoran ra diolähetyksen 1949. Ensimmäinen televisioitu vastaanotto nähtiin vuon na 1957.

Vuodesta 1982 lähtien juhla on te levisioitu suorana. Juhliin on kodeis sa ”osallistuttu” television ääressä. Juhlat kuuluvat katsotuimpiin ohjel miin. Keskikatsojamäärä on enimmil lään ollut 2,6 miljoonaa.

Vuonna 2013 Presidentinlinna oli remontissa. Presidentti Sauli Niinis tö kutsui arvovieraat viettämään it senäisyyspäivää Tampere-talolle, jos sa ohjelmassa oli konsertti ja vastaan otto, jonka ohjelmaan ei sisältynyt tanssia.

Vuosina 2020 ja 2021 itsenäisyys päivän vastaanottoa ei järjestetty vai kean koronatilanteen vuoksi.

Tämän vuoden Linnan juhlien tee mana on itseensä luottava Suomi. Terveysturvallisuus juhlissa näkyy muun muassa aiempaa suppeampa na kutsuttujen määränä. Veteraaneil le ja lotille järjestetään tänä vuonna oma kutsuvierastilaisuus. Vieraita pyydetään tekemään koronatestit en nen saapumista juhliin. Kättely säily tetään, mutta vieraat voivat tervehtiä nyökkäämälläkin, jos haluavat. Myös maskeja on tarjolla kaikille, jotka nii tä haluavat käyttää.

Jopa

Hervannan terveysaseman katolla korjataan vahinkoa

HerSa Hervannan terveysaseman ka tolla tapahtuva korjaustyö on kiinnit tänyt monen huomiota.

– Terveysaseman katolla korjataan ilmanvaihdon konehuoneen katon kautta tapahtunutta vesivahinkoa, Tampereen tilapalveluiden isännöit sijä Tuukka Suontaka kertoo.

Korjauksia tehdään konehuoneen katto- ja seinärakenteisiin. Terveys aseman sisätiloihin kohdistuneet pai kalliset vauriot on korjattu jo aikai semmin.

– Konehuoneen ympärille on asen nettu sääsuojaus estämään sadeve den pääsy rakenteisiin. Konehuoneen katon huopakate uusitaan tarvittavin osin ja vaurioituneet rakenteet ennal listetaan, Suontaka kertoo.

Työn edetessä terveysaseman ti loihin vaikuttava ilmanvaihtokone saatetaan joutua sulkemaan lyhytai kaisesti, mutta IV-koneen mahdolli sesta sulkemisesta tiedotetaan erik seen kiinteistön käyttäjiä.

– Pyrimme löytämään terveysase man henkilökunnan kanssa sellaisen aikataulun, joka aiheuttaa mahdolli simman vähän haittaa kiinteistön käyttäjille.

Korjaustyön on arvioitu kestävän noin kahdesta kolmeen kuukautta, eli työ valmistunee tammikuun aikana.

Mitä, missä, milloin?

Lähetä oma tapahtumavinkkisi: hsyhd@hervannansanomat.fi

Mitä, missä, milloin? -palstalle otetaan julkaisuviikon maanan taihin klo 14 asti jakelualueen yh distysten tapahtumia. Palstalla julkaistaan ainoastaan rekisteröi tyneiden yhdistysten ilmaista pahtumia. Yhden ilmoituksen maksimimerkkimäärä on 500 merkkiä. Hervannan Sanomat pi dättää oikeuden editoida ilmoi tuksia.

Hervannan AA-ryhmä kokoontuu keskiviikkoisin klo 15-17 kirkon kul mahuoneessa.

Hervannan Eläkkeensaajat ry: Ma 5.12. klo 13 Kuntosali/Vapari. Ma 5.12. klo 15 SiniSirkuttajat, Lind forsink. 23A. Ke 7.12. klo 10 Luontoja kävelyretkeily/lähtö Vaparilta. To 8.12. klo 12 Jäsentapaaminen = pik kujoulu Vaparin yläaulassa, jäsenille maksuton. Ilmoittaudu tarjoilujen vuoksi 1.12. menn. Annelille puh. 050 3793723 tai sp. annelim.pent ti@gmail.com. Piirin risteily m/s Vi king Grace 14.-15.2.2023. Sitovat ilm. 2.1.23. menn. Seijalle 040 5458550. Yhdistyksellä on kirpputo ripöytä nro 27 Swapissa, Lindfor sink. 4. Lahjoitustavaraa otetaan vastaan, yhteydenotot: Anne 050 3376350. Lisätiedot hervanta.elak keensaajat.fi

Hervannan Karjala-seura: Iloisten ihmisten ystävällinen Karjalaseura kutsuu sinut mukaan toimintaan ja harrastuksiin. Seuran joulujuhla pi topöytineen 17.12. klo 15 Konnun keittiöllä, Pietilänkatu 5. Kulkuniek kojen kävelylenkit joka pe, ma ja ke alk. klo 10. Kokoontuminen Ahve nisjärven laiturin eteen. Kätevät Kä et Venlantuvalla ke 30.11. klo 17. It senäisyyspäivän muistoseremonia ti 6.12. klo 11 Kalevankankaan sanka riristillä. Kirjallisuuspiiri Kirjawaiset Venlantuvalla ke 7.12. klo 15.30. Ul la-Lena Lundbergin kirjat. Ke 14.12. klo 15.30 Venlantuvalla Terhakatkerhon iltapäiväkahvila, jouluaskar telua ja pikkujoulupirskeet. Sie, mie ja kaikki yhdessä. Kysy lisää kerho mestarilta puh. 040 833 9002.

Hervannan Marttojen käsityö kerho kokoontuu perjantaisin klo 11-13 Hervannan kirkon takahuo neessa. Tervetuloa! Tiedustelut: An ne 0414526678.

Kaukajärviseura ry: Ke 30.11. klo 14 Nääsville Ry, Ennaltaehkäistään kaatuminen osa 2, Haiharan Tallita pahtuma. Torstaina 8.12. klo 14 Tal litapahtumien syyskauden päättää iloisen reippaalla esiintymisellä Ko tikylän Harmonikat, he esittävät Tal lissa jouluista musiikkia ja tanssimu siikkia, väliajalla on kahvibuffetti. Kuvataideryhmä jatkaa 14.12. asti

Kukkalähetys ilahduttaa yksinäistä

Pekka Ohtokangas

Suomessa on yksinäisiä vanhuksia enemmän, kuin kehtaisi myöntää. Kotona Asuen Seniorihoiva tiedostaa kipeän faktan ja haluaa tehdä pienen hyvän työn yksinäisten hyväksi. Ole joulupukkina seniorille -hyvänteke

väisyyskampanja järjestetään 13. ker ran tänä vuonna. Tarkoituksena on lähettää yhteistyössä toimivien kuk kakauppojen kautta kukka korttei neen yksinäiselle vanhukselle.

– Alkuvuosina lähetettiin joitain kymmeniä kukkia. Siitä se sitten läh ti kasvamaan. Nyt lähetetään yli

ke-iltaisin klo 16-19. Tallin tapahtu miin on vapaa pääsy, Haiharankatu 30, tallirakennus /Tervetuloa! Kau kajärviseura toivottaa kaikille muka vaa joulun odotusta, Tallitapahtu mat jatkuvat tammikuussa.

Linja20-hanke: Linja20 tarjoaa tu kea ja toimintaa 18-29-vuotiaille kaakkoisen alueen nuorille aikuisil le. Kohtaamispaikka Viri-Annalan tu valla Takunvainionkatu 2 maanan taisin klo 11-14. Toiminta on vapaa ehtoista ja ilmaista. Tule kahville! Tsekkaa linja20.fi. Löydät meidät myös facesta ja instasta.

Seurakunta ja sotainvalidien vel jesliitto: Tervetuloa uudet ja vanhat pelaajat Boccia-pelin pariin maa nantaina klo 9.30. Tarvitset vain si säjalkineet ja hurttia huumoria. Maksuton. Sopii myös aviopareille. Annamme opastuksen, kysy tai tule käymään. Koski: 040 517 1080.

Tampereen Hervantalaiset ry/ Venlantupa: avoinna ke-to klo 1115 ja pe klo 11-14. Keskiviikko 30.11. klo 12 Mies ja kitara tunnel moi. Torstai 1.12. klo 11-15 Kerho päivä, käsityö-,värkkäri-, juttu-, ja pelikerho. Liikuntakerho joulutauol la joulukuun ajan. Perjantai 2.12. klo 12 Bingo. Tiistai 6.12. Itsenäisyys päivä Venlantupa suljettu. Keskiviik ko 7.12. Toivotut joululaulut. TERVE

TULOA! Hierojan ja jalkahoitajan ai koja Anjalta p. 041 5184717, myös lahjaksi pukinkonttiin! JUHLATANS SIT Itsenäisyyspäivän aattona ma 5.12. klo 14 alkaen.Tahdittajana Tampereen Harmonikkaorkesteri. Vapaa pääsy!

Tapaamispaikka Täky / YSTI ry: Aikuisille suunnattua sitoutumaton ta ja ilmaista vapaa-ajantoimintaa. Järjestämme myös retkiä. Avoinna ti-to 15-19, pe 15-17. Katso ajan kohtainen ohjelma Facebook: Ta paamispaikka Täky tai www.yst.net. Puh. 050 593 5665. Kaikki toimin tamme on päihteetöntä.

YSTI ry / Verkko: Tarvitsetko apua tai haluatko auttaa? Maksutonta vapaa ehtoisapua hervantalaisille ikäihmisille ja vammaisille henkilöille sekä vertais toimintaa omaishoitajille ja vapaaeh toisille. Kysy lisää 03 317 0826 tai pii pahda toimistolla, Ruovedenkatu 20, ma-to 9-15, pe puhelimitse 9-14. Avoi met kahvilat tiistaisin Hervannan nuo risokeskus Kupolissa (Lindforsinkatu 1) klo 11.30-13.30 ja keskiviikkoisin Her vannan yhteisökeskus L8:ssa (Lindfor sinkatu 8) klo 12.30-14.30. Lisätietoa: www.yst.net/verkko.

OSTA, MYY, VAIHDA, VUOKRAA, LAHJOITA hersa.mainostaja.com

Ilmoituksen jättäminen TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita Rivi5 (väli) HER (väli)

ilmoitustekstisi

Mainitse viestissä myytkö/ ostatko/ vaihdatko/ vuokraatko/ lahjoitatko, tuote, lyhyt kuvaus ja hinta.

Max. 160 merkkiä

Rivi5 HER Myydään Toyota Corolla XSi -98 Sedan siisti. Hp. 2300e

Lähetä viesti numeroon 17197

Ilmoituksen hinta 5e

Ilmoitukseen tulee automaattisesti lähet tävän kännykän numero, jos haluat toisen numeron, lisää se ilmoitustekstin loppuun.

INTERNETISSÄ

hersa.mainostaja.com

Netissä voit jättää myös kuva- ja kehysilmoituksen. Maksutapa verkko pankki sekä luottokortti.

Julkaiseminen

Keskiviikon lehteen ilmoitus on jätettävä viimeistään sunnuntaina klo 14.

Nainen etsii tositark. 60-70v sinkkumiestä kaikkeen yhdessä tekemiseen. Ethän tupakoi. (1229054)

Sinä vapaa, symppis mies, oletko vailla sydä nystävää? Täällä olisi kiva, luotettava ja va paa, 60+ nainen. Löytyykö näin? (1229030)

Olen 60+/170/78, vapaa, terve, nuorekas, luotetta va, tummatukk., seurall. nainen Turusta. Pidän ke sällä mökkeilystä. Haen 55-65v, vapaata, autoile vaa, oman asunnon omistavaa, savutonta miestä seuralaiseksi, jopa elämänkumppaniksi. (1228997)

Sinä 57-63v mies, joka olet vapaa, luotettava, sanansapitävä ja savuton. Täällä tummahiuk sinen nainen. (1228996)

Olen 70/175, hoikka, yksinäinen nainen Satakunnas ta. Etsin ystävää vapaasta, rehellisestä, huumorintaj., autoilevasta miehestä, iältään 64-70v. (1228936)

Olen siisti, nuorekas, yli 50v, nätti nainen. Etsin elämänkumppania rauhallisesta, fiksusta mie hestä, miel. maalta. Ei seikkailijat. (1228780)

Sinä vanhempi seniorimies, olet ehkä yhtä yk sinäiseksi itsesi tunteva kuin minäkin. Olen les keksi jäänyt nainen ja jo vuosia yksin. Olisi mu kava saada puhekaveri ja ystävä. (1228593)

Olen 60+/170/78, vapaa, terve, nuorekas, luotett., tummatukk., seurall. nainen Turusta. Pidän luon nosta/mökkeilystä. Haen 55-65v, vapaata, autoile vaa, oman asunnon omist., savutonta miestä va kit. seuralaiseksi, jopa elämänkumpp. (1228546)

Olen Treella mies, seksikäs, sinkku, ikävä, +40v, omat työt, liikemies. Etsin naista, 3258v, 03-alueelta, sinkkua. (1228960)

Olen 68v mies Pirkanmaalta. Etsin 60-70v naista Pirkanmaan alueelta kaveriksi, ystäväksi. (1228958)

kissattomasta naisesta. Olit sitten yh, sinkku, sama se. Har rastan matkustelua, Lapin luontoa. (1228872)

Sinkku, eläkkeelle jäänyt, viriili, 175cm, hoik ka, katseenkest., suomalainen mies etsii ilosta naista kaikkeen kivaan. (1228357)

Lapseton nainen, 50-60v. Ota yhteyttä so pusuht., kunnolliseen mieheen. (1228232)

Sinua! Kurvikas, mukava nainen, haen loppuelä mään, tositark. seuraa. T. Mies, +60v, kunnollinen ja kiltti, sydämellinen. Koko Suomi. (1229122)

Varttunut nainen, kaipaatko kivan, 64v miehen ystävyyttä ja tapaamisia? (1229118)

Sie sirpakka nainen, sinnuu huhuilee viriili, +60v mies. Tule elämäni parketille. (1229080)

Nainen, 60-70v, onko hellyyden kaipuu? Kiva mies odottaa sinua. (1229062)

Joulu yhdessä? Tästä sutinaseuraa sulle n. 20-40v, hoikka/sopusuht. nainen, vaik vaki, 47/180/85, vapaasta, luotettavasta miehes tä. (1229060)

Täällä on Turun seudulta tumma, pitkä mies. Etsin itselleni tyttöystävää tositark. Harras tan lenkkeilyä, ulkoilua ja työelämässä muka na vielä. Muutoinkin, yksin ei ole kiva olla, jo ten otapa yhteyttä. (1229038)

Nokialta 18-25v nuortamiestä seuraksi 45v miehelle? (1229058)

Tässä savuton, 65/175/72 kaveri ja haen n. ikäis täni, rotevahkoa/normaalipainoista miestä. Et ole pahasti ylipainoinen etkä ukm. Vain Tre. (1229037)

10 000 kukkaa vuosittain, Kotona Asuen Seniorihoivan toimitusjohtaja Anna Lång kertoo.

Långin mukaan koko työyhteisö yhdistää voimansa vuoden lopussa hyväntekeväisyyskampanjaa varten.

– Tämä on merkityksellinen osa meidän arkea. Haluamme kampan

jalla ilahduttaa ja piristää ihmisiä. Kukkalahjoituksen voi lähettää kahdella tapaa: joko suoraan yhteis työssä toimivasta kukkaliikkeestä tai verkkokaupasta. Lista yhteistyöliik keistä löytyy Kotona Asuen Seniori hoivan verkkosivuilta www.kotonaa suen.fi

1 Ilmoitukseen vastaaminen

SOITTAMALLA

Soita 0700 - 511 100

Kuulet ilmoituksen - halutessasi voit yhdistää puhelun ja voitte jutella he ti - tai jättää viestin niin ilmoittaja voi soittaa sinulle.

TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita HER (väli) ILMOITUSNUMERO (väli) viestisi. Lähetä viesti numeroon 17193. Numerosi pysyy salaisena.

HER 123456 Hei, luin ilmoituksesi ja kiinnostuin. Olen 35v. tumma...

2 Ilmoituksen jättäminen

SOITTAMALLA

Soita 09 8563 2902 (paikallispuhelu) ja jätä ilmoitus.

TEKSTIVIESTILLÄ

Kirjoita: HER (väli) ILMO (väli) ilmoitus tekstisi. Mainitse tekstissä sukupuole si, millaista seuraa etsit ja miltä suun tanumeroalueelta. Lähetä viesti nroon 17193. Numerosi pysyy salaisena.

HER ILMO Olen 32v. nainen ja etsin 32-38v miestä 03-alueelta.

Pidätämme oikeuden

Normaali, terve, huumorintaj., 43v, vahva mies etsii loppuelämän kumppania

Esimerkki

ETELÄINEN SRK

Kastetut

Kuolleet

Fanny Maria Savilepo, 101 vuotta

Airi Vieno Kirjavainen, 93 vuotta

Olavi Antero Moisio, 93 vuotta

Kari Kullervo Järvinen, 77 vuotta

Matti Tuomas Kykkänen, 76 vuotta

Arto Leo Olavi Ranta, 76 vuotta

Mervi Marjatta Ihama, 68 vuotta

Oi kallis Suomenmaa

Käyntiosoite: Insinöörinkatu 27 (katutaso), 33720 Tampere

Avoinna: ma-pe 9.00-17.00

Julkaisija: HerMedia Oy

Painopaikka: Sanoma Manu Oy

Sivunvalmistus: HerMedia Oy

Ilmestymispäivä: keskiviikko

Painosmäärä: n. 22 000 kpl Jakelu: Tampereen ykkösjakelu

Jakeluhuomautukset: p. 0400 859 766

Ilmoitukset: hsilmo@hervannansanomat.fi

Toimitus: hs@hervannansanomat.fi

Yhdistykset: hsyhd@hervannansanomat.fi

Jakelualue: Hervanta, Hallila, Hankkio, Finninmäki, Lukonmäki, Kaukajärvi, Annala, Haihara, Viiala, Turtola, Messukylä, Vuohenoja, Korkinmäki, Muotiala, Vuores

Mediatiedot tarkemmin www.hervannansanomat.fi

Toimitusjohtaja, päätoimittaja, yrittäjä Johanna Nordlund p. 0400 422 805

johanna.nordlund@ hervannansanomat.fi

Toimittaja Pekka Ohtokangas p. 050 408 6274 hs@hervannansanomat.fi

Myyntipäällikkö Heini Eräsalo p. 050 438 0919

heini.erasalo@ hervannansanomat.fi

Livia Adelia Niemenmaa

Max William Pulkkinen

Alina Helmi Ilona Rajaniemi

Niilo Olavi Vajavaara

Lakipalvelut Asianajotoimistot