Forssan alun historiikki 1

Forssan Työväenyhdistyksen Woimistelu ja Urheiluseura Forssan Alku 7.2 .1913 Perustava kokous. perustamassa 47 jäsentä (31 miestä ja 16 naista) puheenjohtajana toimi Toivo Alavirta sihteerinä Martta Tähkänen Vuosikokouksessa 21.2. 1913 puheenjohtajaksi valittiin levyseppä Oskar L. Lahtinen

1913 - 1922 Ensimmäisen vuosikymmenen ohjelmaan kuului: illanviettoja, retkiä, esiintymisiä, mm. näytelmiä esitettiin innokkaasti.

Harrastuslajeina olivat voimistelu, paini, yleisurheilu ja lähinnä harrastusmielessä potkupallo. Työväentalosta seura sai harjoitusvuorot.

Välttämättömien urheiluvälineiden ostot jouduttiin osaksi rahoittamaan lainavaroin, mm.

Töölön työväenyhdistykseltä ostettu 100 mk hintainen painimatto.

1913 Alku liittyi Suomen voimistelu- ja urheiluliiton jäseneksi.

Yleisurheilu sai potkua, kun Ate Mäkilä liittyi seuraan.

Kansalaissota katkaisi seuran toiminnan. Seuran johtohenkilöistä surmansa saivat Arvid Honka ja sihteeri Wille Wenho sekä Urho Tuomi 1919 toiminta aloitettiin uudelleen ja Työväen Urheiluliitto perustettiin Ensimmäisessä liittokokouksessa Alkua edusti Ate Mäkilä. Samalla hän osallistui liiton mestaruuskilpailuihin ja voitti mestaruudet 10 000 ja 5000 m juoksuissa 1920 seuran johtokunta päätti, että seuraan pyrkivän tuli ensin liittyä työväenyhdistykseen

Jo ennen kansalaissotaa August Ate Mäkilä kuului Suomen kymmenen parhaan juoksijan joukkoon 5000m ja 10000m matkoilla 1920 voitti Hannes Kolehmaisen 5000 m matkalla TUL:n edustaja Prahassa työväen olympialaisissa 1921 , kultaa 10000 ja hopeaa 5000 m juoksussa

Ate Mäkilä keskellä

Alun voimistelijoita, ohjaaja Otto Lundgren 1922 perustettiin poikaosasto

Puheenjohtajat 1. O Lahtinen 1913 2. Ville Venho 1914 3.

O Lahtinen 1915

4.

Edvard Oras 1916-1917

5.

Kalle Kukkasniemi 1918-1919

6.

Otto Melander 1920

7.

Urho Honka 1921-1923

1923 - 1932 Toimintaan kuului runsaasti esiintymisiä iltamissa ja juhlissa Työväentilaisuuksissa, kuten vappu- ja juhannusjuhlissa esiinnyttiin ilmaiseksi, muista perittiin palkkioksi 15 % juhlan nettotuotosta Paini valtasi yhä enemmän jalansijaa. Suuresti siihen vaikutti silloisen mestaripainijan S. Sjöbergin saapuminen paikkakunnalle 1923 aloitettiin piirin seurojen keskeinen ”veljesmalja” kilpailu, jonka Alku voittikin heti seuraavana vuonna ja piti maljaa hallussaan useana vuonna 1927 järjestettiin I liittojuhlat, joihin Alusta osallistui 40 voimistelijaa Liiton mestaruuksia saavuttivat L Veisto ja A Nummelin linkopallossa ja Veikko Halava 10-ottelussa

Kuvassa seuran asumuotia Tyttรถosasto perustettiin 1926

Veljesmaljan voittanut joukkue 1927 A.Nummelin, T.Palin, HJ Nieminen, K.Laaksonen, P. Ojala, U.Helenius, E. Nummelin, V. Toivonen, U. Nieminen, A. Valo ja O. Kaskila. Istumassa joukkueenjohtajat A.Nieminen ja L. Kask sekä seuran silloinen puheenjohtaja K. Peltonen

Seuran oma lippu vihittiin käyttöön 1927 erityisessä vihkimisjuhlassa Lipunkantajaksi oli valittu painija Jukka Aho ja airueeksi naisten voimistelujohtaja Taimi Kataja Paini kärsi takaiskun 1929, kun työväentalo paloi.

Toimelias joukko sai pikaisesti kuitenkin aikaan uuden toimitalon Silloin rakennetussa talossa me nytkin juhlimme Paini sai talosta entistäkin paremman harjoitteluhuoneen ja painimatto tehtiin talkootyönä Uuden maton myötä paini sai lisää uusia harrastajia 1931 perustettiin naisjaosto, joka sai itsenäisen aseman Puheenjohtajat Kosti Peltonen 1924 – 1928 Urho Honka 1928 – 1930

JäsenistÜn perhepotretti 15-vuotisjuhlassa

1933-1942 1933 aloitettiin Liiton mestaruuskilpailujen järjestäminen.

1934 Alku erosi työväenyhdistyksen alaisuudesta ja sai itsenäisen aseman.

1934 järjestettiin toiset liittojuhlat.

Piirijuhlille osallistuminen vilkasta, 1936 piirijuhlat järjestettiin Forssassa Pesäpallon järjestämisestä huolehtimaan perustettiin palloilujaosto Naisten pesäpallojoukkuetta pidettiin TUL:n parhaimpiin kuuluvana 1938 miesten joukkue osallistui ensimmäisen kerran liiton mestaruuskilpailuihin Talvisota pysäytti seuran toiminnan Takaisin jäi palaamatta moni alkulainen, mm Otto Kaskila, Urho Helenius, Mikko Michelsson, Viljo Olenius

Nummelin voitti Liiton mestaruuskilpailuissa 10ottelumestaruuden pistemäärällä, joka pysyi piirinennätyksenä 19 vuotta Nummelin teki toisena alkulaisena kilpailumatkan ulkomaille Osloon. Täällä hän voitti silloisen lempilajinsa linkopallon 1932 epävirallinen Me-tulos 56,10 m

Aarne Nummelin

Alun liittojuhlajoukkue 1934 1934 Liittojuhlille Alusta 76 voimistelijaa.  Lisäksi yleisurheiluun ja painikilpailuun osallistui urheilijoita

Alun naisten pesäpallojoukkue Kaarina Aho, Kaisa Käpylä, Liisa Kaivos, Betty Saarto, Alli Vuorela, Eeva Hiilloskivi, Annikki Andersson, Kerttu Åberg ja Helge Ågren

Piirijuhlat Hämeenlinnassa, viikkoa ennen jatkosodan alkamista Alusta osallistui ennätysmäinen osallistujajoukko

Veikkaustoiminta alkoi tammikuussa 1941 ryhdyttiin hoitamaan tippaustoimiston asioita maaliskuussa seura päätti ryhtyä Veikkaus oy:n asiamieheksi Jatkosodan aikana lasten ja nuorten toimintaa vetivät poikien toimintaa Hannes Saari ja Valto Olenius tyttöjen toimintaa Alisa Fageström, joka TUL:n kultaisen urheilumerkin ansioistaan Seuran naiset tekivät muiden naisten tavoin viihdytyskiertueen rintamalle Alun naiset vierailivat Syvärillä, jossa oli forssalaisia sotilaita

Puheenjohtajat Teofilus Kaivos 1931-1937 Aarne Nummelin 1938-1940

1943-1952 Sodan aikana jonkin verran kilpailutoimintaa oli käynnissä; Kansalliseksi huipuksi nousi jo 1943 Valto Olenius voittaen mm. TUL:n mestaruuden pituushypyssä Porissa Seura innostui pitämään voimisteluiltamia lähiympäristössä ja omalla paikkakunnallaan Jatkosodassa kaatui 16 alkulaista, heidän joukossaan seuran sihteeri Veikko Toivonen Sodan jälkeen 1945 toiminta alkoi voimakkaan innostuksen vallassa Tällöin myös nyrkkeilyn määrätietoinen kehittäminen pääsi alkuun 1948 perustettiin voimailujaosto painin ja nyrkkeilyn eteenpäin viemiseksi PAINONNOSTO TULI OHJELMAAN 1949

Helvi Kalliohuhta, Sisko Nurmela, Aune Aalto, Alisa Fagerström Alun naisia TUL:n ensimmäisillä sodan jälkeisillä liittojuhlilla 1946 Helsingissä, Alusta mukana 222 osallistujaa

Alun miesten voimistelujoukkue 1940-luvulta

Liiton mestaruuksia pituus ja seiv채shypyss채 sek채 100 m aitajuoksussa, (seiv채shyppy B-sarjassa) 1948 Suomen edustajana olympiakilpailuissa Lontoossa, TUL.n paras urheilija 1950 Suomen mestaruus tuloksella 425 1952 Olympialaisissa 5. sija

Valto Olenius

Seuran nuorisoa 50-luvun alussa

KORIPALLO SEURAN OHJELMAAN 1946 Alajaostoja perustettiin Portaaseen,Kalsuun ja Tammelaan, aikaisemmin oli jo Liesjärvelle perustettu oma osasto 1950 Alku järjesti TUL:n mestaruuskilpailut Uinti oli saavuttanut vahvan jalansijan Seuraan perustettiin shakkijaosto ja näytelmäkerho Seuran jäsenmäärä oli kokoajan nousussa, 35vuotisjuhlassa eivät kaikki halukkaat mahtuneet sisälle työväentaloon. Tämän vuoksi piti järjestää parin viikon kuluttua ohjelman uusinta Puheenjohtajat Viljo Kanerva 1941-1949 ja 1952-1953 Valto Olenius 1949 - 1951

1946 pesäpalloilijat TUL.n mestaruussarjaan

Omissa Helajuhlissa jopa 380 marssijaa

1953-1962 IV liittojuhlille 1954 Alusta mukaan 300 osallistujaa Naisten toiminnassa alkoi ravintolatoimikunta, joka auttoi eri juhlien ja tilaisuuksien muonituksessa Hiihdossa ja mäenlaskussa tuli vuosittain piirinmestaruuksia, 1958 seurassa 158 hiihtäjää 1962 kauppalaan tuli uusi mäki, jossa Alku järjesti piirinmestaruuskilpailut; osallistujia oli 18 ja maksanutta yleisöä jopa puolisen sataa Etelä-Pohjoinen otteluun kelpuutettiin mukaan etelän joukkueeseen Alun pesäpalloilijoista näinä vuosina mm. O Hyytiäinen, T Rosenberg, M ja V Mauristo, Oiva Kosonen ja Reino Fageström

Esiintyjiä seuran 40-vuotisjuhlassa

Voittoisa katuviestijoukkue 1950-luvulta. M Kanerva, P J채rvenp채채, J.Lehtinen, T Kauko, E Suominen, E J채rvinen, O Simola, V. Suontausta

Pentti ”Isi” Niinivuori 230 ottelua - 194 voittoa, 158 kilpailua –näistä kansainvälisiä 51 4 SM-kultaa, 2 SM-hopeaa, 1 SM-pronssi 8 TUL:n mestaruutta, 1 pronssi 19 maaottelua, voitti useimmat

Koripallojoukkue 50-luvulta Takana Jorma Harjunen, Raimo Syrjänen, Matti Pesonen, Viljo Heikkilä, Sulo Lehti, Valto Olenius. Edessä Erkki Mattila, Aarno Erkko, Väinö Rosenberg, Aarre Mattila, Tauno Paunila

Seuran parhaat urheilijat 1953-1962

Jalkapallojoukkue 50-luvulta

Puheenjohtajia Matti Stenberg 1954 Erkki Lehtinen 1955 Aarne Nummelin 1956-1957 Veikko Sund 1958-1962

1963-1972 Koripallon edustusjoukkue pääsi TUL:n mestaruussarjaan 1963 A-nuoret saavuttivat TUL:n mestaruussarjassa hopeaa 1968 Jääkiekossa A-juniorit voittivat TUL:n mestaruuden 1970 TUL:n joukkueeseen Puolan pelimatkalle valittiin Heikki Lehtinen, Ari Orelma ja Jorma Larpi, joukkueen johtajana toimi Pentti Nurmi.

LENTOPALLO MUKAAN SEURAN TOIMINTAAN 1966 Pesäpallossa TUL:n mestaruuskilpailuissa hopeaa 17–vuotiaille 1970 Alun jalkapalloilijoista Risto Rosenberg valittiin nuorten maajoukkuevalmennukseen. Hän edusti viisi kertaa maatamme maajoukkueessa 1972

Jääkiekkojoukkue 70-luvulla

NYRKKEILYSSÄ Pertti Saukoniemelle 1970 TUL:n nuorten mestaruus Sven Öhlingille 1972 SM-kulta Jorma Saukoniemelle 1971 Suomen nuorten mestaruus YLEISURHEILUSSA Simo Ekholmille A-poikien TUL:n mestaruus ja SM-hopea moukarissa 1967 TUL:n mestaruuskisoissa 1969 Saarvalahti 4. pituudessa ja Järvinen 5. moukarissa VI 1963 ja VII 1969 liittojuhlille Alusta taas runsas osanotto 1969 seurastamme n. 300 voimistelijaa. Yhteisvoimisteluesitykseen osallistui tyttöjen ja naisten lisäksi poikien, ikinuorten ja miesten joukkueet Puheenjohtajia Veikko Sund 1965-1966 Onni Kossila 1966-1972

1973-1992 Seuran 60-vuotisjuhlat oli mittava tapahtuma 1973. Juhliin kuului pääjuhlan lisäksi usean jaoston järjestämät juhlakilpailut ja muistojen ilta. Pääjuhlassa juhlapuhujana TUL:n puheenjohtaja Osmo Kaipainen.

Ainoa elossa oleva perustajajäsen Onni Melttu sai seuran kultaisen ansiomitalin.

1974 Lahden työväenurheilutapahtuma, noin 100 alkulaista mukana 1979 VIII-liittojuhliin Alusta 156 kilpailijaa ja ohjelman suorittajaa Varoja hankittiin veikkaus- ja bingotoiminnalla. Bingoa hoiti virallisesti työläisurheilun tuki ry.

Yksi varojen hankkimiskeino oli v. 1982 Forssan asuntomessut.

Alkulaiset tekivät messuilla yhteensä 2488 henkilötuntia vastaten järjestyksenpidosta, aluevartioinnista ym. tehtävistä.

Painonnostojaosto järjesti vuosittain perinteiset Loppiaisnostokilpailut.

TUL:n mestaruuksia saavuttivat: P. Koivula, M. Vehmas, M.Martinsson, J. Peltoniemi, A. Kankaanpää, Kalevi Kiintonen,J Tokko ja A.Lahti Nuorten Suomen mestaruuksia Jukka Koivula ja Jukka Huima Yleisurheilussa Menestyneimpiä nuoria Mika Hansson; moukarissa useita SM hopea ja pronssitiloja, TUL:n mestaruuksia sekä 20 v nuorten MM -edustus 1986 Muita menestyneitä moukarinheittäjiä olivat Kalevi Kiintonen mm. SMkulta ja tietenkin Antti Örn sekä nuoret Jukka Huima, Sami Virtanen ja Teemu Saukoniemi.

Historiaa tehtiin, kun ensim. tyttö Tiina Malinen tarttui moukariin 1985, kaksi vuotta myöhemmin hän saavutti naisten Suomen mestaruuden Kaarlo Lesell saavutti kuulantyönnössä omassa sarjassaan veteraanien kisoissa useita Suomen mestaruuksia, PM-kisoissa hopeasijoja, EM-kisoissa joka värisen mitalin ja lopulta MM-kultaa 1991

Kuvassa painonnostajia 70-luvulta. Karlsson Henry, Koivula Pekka, Lesell Kaarlo, Salminen Heikki, Asikainen Tapio, Tamminen Olavi, Peltoniemi Paavo, Sjรถblom Pentti, Peltoniemi Jouni, Ruostejoki Kari, Aaltonen Jari

Neuvostoliiton painonnoston olympiajoukkue kävi vierailulla 1970-luvulla.

Joukkueessa kolme olympiavoittajaa, mm silloinen maailman vahvin mies Sultan Bai Rahmanow

Antti Örn SM-kultaa ja hopeaa PM- hopeaa EM-hopeaa MM-kultaa

NYRKKEILY Sven Öhling TUL:n mestaruus, EM-kisaedustus, Suomi-Ranska maaottelu Jorma Saukoniemi TUL:n mestaruus, pronssia, SM-pronssia Jouko Saukoniemi TUL:n nuorten mestaruus, pronssi, SM-nuoret Nuorten maaotteluedustus Suomi-Ruotsi Pekka Viippo TUL:n nuorten mestaruus A-pojissa 1977 nyrkkeilijät erosivat Alusta ja perustivat oman seuran Forssan nyrkkeilijät

JÄÄKIEKKO TUL:n mestaruuskisoista: Kultaa miehet 1970 ja F-juniorit 1977 Hopeaa D-juniorit 1980 ja B-juniorit 1981 Pronssia A- ja B-juniorit 1976, D- ja F-juniorit 1979 ja F-juniorit 1980 ja 1981

JUDOJAOSTO perustettiin 1980 Paras judoka oli Eija Ahteenmaa, TUL:n mestaruudet 1983 ja 1984 sekä SMhopeaa 1984

Toimisto muuttaa ”Maito 1:een”

NAISJAOSTO osallistui ahkerasti joukkotapahtumiin Varkauden talvipäivillä tyttöjen joukkue saavutti kunniakirjan Merimiestanssilla 1976 valioryhmä pääsi mukaan valtakunnalliselle nuorisomatkalle Neuvostoliittoon Forssan delegaation mukana ohjelmaa esittävänä ryhmänä Koripalloon perustettiin oma naisjaosto ja seuran naisjaoston toiminta perinteisten toimintojen kuten kahvitusten järjestämisen osalta hiipui 1980 perustettiin tyttö- ja naisvoimistelujaosto 1984 TUL:n kesäkisoihin Tampereelle osallistui 200 alkulaista 1989 IX Liittojuhliin seurastamme 180 osallistujaa. Joukko-ohjelmiin osallistui 45 naista ja tyttöä. Mukana mm silloin 81-vuotias Taimi Kataja, joka mainittu jo aikaisemmin v. 1927 naisten ohjaajana Tämän jakson merkittävimpiä saavutuksia oli TUL:n Kultaisen Kiekon myöntäminen Forssan Alulle 1984. Ansioksi katsottiin merkittävä nuorisotyö palloilulajien parissa. Seuran toiminnassa tällöin 5 palloilulajia.

JALKAPALLOSSA TUL:n mestaruuskisoissa hopeaa 1976 D-juniorit voittivat TUL-mestaruuden 1985 Jaosto käynnisti myös tyttöjen ja naisten harjoitustoiminnan Panostus junioritoimintaan, piirinsarjoihin osallistuttiin 1991 jopa yhdeksällä joukkueella

LENTOPALLOSSA Käynnistettiin junioritoiminta 1979 Perustettiin naistenjoukkue Miehillä jopa kolme joukkuetta 1982

KORIPALLO Miesten joukkueeseen hankittiin ensimmäinen ulkomaalainen vahvistus 1976, 211 cm pitkä amerikkalainen Scott Raider Joukkue teki matkan Tsekkeihin 1980 ja samalla teki pelaajavalmentajasopimuksen maan maajoukkueen keskushyökkääjän Jiri Zidekin kanssa I-joukkue nousi I-divisioonaan 1981, TUL:n mestaruus 1983 1988 miesten edustusjoukkue teki pelimatkan Yhdysvaltoihin, jossa pelasi 7 ottelua Juniorijoukkueet menestyivät hyvin 1977 mukaan tulivat tytöt Ensimmäisen SM-kultamitalin saavuttivat minitytöt 1980, valmentajanaan Markku Lujasmaa. Kultaa vielä 1983 ja hopeaa 1982 A-tytöille SM-kultaa 1985 Mini pojille SM-pronssia 1986 ja B-pojille SM-kultaa 1991 Naiset nousivat mestaruussarjaan 1984 Aikakauden huipentuma oli Suomen mestaruus 1989, valmentajana Tommi Koskinen, hopeaa 1991 ja 1992

Koripallojoukkue 80-luvulla Tshekkoslovakian matkalla

Puheenjohtajina Onni Kossila

- 1973

Jorma Raunio 1973-1974 Pentti Järvinen 1974-1975 Toivo Kankare

1976--

1993 – 2002 Joukkotapahtumista otettiin vielä runsaslukuisesti osaa TUL-Turku tapahtumaan 1994 Seuralta vaati suuren ponnistuksen TUL:n Etelä-Suomen piirijuhlan Liikuntakarnevaalien järjestämisen päävastuu 1996 Tapahtumassa oli kaiken kaikkiaan noin 4000 osallistujaa Bingo lopetettiin kannattamattomana -95, mutta aloitettiin taas uusin innoin vuosituhannen vaihteessa Merkittävää oli, että seura sai jo toisen TUL:n Kultaisen Kiekon 1997 viidennen perättäisen naisten koripallokultamitalin vuoksi

Lajien esittely seuran 80-vuotisjuhlassa Juhlapuhujana jo toista kertaa TUL:n puheenjohtaja Matti Ahde

L

Liikuntakarnevaaleissa Kilpailuja ja turnauksia järjestettiin yleisurheilussa, jalkapallossa, koripallossa, pesäpallossa, lentopallossa, petanqissa, salibandyssä ja

nyrkkeilyssä

Lisäksi oli ongintakilpailu, lasten temppurata , uinnin vesiralli ja voimistelua. Ohjelmaan kuului myös mittava Veteraanitapahtuma Leimukalliolla ja Lete-leiri Ruostejärvellä

Tämä vuosikymmen oli voimakasta erikoisseurojen perustamisen aikaa Paini otettiin jälleen seuran ohjelmaan 1993, paikkakunnalle muutti innokas painin ystävä Timo Viirimaa Pohjanmaalta.

Laji sai suuren suosion poikien keskuudessa.

Pojat osallistuivat myös TUL:n mestaruuskilpailuihin Valmentaja joutui kuitenkin muuttamaan pois paikkakunnalta ja laji hiipui muutamassa vuodessa Uusina lajeina seurassa käväisivät myös karate ja uinti, mutta melko pian perustivat omat erikoisseuransa Judo ja painonnosto poistuvat myös tänä jaksona seuran lajivalikoimasta Jääkiekon junioritoiminta jatkui vielä muutaman joukkueen voimin vuoteen 1997 saakka, jolloin sen järjestämisestä luovuttiin.

Jalkapallossa toiminta oli vilkasta ja harrastajia runsaasti.

Jalkapalloilijat päättivät kuitenkin irtautua seurasta 1997 ja liittyä uuteen paikkakunnalle perustettuun lajiseuraan

Painiharjoitukset Vesihelmen Budosalissa

Lentopallossa naisten ja miesten joukkueet pelasivat vuoteen 1997 saakka, tämän jälkeen vain miesten joukkue osallistui lentopalloliiton IV sarjaan ja 40-vuotiaitten SM-sarjaan Pesäpallossa naiset ja miehet putosivat piirinsarjoihin ja miesten joukkueen osalta toiminta loppui. Naiset pelasivat viimeiset vuodet Hämeen aluesarjassa Pesäpallokouluja järjestettiin kesäisin ja ne saavuttivat suuren suosion.

Joka vuosi osallistujia n. 60 Yleisurheilussa järjestettiin kesäisin urheilukouluja ja kilpailuista Akin muistoheitot ja Kaikulan kierros 90-luvun puoliväliin asti. Näiden järjestämisestä jouduttiin luopumaan aktiivisten toimijoiden puuttumisen vuoksi Moukarinheitossa menestys kuitenkin edelleen jatkui. Nuori Ville Laaksonen saavutti TUL:n mestaruuksia 11-vuotiaasta asti, SMkilpailuja vastaavien Vetoapukisojen voittoja ja Suomen mestaruuden 1999 Veteraanit Örn ja Lesell menestyivät erinomaisesti SM-, PM- ja EMtasolla. Lisäksi veteraaneista Simo Ekholm saavutti Suomen mestaruuden 1997 ja 2002

Voimistelussa tämä ajanjakso oli taas puolestaan toiminnan lisääntymisen aikaa Yhdeksi ohjaajaksi saatiin telinevoimisteluohjaaja ja perustettiin temppuvoimisteluryhmä. Näin saatiin pitkästä aikaa mukaan myös satujumppaikäisistä vanhempiakin poikia Vuosikymmenien tauon jälkeen järjestettiin voimistelunäytös seuran 85vuotistaipaleen kunniaksi 1998 Teatteritalo oli täynnä yleisöä ja näytös onnistui myös ohjelman puolesta erinomaisesti Näytös järjestettiin myös seuraavana vuonna Voimistelijat osallistuivat edelleen innokkaasti X Liittojuhlien kenttävoimistelunäytökseen, kolmeen eri ohjelmaan

Ohjelman esittäjät raskaan ja helteisen urakan jälkeen X liittojuhlissa

Koripallossa menestys jatkui Suuri uurastus sai palkinnon, kun miehet onnistuivat nousemaan mestaruussarjaan kauden 1993 päätteeksi II-joukkue nousi I-divisioonaan saman vuonna Joukkue pelasi kolme kautta mestaruussarjassa, mutta 1997 putosivat Tämän jälkeen vaihtelevasti I- ja II divisioonassa Naisten mestaruusputki vaan jatkui, mestaruuksia vuoteen 1999 saakka, 7 perättäistä Suomen mestaruutta Vuosi 1994 nosti Forssan koripallon Suomen kartalle.

Pikkukaupungistamme pelasi neljä joukkuetta SM-sarjassa ja vielä kärkisijoilla Kauden 1993-1994 saavutukset olivat Forssan Alun koripallohistorian upeimmat: Naisille Suomen mestaruus ja Suomen Cup:n voitto, miehille sarjan 4. sija ja alle 22 v. pojille Suomen mestaruus

Miesten joukkue mestaruussarjaan noustessa TUL:n mestaruus miehille 1994 ja 1995 A-pojille SM-hopeaa 1993 Alle 22v pojille Suomen mestaruus 1994

Naiset

SM-kultaa

-89, -93, -94, -95, -96, - 97, -98, -99

SM-hopeaa -91, -92

SM-pronssia -02

Puheenjohtajia Toivo Kankare 1976 – 1996 Kari Suontausta 1997 – 2000 ( 1/ 2000 asti) Anitta Vainio

2001 --

2003-2012 Seuran 90-vuotisjuhlaa vietettiin Forssan työväentalossa. Juhlassa runsaasti osanottajia. Juhlapuhujana TUL:n puheenjohtaja Kalevi Olin.

Miltei vanhojen aikojen osallistujamääriin yllettiin pikkujoulujuhlassa 2005. Juhlaa vietettiin Urheilutalo Feeniksissä ja paikalla oli n 300 juhlijaa.

Bingoa pyöritettiin neljässä eri paikassa kaupungilla ennen kuin se palasi juurilleen seuran toimiston taakse vanhaan meijerirakennukseen syksyllä 2005. Bingotoiminnan kannattamiseksi kokeiltiin kaikkea mahdollista, mutta lopulta sen pyörittäminen piti lopettaa vuoden 2010 lopussa. Myös seuran varainhankintana vuosikymmeniä toiminut veikkaustoiminta piti kannattamattomana lopettaa vuoden 2011 alkupuolella.

90 v. – juhlassa palkittuja

Vauhdikasta menoa 90 v. –juhlassa

Alku sai uuden lajin seuraansa v. 2002, kun salibandyjaosto aloitti toimintansa yhden joukkueen voimin Kuluva kausi 2012-2013 on salibandyn 11. kausi salibandyliiton alaisissa sarjoissa Viisi ensim. kautta joukkue pelasi 5. divisioonassa, tämän jälkeen vaihdellen 4. ja 3. divisioonien välillä Kaiken kaikkiaan Alun joukkueelle on kertynyt olemassaolonsa aikana 194 sarjapeliä Näiden kausien aikana on 73 eri pelaajaa pukenut yllensä Alun paidan

Salibandyjoukkue kaudelta 2008-2009

Veteraaniurheilussa Antti Örn on jatkanut menestyksekästä uraansa Hän on saavuttanut miltei joka vuosi omassa sarjassaan Suomen mestaruuden sekä moukarin että painonheitossa lisäksi EM-hopeaa 2004 ja 2008 sekä PM- kisoissa mestaruuden 2010 ja maailmanmestaruuden 2012 Alun veteraaniurheilijoista myös Simo Ekholm on menestynyt Suomen mestaruus moukarissa omassa sarjassaan 2005,2006 ja 2007 Muutamana vuonna järjestettiin piirikunnalliset moukarikisat, näihin osallistujia ihan kiitettävästi Pesäpallokoulun järjestämistä pitkästä aikaa kokeiltiin v. 2008 Innokkaita osallistujia oli runsaasti

Voimistelussa ryhmiä on toiminut kausittain vaihtelevasti.

Osallistuttiin TUL:n 85 v -juhlaan Ouluun nuorten kenttäohjelmaan 11 voimistelijan ryhmällä.

Monien vuosien jälkeen kokeiltiin myös kilpailuihin osallistumista. Yksi ryhmä osallistui TUL:n taidetapahtuman yhteydessä järjestettyihin avoimiin ryhmätanssi- kilpailuihin. Ryhmä sijoittui alle 14v sarjassa viidenneksi.

XI Liittojuhliin Tampereelle seurasta osallistui ryhmiä neljään eri kenttäohjelmaan. Mukaan saatiin pitkästä aikaan myös miehiä.

Viisi alkulaista miestä osallistui Konttorinpojat - ohjelmaan.

Jumpparyhmä Oulussa 2004

Konttorinpojat: J.Tamminen, A.Vuorinen, P. Jokinen, T.Kankare ja näkymättömissä J. Tulander

Tampereella kenttäesityksiin osallistuneita alkulaisia 2009 ”Tulander ja Kankare karanneet jonnekin”

Koripallossa Junioritoiminnassa tyttöjoukkueita on ollut vaihtelevasti mikroikäisistä A-tyttöihin.

Naisten II-joukkue on pelannut tämän ajanjakson alkukauden II divisioonassa ja sen jälkeen III-divisioonassa kauteen 2010-2011 saakka.

Naisten edustusjoukkue tekee koripallon historiaa pelaamalla 29. perättäistä kauttaan mestaruussarjassa.

Suurimmat menestykset olleet Suomen Cup-hopeaa kaudella 20102011 sekä sarjan IV sija kauden 2011-2012 päätteeksi Puheenjohtajia Anitta Vainio 2001-2011 Eino Järvinen 2012 --

Naisten joukkue kaudelta 2012-2013 Valmentajat Jari Marjamäki ja Rami Salonen

THE END Koonnut ……. Anitta Vainio Musiikki Taistojen tiellä

Arja Saijonmaa

Sillanpään marssilaulu

Viipurin lauluveikot

Bella Ciao Laulajia ja musiikintekijöitä Forssan seudulta Kappeeraiteinen

Mika ja Turkka Mali

Yhtiön laulu

Mika ja Turkka Mali

Evakkoreki

Erkki Liikanen

Minttu ja Ville La Dolce Vita

Jonna Tervomaa Anneli Saaristo, san Turkka Mali

Päästä yli Forssa on my mind

Jonna Tervomaa Hipp`n Atte