Ruutiset 1/2025

Page 1


Louhintaa ratakatkojen keskellä

Tuloksia vetyperoksidiemulsion kenttäkokeista

Louhintakorneri: Tuotetietoa ja turvallisuutta

3 Pääkirjoitus

4 Esittelyssä Espoon kaupunkirata

8 Louhintakorneri

Mikropalloherkistetty Kemix A MP käyttöön yhä useammilla työmailla

Päivän lukuarvo: Fordyn vs. Kemix A vesireiässä

Turvallisuus ensisijalla: Turvatolppa

Vuoden panostaja valitaan jälleen

12 Suomen palveluverkosto täydentyi

Niinikosken kappaletavara- ja Kemiitti-asemalla

13 Esittelyssä: J-P Laitinen

14 Työergonomiaa parantavat exoskeletonit käyttöön panostuskentillä

16 Ecokorneri

Tuloksia vetyperoksidiemulsion kenttäkokeista

FORCIT Group kehittää kestävyysraportointiaan etukenossa

20 Forcit Consulting Consultingin kuulumisia

22 Pentti Sainio (1943–2025) in Memoriam

24 Ilmoitusasiat

26 Kurssit

toimitus: Forcitintie 37 10900 Hanko

Puh. 0207 440 400

Faksi: 0207 440 225

Vastaava julkaisija: Joakim Westerlund

Toimituspäällikkö: Oy Forcit Ab / Mari Halonen mari.halonen@forcit.fi / +358 40 8690 417

Agency: BMAB Creative

Taitto: Days Agency Oy

Painopaikka: Newprint Oy

ISSN 1796-0193 (painettu)

ISSN 2737-1794 (verkkojulkaisu)

Kansikuva: Mari Halonen

OY FORCIT AB PL 19, 10901 Hanko www.forcit.fi

Arvoisa Ruutisten lukija,

Ikuiset muutoksen tuulet puhaltavat, kun Amerikassa uusvanha presidentti on tarttunut valtikkaan ja viittonut sillä suuntaan, jos toiseenkin. Toivotaan, etteivät maailman kirjat mene enää enemmän sekaisin, sillä Suomen taloudelle soisi tasaisemmat lähivuodet ilman uutta keinotekoista lamaa. Vanhoina hyvinä aikoina lama-ajat koituivat infrapuolen eduksi, kun valtio ja fiksut kunnat rakensivat infraa lainarahalla, sillä se oli halpaa ja elvyttävä vaikutus oli ilmeinen. Nyt on tilanne toinen ja rahat vähissä. Onneksi hallitus on puoliväliriihessään kallistunut kannalle, jossa työn verotusta kevennetään. Tämä toivottavasti lisää kotimaista kulutusta, ja sitä kautta saamme hieman ”puita uuniin” talouskasvun aikaansaamiseksi.

Valitettavasti samaisessa riihessä leivottiin myös päätöksiä, joista kaivosteollisuuden edustajat eivät olleet kovin mielissään – päinvastoin. Toivokaamme, että kaivostuotteiden hinnat pysyvät korkealla tasolla, jotta kaivosyhtiömme selviytyvät kohonneista kustannuksista. Nyt kun ruuvia on kaivosteollisuudessa kiristetty jo muutamaan otteeseen, täytyy vain toivoa, että kaivosyhtiöiden usko Suomen ”vakaaseen” teollisuuden toimintaympäristöön säilyy ja uusia investointeja ei muutosten pelossa ohjaudu muualle. Toisaalta EU:n tekemien kunnianhimoisten linjausten Euroopan alueen kaivostuotannon lisäämiseksi pitäisi johtaa siihen, että kaivosten avaaminen helpottuisi. Odotamme näitä toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia innolla.

Minne katosi vihreä siirtymä? Tämä kysymys on noussut jopa konferenssien pääaiheeksi. Muutama vuosi sitten vihreää siirtymää pidettiin megatrendinä, ja se oli kaikkien agendoilla, alkupäässä. Nyt se on loppupäässä, ja innolla asetettuja tavoitteita esimerkiksi nollapäästöisyyden suhteen siirretään tuonnemmaksi. Teknologia ei ole vielä valmis kaikkein tiukimpiin tavoitteisiin, ja nyt ajateltuna ne tuntuvatkin lähes mahdottomilta.

Me FORCITilla innostuimme muiden tavoin vihreästä siirtymästä ja lanseerasimme uusia tuotteita, vihreämpiä kuljetuksia sekä ohjelmistoja päästöjen laskemiseen ja niiden hallinnointiin. Ovatko nämä uutuudet nousseet hittituotteiksi? Valitettavasti eivät. Toivoa ei kuitenkaan ole vielä menetetty ja ajan kuluessa tilanne muuttunee. Tarjoamamme tuotteet ovat

hyviä, joten uskomme kysynnän seuraavan perässä. Meidän on joka tapauksessa toimittava, jotta toimintamme muuttuu kestävämmäksi. Ilman aktiivista työtä kestävyyden parantamiseksi ilmaston tilanne ei tästä parane ja muovit meristä vähene. Tehkäämme ainakin itse asioiden eteen jotain. Pääraaka-aineemme ammoniakin hinta nousi vuoden 2024 aikana korkeammalle kuin sen olisi pitänyt nousta, kaiken järjen ja kaikkien analyytikkojen mukaan. Nyt puolestaan monen erikoisen tekijän yhteisvaikutuksesta ammoniakin hinta on laskusuunnassa, ja se helpottaa meidän kaikkien tilannetta alentuvina kustannuksina ja halvempina räjähdysaineiden hintoina. Jos Ukrainaan saataisiin vielä pysyvä rauha aikaiseksi, niin olisi mahdollista, että raaka-aineidemme hinnat vakiintuisivat jollekin tasolle. Meidän kaikkien toimintamme olisi helpompaa, jos hintatasot olisivat paremmin ennustettavissa ja muutokset pienempiä.

Taas kerran: lukekaa lehti innolla kannesta kanteen ja antakaa meille palautetta. Messuilla tavataan, Maxpossa ja FEMissä ja WTC:ssä – ja vaikka missä.

Toivotan kaikille Ruutisten lukijoille oikein rauhallista kesää ja kireitä siimoja!

Tommi Halonen COO, FORCIT Group

Louhintaa ratakatkojen keskellä:

ESITTELYSSÄ ESPOON KAUPUNKIRATA

Teksti: Lari Laine ja Mari Halonen Kuvat: Väylävirasto

Espoon kaupunkirata on Espoon, Kauniaisten ja Väyläviraston yhteinen hanke, jossa rakennetaan uusi raidepari Leppävaarasta Kauklahteen. Espoon kaupunkiratahanke on osa Helsingin ja Turun nopeaa raideyhteyttä.

Kaupunkirata on osa pääkaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmää, ja se parantaa Turun suunnan kaukoliikenteen sekä Karjaan, Kirkkonummen ja Espoon lähiliikenteen täsmällisyyttä ja sujuvuutta. Kaupunkiradan toteuttaminen edistää merkittävästi Espoon viiden kaupunkikeskuksen kestävää kehittämistä ja on tärkeä etappi matkalla kohti päästötöntä liikkumista.

Kaupunkiradan hanke käynnistyi keväällä 2021 suunnittelun merkeissä. Väyläviraston vetämän hankkeen on tarkoitus valmistua vuonna 2029. Kokonaiskustannus on noin 350 miljoonaa euroa, joka jakautuu valtion sekä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien kesken. Rahoitusta on saatu EU:lta CEF-tuen muodossa.

Rakentaminen on alkanut talvella 2023/2024, ja se jakaantuu useaan pienempään urakkaan, joista suurimmat ovat alueurakat 1–4 sekä louhintaurakka. Alueurakka 4 ei ole vielä alkanut, eikä sen tekijää ole valittu.

LOUHINTAURAKAN PÄÄURAKOITSIJAKSI YIT INFRA JA

AVOLOUHINTAURAKAN TOTEUTTAJAKSI LOUHINTAHIEKKA

Louhintaurakan pääurakoitsijana toimii YIT Infra. Espoon kaupunkiradan louhintaurakka on pohja- ja alusrakenneurakka, jonka päätyölaji on avolouhinta. Tämän lisäksi tehdään muun muassa tunnelilouhintaa, porapaaluseiniä, betonisia tukimuureja ja radan alusrakenteita, sekä erilaisia perustusrakenteita. Tunneli- ja avolouhintaa yhteensä urakassa on noin 150 000 m3ktr. Tässä jutussa keskitymme urakan avolouhintaosuuteen, josta haastattelun aikaan on louhittu kaksi kolmasosaa. Avolouhintaurakkaan sisältyy myös maankaivuuta 60 000 kuutiota. Avolouhintaurakan odotetaan valmistuvan syksyllä 2026.

Avolouhintaurakan toteuttajaksi valittiin Louhintahiekka. Louhintahiekka on perustettu 1974, ja se tarjoaa laajat infraja betonirakentamisen palvelut sekä kiertotalouden ratkaisut. Erityisosaamisena mainittakoon monimutkaiset ja teknisesti vaativat rakennuskohteet. Louhintahiekka työllistää suoraan

noin 90 henkeä ja pitkäaikaisten aliurakoitsijoiden kautta noin 150 henkeä. Liikevaihto on yli 85 miljoonaa euroa. Louhintahiekalta urakkaa esittelemään saimme räjäytystyönjohtaja Petri Salosen

HAASTAVA LOUHINTAKOHDE VAATII HUOLELLISTA SUUNNITTELUA

Louhintakohde on useammastakin syystä erityinen ja haastava, ja se vaatinut sekä suunnittelu- että toteutusvaiheessa vankkaa asiantuntemusta.

Omat kommervenkkinsa työhön tuo vanhan radan läheisyys. Teknisesti louhinta on päätetty toteuttaa siten, että kalliosta on jätetty väliaikainen suojavalli vanhan radan turvaamiseksi. Näin louhintaurakan työvaiheet on voitu toteuttaa suojavallin toisella puolella häiriöttä. Toki louhinta on vaatinut räjäytysikkunoiden noudattamista turvallisuuden takaamiseksi, eli junaliikenne on katkaistu räjäytysten ajaksi 10–12 minuutin ajaksi. Kiskopyörillä varustettu kaivuri on myös aina työmaalla valmiina siivoustöihin, mikäli radalle on päätynyt irtokiviä. Erityisesti vanhasta kallioseinämästä onkin eri työvaiheiden vaikutuksesta pudonnut irtokiviä. Tämä johti jopa siihen, että alkuperäinen suunnitelma jouduttiin uudelleenarvioimaan, ja muun muassa

Louhintakohde on useammastakin syystä erityinen ja haastava, ja se vaatinut sekä suunnitteluettä toteutusvaiheessa vankkaa asiantuntemusta.

suojavallin kokoa kasvatettiin, jotta vaikutukset vanhaan kallioseinämään saataisiin minimoitua.

Tärinöiden suhteen louhintaurakan suurin haaste on vanha rautatietunneli. Tärinöiden johtuvuus kalliossa on ollut yllättävän tehokasta, jolloin momentaaninen räjähdysainemäärä on jouduttu pitämään pienenä.

Maasto on topografialtaan haastava, ja siksi työmaatiet ovat kapeita. Työkohde on yleisestikin ottaen ahdas, minkä vuoksi töiden vaiheistuksessa on jouduttu huomioimaan myös eri laitteiden ja koneiden logistiikka.

Kaikista urakan edetessä ilmaantuneista haasteista on kuitenkin selviydytty, ja kiitoksen saavat tästä erityisesti kenttätyöntekijät, joilta on tullut paljon hyviä ratkaisuehdotuksia urakan aikana. Yhteistyö louhintatyömaan ympäristön - ihmisten ja muiden toimintojen – kanssa on myös sujunut hyvin.

TEKNINEN TOTEUTUS

Urakka toteutetaan kerroslouhintana 5–7 metrin pengerkorkeuksin. Kohteessa on sallittua käyttää halkaisijaltaan enintään 50 millimetrin patrunoituja räjähdysaineita. Pohjapanoksena on käytetty Fordynia ja varsipanoksina Kemix A -patruunoita ja -putkipanoksia. Kaikkein haastavimmat paikat timanttisahataan.

Tiimissä kaikki panostajat ovat pätevyydeltään ylipanostajia ja räjäytystyönvastuuhenkilöitä. Lisäksi Petri Salonen toimii itse räjäytystyönjohtajana ja hoitaa louhinnan suunnittelun. Työsuunnittelussa on näin kiinnitetty huomiota siihen, että panostajilla on riittävästi aikaa itse panostustyöhön. Näin myös varmistetaan, että räjäytystyön suunnitelmat kulkevat kahden pätevän henkilön kautta.

TIUKKA AIKATAULU

Louhintatöiden alkaessa vuonna 2024 piti ensimmäiset 50 000 kuutiota saada ripeästi irti, jotta työmaan tarpeisiin saatiin murskattuja kiviaineksia. Myös alun jälkeen aikataulutus on ollut tiukka, sillä ratakatkot määrittävät urakan työvaiheita: rata on kiinni kevään ajan yksittäisiä sunnuntaita esimerkiksi suojauksien ja käytössä olevan radan läheisyydessä tapahtuvien kaivuutöiden mahdollistamiseksi. Pidempi ratakatko alkaa juhannuksesta ja kestää viisi viikkoa. Tänä aikana vanha eteläinen junarata sähköistyksineen ja turvalaitteineen puretaan ja suojavallin kallio louhitaan pois. Lopuksi vanha rata asennetaan takaisin sijoilleen. Käytännössä heinäkuussa on aikaa 21 päivää, joiden aikana vanhan junaradan liikenne ei rajoita työtä.

Lisätietoja kaupunkiradasta ja sen etenemisestä voit lukea Väyläviraston sivuilta: vayla.fi/espoonkaupunkirata y

KUKA PETRI SALONEN?

ß Louhintahiekan työmaapäällikkö

ß Koulutukseltaan yhdyskuntatekniikan rakennusmestari

ß Työskennellyt louhinnan parissa 40 vuotta

ß Työnjohtotehtävissä vuodesta 1992

ß ”Viihdyn parhaiten työmaalla.”

LOUHINTAKORNERI

Mikropalloherkistetty Kemix A MP käyttöön yhä useammilla työmailla

Viime vuosina tehtyjen kenttätutkimusten ja esiin tulleiden asiakastarpeiden seurauksena olemme tuoneet markkinoille mikropalloherkistettyjä Kemix A -patruunoita uusissa dimensioissa.

Viimeisimpänä valikoimaamme ovat täydentäneet Kemix A 60 MP ja Kemix A 70 MP. Nyt Kemix A onkin saatavilla mikropalloherkistettynä kaikissa dimensioissa.

Kemix A MP -tuotteen paineensieto ja tasalaatuisuus ovat parempia kuin vastaavalla kaasuttamalla herkistetyllä tuotteella. Mikropallotuotteen menekin kasvun ja positiivisen asiakaspalautteen ansiosta olemmekin päättäneet siirtyä varastotuotteiden osalta mikropalloherkistettyyn Kemix A -patruunaan. Tämä tapahtuu vuosien 2025 ja 2026 aikana. Kaasutettua tuotetta saa edelleen tehdastilaustuotteena. Siirtymällä pääosin mikropalloherkistetyn tuotteen valmistukseen saamme myös pienennettyä tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Tämä johtuu siitä, että mikropallotuotteen tiheys on helpommin säädettävissä. Kemix A MP -tuotteella voidaan korvata vastaava kaasutettu Kemix A -patruuna kaikissa räjäytystöissä.

Vuoden 2025 aikana tulemme testaamaan myös uusittua ulkoasua Kemix A MP -patruunoiden osalta. Asiakaspalautteina on tullut useita toiveita värikkäämmästä patruunasta, joka erottuu lumisesta maastosta selkeämmin. Lisätietoja antavat tarvittaessa FORCITin myynti ja tekninen palvelu. y

OMINAISUUS KEMIX A MP (varastotuote)

KEMIX A (tehdastilaustuote)

Tiheys 1,15–1,20 kg/dm3 1,15–1,20 kg/dm3

Räjähdysnopeus (VOD)1) 4600–5600 m/s 4600–5600 m/s

Räjähdysvälitys Ø32 mm 2 cm Ø36 mm … Ø70 mm ≥ 4 cm Ø50 mm … Ø70 mm ≥ 4 cm

Detonaatioenergia2) 3,7 MJ/kg 3,7 MJ/kg

Hydrostaattisen paineen kesto(3 0,80 MPa 0,25 MPa

1) VOD vaihtelee käyttöolosuhteiden mukaan. Tähän vaikuttaa muun muassa räjähdysaineen tiheys, porareiän halkaisija ja sulkeuma.

2) Explo5, teoreettinen (NTP)

3) Vastaa 25 m ja 80 m syvyyttä puhtaassa vedessä.

Päivän lukuarvo: FORDYN VS. KEMIX A vesireiässä

Yleisesti tiedetty fakta on, että emulsioräjähdeainepatruunat, kuten Kemix A, vajoavat vesireiässä hitaammin kuin vaikkapa Fordyn-dynamiitti. Asialle on yksinkertainen selitys: Kemixin tiheys on pienempi kuin Fordynillä (1,15–1,20 vs. 1,45–1,55 kg/m3). Halusimme tuotekehitysporukan kanssa tutkia, mitä tämä tarkoittaa käytännössä. Rakensimme tutkimusta varten erittäin monimutkaisen koejärjestelyn, joka koostui Ø110 mm viemäriputkesta ja sekundaattorista sekä vedestä. PVC-putki täytettiin vedellä ja sen jälkeen mitattiin kuinka kauan räjähdysainepatruunalla kesti vajota ”porareikäsimulaattorin” pohjalle. Mittaukset tehtiin Ø50 mm Fordynille ja Kemix A -patruunalle. Räjäytysnallin johdinta simuloitiin jatkojohdolla eli simarilla.

Mittaustulokset olivat odotetun suuntaiset eli Fordyn vajosi nopeammin kuin Kemix:

PATRUUNA VAJOAMISNOPEUS

Fordyn 1,34 m/s

Kemix A 0,96 m/s

Mittaustulosten luotettavuus on noin 5 % suuntaansa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että panostettavassa kentässä, jossa on 1000 m veden varassa olevia porareikämetrejä, Kemixin käyttäjä joutuu käyttämään 5 minuuttia enemmän pohjaamiseen kuin Fordyn-käyttäjä. y

LOUHINTAKORNERI

Turvallisuus ensisijalla: TURVATOLPPA

FORCITin käytössä oleva ja jälleenmyymä turvatolppa on osa henkilösuojainjärjestelmää, joka on suunniteltu suojaamaan henkilöä korkealta putoamiselta, mutta kuitenkin mahdollistamaan sujuva työskentely kenttäolosuhteissa. Tämä putoamissuojainväline on tärkeä osa turvallisuutta erityisesti haastavissa kenttäolosuhteissa.

TURVATOLPAN OMINAISUUDET JA KÄYTTÖ

Turvatolppa on tarkoitettu yhden henkilön putoamissuojauksen kiinnityspisteeksi. Tolppaan saa kiinnittäytyä vain yksi henkilö kerrallaan, eikä tolppien välille saa tehdä Lifelineä (köysi tai vaijeri kahden tolpan välillä).

Putoamissuojaimia käytetään, mikäli kiinteää suojausta (esim. aita / kaide) ei ole, ja silloin kun putoamisvaara on yli 2 metrin korkeudelta tai matalammaltakin, jos putoaminen voi aiheuttaa loukkaantumisriskin. Suojaimia on käytettävä myös työskenneltäessä kahta metriä lähempänä kalliorintauksen reunaa, edellä mainituin edellytyksin.

ASENNUS JA TURVALLISUUS

Turvatolppa asetetaan kentällä porareikään siten, että kiinnityspiste on kohtisuoraan vaara-alueelle. Porareiässä ei saa olla nallia tai pohjapanosta. Kiinnittäytymistä varten tarvitaan henkilökohtaiset tarkastetut putoamissuojausvarusteet, kuten turvavaljaat ja käyttötarkoitukseen sopiva köysi tai kelautuva tarrain.

KOMMENTTEJA KÄYTTÄJÄLTÄ

"Turvatolppa on ollut käytössä useampaan kertaan. Se on kevyt käsitellä, painaen vain 7,2 kg, ja kulkee helposti mukana autossa sille varatussa paikassa. Turvatolpan sijoittaminen kentälle vaatii hieman suunnittelua, jotta köysi ei estä sujuvaa työskentelyä. Muistettava on myös pitää köysi kireällä. Turvatolppa on lisännyt turvallisuutta kentällä ja mahdollistanut valjaiden käytön työskenneltäessä lähellä rintausta tai luiskassa." y

Vuoden Panostaja valitaan jälleen

VUODEN PANOSTAJA VALITAAN jälleen alan toimijoiden jättämien ehdotusten perusteella. Valinnan suorittaa perinteiseen tapaan infraalalla toimivista vaikuttajista koostuva arvovaltainen raati.

Vuoden Panostaja voi olla kunnostautunut monella eri tavalla. Hänellä voi olla erityisen pitkä kokemus räjäytystöistä tai kyky suoriutua erittäin vaativista louhinnoista. Hän voi toimia esimerkiksi alan turvallisuutta, tunnettavuutta tai teknologiaa kehittävästi. Hän voi myös ansaita ehdokkuuden innovatiivisuudellaan tai esimerkillään innostaa muita työntekijöitä.

EHDOTA OMAA SUOSIKKIASI

Voit ehdottaa omaa suosikkiasi joko sähköisellä lomakkeella, jonka löydät verkkosivuiltamme forcitexplosives.fi tai lähettämällä vapaamuotoisen sähköpostin osoitteeseen mari.halonen@forcit.fi.

EHDOTUKSESTA ON KÄYTÄVÄ ILMI AINAKIN

SEURAAVAT ASIAT:

ß Vuoden Panostaja -ehdokkaan nimi,

ß hänen yhteystiedot sekä

ß mahdollisimman perusteellinen selvitys ja kattavat perustelut, miksi juuri hän olisi paras valinta.

Vuoden Panostaja palkitaan Infra Ry:n toimesta Tampereella INFRAn Ammattipäivillä maaliskuussa, joten aikaa ehdotusten jättämiselle on aina perjantaihin 19.12.2025 saakka.

TURVATOLPPA PARANTAMAAN LOUHINTATYÖMAAN

TURVALLISUUTTA

Olemme saaneet valikoimaamme uuden louhintatyömaan turvatolpan turvallisuuden parantamiseksi. Turvatolppa täyttää standardin SS-EN 795:2012 vaatimukset.

Turvatolpan tarkoituksena on suojata henkilöä putoamiselta ja samalla antaa hänelle liikkumavapautta.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä myyntitiimiimme.

Suomen palveluverkosto täydentyi Niinikosken kappaletavara- ja Kemiitti-asemalla

Teksti: Saila Pesonen

Kuva: Mari Halonen

Viime vuoden lopussa Orican kanssa solmitun liiketoimintakaupan myötä FORCITin Suomen palveluverkostoa täydentämään liittyi Orimattilan Niinikoskella sijaitseva asema kalustoineen ja henkilökuntineen.

Niinikosken asema palvelee kattavasti koko Suomessa, keskittyen Etelä-Suomen alueeseen. Uuden aseman saaminen verkostoon tukee ja tuo joustavuutta koko Suomen palveluverkoston toimintaan.

Niinikosken aseman palveluesimies Timo Lepsin mukaan muutos on tapahtunut jouhevasti: ”Tarvittavat tekniset muutokset emulsiopanostusajoneuvoihin on tehty, ja FORCITin kappaletavaratuotteet jo entuudestaan tuttuja.

On mukavaa, että kotimaassa on paljon kollegoja, ja sitä myöten monenlainen tukikin on lähellä. Uutta perehdyttävää tietysti riittää, mutta yleiset toimintaperiaatteet ovat samat ja pohjoismaisen yrityksen työn tekemisen tapaan on helppo solahtaa”.

Orimattilan maalaismaisemissa sijaitsevan aseman kappaletavarapuoli on valmistunut vuonna 2011 ja emulsiontuotantoalue vuonna 2012. Työntekijöitä asemalla on tällä hetkellä kuusi kappalaetta.

Niinikosken aseman toiminta osana FORCITia on lähtenyt pirteästi käyntiin, ja toivotammekin uudet ja vanhat asiakkaat tervetulleiksi Niinikosken aseman palveltavaksi! y

Esittelyssä:

J-P Laitinen OPERATIONS

LEAD, UG & MAINTENANCE

Jukka-Pekka Laitinen – tuttujen kesken J-P, siirtyi FORCITille Orican liiketoimintakaupan myötä ja 3.12.2024 alkaen hänen vastuullaan on ollut Suomen maanalaisen palvelutoiminnan sekä maanalaisen kaluston kunnossapito. ”Uutiset liiketoimintakaupasta otettiin hyvillä mielin vastaan ja lähinnä jännitystä muutoksessa aiheutti se, millaisella työkuvalla hommat jatkuvat FORCITin palveluksessa ja hyvinhän siinäkin kävi”, toteaa J-P.

J-P on valmistunut konetekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta vuonna 2007. Valmistumisensa jälkeen J-P hankki kokemusta maanpäällisestä ja maanalaisesta louhintaurakoinnista Destialta, jossa hän työskentelikin eri rooleissa aina vuoteen 2013 saakka. Oricalla J-P ehti työskennellä lähes kymmenen vuotta Operations Lead -rooleissa vastaten viimeisten vuosien aikana sekä pinta- että maanalaisesta palvelutoiminnasta.

Nyt uudessa tehtävässään Jukka-Pekka ottaa vastuulleen Suomen maanalaisten urakoiden palvelutoiminnat sekä Suomen kunnossapidon. Maanalaiset urakat kattavat kaikki asiakasvetoiset maanalaiset projektit infra- ja kaivospuolella. J-P osallistuu näiden urakoiden läpiviemiseen aina tarjouslaskennasta urakoiden päättymiseen asti yhdessä KAM Johan Lindholmin ja UG-tiimin teknikoiden kanssa.

UG-tiimi vastaa asiakasvetoisten projektien maanalaisten laitteiden kunnossapidosta. Maanpäällisen kunnossapidon operatiivisesta vetämisestä vastaa Valtteri Leinomaa, joka raportoi J-P:lle.

J-P toimii myös liikkuvien valmistuslaitteistojen vastaavana johtajana Niinikoskella sekä maanalaisissa asiakasprojekteissa. J-P:n työ, on kuten arvata saattaa liikkuvaa, mutta virallinen asemapaikka on Niinikoski ja hän raportoi suoraan Janne Lehdolle.

Vapaa-aikansa J-P viettää omien sanojensa mukaan muun muassa frisbeegolfia pelaten sekä liian harvoin kuntosalilla käyden. Muista rakkaista harrastuksista hän mainitsee kalastuksen ja metsästyksen.

”Kiitän jo tässä vaiheessa FORCITia luottamuksesta ja kaikkia kollegoja ja asiakkaita positiivisesta työilmapiiristä ja asenteesta! On ollut mukava tulla mukaan osaksi hienoa yhtiötä, ja ei muuta kun tavataan yhteistyötä asiakaskohteissa!” y

TERVEISIÄ TULEVAISUUDESTA

Työergonomiaa parantavat

EXOSKELETONIT käyttöön panostuskentillä

Teksti: Saila Pesonen

Kuva: Kaj Bergström

FORCITin panostuskohteissa voi pian törmätä futuristiseen näkyyn: panostajaan, jonka työtä avittaa kuin itsestään toimiva ulkoinen tukiranka, exoskeleton. Kyse ei kuitenkaan ole ufojutuista, vaan työergonomian uusimmista tuulista, joiden avulla voidaan välttää kriittistä rasitusta. Kemiitin (ja muiden bulk-räjähdysaineiden) panostaminen on tunnetusti raskasta työtä, joka käy erityisesti niskan, hartioiden ja olkapäiden alueelle. Toistuvat raskaat nostot olkapäälinjan tuntumaan ja yläpuolelle muodostavat työterveysriskin, jonka välttämiseksi on tähän mennessä ollut huonosti tarjolla ratkaisuja.

Exoskeleton keventää työn suorittamista ja säästää niveliä. Exoskeletonit voidaan jakaa voimantuoton lähteen mukaan kahteen ryhmään: aktiivisiin ja passiivisiin. Aktiiviset exoskeletonit toimivat moottoroidusti ja vaativat virtalähteen, kun taas passiivisten exoskeletonien voimantuotto perustuu kuminauhoihin, vaijereihin ja vastavoimaan.

Ennen hankintapäätöstä FORCITilla testattiin erilaisia exoskeleton-malleja kenttäolosuhteissa, ja lopulta päädyttiin valitsemaan Hiltin passiivinen exoskeleton. Testien perusteella passiiviset exoskeleton-mallit ajavat asiansa hyvin, ja ovat myös aktiivisia malleja kevyempiä ja edullisempia.

Vaikka exoskeletonien hankkiminen on kohtalainen kertainvestointi, maksaa apuväline itsensä nopeasti takaisin, jos sen avulla voidaan välttää yksikin sairausloma – puhumattakaan vältettävästä inhimillisestä haitasta ja kärsimyksestä.

FORCITilla exoskeletonit tulevat aluksi olemaan käytössä Kemiitti-panostuksessa, jossa ylävartaloa tukeva exoskeleton alkaa avustaa, kun kättä nostaa ylös hartialinjaa kohti. Exoskeletoneita löytyy jo muutamista Kemiitti-autoista Suomessa, ja niitä tullaan tilaamaan lisää sitä mukaa, kun kokemusta exoskeletonien käytöstä kertyy. Hyvin todennäköistä on, että exoskeletonien käyttö tulee laajenemaan myös FORCITin muihin Kemiitti-toimintamaihin Ruotsiin ja Norjaan.

Tähän mennessä forcitlaisten palaute exoskeletoneista on ollut positiivista. Välineiden käyttöönotto on koettu varsin yksinkertaisena. Päälle puettavien välineiden kohdalla haasteena on aina tietenkin se, että käyttäjät ovat niin eri mallisia ja kokoisia, mutta Hiltin exoskeletonissa on kuitenkin varsin kiitettävästi säätömahdollisuuksia.

Markkinoilta löytyy myös exoskeletoneita, jotka avustavat esimerkiksi selälle tai jaloille raskaissa työtehtävissä. Kenties exoskeletoneita tullaan näkemään tulevaisuudessa räjähdealalla yhä moninaisemmissa tehtävissä, kuten esimerkiksi palvelupuolen työntekijöiden arkea helpottamassa. y

ECOCORNERI

Tuloksia vetyperoksidiemulsion kenttäkokeista

Teksti: Timo Halme

Kuvat: Timo Halme ja Jussi Saavalainen

FORCIT on useamman vuoden ajan tutkinut tiiviisti vetyperoksidiemulsioon pohjautuvan räjäytysaineen mahdollisuuksia louhinnassa. Louhintateknisen suorituskyvyn lisäksi kiinnostus on ollut myös laajasti työturvallisuudessa, sekä tietenkin muissa päästöissä. Nyt kehitystyö on edennyt kenttäkokeisiin.

Kehitystyömme kohteena olevan typettömän vetyperoksidiemulsion, Kemiitti HPE:n, ensimmäinen kenttäkoe tehtiin marraskuun loppupuolella Kemin kaivoksessa. Kokeessa tavoitteina olivat:

1. Arvioida käsittely- ja työturvallisuuden toteutuminen ja toteutettavuus

2. Mitata räjähdyskaasujen koostumus ja verrata tuloksia nykyiseen tuotteeseen

3. Arvioida louhintateknistä suorituskykyä

Kokeeseen oli varattu viisi vierekkäistä tunnelin perää, joista yhteys eteenpäin oli vain yhtä tunnelia pitkin yhteen suuntaan. Näin räjähdyskaasujen koostumuksen analysointi oli mahdollisimman vertailukelpoista räjäytysten välillä. Räjähdyskaasujen mittaamisen suoritti Teknologian tutkimuskeskus VTT mobiililla kaasumittauslaboratoriollaan.

Kaksi tunneliperää räjäytettiin normaalilla Kemiitti 810 -emulsioräjähdysaineella, jotta saimme vertailukohdan tuloksille. Kemiitti HPE:lla räjäytettiin kolme tunneliperää.

TURVALLISUUS EDELLÄ

Useita vuosia kestäneen kehitystyömme myötä olemme oppineet tiedostamaan vetyperoksidin ja siitä valmistetun emulsion käsittely- ja käyttöturvallisuuden kriittiset kohdat. Yleisesti voi todeta, että vetyperoksidi ja siitä valmistettu emulsio ovat käsittelyturvallisuusvaatimuksiltaan aivan toisella tasolla verrattuna ammoniumnitraattiemulsiohin. Vetyperoksidi on hyvin voimakas hapetin ja sen lisäksi se on syövyttävää. Iholle joutuessaan se aiheuttaa välittömästi kemiallisia palovammoja ja silmiin joutuessaan se aiheuttaa puolestaan pysyviä vaurioita.

Vetyperoksidia myös haihtuu panostaessa työkohteen ilmaan ja usein pitoisuudet ylittävät työturvallisuuden rajaarvot, jotka ovat 1ppm per 8 h ajalle ja 2ppm per 15 min ajalle. Panostuksen aikaisissa mittauksissa saimme toistuvasti 1,5 ppm luokkaa olevia pitoisuuksia, kun panostustyötä oli kestänyt n. 30 min.

Nämä riskitekijät tiedostaen olemme päätyneet määrittämään riittäviksi suojavarusteiksi panostustyöhön seuraavat varusteet: soveltuvalla kaasusuodattimella varustetun moottoroidun kokokasvomaskin, kemikaalisuojahaalarin, pitkävartiset kemikaalisuojahanskat ja kumisaappaat niin, että haalarin lahkeet tulevat saappaiden varsien päälle.

RÄJÄHDYSKAASUJEN MITTAUKSISSA EI YLLÄTYKSIÄ

Räjähdyskaasujen koostumusmittaus todensi sen, ettei Kemiitti HPE:n aiheuttamissa räjähdyskaasuissa ole typen oksideja. Lähtökohtaisesti tämä on ollut yksi motiivi vetyperoksidiemulsion kehittämiseen. Häkäpitoisuus Kemiitti HPE:n

Å Panostamisen aikana määritelty suojavarustus on kattava.

Ï Ilman pitoisuuksia mittaava mittari.

aiheuttamissa räjähdyskaasuissa oli jopa korkeampi kuin Kemiitti 810:n kohdalla. Lisäksi huomioitavaa tuloksissa on se, että vaikka Kemiitti HPE:lla maksimipitoisuudet olivat korkeammat, pitoisuus aleni nopeammin kuin vertailutuotteella. Koostumuksen optimoinnilla odotamme saavamme Kemiitti HPE:n aiheuttamien räjähdyskaasujen häkäpitoisuuden jopa alemmaksi kuin vertailutuotteella. Räjäytyskaasuista mitattiin myös vetyperoksidin pitoisuus: maksimilukemiksi saatiin 0,2–0,6ppm 20min sisällä räjäytyksistä ja pitoisuus aleni hyvin nopeasti. Nopean alenemisen voi selittää vetyperoksidin hajoaminen kaasuissa olevien pölyhiukkasten vaikutuksesta. Työturvallisuuden 8 h raja-arvo vetyperoksidille on 1ppm, joten räjähdyskaasuissa oleva vetyperoksidi näin vähäisissä pitoisuuksissa ja nopeasti alenevana ei aiheuta työturvallisuusriskiä.

ECOCORNERI

Kaasupitoisuuskuvaajat. Kuvaajissa AN viittaa Kemiitti 810 -vertailutuotteeseen, HPE viittaa Kemiitti HPE -tuotteeseen. Vaakaakselilla on esitetty aika: 0–120 min räjäytyksestä.

Kyllä lähtee!

LOUHINTATEKNINEN SUORITUSKYKY KOHDILLAAN

Louhintateknisen suorituskyvyn arviointi tapahtui mittaamalla räjähdysnopeuksia porarei’istä sekä toteamalla tunneliperien lastattavuus. Havaitsimme, että Kemiitti HPE on suorituskyvyltään identtinen Kemiitti 810 -tuotteeseen verrattuna. Lastaamisen aikana tarkkailimme työpaikan ilman vetyperoksidipitoisuutta. Kaikissa lastaustilanteissa saimme 0-tuloksen, joten näiden tulosten perusteella voidaan todeta, että vetyperoksidiin liittyvät riskit esiintyvät kemikaalien varastoinnissa, käsittelyssä ja itse panostustyön aikana. Laajamittaista toimintaa ajatellen lisäriskejä työturvallisuudelle tulee esiintymään myös kunnossapitotehtävissä.

YHTEENVETO KENTTÄKOKEISTA

Kenttäkoetta voidaan pitää erittäin onnistuneena. Kenttäkokeita jatketaan erilaisissa panostuskohteissa, jotta riskienhallinnan ja käytettävyyden arvioinnin kattavuutta pystytään laajentamaan. Lisäksi seuraavan kahden vuoden aikana tullaan tutkimaan ympäristövaikutuksia. Vaikka vetyperoksidiemulsioita on lähdetty kehittämään nimenomaan ympäristöystävällisenä typettömänä vaihtoehtona ja vetyperoksidilla on maine ”vihreänä” kemikaalina, on sillä kuitenkin omat varjopuolensa. Yksinkertaisesti ajateltuna vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi – siis vaarattomiksi aineiksi, mutta todellisuus voi olla toisenlainen. Olemme tutkimuksissa havainneet, että vetyperoksidi reagoi hyvin voimakkaasti useiden mineraalien kanssa. On syytä odottaa, että reaktiotuotteissa on mm. metalleja vesiliukoisessa muodossa. Lisäksi vetyperoksidi kykenee muuttamaan metallien hapetusasteita tavalla, jota ei tapahdu ammoniumnitraatin vaikutuksesta. Tuloksena voi siis olla kohonneita metallipitoisuuksia käyttöpaikkojen vesissä ja metalleja voi esiintyä entuudestaan tuntemattomissa kemiallisissa muodoissa.

Itse vetyperoksidista tiedetään, että se aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. Tutkittu fakta myös on, että panostetusta räjähdysaineesta jää kohteesta riippuen 5–20 % louheeseen räjähtämättömänä. Vetyperoksidiemulsiossa rakenne suojaa vetyperoksidia jossain määrin ja mahdollistaa vetyperoksidin kulkeutumisen käyttökohteen ympäristössä oleviin vesiin. Tällaista potentiaalista leviämisskenaariota on syytä tutkia lisää, jotta tiedämme, voiko se aiheuttaa vetyperoksidipäästöjä ympäristöön siinä määrin, että sillä olisi vahingollisia vaikutuksia.

Matka siis jatkuu ja tutkimuksista informoimme lisää taas, kun seuraava askel on saavutettu. y

FORCIT Group kehittää kestävyysraportointiaan etukenossa

Jotkut teistä ovat saattaneet viime aikoina törmätä mystiseen kirjainyhdistelmään CSRD. CSRD muodostuu sanoista Corporate Sustainability Reporting Directive, ja kyseessä on EU-direktiivi, joka tulee selvästi muuttamaan ja yhdenmukaistamaan yritysten kestävyysraportointia EU:ssa.

CSRD-raportointi velvoittaa yritykset jakamaan tietoa siitä, minkälaisia riskejä ja mahdollisuuksia ne näkevät toiminnassaan koskien ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä hyvää hallintotapaa; ja taas toisaalta yritysten tulee kertoa, miten ympäröivä maailma, yhteiskunta ja ilmastonmuutos niihin vaikuttavat.

Raportointivaatimus tulee voimaan asteittain ja sen laajuus on vielä EU:n uudelleenkäsittelyssä, mutta FORCIT Group on lähtenyt kehittämään kestävyysraportointiaan CSRD-vaatimusten mukaiseksi jo ennakkoon. Koska kyseessä on hyvin mittava uudistus, olemme halunneet niin sanotusti harjoitella raportointia ja uusien järjestelmien käyttöä jo etukäteen. Apunamme projektissa ovat olleet ulkopuoliset kumppanimme Tofuture ja Rauta. Työlle on saatu hyvä pohja edellisinä neljänä vuonna julkaisemistamme vapaamuotoisista ”Sustainability in Short” -vastuullisuusraporteista.

Kehitysprojektin tulos, FORCIT Groupin ensimmäinen epävirallinen CSRD-muotoinen kestävyysraportti, julkaistiin toukokuussa. Kattava raportti sisältää tuhdin paketin niin kovaa numeerista dataa kuin myös mielenkiintoisia arkipäivän esimerkkejä siitä, miten vastuullisuustyö näkyy FORCITin toiminnassa läpi linjan. Raportin pääset lukemaan kokonaisuudessaan osoitteesta forcitgroup.com/sustainability. y

TIESITKÖ?

Henkilöstön turvallisuus on osa vastuullista ja kestävää liiketoimintaa. Vuonna 2024 FORCIT Groupissa ei sattunut yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa.

Teksti: Saila Pesonen

FORCIT CONSULTING

CONSULTINGIN KUULUMISIA

Teksti: Sami Salminen

Kuva: Kari Saukkonen

Alkuvuosi on alkanut Consultingin osalta toiveikkaissa tunnelmissa. Markkinoilla näkyy lievää piristymistä, ja usko alan käänteeseen on vahvistumassa.

Infra-puolella työt jatkuvat samalla tasaisella tahdilla kuin edellisinä vuosina, ja isompia projekteja odotellaan yhä käynnistyviksi. Toiveet ovat korkealla sen suhteen, että osa niistä starttaa vielä tämän tai viimeistään ensi vuoden aikana. Varovaisen toiveikkaasti myös talonrakennuspuoli on saanut myötätuulta alleen ja alkaa nostaa päätään muutaman vuoden horrostilan jälkeen.

Asiakaskentältä on kuultu viestiä, että alan vilkkaimman ajan alkaessa työnmäärät näyttävät olevan hieman lisääntymään päin, ja useat tilaajatahot kokevat, että alan pohjakosketus on jo koettu. Tiimimme hiljaisemmalla ajalla toteuttama aktiivinen kontaktointi ja ahkera asiakastapaamisten järjestäminen on herättänyt positiivista huomiota – henkilökohtaisia kohtaamisia on selvästi kaivattu.

Kilpailutilanne on kentällä kova, mutta olemme onnistuneet hienosti saamaan suurempia, pitkäaikaisempiakin projekteja alkuvuoteen. Tarjouspyynnöt ovat muutamaan edellisvuoteen verrattuna kasvussa. Vaikka moni projekti on vielä lähtökuopissa, suunta on selvästi kohti parempaa. Luottamus elpymiseen onkin vahvistunut sekä markkinoiden että oman tekemisen näkökulmasta.

Kaiken kaikkiaan fiilis on positiivinen: yhdessä tekemisemme tuottaa tulosta, ja markkinanäkymät ovat kirkastumassa.

Edetään vahvasti kimpassa kohti kesän sesonkia!

Sami Salminen myyntipäällikkö

Myyntipäällikkö Sami Salminen yhdessä konsernin viestintäjohtajan Mari Halosen kanssa edustamassa asiakastapahtumassa.

FORCIT CONSULTING

Consultingilla on ollut ilo toivottaa tervetulleiksi useita uusia kollegoita alkuvuodesta. Alla muutama henkilöesittely louhinta- ja kaivospuolen vahvistuksistamme.

“Aloitin Forcit Consultingilla työt tammikuun alussa. Ennen Consultingille tuloa työskentelin YIT:llä avolouhintaurakoinnin parissa. Koulutukseltani olen rakennusinsinööri. Opiskelin Tampereen ammattikorkeakoulussa ja valmistuin vuonna 2018. Minulta löytyy myös räjäytystyön vastuuhenkilön ja ylipanostajan pätevyydet. Vapaa-ajastani pyrin käyttämään mahdollisimman paljon sukellusharrastukseen. Kokemusta on vuosien varrella kertynyt monenlaisista avolouhintaurakoista. Työ- ja louhintaurani aloitin Maanrakennus Mattila Oy:ssä, jossa luotiin vankka pohja tuleville opeille käytännön panostustyössä. Panostajakurssin kävin vuonna 2013. Monet YIT:n aikaisista avolouhintaurakoista olivat haastavia kohteita pääkaupunkiseudulla ja toimin niissä räjäytystyönjohtajana. Avolouhintaurakoinnin lisäksi työskentelin monen suuren allianssin ja projektinjohtourakan kehitysvaiheessa louhinta-asiantuntijana muun muassa Keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksessa, Vantaan Energian lämmön kausivarastossa ja HUS Apteekki -hankkeessa.

Työskentelen Forcit Consultingilla louhinta- ja kaivosinsinöörinä. Olen päässyt hyödyntämään avolouhintataustaani ja -osaamistani Forcit Consultingilla tähän mennessä mm. koeräjäytyssuunnitelmien parissa suunnittelemalla koeräjäytyksien toteutusta, valvomalla ja analysoimalla räjäytyksistä saatuja tuloksia. Muutamassa hankkeessa olen päässyt auttamaan asiakkaitamme työmaiden tärinähaasteiden kanssa, jotta työmaat on saatu kunnialla maaliin.

Uusina aluevaltausina minulle FORCITilla on tullut panostajakoulutusten pitäminen. Minulle ensimmäiset uudet vanhemmat panostajat ja ylipanostajat saatiin koulutettua tammi-maaliskuussa. Toisena uutena aluevaltauksena on ollut kaivosmaailma. Olen työskennellyt Huittisten Jokisivun kaivoksessa kaivossuunnittelijana.

Minut tullaan varmasti näkemään Forcit Consultingin panostajakoulutuksissa kouluttajana yhdessä Tuomo Hännisen kanssa, ja kaivosmaailmaan toivottavasti pääsen syventymään lisää nykyisissä ja tulevissa hankkeissa. Toivottavasti asiakkaamme eivät kohtaa tärinähaasteita louhintaurakoissaan, mutta jos sellaisia tulee vastaan, minulta ja kollegoiltani saa apua, miten työmaan tärinähaasteet saadaan kuriin.”

Henri Mattila

Louhinta- ja kaivosinsinööri

JOONAS MÄKELÄ

"Olen Joonas Mäkelä ja aloitin työt FORCIT Consultingilla louhinta- ja kaivosinsinöörinä tammikuussa 2025. Siirryin uusiin tehtäviini Kemin ja Kittilän kaivoksilta, joissa työskentelin urakanvalvonnassa sekä poraus- ja panostussuunnittelussa.

Olen valmistunut kaivostekniikan diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta. Tein diplomityön vuosikymmenen alkupuolella täkkäysratkaisun kehittämisestä Kittilän kaivokselle, jo tuolloin osittain FORCITiinkin linkittyen. Asun nykyisin myös Oulussa yhdessä avopuolisoni ja shetlanninlammaskoiramme kanssa. Vapaa-aikaani vietän useiden urheiluharrastusten parissa ja koiran kanssa retkeillen.

Pidän tiiviistä yhteistyöstä kaivospuolella toimivien lukuisten sidosryhmien kanssa sekä erilaisiin kehityshankkeisiin osallistumisesta. Tavoitteeni on syventää osaamistani räjäytystekniikan, louhintadatan analytiikan ja kestävien panostusratkaisujen parissa.

Autan mielelläni, jos työmaallanne kaivataan apua porausja panostussuunnitteluun, urakkavalvontaan tai tärinähaasteiden hallintaan, niin että louhintatyöt etenevät turvallisesti, kestävästi mutta kuitenkin tehokkaasti." y

Joonas Mäkelä, Louhinta- ja kaivosinsinööri

Henri Mattila (vas.) ja Joonas Mäkelä (oik.).

PENTTI SAINIO (1943–2025) IN MEMORIAM

Teksti: Eero Hurmalainen, Jari Honkanen, Mari Halonen ja Tommi Halonen

RAKKAAT LUKIJAT,

Jos olet panostaja Suomessa tai töissä louhinta-alalla, olet varmasti tullut tutuksi Finnrockin toisena työntekijänä tunnetun panostajakouluttajan, entisen toimitusjohtajan, tekniikan lisensiaatti Pentti Sainion kanssa. Pentti nukkui pois keskuudestamme Espoossa 2.3.2025.

Tämän kirjoituksen myötä kokoonnumme muistelemaan ja kunnioittamaan Pentti “Pena” Sainiota, joka oli meille kaikille enemmän kuin vain alan asiantuntija – hän oli värikäs persoona, jonka läsnäolo teki maailmastamme rikkaamman ja hauskemman. Pena tunnettiin monella lempinimellä ja laajalti louhinta-alan tekijäpiireissä, ja hänen intohimonsa ja asiantuntemuksensa ovat vaikuttaneet moniin meistä.

Lukumäärällisesti Pena piti uransa aikana ylivoimaisesti eniten panostajakursseja kaikista panostajakouluttajista - jopa yli 200 kurssia. Pena koulutti ja kuulusteli suuren osan Suomen aktiivipanostajista, ison osan ei-aktiivisista panostajista sekä kaiken kukkuraksi räjäyttäjät, jotka ovat osallistuneet Suomen retkikuntiin Etelänavan jäätikköalueiden tutkimiseksi (Etelänavalla tukikohtia perustettaessa joudutaan usein räjäyttämään jäätä tilapäisten asumusten perustusten alta). Hänen aito asiantuntemuksensa, taito kertoa tarinoita (myös louhintaan liittyviä) ja kyky kuulustella ovat olleet keskeisiä tekijöitä Finnrockin koulutusliiketoiminnan historiassa.

Vaikka Pena ei ollut varsinaisesti mikään aktiivi järjestötoiminnassa, hänen panoksensa oli silti merkittävä esimerkiksi INFRA ry:n edeltäjän, SML:n, parissa. INFRA ry:n Pentti Sainio.

tapahtumissa hän jakoi auliisti asiantuntemustaan ja hänen näkemyksensä olivat aina arvokkaita alalle. Kansainvälisessä räjäytysinsinöörien järjestössä, European Federation of Explosives Engineers, EFEE:ssä, Pena toimi INFRA ry:n edustajana vuosina 2001–2011.

Penan intohimo ulottui myös työn ulkopuolelle, ja hän harrasti monia asioita, joista hän suuresti nautti. Hänen pääharrastuksensa liittyivät keräilyyn ja rakkaimmat keräilykohteet olivat postimerkit, mitalit ja puhelukortit, joista hän kirjoitti keräilyoppaitakin. Pena oli myös haka laulamaan. Jo opiskeluaikana Pena lauloi ylioppilaskunnan laulajissa 1. tenorina ja kautta aikain hänen bravuurinsa olivat vieraskieliset operetit, joita illanvietoissa usein kuultiin.

Pena ja hänen ystävänsä Raimo Vuolio olivat molemmat aikansa luotetuimpia louhinta- ja tärinätekniikan asiantuntijoita, ja heidän välisensä suhde oli kuin avioliitto – täynnä lämpöä ja syvää ymmärrystä, höystettynä ronskilla huumorilla ja terveellä ammatillisella kiusoittelulla. Heidän

ainutlaatuinen dynamiikkansa toi iloa ja valoa ympärilleen, ja se muistuttaa meitä siitä, kuinka tärkeää on vaalia läheisiä suhteita elämässämme - sekä töissä että kotona. Perheestään, vaimostaan Pirjosta ja pojastaan Ossista, Pena puhui aina lämmöllä ja perhe oli hänelle voimavara. Ossi tulikin vahvistamaan Finnrockin henkilöstöä, ja näin isä ja poika toimivat vuosia myös työelämässä yhdessä.

Pena työskenteli Finnrockille kaiken kaikkiaan 40 vuotta 1971–2011, ja hänelle myönnettiin eläkkeelle jäämisen kynnyksellä vuonna 2010 Suomen Leijonan ritarikunnan ansioristi. Ansiomerkin luovutti Penalle hänen läksiäisjuhlassaan 2011 INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö.

Penan huumori, viisaus ja ystävällisyys elävät meissä, ja muistamme häntä kiitollisina. Erityisesti muistamme hänet aina iloisista snapsilauluista, hauskoista kujeista ja pilkkeestä silmäkulmasta!

Lepää rauhassa, Salkku. Sinua kaivataan syvästi, ja muistoasi vaalitaan yhteisössämme ikuisesti. y

Pentti opettamassa FORCITin työntekijöitä.

ILMOITUKSET

Testaamme uusia kalvoja Kemix A MP -patruunoihin

VUODEN 2025 AIKANA tulemme testaamaan uusittua ulkoasua Kemix A MP -patruunoihin käyttöturvallisuuden parantamiseksi. Tarkoituksena on lisätä punaisen värin määrää, jotta kyseiset patruunat näkyvät paremmin kentällä talviolosuhteissa erottuessaan lumisesta maastosta selkeämmin.

Kalakisa kesälle 2025

KALAKISA TULEE JÄLLEEN ja tänä vuonna kilpaillaan kahdessa kategoriassa: aikuisten ja lasten sarjoissa. Nyt kaikki joukolla harrastamaan kalastusta, nauttimaan Suomen ihanasta luonnosta ja lähettämään siimoihin tarttuneiden vonkaleiden kuvia Ruutisten toimitukselle! Kalakisat on voitettu joskus isommilla ja joskus pienemmillä saalilla, joten osallistuminen kannattaa aina!

Kalakisaan saavat osallistua kaikki isot ja pienet Ruutisten lukijat seurueineen. Kalastusalueena toimivat kaikki Suomen vesistöt ja kalastusaikaa on koko kesä (1.6.–31.8.2025).

Lähetä kuva sekä tiedot (päivämäärä, paino, kilpailukategoria, kalastuspaikka ja kalastusmenetelmä) kesän isoimmasta kalasaaliistasi osoitteeseen mari.halonen@forcit.fi

Sarjojen voittajat sekä kuvat julkaistaan loppuvuoden Ruutisissa, ja voittajille on luvassa palkkio!

Käyttöohjevideoita julkaistu

OLEMME JULKAISSEET VERKKOSIVUILLEMME tuotekohtaisia käyttöohjevideoita. Käyttöohjevideoita on tuotettu patruunoiden sekä putkipanosten käyttöön liittyen. Videot löytyvät tuotteiden omilta sivuilta sekä Vimeo-palvelusta. Käy siis kurkkaamassa!

Vastaamme tällä kehityksellä asiakaspalautteisiin, joita on tullut useita aiheeseen liittyen.

Testauksella varmistetaan, että uusi kalvo ei aiheuta haasteita valmistusprosessiin.

Jos törmäät uudennäköisiin patruunoihin, voit laittaa niistä palautetta osoitteeseen: mari.halonen@forcit.fi

Tapahtumia alalla

WTC2025

Terveiset keväisestä Tukholmasta World Tunneling Congressista! FORCIT oli paikan päällä pohjoismaisen tiimin voimin tapaamassa uusia ja vanhoja asiakkaita sekä kumppaneita.

Lisäksi tapahtumassa kuultiin FORCITin esitys ForConnect -langattoman sytytysjärjestelmän kehitystyöstä, jonka esitti FORCITin sytytysnallien tuotepäällikkö Navalkishor Singh

TULEVIA TAPAHTUMIA, JOISSA VOIT MEIDÄT TAVATA:

MAXPO 2025 28.–30.8.2025 Hyvinkään lentokentällä

Suomen suurin maarakennus- ja ympäristönhoitokoneiden erikoisnäyttely

EFEE 2025 20.–23.9.2025 Krakovassa, Puolassa

European Federation of Explosives Engineers -organisaation 13. räjähteitä ja räjäytyksiä käsittelevä maailmankonferenssi pidetään Krakovan kaupungissa Puolassa syyskuussa.

FEM 2025 28.–30.10.2025 Levillä

Vuodesta 1998 järjestetty joka toinen vuosi järjestettävä FEM -konferenssi on yksi Euroopan merkittävimmistä ja suurimmista kaivosalan tapahtumista. Edellisen kerran FEM 2023

Conference aurinkoisessa ja lumisessa Lapissa oli loppuunmyyty tapahtuma, johon osallistui 1200 osanottajaa 33 eri maasta ja lähes 400 järjestöstä.

FORCITin tiimi World Tunneling Congressista.

Tuotepäällikkö Navalkishor Singh

Louhinta- ja räjäytystekniset koulutukset

KURSSIN NIMI

JÄRJESTÄJÄ

Panostajan kertauskurssi Forcit Consulting Oy 010 832 1353 Etäkurssi Teams 07.5.2025

Panostajan kertauskurssi Forcit Consulting Oy 010 832 1353 Etäkurssi Teams 09.9.2025

Panostajan kertauskurssi

Panostajan kertauskurssi

Panostajan kertauskurssi

Nuoremman panostajan koulutus

Vanhemman panostajan koulutus

Ylipanostaja koulutus

JT-KOULUTUS

JT-KOULUTUS

JT-KOULUTUS

JT-KOULUTUS

JT-KOULUTUS

JT-KOULUTUS

044 055 6669 Rusko 15.9.2025

044 055 6669 Rusko 15.11.2025

044 055 6669 Rusko 10.1.2026

044 055 6669 Rusko 13–17.10.2025

044 055 6669 Raisio 20.10–5.12.2025

044 055 6669 Raisio 20.10–5.12.2025

Panostajan kertauskurssi Forcit Consulting Oy 010 832 1353 Helsinki 28.10.2025

Panostajan kertauskurssi Forcit Consulting Oy 010 832 1353 Etäkurssi Teams 18.11.2025

Panostajan kertauskurssi Forcit Consulting Oy 010 832 1353 Helsinki 09.12.2025

ADR-, TNA ja ammattipätevyyden koulutukset (järjestäjänä Forcit Consulting)

KURSSIN NIMI

PUHELINNUMERO PAIKKAKUNTA PÄIVÄMÄÄRÄ

ADR täydennyskoulutus lähi- ja valvottu etäkoulutus 010 832 1353 Helsinki 9.5.2025

ADR Peruskurssi P/YP 010 832 1353 Helsinki 12.–15.5.2025

Säiliökuljetusten erikoiskurssin (ES) koulutusohjelma 010 832 1353 Helsinki 19.–20.5.2025

Raskaan kaluston ennakoiva ajaminen johdanto ja ajovalmius 010 832 1353 Tuusula 24.5.2025

ADR-täydennyskurssi 2020 lähiopetus 010 832 1353 Helsinki 2.–4.6.2025

Raskaan kaluston ennakoiva ajaminen johdanto ja ajovalmius 010 832 1353 Helsinki 13.6.2025

Ajo- ja lepoajat kuljetusalalla sekä digitaalisen ajopiirturin oikea käyttäminen 010 832 1353 Helsinki 30.6.2025

Kuormanvarmistuskoulutus standardille EN 12195-1 010 832 1353 Helsinki 11.7.2025

Raskaan kaluston ennakoiva ajaminen johdanto ja ajovalmius 010 832 1353 Helsinki 18.7.2025

Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.