Pääkirjoitus

Arvoisa Ruutisen lukija,

Maailman johtajat tapasivat Iso-Britannian Glasgow'ssa 31.10–12.11. COP26-ilmastokokouksessa. Mikä olisikaan sopivampi aihe tällä Ruutisten kirjoitukselle kuin ilmastonmuutos.

Kesän 2021 aikana hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC totesi julkaisemassaan raportissa, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on todistetusti kasvanut ja, että tulevien muutosten laajuus riippuu siitä, miten kasvihuonekaasujen, erityisesti hiilidioksidin, päästöt kehittyvät tulevaisuudessa. IPCC raportti ei sinällään sisältänyt suuria yllätyksiä, mutta verrattuna edellisiin IPCC raportteihin sävy oli muuttunut ja raportti on yhä kiihdyttänyt tietoisuutta ja keskusteluja ilmastomuutosaiheesta.

Euroopassa on asetettu kunnianhimoisia tavoitteita ilmastonmuutoksen jarruttamiseksi. EU on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja asettanut välitavoitteen vähentää kasvihuonekaasuja vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna referenssivuoteen 1990. Suomen hallitus on sitoutunut toimimaan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen.

Ilmastomuutoksen torjuminen ei ole pelkästään EU:n agendalla. USA on presidentti Joe Bidenin hallinnon myötä palannut takaisin Pariisin sopimuksen piiriin ja marraskuun alussa otettiin kenties suurin harppaus globaalin ilmastodiplomatian puolella Pariisin ilmastosopimuksen 2015 solmimisen jälkeen Glasgow’n COP26 ilmastokokouksessa. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että kaikki Glasgow'n ilmastokokoukseen mennessä annetut päästövähennyslupaukset riittävät rajoittamaan maailman lämpenemisen jo 1,8 asteeseen.

Tämän vuoden aikana olemme kuulleet teollisuuden monista merkittävistä kehityshankkeista, investoinneista ja läpimurroista ilmastomuutoksen torjumiselle meidän pohjoismaisessa toimintaympäristössämme. Tahtoa ilmastomuutoksen jarruttamiseen löytyy laajasti ja on helppoa todeta, että itse ilmastomuutos ja sen vastatoimet tarkoittavat suurta ja pysyvää liiketoimintaympäristön muutosta. Yritysten kilpailukyky edellyttää enenevässä määrin panostuksia vastuullisuuteen ja yhtenä tärkeimpänä aiheena ilmastomuutoksen torjuminen. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka Euroopassa ja maailmalla asettaa monia haasteita, mutta luo samalla ennennäkemättömät vientimarkkinat ja kasvumahdollisuudet suomalaisille yrityksille. Suomi onkin tällä hetkellä yksi maailman parhaista puhtaan teknologian innovaatiomaista.

Meillä Forcitissa on käyty aktiivista keskustelua siitä, miten pystymme parhaalla mahdollisella tavalla osallistumaan taisteluun ilmastomuutosta vastaan. Koemme, että edistämme kestävän yhteiskunnan toteutumista eniten työntekijöidemme, palveluidemme ja tuotteidemme eli kädenjälkemme avulla. Kaivoksia tarvitaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen tarvittavan vihreän teknologian valmistamiseen ja rakennetulla ympäristöllä on ratkaiseva merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kädenjälkemme vastuullisena kumppanina kaivos- ja louhintateollisuudelle, sekä rakennusteollisuudelle on siis keskiössä. Strategiamme mukaisesti tavoittelemme alamme johtajuutta vastuullisuudessa, ja siten olemme myös asettaneet itsellemme kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaa omassa toiminnassamme hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteemme on siis varmistaa, että meidän toimintamme on kestävää ja että olemme ilmastotehokkuudessa alamme kärjessä, jotta pystymme rinta rottingilla lunastamaan paikkamme arvoketjuissa (louhinta ja kaivostoiminta, sekä rakentaminen), jotka ovat keskiössä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Vuoden 2021 aikana lanseeraamamme hiilineutraaliustavoite on konkretisoitunut osin pitkän ajan tavoitteiksi, mutta myös lyhyen ajan toimenpiteisiin. Monia haasteita on edessä ja kaikki kehitys tehdään tänään ja myös tulevaisuudessa aina turvallisuus edellä. Forcitin matka kohti hiilineutraaliuutta etenee määrätietoisesti ja siitä lisää esimerkkejä tässäkin Ruutisten numerossa.

Haluan toivottaa kaikille Ruutisten lukijoille oikein hyvää joulua sekä turvallista ja kestävää uutta vuotta!

Joakim Westerlund CEO, Forcit Group