__MAIN_TEXT__

Page 1

Jahkeraporta 2014


almmuheaddji:

Finnmarkseiendommen – Finnmárkkuopmodat, Torget, 9711 Lakselv l post@fefo.no l www.fefo.no ovdasiidogovva: Anne Olsen Ryum hábmen ja bardin: Trykkeriservice AS

2

JAHKERAPORTA 2014


Ovdasátni 2014:s leat ealgabivddu, mearraluossabivddu ja luossabivddu lihttoláigočázádagaid hálddašannjuolggadusat rievdaduvvon. Sáivaguolástanhálddašeami njuolggadusaid rievdadeapmi álggahuvvui 2014:s ja loahpahuvvo 2015:s. Dáid rievdademiid oktavuođas leat dollojuvvon čoahkkimat geavaheddjiiguin, vuoigatvuođalaččaiguin ja eará berošteddjiiguin ovdal evttohusat leat sáddejuvvon gulaskuddamiidda. Dát čájeha mo FeFo láhčá vai iešguđetge berošteaddjit besset searvat váikkuheapmái, seammás go FeFos lea ovddasvástádus ahte dat dáhpáhuvvá Finnmárkolága rámmaid siskkobealde. Midjiide lea hui dehálaš ahte lea buorre ovttasdoaibman báikegoddeálbmogiin, geavaheddjiiguin ja Finnmárkku álbmogiin muđui. Danne bargat mii álelassii buoridan dihte dán ovttasdoaibmama daid vásáhusaid vuođul maid mii oažžut ja servodaga ovdáneami ektui muđui. Dutkanraporta man Norut Alta ja UiT Norgga Árktalaš universitehta leaba dahkan, čájeha ahte ain leat olugat geat leat FeFo ja Finnmárkolága vuostá. Okta sivva manne lea unnán doarjja álbmogis oppalaččat, leat guottut sámepolitihkkii mat leat riegádan ollu ovdal Finnmárkoláhka mearriduvvui ja ovdal FeFo ásahuvvui. Dá leat áššit maidda FeFo ii sáhte váldit ovddasvástádusa. Man stuorra doarjja FeFos lea álbmogis váikkuha dasa mii FeFo sáhttá leat, sihke sámi servodahkii ja Finnmárkku servodahkii ollislaččat. Danne lea dehálaš bargat mearrediđolaččat vai álbmogis lea áddejupmi FeFo rollas ja makkár vejolašvuođaid FeFo addá min fylkii. FeFo ii sáhte váldit dán ovddasvástádusa okto. Mii áigut dattetge dahkat dan man mii sáhttit. 2014:s álggaheimmet mii prošeavtta man ulbmilin lea addit FeFoi buoret eavttuid gulahallat iežas birrasiin. Mii sávvat ahte dán barggu bohtosat vuhttogohtet jo 2015:s, vaikke mii diehtit dá lea guhkesáiggi bargu. Iskkadeapmi čájehii ahte sii guđet dovdet FeFo bures, min geavaheaddjit ja kundarat, leat hui duhtavaččat FeFoin. Sii lea duhtavaččat daiguin bálvalusaiguin maid FeFo addá, ja mo FeFo čoavdá sin doaimmaid. Dát leat illudahtti bohtosat midjiide, go dá leat áššit maidda mis lea njuolga váikkuhanfápmu. Dát čájeha ahte dat bargu man mii bidjat dagahit buori gulahallama min geavaheddjiiguin ja kundariiguin lea gánnáhahtti. FeFo áigu boahtteáiggis joatkit vuoruhit buriid proseassaid, ovttasbarggu ja gulahallama. Organisatuvrralaš ovdáneapmi FeFos lea dagahan ahte lea dárbu čáhkket saji eanet bargiide Levdnjii váldokantuvrii. Vuđolaš proseassa maŋŋá mas árvvoštallojuvvo iešguđetge vejolašvuođat de válljii stivra bargagoahtit dan ovdii ahte galgá huksejuvvot ođđa visti Levdnjii. Stivra deattuhii erenoamážit guhkesáiggi perspektiivva sin árvvoštallamis, ja daid vejolašvuođaid maid ođđa visti buktá. 2014:s leat maid biddjon ollu resurssat ođasmahttit áššemeannudan- ja rehketdoallovuogádagaid sihkkarastin dihte ahte FeFos leat buorit digitála vuogádagat. Dát lea dahkkon vai leat beaktilis ja boahtteáigásaš dihtorvuogádagat mat sihkkarastet ahte mii sáhttit addit álbmogii buriid bálvalusaid dohkálaš ja beaktilis lági mielde. Sáhtát lohkat eanet min doaimmaid birra dán jahkeraporttas. Luossabivdi Ánnejogas.

Leavdnja njukčamánu 16. b. 2015

govva: steinar normann christensen

Jan Olli Direktevra

www.fefo.no / tlf 09975

3


jahkeraporta 2014 Mii lea FeFo?

Ovttasbargu earáiguin

FeFo lea sierra riektesubjeakta mii hálddaša eatnamiid ja luondduvalljodagaid jna. maid oamasta Finnmárkolága ulbmiliid ja lága njuolggadusaid mielde.

FeFos lea lágaš ovttasbargu gielddaiguin máŋgga fágasuorggis mas gielddat leat almmolaš eiseváldin. Gielddain lea earret eará plána- ja huksenváldi, mihtidanváldi, matrihkkalváldi, eanandoallováldi, bivdofuođđováldi ja olgodaddanváldi. FeFo čađaha áiggis áigái čoahkkimiid gielddaiguin Finnmárkkus, ja jođiheamis lea 2014:s leamaš čoahkkimat Hámmárfeastta gielddain, Davvenjárgga gielddain, Guovdageainnu suohkaniin, Fálesnuori gielddain ja Čáhcesullo gielddain.

Finnmárkolága váikkuhus lea ahte Finnmárkulaččain lea eananeaiggátrolla FeFo bokte, ja gieldda ja stáhtalaš eiseválddiin lea almmolaš váldi mii bidjá olgguldas rámmaid dasa mo FeFo sáhttá geavahit eanan- ja muđuid vuoigatvuođaid. FeFo ferte nu go buot eananeaiggádat váldit vuhtii lágaid ja njuolggadusaid mat stivrejit eananeaiggáda doaibmafriddjavuođa. FeFo ii leat almmolaš hálddašanorgána ja das ii leat eiseválderolla.

Organisašuvdna 2014 loahpageahčen ledje FeFos 36 bargi ja 1 sadjásašvirggis. Leat seamma ollu bargit go ledje 2013:s. FeFo lea gealbojođihuvvon doaibma mii eaktuda alla gelbbolašvuođa erenoamáš fágasurggiin. Servodaga rievdaduvvon gáibádusat lea áiggi mielde dagahan ahte biddjojit stuorát gáibádusat FeFoi mii guoská dan gelbbolašvuhtii man doaibma ferte háhkat. Hástalusat leat oččodit, ja bisuhit, bargiid geain lea gelbbolašvuohta. Bargomárkanis lea garra gilvu oažžut daid bargiid geain lea dat fágagelbbolašvuođa man FeFo ohcala. FeFo lea ásahan buori ja beaktilis organisašuvnna mii lea heivehuvvon dan doibmii masa FeFos lea ovddasvástádus Finnmárkolága ja strategalaš plána mielde.

FeFos leat fásta deaivvadeamit fylkkagielddain ja Sámedikkiin gos FeFo doaibma digaštallo. Geavaheaddjiorganisašuvnnat leat dehálaš ovttasbargoguoimmit FeFos, erenoamážit bivddu ja guolásteami oktavuođas. Ovttasbargu ja gulahallan vuoigatvuođalaččaiguin lea maiddá hui mearkkašuhtti FeFoi. Earret dán de lea FeFos ovttasbargu iešguđege ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.

Oktiibidjan ja doaibma FeFo orgánain Stivrra oktiibidjan Stivra leamaš oktiibiddjon čuovvovaččat 2014:s: Sámediggi nammadan: Jođiheaddji Marit Kirsten Anti Gaup - Ronny Wilhelmsen persovnnalaš várrelahttun Nubbijođiheaddji Hartvik Hansen - Inger Lise Singer persovnnalaš várrelahttun Mathis Nilsen Eira - Ellinor Guttorm Utsi persovnnalaš várrelahttun

govva: anne olsen ryum

4

JAHKERAPORTA 2014


Finnmárkku fylkkasuohkan nammadan: Harald Larssen - Svein Oddvar Iversen persovnnalaš várrelahttun Bente Haug - Veronica Andersen persovnnalaš várrelahttun Raymond Robertsen - Ingolf Erling Eriksen persovnnalaš várrelahttun

Doaibma stivrras Stivrras leamaš 6 stivračoahkkima ja lea meannudan 71 ášši. Eará dehálaš áššit, maid stivra lea meannudan 2014 ja maid sáhttá namuhit leat: l 5 km avádat olgoriikalaččaide sáivaguollebivddus l Stuorrafuođđobivddu njuolggadusaid rievdadeapmi l Finnmárkokommišuvnna raporttat fealtta 2 Unjárga, fealta 3 Sállan birra l Mearraluossabivddu njuolggadusaid rievdadeapmi l Prošeakta mo buoridit diehtojuohkinbarggu (diehtojuohkinprošeakta) l Finnmark kraft l Eananeaiggátšiehtadusat biegga- ja čáhcefápmu (Vindkraft Nord AS, Porsa) l Formaliseret ovttasbarggu gaskal FeFo ja Norges Jeger- og Fiskerforbund ja NJFF Finnmark l Anadroma čázádagaid hálddašeami njuolggadusaid rievdadeapmi Finnmárkkuopmodagas l Ođđa kánturvisti váldokantuvrii Levdnjii Áššit main lea mearkkašupmi ja maid birra stivra lea ožžon diehtojuohkima leat: l Juohkit ealgabivddu 2014 l Diehtojuohkin smávvafuođđoportála birra l Sáivaguolásteami kárten l Hattit ja haddepolitihkka l MIS (birasregistreren meahcis) Báhčaveajis l Árvvoštallanášši: ođđa viessosadji Girkonjárgga buohccivissui l Ealgabivdu Anárjoga álbmotmeahcis 2013 - 2015 l Astoáiggeoagguma jahki 2014 l Meahcceduopmostuolu stevdnemat

Stivrra čoahkkimat earáiguin Sámediggi ja fylkkadiggi nammadeaba 3 lahtu goabbáge stivrii. Álggu rájes 2006:s leat čađahuvvon okta/guokte gulahallančoahkkima politihkalaš dásis Sámedikkiin ja fylkkadikkiin. 2014:s leat čađahuvvon 2 gulahallančoahkkima politihkalaš dásis Sámedikkiin ja fylkkadikkiin. FeFos lea viiddes ovttasbargu gielddaiguin birra jagi. Dasa lassin lea dát ovttasbargu formaliserejuvvon jahkásaš sátnejođiheaddjikonferánssa bokte, gos loktejuvvojit fáttát maidda lea oktasaš beroštupmi.

www.fefo.no / tlf 09975

Stivra lea 2014:s ožžon diehtojuohkima čuovvovaš aktevrrain: l Finnmark Miljøtjeneste AS l Finnmark Kraft AS l Protect Sapmi l Gambit H+K Strategies muitalii beagginprošeavtta birra l Nussir ASA Stivra lea galledan Metsa Hallitus:a (suoma Stáhtavuovdi) Roavvenjárggas.

Dárkkistanlávdegotti oktiibidjan Dárkkistanlávdegoddi leamaš oktiibiddjon čuovvovaččat 2014:s: Stáhta nammadan: Jođiheaddji Marianne Olssøn - Várrelahttu Hans Petter Graver Sámediggi nammadan: Klemet Erland Hætta - Várrelahttu Åshild Joks Andresen Finnmárkku fylkkasuohkan nammadan: Eva Danielsen Husby - Várrelahttu Einar Johansen

Dárkkistanlávdegotti doaibma Dárkkistanlávdegoddi lea siskkáldas orgána FeFos mii galgá dárkkistit stivrra doaimma. Dárkkistanlávdegoddi geahčada buot stivraprotokollaid systemáhtalaččat váruhan dihte ahte stivrra mearrádusat leat Finnmárkolága ja eará lágaid siskkobealde. Dasa lassin galgá dárkkistanlávdegoddi dohkkehit FeFo jahkerehketdoalu, jahkedieđáhusa ja revišuvdnadieđáhusa. Dárkkistanlávdegottis leat leamaš 3 čoahkkima 2014:s, ja lea meannudan 17 ášši.

Vuoruhuvvon doaimmat 2014:s Earret jotkkolaš doaimmaid leat čuovvovaš áššit leamaš guovddážis 2014:s: l Finnmárkokommišuvnna raporttat fealta 2 Unjárga, fealta 3 Sallán ja fealta 5 Várnjárga – nuorta l Luossajogaid ođđa hálddašannjuolggadusat l Ođđa kánturvisti Levdnjii l Ođđa áššemeannudanvuogádaga, rehketdoallovuogádaga ja Intraneahta ásaheapmi

Diehtojuohkin FeFo deattuha ahte organisašuvdna lea rabas ja buohkaid olámuttos. Mii juohkit dieđuid ja mis lea aktiiva gulahallan olu geavaheddjiiguin aktiiva čoahkkindoaimmaid, ruovttusiidduid, preassa, gulahallanmediaid ja máŋgga digitála kanálaid bokte. Mis lea álo guovddážis ovdánahttit ja áimmahuššat buori ovttasdoaibmama, ja ahte galgá leat čielga ja smáđáhkes lahkonanvuohki iešguđetge beroštupmejoavkkuide ja ovttasbargoguimmiide. FeFo lea álelassii buorideamen diehtojuohkinbarggu sihke siskkáldasat ja olgguldasat. 2014:s álggahuvvui diehtojuohkinprošeakta olgguldas vehkiin.

5


doaibmaguovllut FeFo doaibma lea juhkkojuvvon golmma váldosuorgái - eatnamat ja vuoigatvuođat, ealáhusat ja meahccegeavaheapmi.

EATNAMAT JA VUOIGATVUOĐAT Sverre Pavel

eatnamiid ja vuoigatvuođaid jođiheaddji

FeFos lea giddodatvuođđu ja eaiggáda 46 600 km2. Eatnamat dagahit sullii 95 % Finnmárkku fylkka eananareálain. Eananhálddašeapmi lea juhkkojuvvon čuovvovaš doaibmasurggiide:  eananláigošiehtadusat  eananláigoohcamat l eananvuovdin l ealáhusovdánahttin l  eanan- ja vuoigatvuođasihkkarastin l l

Buvri - vistit main ii leat šiehtadus Finnmárkkus. govva: statens naturoppsyn

2014:s oaččui FeFo oktiibuot 1410 ohcama mas ohce lobi eatnamiid geavahit ja dasa gullevaš vuoigatvuođaid. Lea seamma dássi go 2013:s. Dalle bohte 1456 ohcama.

Láigošiehtadusat FeFos leat badjelaš 12 000 aktiiva láigošiehtadusa. Ulbmil šiehtadusaiguin lea láigohit FeFo-eatnamiid iešguđetge ulbmiliidda nu go viessosajiide, bartasajiide, eanandoalloeatnamiidda ja ealáhussajiide. Láigoheaddji máksá jahkásaš láigodivvaga oažžun dihte geavahit saji. Šiehtadallandoibmii gullá áššemeannudeapmi go viesso- ja bartašiehtadusat galget sirdojuvvot eará eaiggádii, šiehtaduseavttuid čuovvuleapmi, láigodivvaga reguleren ja sisagáibideapmi, ođasmahttit láigoregistara ja doalahit oktavuođa advokáhtaiguin, opmodatsoabaheddjiiguin ja Stáhta kártadoaimmat diggelogahallamiin. 2014:s meannuduvvo 428 ášši láigovuoigatvuođa sirdima birra. Dat mearkkaša ahte lea lassánan 14 % 2013 ektui.

Eananláigoohcamat Buot eanan- ja vuoigatvuođaohcamat meannuduvvojit Finnmárkolága ja Sámedikki njuolggadusaid mielde mat gusket meahci rievdan geavaheapmái. 2014:s oaččui FeFo 32 viessosadjeohcama. Dat lea lassáneapmi 2013 rájes, dalle ledje 26 ohcama. Dain 32:s leat 18 dohkkehuvvon. 6 eai lean guoskevaččat. 2 ohcama hilgojuvvo. 5:s eai leat vástidan dahje eai leat máksán meannudandivvaga. Bohte 49 bartasadjeohcama 2014:s. Lea seamma dássi go 2013:s, dalle bohte 50 ohcama. 26 leat dohkkehuvvon, 13 leat hilgojuvvon ja dat eará leat meannuduvvomin dahje eai leat guoskevaččat. Leat 5 ohcama liigeeatnama dahje guohtuneatnamiidda. Njiedjan 2013 rájes joatkašuvvá, dalle bohte 6 ohcama, ja 2012:s bohte 10. Dain 5:s leat 2 dohkkehuvvon ja 3 leat meannuduvvomin.

6

JAHKERAPORTA 2014


Opmodatvuovdin 2014:s bohte 89 ohcama eatnamiid oastit. Lea 22 % lassáneapmi 2013 rájes. Dain 89 ohcamiin leat 43 dohkkehuvvon ja 23 hilgojuvvon. Earát leat fállojuvvon láigohit buoretgo oastit, ášši lea ain meannuduvvomin dahje de lea ášši loahpahuvvon go ohcci ii leat dohkkehan fálaldaga dahje lea loahpahuvvon eará sivaid geažil. Eanaš áššit gusket viessosajiid vuovdimiidda masa lea jo huksejuvvon.

Opmodat- ja riektesihkkarastin FeFo stevdnejuvvui 2014:s oassebeallin 32 ođđa eananjuohkináššis. Buohtastahttin de stevdnejuvvui FeFo 30 áššis 2013:s. Áiggi mielde leat áššit eananjuohkinrievttis lassánan, dat mielddisbuktá eanetbarggu FeFoi. Ferte ráhkkanit áššiide, viežžat dokumeanttaid ja guorahallat daid. Dan vuođul ferte áimmahuššat FeFo eananeaiggátberoštumiid buot áššiin. FeFo lea 2014:s ásahan prošeavtta mas leat gielddaid eananvearrogáibádusat duogážin. Dáid gáibádusaid oktavuođas fuomášuvvo máŋga vistti main ii lean šiehtadus vuođđoeaiggádiin. Prošeavtta bokte čuovvula FeFo dán systemáhtalaččat gielddas gildii. FeFo ovttasbargá lávga

www.fefo.no / tlf 09975

gieldda matrihkkaleiseválddiiguin geain leat vuođđodieđut. Dán doaimma boađus lea ahte juogo ásahuvvojit láigošiehtadusat vistti eaiggádiin, dahje de dahkkojuvvo arronderenvuovdin oažžun dihte osiid visttis rivttes opmodahkii. Njuolga boađus prošeavttas lea ahte matrihkkal maid divvojuvvo.

Geográfalaš mihtideamit ovttas Geovekst:ain. grafihkka: kártadoaimmahat

FeFo, mii lea stuorra ja ráđđejeaddji eananeaiggát, lea aktiivvalaččat mielde gielddaplánaproseassain. FeFos lea erenoamáš beroštupmi buktit áššáiguoskevaš cealkámušaid gielddaplána areálabeallái ja gozihit FeFo eananeaiggátberoštumiid obbalaččat. Gielddaplána, go gielddastivra lea dan meannudan, mearrida mo areálageavaheapmi galgá leat gieldda eatnamiin, sihke priváhta ja FeFo-eatnamiin. 2014:s lea FeFo searvan moanat čoahkkimiidda iešguđege plánaid birra. Ea. e. de lei FeFo mielde čoahkkimis konseaptaválljenguorahallama birra MáttaVárjjat gielddain mii guoskkai dasa ahte gokko galgá ođđa E6 geaidnu mannat Girkonjárgii. FeFo lea sajáiduvvon oasálaš Geovekst-

7


doaibmaguovllut ovttasbarggus. Geovekst-prošeavttas ovttasbarget máŋga oasálačča, earret eará Stáhta Kártadoaimmahat, gielddat, geaidnodoaimmahat, fápmofitnodagat ja FeFo sihke dáláš kárttaid revišuvnnain ja ođđakártemiin. Dákkár gollojuohkima bokte sáhttá kártet stuorát guovlluid go maid bealit nagodivčče okto. Ođasmahttojuvvon ja dárkilat kártenvuođđu lea eaktun buot servodatplánemiidda.

Ovttasbargoprošeakta, riikageaidnoguoraid čorgen. govva: helge molvig

8

Guokte ođđa Geovekst-prošeavtta álggahuvvo 2014:s. Nubbi lei dieđuid ođasmahttit Álttá čoahkkebáikki birrasis, ja nubbi guoskkahii bázahusareálaid oktiibuot 12 gielddas. Dáppe ledje erohusat dálá standárda ja agi dáfus. Eanaš lei kártet

sárgáid geaidnoguorain, ja viiddideapmi gokko dasa lei dárbu. FeFo lea oasálaš Norge Digitalt:as, mii lea dat mas lea našunála ovddasvástádus čohkket ja gieđahallat dieđuid mat leat čadnon báikkiide (geodata) Norggas. FeFos lea lávga ovttasbargu gielddaiguin ja Stáhta kártadoaimmahagain Finnmárkkus kvaliteahtasihkkarastit opmodatdieđuid (opmodatrájáid, láhkavuođđoáššiid jna.) matrihkkalis.

Opmodatovdánahttin Norterminal AS ovddidii 2012:s opšuvdnaohcama sullii 1200 dekára sturrosaš guvlui Hirsanjárggas Mátta-Várjjat

JAHKERAPORTA 2014


gielddas. Areálat leat jurddašuvvon ovdánahttojuvvot oljosirdinterminálan. Šiehtadallamat álggahuvvo 2012 loahpas ja loahpahuvvo 2013:s. Boađusin šattai ahte dahkkui opšuvdnašiehtadus Norterminal:ain. Dát guovlu, Geresnjárga ja suodjalusa báhčin- ja hárjehallanguovlu ledje áššin gielddalaš plánema ja ođđaregulerema oktavuođas 2014:s. Vurdojuvvo ahte plána mearriduvvo 2015:s. 2014:s almmuhuvvo 5 guorus bartasaji Áitejogas Deanus ja 4 guorus viessosaji guovtti boarrásat fealttas, Ladnesullos Álttás ja Store Molvikas Bearalvákkis. Juhkkojuvvo maiddá guokte viessosaji Aksla bartaguovllus Čáhcesullos ja moadde viessosaji Roddenesas Porsáŋggus. Ovdáneapmi manná dan guvlui ahte galgá leat alit standárda bartaguovlluin. Dat gáibida viidát plánema reguleredettiin ja mielddisbuktá eanet

vuođđobargoolggosgoluid. Váikkuhus lea ahte šaddá divrasat beassat bartaviessosajiide go ovdal.

Girkonjárgga buohcciviesu viessosadji. govva: geir koppen, as oscar sundquist

Dasa lassin bohtet dađistaga jearaldagat ásahit elrávnnji ja geainnuid boarrásat bartaguovlluide. Muhtomin fuomášuvvo geaidnohuksen masa ii leat ovddal gihtii ohccojuvvon dárbbašlaš lohpi FeFos, guhte leat eananeaiggádat, ja gielddas guhte lea plána- ja hukseneiseváldi. Vuolábealde oainnát ollesgova mii čájeha makkár bartaguovloregulerenplánaiguin lea bargojuvvon 2014:s. FeFo lea 2014:s joatkán bargguin gávdnat praktihkalaš čovdosiid doaibmaovddasvástádussii infrastruktuvrii (geainnut ja biilaguođđinsajit) ásahuvvon bartaguovlluide. Dan oktavuođas ásahuvvui ja registrerejuvvui geaidnojoavku Áitejoga bartaguvlui Deanu gielddas.

GIELDA

BARTAFEALTA

Áltá

Bolloseter, plána mearriduvvon

Guovdageaidnu

Vuorasjávri, regulerenrievdan, ohcan sirdit 5 bartaviessosaji

Deatnu

Aksla, mihtidan golbma bartaviessosaji boares plána mielde

TABELLA 1. Bartaviessosajiid regulerenplána 2014 ovddas.

www.fefo.no / tlf 09975

9


doaibmaguovllut EALÁHUSAT FeFo doaimmat mat gullet ealáhussii leat eanaš čadnon čuovvovaš áššiide: minerálat, čievra, luonddugeađggit, vuovdedoallu, čáhce- ja bieggafápmu.

Minerálat

Kate Persen

ealáhusa jođiheaddji

Finnmárkkus leat ollu minerálaresurssat. Eanaš resurssat leat FeFo opmodagain, ja mis lea ovddasvástádus láhčit guovlluid sin atnui vai huksen- ja rusttetealáhus sáhttá viežžat mássaid, geaidnohuksemiidda ja eará ealáhusovdáneapmái. FeFos lea lávga ovttasbargu gielddaid plánaossodagaiguin ja Mineráladirektoráhtain.

Čievra ja cuovkkageađgi Čáhcesullos leat lassánan huksendoaimmat ja dat lea mielddisbuktán ahte gielddas dárbbašuvvo eanet čievra ja cuovkkageađgi. Eanaš čievravieččahagat Čáhcesullos leat fargga gurrejuvvon, ja huksenealáhus ohcala ođđa čievravieččahagaid. Eará guovlluin fylkkas lea dárbu bisson dan dásis go leamaš ovdalis jagiid. Garra gáibádusat makkár mássá geavaha asfálta- ja betoŋgabuvttadeapmái dagaha ahte lea gálvojearru mássii mii lea roggojuvvon starga váris. Leat ollu čievravieččahagat gos ii leat mássá mas lea doarvái buore kvaliteahta dákkár buvttadeapmái, ja ođđa mássávieččahagain starga váris boahtteáiggis lea dat kvaliteahta mii olaha dáid kvaliteahtagáibádusaid. Ollu huksendoaimmat mielddisbuktet ahte geavahuvvo ollu deavdda betoŋgabuvttadeapmái - erenoamážit Álttás. Geavahit maiddá deavdaga doapparvurkema oktavuođas Stengelsen:is. Dát dárbu ii leat odne doarvái bures gokčojuvvon.

Mássát guolástushápmaniid buorideapmái Našunála johtolatplánas 2014-2023 lea ráđđehus bidjan lagabui 300 mill. ruvnnu guolástushápmaniidda Finnmárkkus. Máŋgga prošeavtta sisdoallu lea buoridit dahje hukset bárrobuođuid. Dát gáibida ollu mássá.

10

2014:s buoriduvvui Goahtečoru bárrobuođđu. Blohkat leat vižžojuvvon Håen mássávieččahagas. Eará doaimmat bárrobuođuin galget joatkit 2017:s - 2018:i. Bearalvági bárrobuođđu divvojuvvogođii 2014:s, ja galgá gárvánit 2015:s. Honningsvåg Maskinstasjon AS lea lágidan mássá «Kobbhullet:is» i Honnesvágis. Sii háliidit dál váldit badjelasas Davvenjárgga suohkana viežžama Siidavágis, viežžan dihte ođđa mássáid dása ja eará doaimmaide guovllus. Ollesgova mii Riddodoaimmahagas (Kystverket) lea čájeha ahte boahttevaš jagiid galget bárrobuođut Mehámmanis ja Kamøyværas - ja maŋŋá maiddá Gáŋgaviikkas ja Čáhppesnjárggas divvojuvvot. Dása dárbbašuvvo ollu mássá.

Báktedoaibma MQ Granite AS buvttada geađgebuktagiid ruoná kvarcihtas Guovdageainnus. Sii leat ohcan regulerenrievdadeami viiddidan dihte iežaset guovllu. Ášši lea gulaskuddamis ja ii leat vel mearriduvvon. Ráktoindustriija Álttás lea ođđasisorganiseren iežas doaimma, Alta Skiferbrudd SA viežžá, ja Minera Skifer AS buvttada. Dán guovtti vuollefitnodat, Altaskifer AS, lea dál vuovdinlađas Norggas. Sii vižžet seamma ollu go ovdalis jagiid leat dahkan. Kimberlitt AS:s lea ain šiehtadus ohcat minerálaid Mátta-Várjjat gielddas, ja lea dál ohcan lobi bohkat diamántagávdnoštumiid resursakártemiid oktavuođas. Plána lea bohkat 2015:s. Varangerstein AS viežžá mássáid vieččahagas Ođđajogas, 2014:s vižže earret eará vuođđun Čáhcesullo ođđa skuvlii.

Ruvkedoaimmat Okta máilmmi stuorámus kvarcihttaláiggohagain lea Juovlavuonas. Elkem Tana AS viežžá kvarcihta ferrosilisiumindustriijii olles máilbmái. Jahkásaččat sáddejuvvo doppe olggos gaskal 800 - 1,2 mill tonna kvarcihtta.

JAHKERAPORTA 2014


Dimbbarfievrrideapmi Báhčaveajis. govva: ole andré hestmo

Jus Elkem viežžá 1 mill tonna jahkásaččat, de sii sáhttet joatkit 20 jagi ain ovddasguvlui. Gávdnoštupmi lea stuorát, ja doaibma sáhttá viiddiduvvot ja joatkit vel guhkit. Elkem Tana AS:s leat dál sullii 40 bargi. Ruvkefitnodat Sibelco Nordic Stiertnás Álttá gielddas lea okta máilmmi stuorámus minerála nefelin syenitt buvttadeddjiin. Doaimmas leat sullii 100 bargi. Jahkásaš viežžan lea sullii 300 duhát tonna - ja gávdnoštupmi lea olles 300 000 duhát tonna. Nussir AS bargá ain oažžun dihte dárbbašlaš lobiid eiseválddiin, roggat veaikemálmma gávdnoštumiin mat leat

www.fefo.no / tlf 09975

Nussir:is ja Gumppenjunis Fálesnuoris. Norggas ii leat goassige ovdal gávdnon ná stuorra veaikegávdnoštupmi. Veaikemálbma lea stáhta minerála. Jus roggagohtet veaikemálmma de ferte Nussir máksi unnit eananeaiggátdivvaga FeFoi (0,75 % brutto gálvojođus).

Bieggafápmu ja Čáhcefápmu

oamastit ja jođihit buvttadanrusttega čáhce- ja bieggafápmui ja dasa lea addon eksklusiiva vuoigatvuohta ávkkástallat biegga- ja gahčahatvuoigatvuođaid FeFo eatnamiin. Duogáš dasa go dákkár áidnavuoigatvuođašiehtadus lea dahkkon, lea sihkkarastit ahte resurssaid geavaheapmi ja árvoháhkan manná Finnmárkku servodahkii.

Eananeaiggádin de lea FeFos mihttomearrin ahte stuorámus oassi ealáhusovdáneamis ja árvoháhkamis galgá boahtit buorrin Finnmárkku servodahkii. Justa danne ásahuvvuige Finnmark Kraft 2009:s. Leat čieža fápmofitnodaga Finnmárkkus, fápmofitnodat Ymber davviRomssas ja FeFo mat eaiggádit dan. Fitnodaga ulbmil lea ovdánahttit, hukset,

Finnmark Kraft lea olles 2014:s bargan prošekteret Hamnefjell Vindpark Báhcavuona gielddas. Plána mielde galggai huksen álggahuvvot 2015:s, muhto el-sertifikáhtaid vuollegis hattiid geažil lea huksenálggaheapmi maŋiduvvon 2016:i. Rusttet galgá sáhttit buvttadit elrávnnji sullii 9500 stohpui.

11


Elkem Tana hápman gos gávdnoštumit sáddejuvvojit. govva: elkem tana

Lea Arctic Wind - fitnodat Finnmark Kraft konsearnas, mii jođiha Havøygavelen vindpark. Rusttega doaibmanákca lea 40,5 Mw, ja das leat 16 turbiinna doaimmas. Earret dan ahte lea lihkostuvvan dan rájes go válddii badjelasas doaimma 2011:s, lea doaibma maid addán Finnmark Kraft:ii ávkkálaš vásáhusaid. Lea Finnmark Kraft ja Fred Olsen Renewablers mat eaiggádit Aurora Vindkraft. 2013 ođđajagimánu oaččui fitnodat lobi NVE:s hukset ja jođihit bieggafápmorusttega gitta 180 MW:ii guovllus Fálesráššas Fálesnuoris. Oljo- ja energiijadepartemeanta válddii vuhtii moaitagiid NVE mearrádussii, ja 2015:s hilggui ohcama loahpalaččat. Raggovidda Vindkraftverk rahppui virggálaččat čakčamánu 25. b. 2014. 15 bieggamillo leat dál doaimmas Rákkočearus Bearalvági gielddas. Eananeaiggádin de oažžu FeFo vuođđoeaiggátbuhtadasa Varanger Kraftvind:s, guhte eaiggáda

12

bieggafápmorusttega. Lea Varanger Kraft mii eaiggáda Varanger Kraftvind. Finnmárkkus leat mis moaddelogi čáhcefápmorusttega doaimmas. Doppe gos FeFo eaiggáda gahčahatvuoigatvuođaid mákset fápmofitnodateaiggádat jahkásaš divvaga FeFoi láigun eatnamiid ja vuoigatvuođaid ovddas. Vuođđoeaiggátdiva lea dehálaš boahtogáldu FeFoi. FeFo vuođđojurdda lea ahte mii miellasepmosit dahkat šiehtadusaid báikkálaš fitnodagaiguin - bisuhan dihte árvoháhkama Finnmárkkus. Finnmark Kraft, Ymber ja Alta Kraftlag leat ohcan lobi hukset oktiibuot čieža smávvafápmorusttega fylkii. Dát guoská čuovvovaš fápmorusttegiidda: Hamnaelva kraftverk, Tverrfjordelva kraftverk, Kjerringelva kraftverk, Indre Erdal kraftverk, Korselva kraftverk, Bergsfjord kraftverk ja Stjernevatn kraftverk. FeFo lea váldovuođđoeaiggát buot dáin prošeavttain. Ii leat vel dahkkon oktage

JAHKERAPORTA 2014


šiehtadus FeFoin smávvafápmorusttegiid hárrái. Alta Kraftlag lea ohcan hukset Langfjordhamn kraftverk Láhpi gildii. NVE lea ávžžuhan ášši Oljo- ja energiijadepartementii. Huksen attašii jahkásaš buvttadeami sullii 16,5 GWh, dat vástida elrávnnji sullii 825 stohpui.

Vuovdi FeFo dagai 2012:s šiehtadusa Allskogain dahkat árvomeroštallama MáttaVárjjaga goahccevuovddis. Bargu loahpahuvvo 2015:s. Go vuovdeárvomeroštallan lea dahkkojuvvon de leat buot goahccevuovddit mat gullet FeFoi árvomeroštallojuvvon. Árvomeroštallan lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte jierpmálaš ja guhkesáiggi hálddašeami resurssain. FeFo lea 2014:s dahkan ođđa šiehtadusaid čuollat muoraid njárbudan dihte vuvddiid Báhčaveajis, Kárášjogas, Porsáŋggus ja Álttás. Eanaš muorat mannet liggenguovddážiidda mat leat Mátta-Várjjagis, Porsáŋggus, Kárášjogas

ja Álttás, unna oassi šaddá sahándimbbarin. Iskkadeapmi man Finnmark Treforum lea dahkan čájeha ahte lea beroštupmi vuovdedoibmii Mátta-Várjjagis, muhto ahte leat unnán aktevrrat dan guovllus. Sullasaš iskkadeapmi galgá 2015:s dahkkot Oarje-Finnmárkkus. 2014/2015 dálvvi čullojuvvo sullii 14 000 m3 dimbbar mii galgá geavahuvvot bioenergiijan. Ii leat báljo gálvojearru sahádimbaris. Gávdnojit ain soames unnit sahánrusttegat Finnmárkkus, muhto dán ealáhussii lea unnán rekruhtten. Doaimmat Báhčaveajis gáibidit ahte vuovdebiilaluottat leat rahpasat. FeFo doaimmaha dárbbašlaš áimmahuššama ja doallá luottaid rabasin dimbbarfievrrideapmái. Dasa geavahuvvojit sihke FeFo iežas ruđat ja almmolaš vuovderuđat. Riikageaidnoguoraid čorgen Finnmárkkus lea joatkašuvvan 2014:s. Geaidnoguoraid čorgen vai lea eanet várddus lea ovttasbargoprošeakta gaskal FeFo, Fylkkagieldda, stáhta

geaidnodoaimmahaga, Vuovdedoallohoavdda ja gielddaid. Arctic Bio AS Álttás lea ožžon barggu áigodahkii 2014-2016. 2014:s lea čorgejuvvon sullii 560 dekára riikageainnuid guora Álttás, Deanus. Porsáŋggus, Mátta-Várjjagis, Kárášjogas ja Davvesiiddas. Measta buot muorrajuolludeamit dáhpáhuvvet muorraportála www. natureit.no bokte. 2014:s registrerejuvvo 1323 muorračuollansárgá, 2013:s ledje 1716 muorračuollansárgá. Dain leat dušše moaddelogi mat meannuduvvojit muorraportála olggobealde.

Barttat ja ávdinstobut FeFos leat oktiibuot ovcci rabas bartta Finnmárkkus – eanaš Báhčaveajis, muhto maiddá Kárášjogas, Porsáŋggus, ja Báhcavuonas. Earret dáid, de leat FeFos máŋga bartta Báhčaveajis – muhttin dain barttain láigohuvvojit iešguđetge mátkeealáhusfitnodagaide. Okta dáin, «Gjøkhotellet», bulii dađibahábut 22. b. juovlamánus 2014. Dát barta ii huksejuvvo ođđasit. Čievra ja mássáváldin ea. e. geaidnohuksemii. govva: lemminkäinen norge as

www.fefo.no / tlf 09975

13


doaibmaguovllut MEAHCCI

Einar Asbjørnsen meahci jođiheaddji

Bivdi bosiha ealgabivddus. govva: ken-gøran grøtte pedersen

14

FeFo hálddaša meahccedoaimmaid bivddu, guolásteami ja olgodaddama Finnmárkkuopmodagas. Meahccehálddašeapmi lea juhkkojuvvon čuovvovaš doaibmasurggiide: l Sáivačáhceguolásteapmi l  Luossabivdu jogas l Mearraluossabivdu l Stuorrafuođđobivdu l Smávvafuođđobivdu l Olgodaddandoaibmabijut Finnmárkoláhka bidjá eavttuid mo meahccedoaimmat galget hálddašuvvot. Dasa lassin lea stivra mearridan dárkilat njuolggadusaid juohke buktagii. 2014:s rievdaduvvo stuorrafuođđobivddu, mo galgá hálddašit luossabivddu jogain ja mearraluossabivddu njuolggadusat.

Sáivačáhceguolásteapmi Buot finnmárkulaččat bivdet sáivaguliid nuvttá, eaige dárbbaš oaggunkoartta. Olbmot geat orrut olggobealde Finnmárkku fertejit oastit oaggunkoartta vai besset oaggut Finnmárkkuopmodagas. Buot logut mat ovdanbuktojuvvojit dáppe leat oaggunkoarttaid vuovdima vuođul. Sii guđet oggot nuvttá ja danne eai dárbbaš oaggunkoartta (finnmárkulaččat ja olggobealde olbmot vuollel 16 jagi ja badjel 67 jagi) eai leat mielde dien ollesgovas. Finnmárkkuopmodagas vuvdo 6003 oaggunkoartta 2014 kaleandarjagis. Dáin vuvdo 4818 olgoriikalaččaide ja 1185 olbmuide geat orrut Norggas. Vuvdo 5141 ovttaskas olbmuide, ja 862 bearaškoartta. Bearaškoarttat gusket náittosguimmežiidda/ ovttasorruide ja mánáide vuollel 18 jagi.

JAHKERAPORTA 2014


Antall solgte  fiskekort  

Fangst av  laks  i  forpakta  vassdrag  

7000

70000

Norske  

Utlendinger

Totalt

6000

60000

5000

50000

4000

40000

3000

30000

2000

20000

Vekt laks  i  kg  

GOVVA 1. Galle oaggunkoartta leat vuvdojuvvon norgalaččaide ja olgoriikalaččaide.

2000 rájes lea oaggunkoarttaid vuovdin lassánan dássedit. 2014:s rájes leamaš geatnegahtton doibmiibidjat buot beaivekoarttaid, golmmabeaivekoarttaid ja vahkkokoarttaid. Dát attii FeFoi ollislaš gova mo ovddalgihtii mearriduvvon guovlluide juohkása oaggundeatta. Sái vačáhceguolástanoaggunkoarttaid doibmiibidjan lei juhkkojuvvon gielddaid mielde. Dat gielddat gos ledje eanemus doibmiibiddjon beaivvit ledje Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Áltá ja Davvesiida.

Luossabivdu jogas

2014

2013

2011

2012

2009

2010

2008

2007

2005

2006

2004

2003

2001

GOVVA 2. Man galle ja man galle kg goddojuvvon jogain Finnmárkkuopmodagas 1999-2014.

registreren (govva 2). Báikkálaš lihtoláigoheaddjit barge maiddá bures 2014:s, ja viiddis gulahallama ja ollu digaštallamiid maŋŋá mearridii stivra ođđa njuolggadusaid čakčat. Valassálažat jotket stuorrut, muhto guvžásálažat njidje 45 % 2013 ektui. Valas kártejuvvo min čázádagain, muhto guvžá ii deattuhuvvo. Lea ain menddo unnán máhtu dán guovtti šlája birra, eat sáhte vel čilget rievdademiid maid vásihat. 2014:s vuvdo oaggunkoarttat 9,65 mill. ru. ovddas. Dát lohku lea veahá lassánan diimmá ektui. Koartavuovdimis viežžá FeFo 1,7 mill. ruvdnosaš lihtoláigodivvaga. 2014:s addojuvvui 383 000 ru. doarjjan lihtoláigoheaddji servviide. Eanaš oassi das manai bearráigehččui ja máddodatkártemii. Geavahuvvui maiddá oktiibuot 100 000 ru. bearráigehččiidkursii ja lihtoláigoheddjiid deaivvadeapmái.

FeFo lihttoláigoha oaggunvuoigatvuođaid sullii 50 čázádahkii gos lea luossa, guvžá ja valas. Leat eanaš báikkálaš organisašuvnnat geat hálddašit guolástanvuoigatvuođaid Luossa- ja sáivaguollelága, Finnmárkolága ja njuolggadusaid maid FeFo stivra lea mearridan rámmaid siskkobealde.

Stuorrafuođđobivdu

2014 áigodat lei ohpit buorre áigodat. Sihke logu ja kiloid dáfus lea leamaš nubbin buoremus áigodat man FeFo lea

Finnmárkkuopmodaga stuorrafuođđobivdu lea eanaš ealgabivdu. Dasa lassin hálddaša FeFo guovža-, geatke- ja

www.fefo.no / tlf 09975

2002

1999

0

2004 2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013   2014  

2000

10000

1000 0  

Antall laks    

gumpeliseansabivddu, ja albbasearrebivddu. Ealgabivddu hálddašeami vuođđun leat 4-jagi máddodatplánat. Váldomihttomearri 2011-14 máddodatplánas lei bissehit máddodatlassáneami ja dárkkistit iešguhtetge oassemáddodaga bivdduin. 2014:s almmuhii FeFo 296 ealgabivdoguovllu (oktan guvttiin guovlluin mat ledje várrejuvvon oahppanbivdui), main ledje 1.137 ealli earis oktiibuot. FeFo álggahii fas bivddu Anárjogas, muhto dán háve lei dábálaš bivdu mas ii lean organiserejuvvon helikoptersáhtu bivduide, dávviriidda ja njeidon fuođđuide. FeFo oaččui ealgabivdoohcama 415 bivdojoavkkus, oktiibuot 2147 bivdis. Lea čielga njiedjan ovdalis jagiid ektui, erenoamážit dan ektui galle bivdojoavkku ohce (488 bivdojoavkku ja 2262 bivdi 2013:s). 2014 bivddus njeide bivdit oktiibuot 750 ealli, 9 ealli ledje Anárjogas. Dá lea joatkka dan njiedjamis mii lea dáhpáhuvvan maŋŋá áigodaga 2010-12 goas lei njeaidinolahus (849 ealli 2012:s, geahča govva 3). Deanu gielddas njeidojuvvo eanemus ealggat (ođđa

15


doaibmaguovllut 900 800

Felte elg  i  Finnmark  1990-­‐2014

700 600 500 400 300

200 100

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014

0

Luossagorkŋohathuksen Geanjas Bearalvágis.

GOVVA 3. Njeidon ealggat Finnmárkkus áigodagas 1990-2014.

govva: steinar normann christensen

njeaidinolahus, 224 ealli). Nuppi stuorra ealgagielddas, Kárášjogas, njiejai ealganjeaidinlohku sakka 2014:s (148 ealli 2014:s ja 189 ealli 2013:s). Dat šattai boađusin go árvvoštalle ahte ledje olahan gielddaid geahpedanmihtu ovdal bivddu. Njeaidinlohku biddjui danne vuollelii. 2014 kaleandarjagi ledje 44 bivdi geat oste bivdokoartta boraspiriid bivdit Finnmárkkuopmodagas. Dasa lassin bohtet ealgabivdit geain lea liseansa ja bivdet boraspiriid iežaset ealgabivdoguovllu siskkobealde ja eai dárbbaš oastit sierra boraspirekoartta, ii leat registrerejuvvon galle dákkár bivdi leat. Oktiibuot njeidojuvvui 1 guovža, 5 geatki ja 5 albasa liseansa-/ earrebivddus 2014:s.

Smávvafuođđobivdu Finnmárkkus lea smávvafuođđobivdoáigodat suoidnemánu 15. b.-cuoŋománu 15. b. Lea dábáleamos ahte smávvafuođđobivdit bivdet rievssahiid, gironiid, meahccelottiid ja njoammiliid Finnmárkkuopmodagas. 2014 kaleandarjagi registrerejuvvui ahte vuvdo 5593 bivdokoartta Finnmárkkuopmodagas. Dain ledje 143

16

JAHKERAPORTA 2014


300 250

Felte elg  per  kommune  2011-­‐14  

Vuvdo bivdokoarttat 3,37 mill. ru. ovddas 2014:s. Eanaš bivdit geavahedje smávvafuođđoportála www.natureit.no bivdokoartta oastit, doibmiibidjat ja raporteret bivddu. Árvomeroštallamat čájehedje veahá vuollel gaskaárvosaš rievssat- ja meahcceloddehivvodaga dán jagi. Oktiibuot olles Finnmárkkus čájehedje rehkenastimat 10 rievssaha juohke km2:s ja 3,8 čivgga juohke rievssahis. Oktiibuot árvomeroštallojuvvo 474 km linjjá,

www.fefo.no / tlf 09975

Alta Alta Alta Alta Kautokeino Kautokeino Kautokeino Kautokeino 2011 Karasjok 2012 Karasjok Karasjok 2013 Karasjok 2014 Porsanger Porsanger Porsanger Porsanger Lebesby Lebesby Lebesby Lebesby Sør-­‐Varanger bivdoraportta. 2014 kaleandarjagis Sør-­‐Varanger Sør-­‐Varanger registrerejuvvo čuovvovaš njeaidimat: 14 Sør-­‐Varanger 303 rievssaha, 5 936 girona, 320 Nesseby Nesseby meahccelotti ja 1007 njoammila. Nesseby Nesseby FeFo válddi atnui ođđa portála vuovdin Tana Tanabivdokoarttaid dan geasi. 1.7.2014 dihte Tana Tana rájes vuvdojuvvo buot boraspirekoarttat Vadsø jaVadsø smávvafuođđokoarttat www.natureit. Vadsø no bokte. FeFo lea danne dál ožžon Vadsø Andre portála masa bivdokoarttaid vuovdin lea Andre kommuner čohkkejuvvon. Dálveáigodaga Andre kommuner Andre (ođđajagimánnu – cuoŋománnu) ovddas kommuner kommuner vuvdo smávvafuođđokoarttat boares

Andre kommuner

Vadsø

Tana

Nesseby

Sør-­‐Varanger

Lebesby

Porsanger

Karasjok

Kautokeino

Alta

Koartavuovdin juohkása čuovvovaččat: 3060 bivdokoarttat vuvdo olbmuide geat orrut Finnmárkkus, ja 2533 bivdokoartta vuvdo olbmuide geat orrut olggobealde Finnmárkku govva 1). Oktiibuot 172 nuora vuollel 20 jagi oste bivdokoartta 2014:s, dáin ledje 125 bivdi Finnmárkkus eret.

Felte elg  per  kommune  2011-­‐14   Felte  elg  per  kommune  2011-­‐14   Felte  elg  per  kommune  2011-­‐14   Felte  elg  per  kommune  2011-­‐14  

bivdokoartta vuvdon dálvit (ođđajagimánnu - cuoŋománnu) ja 5450 bivdokoartta vuvdon čakčat (borgemánnu - juovlamánnu). Vuvdo 1684 beaivekoartta, 695 vahkkokoartta, 1778 gielddakoartta ja 1353 fylkakoartta, 39 smávva boraspirekoartta ja 44 boraspirekoartta.

300 300 300 300

GOVVA 4. Njeidon ealggat Finnmárkkus gielddaid mielde 2011-14.

250 250 250 250

0

200 200 200 200

50

150 150 150 150

100

100 100 100 100

0000

150

50505050

200

juhkkojuvvon 13 gielddaide. Árvomeroštallamiid bohtosiid ja ovttasbarggu vuođul Norges Jeger og Fiskerforbund Finnmmárkkus, VestFinnmark Fuglehundklubbain ja Sami Bivdo ja Meahcástanservviin, biddjojuvvui beaivebivdomearri 5 rievssahii juohke bivdi várás Finnmárkkuopmodagas. Kárášjoga ja Mátta-Várjjat gielddas biddjojuvvui beaivebivdomearri 5 eanaloddái oktiibuot - masa gulle eanemusat 2 meahccelotti (beahceloddi, hurri ja bakku). Sállanis, Gádde-Iččáin, FávleIččáin, Jealmmeseadjus ja Muosáin biddjui beaivebivdoearri 5 rievssahii juohke bivdi várás, mas sáhtii bivdit eanemusat 3 rievssaha. Rievssahii bivdoáigi sulluin Oarje-Finnmárkkus lei áigodagas čakčamánu 10. beaivvis juovlamánu 23. beaivái. Dasa lassin biddjui gitta 2 bivdobeaivvi/km2 bivdodeaddorádjin juohke bivdoguovllus galledeaddji bivdiide. Oktiibuot doibmiibiddjojuvvo 28 532 bivdobeaivvi 2014 kaleandarjagis, juhkkojuvvon 1057 doibmiibidjamiidda beaivvit dálveáigodagas ja 27 475 čakčaáigodagas. Doibmiibiddjojuvvon bivdobeivviid ovddas buktojuvvo 85 %

portála www.smavilt.no/fefo bokte, ja boraspirekoarttat vuvdo www.inatur.no bokte.

Mearraluossabivdu Bivdosajit mearraluossabivdui Finnmárkkuopmodagas addojuvvojit njuolggadusaid mielde maid stivra lea bidjan. 1600 luossabivdosajiin ledje 397 juolluduvvon 2014:s, ja ledje oktiibuot 253 mearraluossabivdu geat bivde Finnmárkkuopmodagas. 12 sis ledje mearraluossabivdit. 2014:s bohte 109 ohcama. Buot luossasajit gielddas ođasmahttojuvvojit juohke goalmmát jagi, ja 2014:s lei Áltá, Unjárga, Davvenjárga ja Čáhcesuolu gos

17


9000

Småviltkortsalg i  Finnmark  1985-­‐  2014  

8000

Bosa0e i   Finnmark   Tilreisend e   Totalt  

Antall jaktkort  

7000 6000   5000   4000   3000   2000   0  

1985 1986   1987   1988   1989   1990   1991   1992   1993   1994   1995   1996   1997   1998   1999   2000   2001   2002   2003   2004   2005   2006   2007   2008   2009   2010   2011   2012   2013   2014  

1000

GOVVA 5. Vuvdon smávvafuođđobivdokoarttat áigodagas 1985-2014 orrunsaji mielde.

lei ođasmahttin 2015-2017 áigodaga ovddas. Dáin gielddain dohkkehuvvojit ohcamat golmma jahkái. Luossasadješiehtadusat sáddejuvvojit jahkásaččat. Luossabivdu Oarddojogas. govva: steinar normann christensen

18

Mearraluossabivdiid lohku njiedjá ja sin gaskamearalaš ahki lea allat. Leat eambbosat geat heitet bivdimis go dat geat álget. Almmolaš bivdoáiggiid ráddjejumit, heajos

luossahattit, unnán gánnáhahttivuohta leat muhttin sivat manne leat unnánat olbmot geat bivdet luosa mearas. Njiedjan guoská sihke priváhta opmodagain ja FeFoopmodagain. Njiedjan registrerejuvvon sajiin lea stuorát priváhta opmodagain go FeFo-opmodagain. Man ollu luossa mii goddo mearas Finnmárkkus leamaš alladat go luossalohku mii goddo jogain Finnmárkkus.

JAHKERAPORTA 2014


Finnmárkku bearaš jođus.

Olgodoaimmat Juohke jagi juolluda FeFo Ruoná ruđaid ovttastusaide ja servviide Finnmárkkus. Ulbmil lea movttiidahttit buot joavkkuid servodagas olgodoaimmaide, dat buorida loaktima ja dagaha buoret álbmotdearvvašvuođa. Dan rájes go ortnet ásahuvvui 2007:s lea dasa biddjon 8,5 mill. ruvnno iešguđetge olgodoaibmaprošeavttaide. Ovttas ovttasbargoguimmiiguin, ruhtadeddjiiguin ja árjjalaš eaktodáhtolaš bargiiguin leat ruđat dagahan ollu olgodoaimmaid maŋimuš 8 jagi. Doarjjaortnet buorida olgodoaibmafálaldaga lagasbirrasiin, earret eará tuvrakássaortnegiiguin, meahcceleairraiguin, mátkelágidemiiguin ja luonddugeavaheami kurssaiguin. FeFo oažžu rámi ortnega ovddas ja olusat dadjet ahte ruđat leat mielde dagaheamen ahte álggahuvvojit olgodoaimmat maid muđui ii livčče leamaš vejolaš čađahit. 2014:s bohte 135 ohcama ja 88 ohcama dohkkehuvvo. Daid searvvis geat ožžo doarjaga ledje Finnmárkku Rukses Ruossa oaččui prošeavttaide várrái ja olgodoaibmacamp:a mánáide ja nuoraide,

www.fefo.no / tlf 09975

Hammerfest og omegn turlag kursii gos oahpahedje geavahit kártta ja kompássa, Tana JFF meahcceleaira mánáide ja nuoraide, Karasjok pensjonistforening:a doaibmabeaivái 5. luohkálaččaide ja Norges Blindeforbund Finnmark oaččui 15000 tuvradoaimmaide. Oktiibuot juhkkojuvvo 1 000 000 ru. ruoná ruhtan iešguđetge olgodoaibmaprošeavttaide ja tuvrašiltaprošektii. FeFo searvvai Ruoná ruđaiguin tuvrašiltaprošektii mas ulbmilin lea merket ja bidjat šilttaid tuvraláhtuide Finnmárkkus. Lea ovttasbargoprošeakta gaskal Gjensidigestiftelsen, FeFo ja Finnmárkku fylkkagieldda. Oktiibuot leat juhkkojuvvon 2,7 milliuvnna gielddaide, lášmmohallanservviide, tuvrajoavkkuide ja mátkeealáhusorganisašuvnnaide Finnmárkkus 2013:s ja 2014:s. Prošeakta joatká 2015:s. FeFo eaiggáda guhtta ávdinstobu Báhčaveajis, gos sáhttá idjadit birra jagi. Juohke jagi fievrriduvvojit goikemuorat ávdinstobuide. Juohke kantuvra luoiká lávuid go leat olgodoaibmalágideamit. 2014:s luikojuvvui earret eará VAKE:ii, Norges Jeger- og Fiskeforbund:ii ja Anárjoga Velforening:ii.

govva: ken-gøran grøtte pedersen

govva: øyvind zahl arntzen

19

/ www.varanger.info


FeFo bargu Finnmárko­ kommišuvnna ja Finnmárkku Meahcceduopmostuolu ektui Finnmárkokommišuvdna Gonagas nammadii Finnmárkokommišuvnna stáhtaráđis njukčamánu 14. b. 2008:s ja das lei jođiheaddjin Jon Gauslaa ja miellahttun Hilde Heggelund, Ole Henrik Magga, Kjell Næss ja Anne Marit Pedersen. Kjell Næss heittii kommišuvnnas 31.12.2013, ja Anne Marit Pedersen heittii 31.12.2014. Veronika Andersen bođii Kjell Næss ovdii skábmamánu 11. b. 2014:s, gii Anne Marit Pedersen ovdii boahtá ii leat vel mearriduvvon. Kommišuvnna bargu lea kártet dálá geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid maid olbmot Finnmárkkus leat gártadan guhkes áiggi geavaheami vuođul. Kárten dahkko gustovaš našunála vuoigatvuođaid vuođul ja lea ráddjejuvvon daid eatnamiidda maid FeFo válddii badjelasas go Finnmárkoláhka bođii fápmui suoidnemánu 1. b. 2006:s.

FeFo lea mielas ahte sis guđes leat geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat otná FeFo eatnamiin ožžot daid dohkkehuvvot. Hálddašeaddjin searvevuođa ovddas lea FeFos dattetge geatnegasvuohta gozihit ahte leat doarvái duođaštusat dáid vuoigatvuođaide, nu ahte ii oktage oačču vuoigatvuođaid maid eai galgga oažžut našunála vuoigatvuođaid mielde. 31.12.2014 lea Finnmárkokommišuvdna buktán njealje raportta, fealta 1 Stierdná/ Sievju (2012), fealta 2 Unjárga (2013), fealta 3 Sállan (2013) ja fealta 4 Várnjárga-nuorta (2014). FeFo stivra lea áššiin 32/2013 ja 17/2014 árvvoštallan Finnmárkokommišuvnna konklušuvnnaid raporttaid birra mat gusket fealta 1:i Stierdná/Sievju ja fealta 2:i Unjárga. Bargu raporttaiguin fealta 3:i Sállan ja fealta

Davvenjárga.

govva: venke sofie johnsen nikkinen

20

JAHKERAPORTA 2014


4:i Várnjárga-nuorta lea álggahuvvon ja loahpahuvvojit 2015:s. FeFo stivra lea ovttaoaivilis Finnmárkokommišuvnnain ahte FeFo lea daid eatnamiid oamasteaddji maid FeFo válddi badjelasas Stáhtas go Finnmárkoláhka bođii fápmui ja ahte daid guovlluid/fealttaid siskkobealde maid kommišuvdna lea kárten gávdnojit gártaduvvon geavahanvuoigatvuođat main lea iešheanalaš riektevuogádat olggobealde Finnmárkolága. Dát vuoigatvuođat eai guoskka viidát go dat vuoigatvuođat mat leat kodifiserejuvvon Finnmárkolága §§ 22 ja 23.

Finnmárkku Meahcceduopmostuollu Gonagaslaš resolušuvnna bokte njukčamánu 7. b. 2014 nammaduvvui Meahcceduopmostuollu ja das lea láhkaduopmár Nils Asbjørn Engstad (jođiheaddji), sundi Marit Nervik (nubbijođiheaddji) ja miellahtut advokáhta Benny Solheim, seniordutki Jan Åge Riseth ja arkeologa/eanadoalli Kirsti Schanche. Finnmárkku meahcceduopmostuollu meannuda riidduid vuoigatvuođain

www.fefo.no / tlf 09975

mat čuožžilit maŋŋágo Finnmárkokommišuvdna lea čielggadan ovtta guovllu. Jahkemolsumis ledje Norges Jeger og fiskeforening, boazodoallu Stiertnás, Aslak Loso, Nesseby bygdelag/Unjárgga gilisearvi, John Georg Dikkanen ja Ellen Marie Store Olsen stevdnen áššiid Meahcceduopmostullui. Dát stevdnemat meannuduvvojit Meahcceduopmostuolus 2015:s ja oasálaččat sáhttet dasto váidalit duomu Finnmárkku Meahcceduopmostuolus Alimusriektái.

FeFo doaibma ja dálá geavahanja oamastusvuoigatvuođaid kárten Finnmárkokommišuvdna lea ovttajienalaččat konkluderen raporttain fealta 1 Stierdná/Sievju birra, fealta 2 Unjárga birra, fealta 3 Sállan birra ja fealta 5 Várnjárgga-nuorta birra ahte FeFo lea eananeaiggát. Gáibádusat maid earát leat buktán oamastusvuoigatvuođaide eai eat dohkkehuvvon. Lea ollu mii čujuha dasa ahte FeFo maiddá, maŋŋá go vejolaš gáibádusat oamastusvuoigatvuođaide leat mearriduvvon Finnmárkku Meahcceduopmostuolus, lea stuorrá

eananeaiggát Finnmárkkus. Direktevra bidjá merkii ahte digaštallamiin FeFo birra álelassii ákkastallojuvvo ahte FeFo dušše lea gaskaboddosaš eaiggát ja hálddaša Finnmárkku opmodaga daid «rivttes eaiggádiid» ovddas, ja danne ii berre addit lobi guovlluid geavahuvvot eará ulbmiliidda. Finnmárkolága ovdabarggus ja ieš Finnmárkolágas ii leat dákkár doaibmaráddjen FeFoi. Finnmárkoláhka addá baicce lágalaš vuođu rievdadit meahci geavaheami, Sámedikki njuolggadusat ja Finnmárkolága ulbmil, addet čujuhemiid FeFoi. Dasa lassin sihkkarastet jienastannjuolggadusat Finnmárkolága §10:s ahte vuhtiiváldin sámi ealáhusaide ja sámi kultuvrii galgá gozihuvvot. Sihke Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi leaba stuorra eanetloguin dohkkehan Stuorradikki mearrádusa Láhka geassemánu 17. b. 2005 nr. 85 Finnmárkku riektedilálašvuođa ja eatnamiid hálddašeami ja valljodagaid birra Finnmárkku fylkkas (Finnmárkoláhka) ja Finnmárkolága čujuhusaid mo FeFo galgá hálddašit guovlluid. FeFo areálahálddašeapmi Finnmárkolága vuođul goziha sihke sámi vuoigatvuođaid ja lea álbmotrievtti mielde.

21


stivrra jahkedieđáhus Dieđut doaimma ja báikádeami birra Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat (FeFo) lea iešheanalaš riektesubjeakta ásahuvvon Finnmárkolága olis. FeFo váldokantuvra lea Leavnnjas ja das leat ossodatkantuvrrat Čáhcesullos, Álttás ja Girkonjárggas. FeFos lea giddodatvuođđu (grunnbokshjemmel) 95 % Finnmárkku fylkka eatnamiidda ja dat dagaha sullii 46.187 km2. Doaibma fátmmasta eatnama láigoheami viesso-. astoáigge- ja ealáhusdoaimmaide, čievra- ja minerálagávdnoštumiid vuovdin ja láigoheapmi, čáhce- ja gahčahatvuoigatvuođaid láigoheapmi, eatnamiid vuovdin ja doaimmat čadnon bivdui ja guolásteapmái, ja vuovdedoaimmaide.

Harald Larssen finnmárkku fylkadiggi

Marit Kirsten Anti Gaup sámediggi

Stivrra ja dárkkistanlávdegotti bargu Stivrras, masa Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi nammadeaba golbma ovddasteaddjit goabbá ge, lea 2014:s leamaš: l  Marit Kirsten A. Gaup, leder l  Hartvik A. Hansen, nestleder l  Mathis Nilsen Eira l  Raymond Robertsen l  Bente Haug l  Harald Larssen Dasa lassin searvá bargiid ovddasteaddji stivračoahkkimiidda, ja sus lea cealkin- ja evttohanvuoigatvuohta áššiin mat gusket bargiid bargodilálašvuhtii. l  Erik Sundland, bargiid ovddasteaddji 2014:s leat dollojuvvon 6 stivračoahkkima ja meannuduvvon 72 ášši. FeFos lea dárkkistanlávdegoddi mas leat golbma lahttu, ja dan lea Sámediggi, fylkadiggi ja Gonagas nammadan. Dárkkistanlávdegoddi goziha ahte FeFo doaibma dahkko Finnmárkolága ja eará lágaid mielde. Dárkkistanlávdegottis leat 2014:s leamaš 3 čoahkkima gos sii leat geahččan buot stivraprotokollaid ja leat meannudan 17 ášši.

Mathis Nilsen Eira

boazodoaloealáhusa ovddasteaddji

Doaimma joatkima eavttuid čilgen Jahkerehketdoallu lea buktojuvvon dainna eavttuin ahte doaibma joatká ja stivra duođašta ahte eavttut leat ollašuhtton. Jahkerehketdoalu čilgehus

22

FeFos lei 7,0 mill ruvdnosaš doaibmaboađus 2014:s. Dá lea 0,7 mill. ruvdnosaš njiedjan 2013 rájes. Boađus ovdal vearu lei 8,8 mill. ruvnno ja dán jagáš boađus maŋŋá vearu lea 7,6 mill. ruvnno. Dá lea 0,3 mill. ruvnno unnit go 2013:s. 2014:s loahpahuvvui stuorát árvomeroštallanprošeakta Mátta-Várjjat gieldda goahccevuovddis, prošeakta mii lea bistán njeallje jagi. Vuovdeárvomeroštallan, mii lea ovttasbargoprošeakta Fylkkamánni eanandoalloossodagain (FMLA), lea máksán ollislaččat 5,3 mill ruvnno ja FMLA lea searvan 50 % doarjjan ruhtadeapmái. Dutkanprošeavttat FeFo lea maiddá 2014:s addán ruđalaš doarjaga ovdánahttit vuoncáloddeportálii, našunála dihtorčoahkkái vuoncáloddeárvomeroštallamii man Norsk institutt for naturforskning jođiha. Prošeavttat doaimmaid olggobealde «Ruoná ruđat» ortnet ulbmil lea veahkehit dagahit eanet olgodoaimmaid ja rumašlaš doaimmaid. FeFo searvvai 2013:s 2-jagi ovttasbargoprošeavtta Finnmárkku fylkkagielddain ja Gjensidigestiftelsen:ain merket tuvramáđijaid. Prošeakta lea jahkásaččat máksán 1. mill ruvnno ja FeFo lea bidjan dasa 0,25 mill ruvnno goappáge jagi. Prošeakta joatká 2015:s. Earret dán prošeavtta de lea FeFo addán 0,8 mill. ruvnno doarjjan iešguđet doaimmaide, ja oktiibuot lea máksojuvvon olggos 1 mill. ruvnno dán ortnega bokte. Daid doaimmaid searvvis mat ožžo doarjaga lei čalmmustit Astoáiggeoagguma jagi 2014, FeFo ovttasbarggai báikkálaš geavaheaddjiservviiguin geat lágidedje oaggungilvvuid jieŋa alde iešguđet báikkiin fylkkas. FeFo lea maiddá 2014:s ovttasbargoprošeavttaid bokte joatkán doarjut mánáidvaláštallama ja leamaš mielde čorget válljejuvvon geaidnoguoraid vai šaddá eanet várddus, goappašagat leat seamma dásis go ovdalis jagiid. FeFo lea 2014:s maiddá searvan doarjagiin «Arctic Race» sihkkelgilvvu lágideapmái. Stivra oaivvilda ahte jahkerehketdoallu čájeha rivttes gova FeFo opmodagain, vealggis ja

JAHKERAPORTA 2014


bohtosis. Ii leat dáhpáhuvvan mihkkige eará maŋŋá go rehketdoallojahki lei loahpahuvvon mii sáhtášii váikkuhit jahkerehketdollui mii lea buktojuvvon. Bohtosiid hálden Stivra mearrida čuovvovaččat háldet dán jagáš bohtosa: Eará iežaskapitála sirdin – 7.602.024,Eaiggátoassi eará fitnodagain 2014:s, njulgejuvvon emišuvnna bokte, stuorui FeFo eaiggátoassi Finnmark Kraft AS:s 12,5 proseanttas 13,4437 prosentii. Dasa lassin lea FeFos oalgefitnodat FeFo Energi AS mas das lea 100 % eaiggátoassi. Ruđalaš, márkan- ja máksinnákcavarra FeFo ruđalaš várra lea čadnon dasa gosa badjelbázalikviditeahta biddjo. Dat biddjo buktagiidda main lea vuollegis várraprofiila. Investeremat leat jahkerehketdollui girjejuvvon vuolimus árvvu prinsihpa mielde. FeFo ii ruhtat ii maidige loatnaruđain ja árvvoštallá fitnodaga máksinnávcca dearvvašlažžan ja buorrin. Organisašuvdna, biras ja dásseárvu 2014 loahpageahčen ledje FeFos 35 bargi, 17 nissonolbmo ja 18 almmáiolbmo. Dán áigodaga leat stivrras leamaš 2 nissonolbmo ja 4 almmáiolbmo. Dárkkistanlávdegottis leamaš 2 nissonolbmo ja 1 almmáiolmmoš. FeFo lea ráhkadan sierra dásseárvoplána. Dát lea rievdaduvvon 2014:s ja lea biddjon ođđa mihtut organisašuvnna dásseárvobargui. Lágalaš geatnegasvuođat bargiid penšuvnna dáfus leat vuhtiiváldojuvvon. FeFos lea 2014:s leamaš 6,6 % buozalmasjávkan, lea njiedjan 2,1 % 2013 rájes. Guhkesáiggebuozalm asvuođajávkamat dagahit 2,0 proseantačuoggá. FeFo lea 2014:s joatkán HMS-barggu ja lea čađahan bargiidovdánahttinkurssaid ossodagaid mielde buot bargiide, main leamaš guovddážis ovttaskas

bargit. 2014:s ii leat registrerejuvvon oktage lihkohisvuohta dahje hávvádeapmi mii lea bargui čadnon. FeFo lea čáhkkilis bargosadji (IA). Olgguldas biras FeFos eai leat alddis doaimmat mat váikkuhit mearkkašanveara olgguldas birrasii. Eará doaimmaheaddjit, sihke gávppálaš ja eai gávppálaš, jođihit dattege doaimmaid FeFo valljodagaid vuođđun mat sáhttet váikkuhit negatiivvalaččat olgguldas birrasii. Ja nuoskkideaddji doaimmat FeFo eatnamiin lea guovddážis, erenoamážit daid opmodagain mat leat láigohuvvon earáide. Vuovdedoallu jođihuvvo vuovdedoalu dohkálaš ceavzilis prinsihpaid mielde, ja almmolaš vuovdeeiseválddiid geahču vuolde. FeFo lea 2014:s ruđalaččat searvan čorget Hamnbuktbakkena guovllu Porsáŋggus. Meahccegeavaheami earáhuhttin Ohcamat mat eai leat gielddaid plánaid mielde meannuduvvojit Sámedikki njuolggadusaid meahccegeavaheami earáhuhttima mielde. 2014:s ledje 29 ášši dan birra. Eanaš ledje dát smávva areálat mat ledje eaŋkilhuksensajit, ovdamearkka dihte viesuide ja smávva meahccevisttiide dahje areálat ođđagilvimii/lassieatnamii. Áššiin gos ohccojuvvo stuorát guovlluid geavahit mat eai leat gustojeaddji areálaplánaid mielde bidjá FeFo eaktun ahte hábmejuvvo regulerenplána. FeFo gáibida ahte evttoheaddji hábme plána Finnmárkolága mielde § 4 ja Sámedikki njuolggadusaid mielde mat gusket rievdaduvvon meahccegeavaheapmái. Stuorra huksemat buktet maiddá gáibádusa ahte dahkko váikkuhusčilgen mas sámi beroštumit mat váikkuhuvvojit leat dehálaš áššin árvvoštallojuvvot. FeFo bidjá dáid čielggadusaid vuođđun min áššemeannudeapmái Finnmárkolágas. 2014:s ii meannuduvvon oktage dákkár stuorra ášši.

Bente Haug

finnmárkku fylkadiggi

Hartvik Hansen sámediggi

Áltá, geassemánu 10. b. 2015

Raymond Robertsen finnmárkku fylkkadiggi

www.fefo.no / tlf 09975

23


revišuvdnadieđáhus 2014

JAHKERAPORTA 2014

24


www.fefo.no / tlf 09975

25


foto: lena marianne kristiansen

Profile for FeFo

Fefo årsrapport 2014 samisk  

Fefo årsrapport 2014 samisk  

Advertisement