__MAIN_TEXT__

Page 1

Jahkeraporta

2010


Logo vuođđojurddá

årsrapport 2009 Finnmarkseiendommen Finnmárkkuopmodat lea logoi válljen symbolihka mas leat mielde buot áiggit ja álbmotjoavkkut.

Ivnnit leat vižžojuvvon sihke Sámi ja Norgga leavggas, mii čájeha ahte Finnmárkkuopmodat dovdá fuolkevuođa ja ovddasvástádusa sihke kveanaide, sápmelaččaide ja čearddalaš norgalaččaide. Logo váldoelemeanta lea jorba hápmi. Dát čujuha sámileavgga beaivvášgovastahkii, muhto maiddái jorbadasa nanu ja oadjebas birastahkii. Finnmárkkuopmodaga logo gierdu lea rabas, ja luoitá sisa guovssahasa, mas leat Norgga ja Sámi leavgga ivnnit.

Dát govvideapmi čujuha dan fátmmasteaddji oidnui, mii galgá leat Finnmárkkuopmodaga dovdomearkan, ja doalvu jurdagiid maiddái buot fámuide mat leat davviguovllu luonddu geiddolašvuođas. Go ivnniin ja symbolihkas lea kulturhistorjjálaš duogáš, de lea estetihkka fas ođđaáigásaš. Mis lea historjá mieldámet, muhto geahččat ovddosguvlui. Dohko han mii leat vádjoleame.

almmuheaddji:

Finnmarkseiendommen – Finnmárkkuopmodat, Torget, 9711 Lakselv l post@fefo.no l www.fefo.no ovdasiidogovva: Bjarne Riesto hábmen ja bordin: Morten Hernæs, 07 Aurskog deaddileapmi: 07 Aurskog

2

Jahkeraporta 2010


Ovdasánit 2010 lea leamaš buorre ja hástaleaddji jahki FeFo:i. Lea leamaš garra ráhčamuš ja ollu fuomášupmi FeFo:i dan 4,5 jagi go FeFo lea gávdnon. 2010:s nogai FeFo vuosttaš strategalaš plána áigodat. Dán oktavuođas lea Norut, Áltá čađahan viiddis evaluerema FeFo doaimmas. Evaluerema váldokonklušuvdna lea ahte FeFo lea čoavdán servodatdoaimmas bures Finnmárkkulága ulbmila mielde. Mii geat beaivválaččat bargat FeFos leat dieđusge ilus go bohtet dákkár dieđut. Dát addá midjiide motivašuvnna ja duostilvuođa ain garraseappot bargat Finnmárkkulága ulbmila duohtandahkamiin mii lea doaimmahit FeFo buoremussan Finnmárkku ássiide ja sámi kultuvrra ja servodateallima vuođđun. 2011:s mearriduvvo ođđa strategalaš plána mii lea min boahttevaš jagiid barggu vuođđun. Ulbmil dainna jahkeraporttain lea addit finnmárkolaččaide ja earáide dieđuid 2010 hástalusaid ja bargguid birra. Buorre lohkamuš Leavdnja 01.04.2011 govva: arne johanson

/ colourbox. com

Jon Meløy direktevra

www.fefo.no / tlf 09975

3


jahkerapporta 2010 Mii lea FeFo?

Ekonomiija

Álggus sáhttá leat ulbmilaš geahččat veahá Finnmárkkulága ja guđelágan organisašuvdnan Stuorradiggi lea mearridan ahte FeFo galgá leat. FeFo lea sierra riektesubjeakta mii lea báikáduvvan Finnmárkui ja galgá hálddašit eatnama ja luondduvalljodagaid ja nu ain maid eaiggáduššá lága ulbmila ja Finnmárkkulága njuolggadusaid mielde muđui.

FeFo:s lei 2010:s su. 4,6 millijovnna kruvnno buorrinbáza ja mávssii 2,3 millijovnna kruvnno vearu. Deaŧalaš váikkuhus Finnmárkkulágas ja luondduvalljodagaid regionálalaš oamasteamis, lea ahte eananeaiggátdoaimma vejolaš buorrinbáza bissu Finnmárkkus. FeFo hálddaša árvvuid mat gullet buot finnmárkolaččaide. Go vuovdá areálaid lea danne deaŧalaš ahte FeFo gáibida rievttes hatti, amas FeFo sirdit árvvuid oktašašvuođas ovttaskas areálaoastái, muhto fuolaha ahte árvvut mannet buot Finnmárkkuservodahkii.

Ot.prp. nr. 53, siidu 7 dadjá juoidá dan birra mii FeFo lea: Finnmárkoláhka siskkilda ahte Finnmárkolaččain dás duohko galgá leat oamastanráđđejupmi, ja gieldda ja stáhta galget fas čađahit válddi.

Kommunikašuvnnas Finnmárkku álbmogiin ja almmolaš váldeorgánaiguin lea dávjá dárbbašlaš deattuhit FeFo eananeaiggátrolla, danne go hirpmat ollusiin lea dat oaivil ahte FeFo doaimmaha almmolaš hálddašeami ja doaimmaha almmolaš váldegeavaheami. Justisdepartemeanta digaštallá dán reivves 29.02.2008

Meahcásteapmi geiddolaš almmi vuolde. govva: lena kristiansen

4

Go Od.prp, s 107 geavaha dajaldaga «hálddašeapmi» man mearkkašupmi lea hálddašit árvvuid seamma láhkái go lága bajilčállagis ja §1,6, 9 ja 26 gč.dajaldagaid opmodathálddašeapmi, kapitálahálddašeapmi, ja oažžu lohkat «hálddašit mii lea háldosis» ja iige allatvuođa dahje almmolaš váldedoaimmaheami mearkkašumis.

FeFo lea iešruhtadeaddji iige oaččo makkárge doarjaga stáhtas. Dát ii mávsse dattetgeahte FeFos buot surggiin lea beroštupmi dinet nu olu go vejolaš, muhto sisttisdoallá ahte FeFo ferte dárkkistit ekonomiijas. 2010 buorrinbáza čájeha ahte FeFo:s lea buorre ekonomiijastivren ja dárkkista ekonomiijas. FeFo buorrinbáza geavahuvvo buoremussan Finnmárkku ássiide. Dán oktavuođas lea FeFo 2010:s ožžon Asplan Viak:a čielggadit iešguhtetge vejolašvuođaid geavahit buorrinbáhcaga. Boahttevaš jagii čuovvoluvvo dát, vai FeFos buorrinbáza sáhttá leat fárus ovdánahttime Finnmárkku vel buoret sadjin orrut.

Jahkeraporta Årsrapport 2010


Go guoská ođasmahtti valljodagaid vuovddi, fuođđuid, ja guoli hoidemii Ii leat FeFo ulbmil dinet nu olu ruđa go vejolaš, muhto dássáduvvon doaimmaheapmi. Hálbbes/ nuvttá muorat, bivdu, ja guolásteapmi finnmárkolaččaide lea jotkojuvvon 2010:s. Dáid buktagiid divadat/mávssut gokče 2010:s dušše osiid FeFo goluin hálddašit ortnegiid. Ođasmahtti valljodagaid doaimmaheami vuolláibáza mii lei bivddu ja guolásteami siskkobealde gokčojuvvui eanaláigoheami sisaboađuiguin ja čievraja minerálasisaboađuiguin. Ulbmil go FeFo veahkeha meahccedoaimmaid russolasat lea doallat vuollegis haddedási. Eará valljodatsurggiin nugo bieggaja čáhcefápmu, čievra- ja minerálat ja opmodagat lea FeFo:s guhkit áiggi sisaboađuid sihkkarastin oktasašvuhtii guovddážis. Dat ahte FeFo lea árjjalaš eananeaiggát lea deaŧalaš Finnmárkui, go árjjalaš eananeaiggát sáhttá leat veahkkin heiveheame ođđa bargosajiid, regionála oamasteami ja báikkálaš árvoháhkama. FeFo háliida ovdáneami Finnmárkkus iige leat passiivvaš álgoávnnasfálli gii diktá gávppálaš doaimmaheddjiid váldit fylkka álgoávdnasiid hálbái ja de ieš valdit vuoittu.

Ovttasbargu earáiguin FeFo:s leat hui olu ovttasbargoguoimmit.

www.fefo.no / tlf 09975

Deaŧaleamos ovttasbargu lea gielddaiguin, main lea bajimus ovddasvástádus areálahálddašeamis areálahálddašeamis plánaja vistelága bokte. Gielddat stivrejit visot gieldda areálageavaheami plána- ja vistelága olis. FeFo rolla eananeaiggádin lea čuovvolit gielddaid areálaplánaid.

Giđđa Báhčaveajis. govva: yngve beddari

Eará surggiin lea FeFo:s viiddis ovttasbargu ollu almmolaš eiseválddiiguin, berošteaddjiorganisašuvnnaiguin, báikkálaš organisašuvnnaiguin ja ealáhusaiguin. Árjjalaš eananeaiggádin ferte FeFo ovttasbargguin ja servvoštallamiin sihkkarastit ahte valljodatávkkástallan ja árvoháhkan boahtá Finnmárkku álbmogii buorrin. Eaiggátáŋgiruššamiin ja buriid oasálaččaiguin sáhttá FeFo ovddidit eananvalljodagaid geavaheami ceavzilis lági mielde ja ná ollasuhttit Finnmárkolága ulbmiliid.

FeFo orgánaid barggut ja čoahkkáibidju Stivra

Stivra lea leamaš čuovvovaččat biddjon čoahkkái 2010:s: Nammaduvvon Finnmárkku fylkkadikkis: Jođiheaddji Harald Larssen – Lisbeth Sandtrøen persovnnalaš várrelahttu Inga Manndal – Knut Mortensen persovnnalaš várrelahttu Lise Svenning – Svein Iversen persovnnalaš várrelahttu Nammaduvvon Sámedikkis: Nubbinjođiheaddji Toril Bakken Kåven – Isak Ole Hætta persovnnalaš várrelahttu Nils Johan Gaup – Elisabeth Hegge Guttorm persovnnalaš várrelahttu Klemet Erland Hætta – Elin Henriksen persovnnalaš várrelahttu

5


jahkeraporta 2010 Stivrra bargu

Stivra lea doallan guhtta dábálaš stivračoahkkima ja guokte telefovdnastivračoahkkima ja meannudan 82 ášši. Deaŧalaš áššiin mat leat meannuduvvon stivrras 2010:s sáhttá namuhit FeFo sáivaguolásteami hálddašeami njuolggadusaid, ealgaeriid juohkima gaskal gilisiskkobealde ássiid ja olggobeale gili ássiid, ruoná doarjagiid njuolggadusaid juolludeami, luossačázádagaid lihttoláigoheami ja luossabivdima njuolggadusaid mearas rievdadeami. Stivra lea addán gulaskuddancealkámuša iešguhtetge suodjalanárvalusaide ja stáhta anadroma luossaguollebivdima muddemiidda ja láhkanjuolggadusaide. Dasa lassin lea stivra meannudan olu áššiid mat gusket areálavuovdimii, earret eará Álttás ja Girkonjárggas.

čađahuvvon guokte gulahallančoahkkima Sámedikkiin ja Fylkkagielddain, gos FeFo hástalusat digaštallojedje. Dasa lassin dollojedje ollu čoahkkimat gaskal fylkkagieldda, Sámedikki ja FeFo hálddahuslaš dásis. Áššit mat digaštallojedje gulahallančoahkkimiin ledje vejolaš buorrinbáhcaga geavaheapmi, ja guđeládje strategalaš plána 2011 galgá ráhkaduvvot. Stivra bovdejuvvo ollu čoahkkimiidda iešguđet dásis. Stivra lea vuoruhan deaivat regionála ja gieldda politihkalaš orgánaid, muhto lea maiddái leamaš buorredáhtolaš earáiguin. Dárkkistanlávdegoddi

Dárkkistanlávdegottis lei dákkár čoahkkáibidju 2010:s: Stáhta nammadan:

6

vuosttaš jahkebeali

Kristin Normann, – Hans Petter Graver jođiheaddji peršovnnalaš várrelahttu nuppi jahkebeali

Kristin Bjella – Hans Petter Graver peršovnnalaš várrelahttu

Stivrra čoahkkimat earáiguin

Fylkkadiggi nammadan: Eva Danielsen Husby – Einar Johansen peršovnnalaš várrelahttu

Sámediggái ja fylkkadiggái lea finnmárkolágas addon mandáhta nammadit 3 miellahtu goappáge stivrii. 2010:s leat

Sámediggi nammadan: Josef Vedhugnes –Synnøve SolbakkenHärkönen peršovnnalaš várrelahttu

Jahkeraporta 2010

illustrašuvdnagovva: lars h. krempig

Stivra čađahii čoahkkima stáhtačálliin Heidi Sørensen:in Birasgáhttendepartemeanttas digáštallan dihte daid suodjalanproseassaid mat dáhpáhuvvet Finnmárkkus luonddugirjáivuođalága olis. Stivra dovddahii doppe ahte FeFo ii hálit giddet eambbo FeFo-eatnamiid


Dárkkistanlávdegotti barggut

Dárkkistanlávdegoddi lea siskkáldas orgána FeFo:s mii galgá gozihit stivrra doaimma. Earret eará geahčada dárkkistanlávdegoddi vuogádatlaččat buot stivrra beavdegirjjiid, fuolahit ahte stivrra mearrádusat leat Finnmárkkulága ja eará lágaid siskkobealde. Dasa lassin galgá dárkkistanlávdegoddi dohkkehit FeFo jahkerehketdoalu, jahkečilgehusa ja revišuvdnačilgehusa. Dárkkistanlávdegoddi lea doallan njeallje čoahkkima jagis ja gieđahallan 12 ášši.

2010:s oaččui FeFo ođđa interneahttasiidduid main lea geavahanustitlašvuohta guovddážis

Vuoruhuvvon barggut 2010:s Evalueren

Stivra bijái Norut, Álttás, gaskaboddosaš doibmii friddjadit evalueret FeFo doaimma. Boađus gárvánii geassemánus 2010:s. Noruts čoahkkáigeassu evalueremis lea čuovvovaš: Dán evaluerema váldogažaldat lea leago FeFo dahkan servodatdoaimmas, ja min konklušuvdna lea, juo, FeFo lea obbalohkái dahkan servodatdoaimmas bures. FeFo lea leamaš earenoamáš buorre dan oasis barggus mii guoská čuovvolit lága ja dan ulbmila, ja lea ráhkadan buori vuođu buriid siskkáldas bargovugiide ja proseassaide. Dat oasis servovdatdoaimmas mii guoskkaha FeFo birrasa, olahit áigumušainis ja buriid oktavuođaide olggobealde máilbmái, lea min oaivila mielde buoridanmunni. Dát guoská earenoamážit oktavuhtii ovtta nammadanorgánii – fylkkagielda, ja kommunikašuvdna mediain ja almmolašvuođain. Muhtun muddui guoská dát maiddái muhtun geavaheaddjijoavkkuide, muhto dán oaivvildit mii ovdáneame buoret guvlui. FeFo ii leat vel áibbas olahan oažžut legitimitehta doaimmasis ja buohkaid luohttamuša iežas birrasis.

diggi ja Finnmárkku Fylkkagielda leamaš fárus barggus sihke hálddahuslaš ja politihkalaš dásis. FeFo strategalaš plána dohkkehuvvui stivračoahkkimis cuoŋománu 1. beaivvi 2011:s ja lea fárus stivreme FeFo doaimma boahttevaš jagiid. Diehtojuohkin

FeFo lea 2010:s ovdánahttán áibbas ođđa interneahttasiiddu. Ulbmil lea leamaš dahkat interneahttasiiiddu eambbo geavaheaddjiustitlažžan, vai geaveaheaddjit gávdnet dieđuid maid áigot ja iešguhtetge fálaldagaid mat FeFos leat álkibut.

Bargit FeFo:s leat dál 35 bargi. Bargiidlohku lassánii ovttain jahkemolsumis 2010/11. Dát nannen dihte meahccevalljodagaid hálddašanbarggu mii maiddái mielddisbuktá bargonávccaid lassáneami váldokantuvrras Leavnnjas ođđajagemánu 1. beaivvi rájes 2011.

FeFo ođđa strategalaš plána mearriduvvo vuosttaš kvartálas 2011:s. Dat almmuhuvvo miessemánus 2011:s.

Strategalaš plána mearriduvvon cuoŋ

ománu 1. b. 2011

Bargu strategalaš plánain

2010:s álggahuvvui bargu ođasmahttit FeFo strategalaš plána. Vuođđun bargui lei Norutevalueren ja vásihusat mat FeFo leat leamaš strategalaš plána 2007–2010 čuovvoleami oktavuođas. Oažžun dihte cealkamušaid plána birra dollojedje gávcci rabas álbmotčoahkkima feara gos fylkkas. Dasa lassin sáddejuvvui evttohus viiddis gulaskuddamii. Daid iešguhtetge gulaskuddanásahusaid cealkámušat árvvoštallojedje dasto ja heivehuvvo plánii. Dasa lassin leaba Sáme-

www.fefo.no / tlf 09975

FeFo:s lea unnan bargiidmolsašupmi. Dát addá dárbbašlaš muossáneami ja jáskatvuođa orgnanisašuvdnii mii lea áibbas sorjavaš bargiid obbalaš fágalaš gelbbolašvuođas ja vásihusain. Bargit leat deaŧaleamos resurssa jus galgá sáhttit áimmahuššat daid iešguđetlágan ja hástaleaddji bargguid maid FeFo lea biddjon dahkat. Organisašuvnna gelobbolašvuohta ja návccat árvvoštallojuvvojit dađistaga eaige leat plánat lassanahtit FeFo bargiidlogu odne.

7


doaibmasuorggit FeFo doaibmasuorggit Doaibma lea juhkkojuvvon golmma váldosuorgái – opmodat, ealáhus, ja meahcásteapmi. Dasa lassin leat veahkkedoaimmat nugo ekonomiija, bargoveahka, diehtojuohkin, IKT ja dulkon.

eanan ja vuoigatvuoÐat FeFo:s lea giddodatvuođđu (grunnbokshjemmel), ja eaiggáduššá 46 600 km2 dahje su. 96 % Finnmárkku fylkkas. Opmodathálddašeapmi lea čadnon čuovvovaš doaibmasurggiide:

Sverre Pavel eanan ja vuoigatvuođaid jođiheaddji

  eanaláigohanšiehtadusat   eanaláigohanohcamat l  opmodatvuovdin l  opmodatovdánahttin l  opmodat- ja riektesihkkarastin l l

illustrašuvdnagovva: lena kristiansen

2010:s oaččui FeFo oktiibuot 1274 ohcama oažžut lobi geavahit eatnama oktan gullevaš vuoigatvuođaiguin. Dát lohku lea veahá niedjan 2009:s goas bohte 1431 ohcama.

Eanaláigohanšiehtadusat FeFo:s leat badjelaš 12 000 doaibmi šiehtadusa. Ulbmil eanaláigohanšiehtadusaiguin lea ahte FeFo láigoha eatnama iešguhtetge huksenáigumušaide nugo viessosajiide, bartasajiide eanandollui ja ealáhusvistesajiide jna. Sii geat láigohit eatnama mákset jahkásaš láiggu, eananláigohandivada areála geavaheamis. Šiehtadusaid hálddašeapmái gullá áššemeannudeapmi šiehtadusaid sirdima oktavuođas go viesut ja barttat molsot eaiggáda vuovdima ja árbbi geažil, šiehtaduseavttuid čuovvoleami, eananláigohandivdada mudden ja gáibideapmi, láigoregistara ođasmahttin, oktavuohta advokáhtaiguin, opmodatsoabahalliiguin, ja Stáhta kártadoaimmahusa gulahusain.

8

2010:s gieđahallojedje 415 ášši sirdit eananláigohanrievtti, mii lea veahá unnit go 2009:s goas sirdojedje 436 eananláigohanrievtti. FeFo regulere láigohandivada kruvnnoárvvu rievdama mielde, namalassii konsumhaddeindeaksa rievdama mielde. Man dávjá dát regulerejuvvo mearriduvvo eananláigohanšiehtadusas. Inkassoášši geažil 2009:s man birra lei olu sáhka mediain mearridii stivra 2010:s ođđa vugiid mo gáibidit viessohuksensajiid eananláigohandivadiid.

Eananláigohanohcamat FeFo gieđahallá ohcamiid láigohit eatnama iešguhtetlágán áigumušaide Finnmárkkulága ja Sámedikki meahccegeavaheami earáhuhttima njuolggadusaid mielde. Váldonjuolggadussan háliida FeFo ahte dákkár ohcamat galget leat gielddaid plánaid leat. Jus ohcan mieđihuvvo ásahuvvo vuoigatvuođadokumeanta mii dábálaččat lea eananláigohanšiehtadus. 2010:s oaččui FeFo 50 viessosadjeohcama. 30 mieđihuvvo ja ovcci leat gieđahallama vuolde. Oktanuppelohkái ohcama leat biehttaluvvon. Bohte 76 bartasadjeohcama olggobealde almmuhuvvon bartaguovlluid. 38 ohcama leat mieđihuvvon. 20 leat hilgojuvvon. Eará ohcamat leat iešguđetge dásis áššemeannudeamis dahje ohcci ii leat dohkkehan fálaldaga. 2009 ektui leat ohcamat oažžut lassieatnama dahje guohtunareála, niedjan 17:s 14:i. Dán 14:s juolluduvvo guokte, golbma hilgojuvvo ja earát fas leat meannudeamis gieldda eanandoalloeiseválddi luhtte dahje gulaskuddamii Finnmárkkulága mielde. FeFo oaččui 2010:s ohcama Norsk caravanklubb:a Álttá ossodagas ásahit caravančuožžunsajiid areálii mii lea regulerenplánas várrejuvvon Silis bartaguovllus Guovda-

Jahkeraporta 2010


geainnu gielddas. Vurdojuvvo ahte eananláigohanšiehtadus ásahuvvo 2011:s ja areála heiveheapmi FeFo doarjagiin dahkkojuvvo maiddái 2011:s.

Opmodatvuovdin 2009:s bohte 63 ohcama oastit eatnama. Niedjan mii registrerejuvvui 2008:s lea joatkašuvai 2009: s, 113 áššis 102 áššái ja dál 63 ášši 2010:s. Dáin leat 22: juolluduvvon ja 8 biehttaluvvon. Earát leat ain meannuduvvome dahje ašši lea loahpahuvvon dannego ohcci ii leat dohkkehan fálaldaga. FeFo lea dán jagi Finnmárkku dervvašvuođain šiehtadallan vejolaš huksensaji ásaheami ođđa buohcciviesu várás MáttaVárjjagis, namalassii Girkonjárggaguvlui. 2010 maŋŋitčavčča dahkkojuvvui opšuvdnašiehtadus heivvolaš areálii buohccivissui. Huksensadji válljejuvvui ovttasráđiid gielddain mii lea plána- ja hukseneiseváldi. Álttá gielda lea reguleren FeFo-areála viessohuksemii, Gakorijeaggi lulli. Gielda dovddahii árrat ahte áiggui oastit areála. FeFo lea čuovvolan dán ja geahččalan heaittihit areála dálá eananláigohanšiehtadusa. Dása gávdna FeFo várra čovdosa vuosttaš jahkebealis 2011:s. Šiehtadallamat gielddain oastit regulerejuvvon guovllu čađahuvvojedje jahkemolsumii, ja joatkašuvve 2011:s muhto gielda ja FeFo eaba šaddan ovttaoaivilii. Haddešiehtadallamiid vuođđun leat guokte sorjakeahtes árvomeroštallama huksensajis. Okta eará stuorra opmodatvuovdinášši lea maiddái leamaš jođus guhkit áiggi Álttás. Dát lea Alta IF opšuvdnaohcan Altagårdsskogen

www.fefo.no / tlf 09975

opmodahkii. Stivra mearridii geassemánus 2009:s ahte Alta IF galggai oažžut opšuvnna golmma jagi áigodahkii. Go gielda lei ođasmahttime gielddaplána válljii gielda 2010 vuosttaš jahkebealis geassádit Áltá IF:a ohcama oažžut lobi reguleret Altagårdsskogen:a.

Álttáleahki (g.b.) ja Altagårdsskogen. govva: arne johansen ja fefo

Opmodat- ja riektesihkkarastin FeFo lea stuorra ja mearrideaddji eananeaiggát ja oassálastá aktiivvalaččat gielddaplánaproseassain áimmahuššan dihte FeFo beroštumiid. Earenoamážit dáhttu FeFo buktit árvalusaid gielddaplána areálaoassái. Go lea mearriduvvon gielddastivrras mearrida dát guđeládje buot eananareálat sáhttet geavahuvvot, sihke priváhta ja FeFo-eatnamat. Olu gielddat ođasmahtte 2010:s gielddaplánaideaset ja FeFo buvttii evttohusaidis čálalaččat dahje čoahkkimiin earret eará Álttá gielddain, čáhcesullo gielddain, Unjárgga gielddain ja Gáŋgaviika gielddain.

illustrašuvdnagovva: arne johanson

9


doaibmasuorggit Gielda

supmi

Mearkkašupmi

Hammerfeasta

  25 000 Sievjju davit laserskannen

Áltá

  70 000 Álttá ja Dálbmaluovtta laserskannen ja huksehus

Ákŋoluokta

  20 000 Unna prošeavttaš bieđgguid ássanguovlluin

Áltá/Fálesnuorri/ Muosát

guovllut FeFo-eatnamis bieđgguid ássan100 000 Stuorra guovlluin (barttat)

Davvinjárga

  20 000 Unna prošeavttaš – luodda ja Norkáhppašleađđu

Porsáŋgu/Davvisiida

guovllut FeFo-eatnamis mat leat boaittobealde   90 000 Stuorra (barttat)

Kárášjohka/Deatnu

110 000 Olles Deanuleagi skannen ja huksehus

Báhcavuotna

  25 000 Unna prošeavttaš, nuvttá dáhtat Avinoras

Máttá-Várjjat

  40 000 Govvanlohkan ja huksehus čoahkkebáikkiin

tabealla 1. FeFo oassi Geovekstprošeavttain 2010:s.

FeFo oassálasttii eambbo nugohčoduvvon Geovekstprošeavttain go dábálaččat 2010:s, go stivra lasihii FeFo oassálastinrámma 500 000:ii. Prošeavttain ovttasbarget ollu doaimmaheaddjit earret eará Stáhta kártadoaimmahat, gielddat, luoddadoaimmahat, fápmofitnodagat ja FeFo sihke divodemiin ja ođđasitkártemiin. Ulbmil lea oažžut buohkaid searvat geat oaččoše ávkki buriin ja ođasmahttojuvvon kárttain. Dainna lágiin beassá kártet stuorát guovlluid go doaimmaheaddjit ieža livčče nágodan.

Ovdáneapmi mielddisbuktá ahte gáibiduvvo buoret dássi bartaguovlluin. Olbmot háliidit luotta bartta lusa ja áinnas el-rávnnji bartii.

10

Prošeavttat main FeFo lei fárus 2010:s ledje dat mat orro leame ávkin FeFo:i. FeFo oasi juohkáseami iešguhtetge Geovekstprošeavttaide oainnát tabeallas vulobealde. FeFo lei oasálaš 33 eananmolsunáššis 2010:s. Buohtastahttin dihte lei FeFo oasálaš 15 áššis 2009:s. FeFo lea oasálaš Norge Digitialt:as, mii lea našunála goavdi buot báikáigullevaš dieđuid (geodata) čohkkemii ja gieđahallamii Norggas. Dán oktavuođas searvá FeFo fylkkageodatalávdegoddái. FeFo:s lea lagas ovttasbargu gielddaiguin ja Stáhta kártadoaimmahagain Finnmárkkus kvaliteahtasihkkarastit matrikkela opmodatdieđuid.

Opmodatovdánahttin 2010:s juolluduvvojedje dušše huksensajit ovtta ođđa bartahuksenguovllus. Dát lei Sjursjok bartahuksenguovlu Deanu gielddas. Buot 11 bartahuksensaji doppe almmuhuvvojedje rabasin. Go áigemearri dievai ledje boahtán 66 ohcama. Buot huksensajit juolluduvvo vuorbádemiin. 2010:s leat dat bartahuksenguovllut mat juolluduvvojedje 2009:s čuovvoluvvon mas almmuhuvvo 96 rabas huksensaji. Oassi dain huksensajiin leat ain rabas. FeFo bidjá rabas huksensajiid www.finn.no:i. Ovdáneapmi mielddisbuktá ahte gáibiduvvo buoret dássi bartaguovlluin. Olbmot háliidit luotta bartta lusa ja áinnas el-rávnnji bartii. Dát gáibida ollu eambbo plánema regulerenbarggu vuolde ja mielddisbuktá divraset heivehangoluid ja dainna lágiin alit sisabeassanbileahta bartasajiide. FeFo álggahii 2010 barggu gávdnat praktihkalaš čovdosiid ásahuvvon infrastruktuvrra (luottaid ja biilačuoččuhansajit) hoidenovddasvástádussii. Geaidnu viidáseappot lea luoddalága prinsihpaid mielde ahte dát galgá dahkkot geavaheaddjiruhtademiin ja luoddasearvvi ásahemiin. FeFo dagai opšuvdnašiehtadusa guollebiebmanrusttegiin ovdanáhttit veajetrusttega eatnama alde Davvisiiddas. Šiehtadusa mielde gielddain ráhkaduvvo regulerenplána areálii. Addui maiddái opšuvdnašiehtadus priváhta doaimmaheaddjái Porsáŋgus reguleret areála mátkkoštanealáhussii/turismii. FeFo lea veahkkin čielggadan opmodatdiliid Šoaranluovtta guovllus mii lea ráddjejuvvon Girkonjárgii hápman- ja ealáhusguovlun. FeFo osttii ovtta eananláigohanšiehtadusa ja lea dainna lágiin čoavdán dili priváhta vuoigatvuođalačča ektui guovllus.

Jahkeraporta 2010


EALÁHUS JA OVDÁNAHTTIN Energiija Lea leamaš vissismeahttunvuohta čadnon ruoná sertifikáhtaid álggaheapmái 2010:s. Juovlamánus sohppojuvvui Ruoŧa eiseválddiiguin dattege oktasaš Norgga-Ruoŧa sertifikáhtaortnet mii lea plánejuvvon biddjot johtui 2012 rájes. Dát addá leavttu ođasmahtti energiija huksemii, dán vuolde sihke smávvafápmu ja bieggafápmu.

Bieggafápmu Varanger Kraft AS oaččui geassemánus konsešuvnna Rákkočearu bieggafápmorusttegii Bearalvági gielddas. Seammás addui bággolotnunlohpi dárbbašlaš eatnamii ja vuoigatvuođaide. Bággolotnun mielddisbuktá ahte FeFo massá bieggafápmovuoigatvuođaid ágálaččat, danne váiddii FeFo bággolotnunlobi. Váidda lea gieđahallome Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtas (Norges vassdrags- og energidirektorat) (NVE). FeFo lea 2010:s šiehtadallan Varanger Kraft:ain láigohit eatnama ja vuoigatvuođaid bieggafápmorusttegii Rákkočearus. Varanger Kraft lea almmatge háliidan čatnat oasálačča prošektii ovdal go šiehtadallamat ollašuvve. Šiehtadallamat jotkojuvvojit 2011:s, ja jus šaddat ovtta oaivilii ii leat šat bággolotnun-

www.fefo.no / tlf 09975

gažaldat áigeguovdil. Bieggafápmorusttega huksen ii álggahuvvo várra ovdal go 2013:s.

Bieggamillut Gilivuonas. govva: statkraft

Fred Olsen Renewables AS, Vindkraft Nord AS ja Finnmark Kraft AS leat ovddidan dieđuid ođđa bieggafápmorusttegiid birra 2010:s, lulábealde Riehpovuona, Lágesduoddaris ja davábealde Riehpovuona.

Čáhcefápmu Tinfos AS huksii ođđasit Kobbholm fápmorusttega 2010:s. Dasa lassin huksii Tinfos Vađajávrri fápmorusttega guovtti magasiinna gaska mat leat čadnon Stuorátsullo (Kobbholm) fápmorusttegii. Alta Kraftlag AL lea maiddái ožžon konsešuvnna hukset smávvafápmorusttega Millojohkii Lákkovutnii oarjjabealde Álttá. FeFo eaiggáduššá gáhčahatvuoigatvuođaid mat leat čadnon Vađajávrri ja Millojoga fápmorusttegiidda, ja lea šiehtadallan láigohit gáhčahatvuoigatvuođaid.

Søren Karlstrøm veahkkedirektevra ja ealáhusa ja ovdánahttima jođiheaddji

Statkraft lea ožžon konsešuvnna Offervann fápmostašuvdnii mii lea plánejuvvon gaskal guokte stuorámus magasiinna mat lea čadnon Áttánjoga fápmostašuvdnii. 2010 čavčča leat leamaš šiehtadallamat láigohit gáhčahatvuoigatvuođaid, ja dát jotkojuvvojit 2011:s. Sihke Tinfos, Alta Kraftlag ja Finnmark Kraft leat hutkame ođđa smávvafápmohuksemiid Finnmárkkus, ja NČE:s (NVE) leat ollu konsešuvdnaohcamat vuordime.

11


doaibmasuorggit Vuovdi Vuovddi árvomeroštallan

FeFo oaččui 2010:s Allskog BA ođđa árvomeroštallamiid goahccevuovdeareálain Kárášjogas ja Porsáŋggus. tabealla 2 káráŠjohka:

Buvttadeaddji areála

152 957 dekára

Šaddu oktiibuot

8881 m3

Finnmárkkus vai sáddá oainnus. Mii leat čorgen dahkat oainnusin sihke MáttaVárjjagis, Deanus, Álttás ja Láhpis. Beazi ja soagi vuovdin ruohttasis

Njeaidinmuddui šaddan beziid njeaidin lea niedjan ja dákkár ávnnas vuvdojuvvui ruohttasis dušše Mátta-Várjjagis, su 155 kubihkkamehtera.

PorsáŊgu:

Buvttadeaddji areála

14 328 dekára

Šaddu oktiibuot

905 m3

Goahccevuovdegielddain lea dál dušše Mátta-Várjjat báhcán ja ráhkkananbargu álggii 2010:s ja árvomeroštallan rehkenasto boahtit johtui 2011:s. Juovlamuorat

FeFo eatnama vuovdi lea rievdame. Juovlamuorat váldojit nuorasmahttinduolbadasain. Dát vuovdi lea odne measta beare stuoris čuollat juovlamuoraid ja ájiha juovlamuoraid čuollama sakka. Dál vuvdojuvvojit sullii 500 juovlamuora ruohttasis, 169 Máttá-Várjjagis ja 330 Kárášjogas. Dasa lassin addojedje ollu muorat almmolaš ásahusaide, ovttastusaide ja servviide Finnmárkkus mat besse čuollat alcceseaset juovlamuora go ožžo mis lobi.

govva: ole andre hestmo

12

Vuovdebiilaluottat

Báhčaveaji vuovdebiilaluottaid luoddarráđđi (Veggrådet for skogsbilveiene i Pasvik) lea 2010:s divvon osiid Sametiluottas hirpmosit. Iežas ruđaiguin, almmolaš vuovderuđaiguin ja ruđain Máttá-Várjjat gielddas dahkkui máđasindoallan kr 172 000,– ovddas earret vearu. Sárggáaddimat (murrensadjeaddimat)

2010:s addigođii FeFo vejolašvuođa ohcat sárggá (murrensaji) 3 jahkái hávális. Ohcamat lassánedje dán geažil 2010:s. Meannuduvvojedje 2639 sárggáohcama (murresadjeohcama). Gaskamearálaččat njeidojuvvo 6,3 kubihkkamehtera juohke njeaiddahagas, mii čájeha ahte jahkásaš njeaidinhivvodat lea su 16 620 kubihkkamehtera.

Vuovdekultuvra

Bioenergiija

FeFo doaimmaha veahá vuovdekultuvrra opmodagas, eanas buvttadeaddji goahccevuovddi njárbudahttima. Njárbuduvvui oktiibuot 1080 dekára, 630 dekára Álttás ja 450 dekára Mátta-Várjjagis.

Alit elrávdnjehattit ja vuorutkeahtes elrávnnji fálloortnega gáržžideamit (vuoliduvvon neahttaláigu) 2012 rájes, lea buoridan bioenergiija gilvodili. Máiddái almmolaš doarjjaortnegat liggenguovddážiidda lea dagahan dán.

Álttás lea fáhtehalai oassi dán areálas garra biggii ja su 600 dekára buvttadanvuovdi bosáduvvui veallut. Čorgenbargu álggahuvvui dakka viđe ja ávdnasat geavahuvvojit smáhkkobuvttadeapmái Álttás. Vuovdemáttaheapmi Báhčaveajis.

Álttás vuvdojuvvui 2922 kubihkkamehtera njárbudahtinávnnas ruohttasis, mii lea alimus máŋgga jahkái. Sivvan dasa lea ávnnasdárbu smáhkkoboaldinrusttegii Álttá guovddážis.

FeFo oassálasttii maiddái 2010:s ovttasbargošprošeavttas čorget luoddaguoraid

Artic Bio AS:i Álttás oastá njárbudanávdnasiid ruohttasiin, ja vuovdá fas smáhkuid Finnmark Miljøvarm:ii mii fállá lieggasa visttiide Álttá guovddážis. FeFo lea maiddái álggahan njárbudahttinávdnasiid njeaidima Báhčaveajis dainna áigumušain ahte vuovdit smáhkuid liggenguovddážii mii lea plánejuvvon Mátta-

Jahkeraporta 2010


Várjjat Garnisonas 2011 čavčča. Jus liggenguovddáš ii ásahuvvo, de ferte ávdnasiid vuovdit olggos fylkkas. FeFo ruhtavehkiin dollojuvvui bioenergiijaseminára Girkonjárggas skábmamánus mas ledje oasseváldit ollu Nuorta-Finnmárkku gielddain. Earenoamážit Mátta-Várjjat gielda dovddahii ahte áigu áŋgiruššat ásahit liggenguovddáža mas geavahuvvo Báhčaveaivuovddi smáhkku.

Báktedoaibma Vuollunáiggi finánsaroasu oktavuođas, lea dilli Málbmavuođđuduvvon báktedoaibmaealáhus lea dál fas dábálaš dásis maŋŋel finánsaroasu fuones áiggi. Sihke Sibelco Nordic (ovlaslaš North Cape Minerals) ja Elkem Tana jođiheaba nugo ovdal finánsaroasu. Luonddugeađgeealáhus rahčá dattetge ain finánsaroasuin mii lea bistime stuorra osiin máilmmis. Mineralutvikling AS mii doaimmaha luonddugeađgeválddahaga Gaskabeaiváris Guovdageainnus reastaluvai árrat 2010:s, muhto lea álggahuvvon fas MQ Granite AS:an. Dát ođđa fitnodat lea maiddái oastán báza-

www.fefo.no / tlf 09975

hasaid Arctic Granite reastaluvvama maŋŋil mii doaimmahii luonddugeađgeválddahaga Buođggaidnjárggas ja Ođđajogas Unjárgga Gielddas. Fitnodagas Kimberlitt AS mas lea opšuvdna diamántagávdnosiidda MáttaVárjjat gielddas, lea leamaš stuorra ohcandoaibma 2010:s ja dieđihit lohpidahtti gávdnosiid. Biras- ja biogirjáivuođa universitehta (Universitetet for miljø- og biomangfold) lea joatkán Stiertná karbonatihtta iskamiid 2010:s.

Luoddabargu Finnmárkkus.

govva: haile garmann hansen/vegvesenet

Čievra ja cuovkkageađgi (Norgga geologalaš iskamiid) čievra- ja cuovkkageađgedihtorvuorká gárvvistuvvui 2010:s FeFo ekonomalaš vehkiin. Dihtorvuorká lea ávkkálaš reaidu sihkkarastit deaŧalaš čievra- ja cuovkkageađgegávdnosiid gielddaid areálaplánain. Dát gávdno interneahtas. Dihtorvuorka oktan gollosiiguin gávdno ruovttusiiddus: www.fefo.no

Nefeliinna váldin Stiertnás – Sibelco Nordic, Álttá gielda. govva: altaposten

Vafistanavadagaid huksema geažil Honnesvági girdihápmanis 2010:s lea dárbbašuvvon olu geađgi. Stuorra huksemat Álttás ja Girkonjárggas mielddisbuktet maiddái eanet dárbbu čivrii ja cuovkkageađgái. Eará osiin fylkkas lea muttolaš dárbu.

13


doaibmasuorggit MEAHCCI FeFo:s lea eananeaiggátovddasvástádus ođasmahtti valljodagain nugo fuođđut, guolit ja vuovdi.

earis. Dát lea alimus njeaidinboađus mii lea olahuvvon dássážii (Geahčá figuvra 2).

Bivdiid oaidnán-ealga dieđuid vuođul orru leame ahte náli eatnatvuohta Finnmárkkus lea dulbbodeame. Oassemáddodatdásis Stuorrafuođđobivdu fátmmasta Finnmárkkuopmodagas eanas ealgabivddu. Dasa 2007čájehit almmatge oaidnán-ealgga dieđut 2008ahte Deanu, Kárášjoga davi ja Porsáŋgu luli lassin hálddaša FeFo guovža- ja geatke2009 bivddu liseanssain ja albbasbivddu eriin. 2010sávvon geahppáneapmi ii leat vel ollašuvvan. Gumpebivdinliseanssat lea maiddái vuosttaš Dát vaikko leage leamaš olahusalla báhčin 2010:s. Álttás ja Mátta-Várjjagis čájehit gearddi rahppon 2011:s. oaidnán-ealgga dieđut ahte oassemáddodagat vástidit oalle bures ulbmilii lassánahttit Ealggabivddu hálddašeami vuođđun lea eatnavuođa. Ealgamáddodaga lassáneapmi doaibmi 4-jagi máddodatplána (2007–10). Finnmárkkus orru leame váikkuhan njuovMáddodatplána váldoulbmil lea bissehit vandeattuide, mat leat čielgasit gehppon eatnatvuođa stuorruma ja čájehit ahte lea maŋemus 10 jagi, heajumus jahki lei 2010. vejolaš dárkkistit iešguhtetge oassemáddodaga bivdduin. Álttás ja Mátta-Várjjagis ja 2011:s galgá ráhkaduvvot ođđa máddoPorsáŋgu oarjjis lea ulbmil leamaš oažžut datplána Finnmárkui 2011 –14 áigodahkii. eatnatvuođa lassánit. Deanu, Unjárgga, Ođđa plánas lea ain váldoulbmil dárkkistit Čáhcesullo, Porsáŋggu luli ja Kárášjoga davi eatnavuođastuorruma. Dát sisttisdoallá ja Guovdageainnu lullinuortta ja Anárjoga eatnatvuođa lea fas ulbmil leamaš geahpedit. doaimmaid unnidit daid máddodagaid eallilogu main ii leat joksan ovddit plánaáiIešguđet gielddaid njeidon elliid lohku oidno godaga ulbmila, ja oččodit muttolaš stuorruma ja dássáduvvama eará oassefiguvrras 1. 2010 čavčča njeidojuvvojedje 829 máddodagain. ealli Finnmárkkuopmodagas 1095 sturrosaš

Stuorrafuođđobivdu

Rolf Kollstrøm meahcceossodaga jođiheaddji

figuvra 1.

figuvra 2. Njeidon ealggat Finnmárkkus 2000–2010 áigodagas.

Njeidon ealggaid juohkáseapmi gielddaide Finnmárkkus 2007–10.

300

900 2007 2008 2009 2010

250 200

800 700 600

150

500

100

400

Njeldon ealggat

300

50

200

0

00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10

20

at ld d

lu rá gi e

Ee

ce s

uo

nu at

Čá h

De

rg a já

t

Un

-V ár jja

id a M

át

ta

isi

gu

Da vv

sá ŋ Po r

jo h

ka

nu

rá s Ká

0

Gu

ov da

ge a

id

Ál

100

14

Jahkeraporta 2010


Dá ráhkaduvvo ealgga čielgadeahkki. govva: lena kristiansen

Smávvafuođđobivdu Finnmárkkuopmodagas registrerejuvvojedje 4741 vuvdojuvvon bivdokoartta kaleanddarjagi 2010. Portála www.smavilt.no ovttasbargu Statskogain dagai ahte koartavuovdin nuppástuvai suoidnemánu 1. beaivvi rájes. Dán beaivvi maŋŋil vuvdojuvvojedje 4602 bivdokoartta mat juohkásedje ná: l  1292 fylkkakoartta l  1941 beaivekoartta 2007 l  1369 gielddakoartta 2008 2009 2010

2010:s ledje árvvu mielde 2642 finnmárkolačča ja 2060 olbmo geat ásset olggobealde Finnmárkku bivddus. Vuvdojuvvojedje 136 bivdokoartta olbmuide vuollel 20 jagi. Sis ledje 112:s Finnmárkkus eret. Oktiibuot vuvdojuvvojedje bivdokoarttat sullii 2,0 mill. kr. ovddas 2010:s.

Unjárgga bivdi njuovvá ealgga. govva: lena kristiansen

Máddodagaid árvomeroštallamat borgemánus čájehedje unnán rievssahiid ja čuvččaid/goahppiliid eanas sajiin miehtá Finnmárkku. Oktiibuot árvomeroštallojuvvui 754 km linnjá 2010:s. Árvomeroštallamiid vuođul álggahuvvui beaiveearri mas leat 2 rievssaha ja 3 girona olles finnmárkkuopmodagas ja dasa lassin 1 čukčá/goahppil Kárášjogas ja Mátta-Várjjagis. Bivdokoartavuovdima earáhuhttin dagai ahte vuosttaš gearddi oaččuimet ná buriid ja ollislaš dieđuid bivdodeattu ja loaktima

Rievssatbivdu Finnmárkkus govva: lena kristiansen

figuvra 3. Vuvdojuvvon smávvafuođđokoartalohku 1985–2010 áigodagas.

KOARTALOHKU

9000 8000 7000 6000

Finnmárkolaččat Finadeaddjit Supmi

5000 4000 3000 2000 1000 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09

0

www.fefo.no / tlf 09975

15


doaibmasuorggit

Iskanguolásteapmi Bearalvágis. govva: lena kristiansen

birra báikkálaččat Finnmárkkus. Eanas áiggi lei vuollegis bivdodeaddu fylkkas. Alimus bivdodeaddu lei Sállanis, gos ledje 8 bivdobeaivvi juohke kvadráhtakilomehteris. Eambbo go 31 000 bivdobeaivvi biddjojedje doibmii bivdima várás obbalaččat olles Finnmárkkuopmodagas. Rievssatprošeavtta dutkanguovlluid čađaheapmi manai nugo plánejuvvon. Earret eará geavahuvvojedje rievssatbivddu friddjaguovllut hálddašanneavvun ja vuvdojuvvojedje bivdokoartta SMS:a bokte.

Sáivaguolásteapmi

tabealla 3. Galle olbmo leat

oasttán sáivaoaggun-koartta 2000–2010 áigodagas. Jahki

Buot finnmárkolaččat oggot nuvtta sáivaguliid. Olbmot geat ásset olggobealde Finnmárkku fertejit oastit oaggunkoartta. 6027 olbmo oste oaggunkoartta Finnmárkkuopmodahkii 2010:s. Dain vuvdojuvvojedje 4356 koartta olgoriikkalaččaide, ja 1464 koartta

Olbmot geat ásset olggobealde Finnmárkku

Olgoriikkalaččat

Oktiibuot

2010

1464

4536

6027

2009

1512

4291

5803

2008

1625

4067

5692

2007

1573

3975

5548

2006

1657

3560

5217

2005

1070

3223

4293

2004

  850

3308

4158

2003

  834

3095

3929

2002

  785

2775

3560

2001

  655

2605

2000

  809

2864

16

vuvdojuvvojedje fas olbmuide geat ásset olggobealde Finnmárkku, geahčá tabealla 3. Oaggunkoartta sáhtii oastit báikkálaš koartavuvdiin, dahje interneahtas. Ođas dán jagi lei ahte sáhtii maiddái oastit oaggunkoartta SMS:a bokte mobiltelefovnnain, mas vuostáiváldon SMS:a gusto oaggunkoartan ja sisttisdoallá dárbbášlaš máksindieđuid. Koartavuovdin lea dađistaga lassánan 2001 gaskka rájes. Leat vihkkon maŋemus 5 jagi ahte leat finadeaddjit geat orrot olggobealde Norgga geat dagahit lassáneami, ja oaggunkoarttaid vuovdin sidjiide geat orrot Norggas lea fas bisson dássedin. Eatnasat oste oaggunkoartta interneahtas. Obbalaččat man galle oaggunkoartta leat vuvdon iešguđet vuovdinkanálain oainnát tabeallas njeallje mii lea vuolemusas siiddus. Finnmárkkuopmodaga ođđa sáivaguolástannjuolggadusat ledje gulaskuddamis 2009:s ja stivra dohkkehii daid stivrras njukčamánu 24. beaivvi 2010:s. tabealla 4. Oaggunkoarttaid vuovdin juhkkojuvvon vuovdinkanálaide.

SMS vuovdin

2006

2007

2008

2009

2010

  184

Girovuovdin

1488   978   807    34     0

Webvuovdin

1755 3197 3715 3449 3624

3260

Báikkálaš koarvuovdin:

1974 1373 1170 2320 2219

3673

Oktiibuot

5217 5548 5692 5803 6027

Jahkeraporta 2010


Oaggunstággoprošeakta «Lihkkoguolli – Lykkefisken» govva: lihkkoguolli: johannes skulstad

Stággoprošeavttain «Lihkkoguolli – Min Lykkefisk» jugii FeFo 600 stákku ja 200 jieŋa alde oaggunávdnasa mánáide ja nuoraide geat oggo Finnmárkkus 2010:s. Prošeakta galggai oaččuhit mánáid ja nuoraid fitnat eambbo oaggume. Gilvu ja stákkuid juohkin lágiduvvui ovttas báikkálaš aviissaiguin Finnmárkkus ja báikkálaš servviiguin ja ovttastusaiguin. Ollu buriid dadjamušaid maŋŋil mat bohte báikkálaš servviin, nuorain, váhnemiin ja skuvllain jotkojuvvo doaibma maiddái 2011:s.

Áigodat 2010 šattai buorre jahki (figuvra 4), vaikko goddojedjege unnán guolit áigodaga álggus. Muhtun jogain šattai ođđa sálašoláhus, nu maiddái oppalaččat min jogain. Go leat čađahuvvon ođđa doaimmat 2010:s unnidit sállaša jogain mat eai deavdde gođđanlohkomihttu ja hálddašeami mihttomeari, de doaivu FeFo ain Finnmárkku

www.fefo.no / tlf 09975

50000

Luossadeaddu oppalaččat Luosat vuollel 3 kg Luosat 3–6,9 kg Luosat badjel 7 kg

figuvra 4. Galle kg luossa goddui jogain finnmárkkuopmodagas 2000– 2010 áigodagas.

40000 30000 20000

govva: knut altmann

Álggus jagi lei ollu bargu ođđa almmolaš láhkanjuolggadusaiguin anadroma luossaguliid bivdimii Finnmárkku čázádagain. Lei vuot viiddis gulaskuddanvuorru, nugo guovtti vássan jagige. Fylkkamánnis lei gulolaš min lihttoláigoheddjiid ja FeFo cealkámušaide. Álggahuvvui ođđa prihsihppa mas galgai dahkkot gaskamutto evalueren goargŋumis. Go lea unnán luossagoargŋun galgá oaggun loahpahuvvot ovdal borgemánu 1. beaivvi, go lea buorre luossagoargŋun sáhttá oaggun guhkiduvvot čakčamánu 1. beaivái.

KG

60000

10000 0 20 0 20 0 01 20 0 20 2 03 20 0 20 4 05 20 0 20 6 0 20 7 08 20 09 20 10

FeFo:s lea hálddašanovddasvástádus sullii 50 čázádagaide main lea luossa, guvžá ja valas. Báikkálaš organisašuvnnat hálddašit daid Finnmárkkulága rámmaid ja njuolggadusaid siskkobealde maid FeFo stivra lea mearridan.

S

Luossabivdu jogas

luossabivddu joaktašuvvat boahtteáiggis. Valassállašat leat dássedat ja guvžásállašat fas heittohat. Dađi bahábut lea máhttu dán guovtti náli birra beare heittot. FeFo lea maiddái maŋemus jagiid áŋgiruššan oažžut johtui doaibmaplánabarggu

17


doaibmasuorggit gielda

lokhu

Mátta-Várjjat Davvisiida Áltá Deatnu Gáŋgaviika Davvinjárga Porsáŋgu Muosát Láhppi Bearalváhki Ákŋoluokta Čáhcesuolu Fálesnuorri Unjárga Hammerfeasta Báhcavuotna Várggát Supmi tabealla 5.

  96   50   41   40   36   33   30   27   24   16   16   12   10    7    4    3    1 446

Golggotmánus lágideimmet ovttas Norske Lakseelver:in seminára FeFo lihttoláigoheddjiide. Dát šaddá jahkásaš dáhpáhussan. Seminára fáddá lei jogaid hálddašeapmi Oaččuimet rámi dán seminára ovddas ja oallugat dovddahedje dárbbu dákkár deaivvadansadjái.

Luossajit

jahki

galle olbmo

2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 2003 2002 2001

279 306 318 331 367 382 432 442 469 488

lihttoláigohuvvon čázádagain, seammás go mii oaidnit ahte soapmasat leat ođasmahttán vuosttaš doaibmaplánaideaset. Bargu manná hiljánit ovddosguvlui ja leat ain ollu čázádagat gos eai leat álggahan barggu. FeFo ulbmil lea oažžut johtui eambbo proseassaid 2011:s. Seammás lea jogaid hálddašeapmi stuorra ovddasvástádus báikkálaš lihttoláigoheddjiide, dás ovddasvástádus guolástannjuolggadusain ja koartavuovdimis. FeFo lea bures duhtavaš go min lihttoláigoheaddjit leat čájehan ovddasvástádusa ja vuordit buori ovttasbarggu 2011:s.

Luossabivdu mearas FeFo-eatnamiin gávdnojit sullii 1600 registrerejuvvon luossasaji. 446 dain luossasajiin juolluduvvojedje 2010:s. Mo bivdiidlohku geat bivdet mearas FeFo-eatnamiin lea ovdánan boahtá ovdan tabeallas 6.

tabealla 6.

Mearraluossabivdit

TONNA

300 Mearas Jogas

250 200 150

100

figuvra 5.

Luossasálaš Finnmárkkus 2000–2010.

18

0 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10

S

50

Juohke gieldda luossasajit ođasmahttojuvvojit juohke goalmmat jagi, ja 2010:s galge Mátta-Várjjat, Deatnu, Bearalváhki, Porsáŋgu, Muosát ja Hammerfeasta ođasmahttojuvvot. Dáin gielddain addojit luossasajit golmmá jahkái. 2010:s bohte 160 ohcama. Bohte maiddái luossasadjeohcamat eará gielddain go dain mat galge ođasmahttojuvvot, ja dain gielddain juolluduvvojit luossasajit jahkái dahje guovtti jahkái. Vaikko luossasjit addjojitge máŋgga jahkái ferte FeFo sáddet luossasadješiehtadusaid juohke jagi. Maŋŋil viiddis gulaskuddama rievdaduvvojedje luossasaji juolludeami njuolggadusat 2010:s. Njuolggadusat ložžejuvvojedje veahá vai sii geat leat bivdán luosaid guhkes áiggi sáhttet joatkit bivdduin vaikko leatge heaitán vuođđoealáhusas. Leat unnán ođđa olbmot geat álget luossabivdin mearas, ja luossabivdiid lohku geat bivdet mearas ja luossadoaluid lohku lea niedjan sakká maŋemus jagiid (geahčá tabealla 5 gurutbealde ravddas). Almmolaš bivdináigegáržžideamit, unnán vuođđoealáhusdoaimmaheaddjit, heajos luossahattit, ja unnán guolleoastit leat muhtun sivat dasa ahte olbmot geat bivdet luosaid mearas leat vátnon. Dát guoská sihke priváhta bivdinsajiide ja luossasajiide FeFo- eatnamiin. Luossahivvodat maid fidnejit Finnmárkku mearas lea alladet go hivvodat mii goddojuvvo johkabivddus. Geahčá figuvrra 5 mii čájeha ahte sállaša juohku mearas ja jogas lea leamaš sullii 60-40 maŋemus 15 jagi.

Ruoná doarjja Ruoná doarjja ruhtadanortnet lea bistán njeallje jagi, 2007–2010 áigodaga. Dássážii lea FeFo juolludan 4 millijovnna. Ollu dáhpáhusain lea FeFo dorjon doaimmaid ovttas, ja dainna lágiin lea ruhta lea dagahan doaimmaid ollu millijovnnaid kruvnnuid ovddas. Ruhta lea veahkehan loktet olgonastima/ meahcásteami Finnmárkkus. Ruhta lea dagahan ollu eaktudáhtolaš doaimmaid ja

Jahkeraporta 2010


duohtandahkan prošeavttaid mat oaččuhit olbmuid fárrui meahccedoaimmaide. Searvvit ja ovttastusat leat bures vuostáiváldán ortnega ja báikkálaš áŋgiruššan lea ovdánan. Ruoná doarjja leaávkkuhan oažžut servviid bidjat ollu eaktudáhtolaš árjjaid oktasašvuhtii. Oallugat dieđihit ahte doaimmat eai livčče leamaš čađahahttit almmá FeFo doarjaga haga. 2010:s oaččui FeFo badjel 200 ohcama. Ovdamearkkat doaimmaide mat leat ožžon ruoná doarjaga leat lágideamit olgoáimmu ovddas ja «campat» mánáide/bearrašiidda, tuvrabálgáid merken, tuvrakoarttat- ja kássat, tuvraorienteren- ja kárttat, tuvravázzimatja čuoigamat, kurssat ja oahput mat gullet bivdui, guolásteapmái ja meahcásteapmái, heiveheapmi ja diehtojuohkindoaimmat.

www.fefo.no / tlf 09975

FeFo advokáhtat

gurutbealde: Loken

Finnmárkkuopmodaga iešguđetlágan bargguin čuvvot ollu juridihkalaš váttisvuođat. Ollu juridihkalaš gažaldagat mat čuožžilit leat áibbas ođđa juridihkalaš čuolmmat. Maŋemus 2 jagi lea FeFo nannen juridihkalaš gelbbolašvuođas, ja 2010:s ásaheimmet maiddái FeFo-advokáhtaid.

olgodoaibmarusttet, MáttaVárjjagis. Báhčaveaji GBS (Pasvik JFF) oamasta rusttega. FeFo lea dorjon doaimma ruoná doarjagiin.

§

2010:s leat FeFo-advokáhtat earret eará bargan ollu FeFo juridihkalaš stáhtusii guoskevaš áššiiguin . Eará deaŧalaš barggut leat leamaš Finnmárkkulága dulkon, oassálastin šiehtadallamiin ja šiehtadusaid ráhkadeapmi, ja dasa lassin stivraáššiid áššemeannudeapmi. Advokáhtat leat maiddái jođihan áššiid lágamánnerievttis, diggerievttis ja eananjuohkinrievttis.

govva: báhčaveaji gbs (pasvik jff)

gasku: ja olgohivsset unna

oaggunjávrráža luhtte, Unjárggas. Unjárgga gilisearvi/ Nesseby bygdelag oazččui ruoná doarjaga doibmii.

govva: lena kristiansen

olgešbealde: Helsesportuka

Porsáŋgus maid Lions club lágidii. govva: evy einarsen

Lubmen Sállanis. govva: anne olsen-ryum

19


stivrra jahkečilgehus 2010 Dieđut doaimma ja báikádeami birra

Finnmarkseiendommen Finnmárkkuopmodaga (FeFo) doaibmasuorggit leat opmodat ja meahcásteapmi.

čoahkkima ja viiddis gulaskuddanproseassa mas bohte 38 cealkámuša. Strategiija ođasmahttin vurdojuvvo loahpahuvvot árrat 2011:s. Boahttevaš doaimma eavttuid čilgen

Harald Larssen finnmárkku fylkkadiggi

Doaibma fátmmasta eatnama láigoheami viesso-, astoáigge- ja ealáhusáigumušaide, čievra- ja minerálagávdnosiid láigoheami, biegga- ja gahčahatvuoigatvuođaid láigoheami ja opmodagaid vuovdima ja doaimmaid mat leat čadnon bivdui ja guolásteapmái, ja vuovdedoibmii. Organisašuvnna váldokantuvra lea Leavnnjas ja gávdnojit ossodatkantuvrrat Álttás, Čáhcesullos, Unjárggas, Girkonjárggas ja Kárášjogas. Stivrra bargu

Toril Bakken Kåven sámediggi

Stivrras leat 2010:s leamaš: l  Harald Larssen, jođiheaddji l Toril Bakken Kåven nubbinjođiheaddji l  Lise Svenning l  Inga Manndal l  Klemet Erland Hætta l  Nils Johan Gaup Leat dollojuvvon 8 stivračoahkkima 2010:s ja gieđahallojuvvon 82 ášši. Stivra lea maiddái 2010:s čađahan 2 gulahallančoahkkima Sámedikkiin ja fylkkadikkiin.

Nils Johan J. Gaup

Deaŧalaš fáttat dain čoahkkimiin leat leamaš evalueren maid NORUT lea dahkan FeFo vuosttaš jagis badjelbáhcaga geavaheami hárrái, strategalaš plána, FeFo riektedilli ja Finnmárkku minerálaealáhusa ovdánahttin.

boazodoalu áirras

Jahkerehketdoalu ovddideapmái eaktuduvvo ahte doaibma joatká, ja duođastuvvo ahte dát eavttut leat sajis. Jahkerehketdoalu čilgen

FeFo jahkerehketdoallu čájeha buorrinbáhccaga mii lea 4,6 millijovnna kr. ovdal vearu ja 2,4 millijovnna kr. maŋŋil vearu. Dát lea su. 1,9 mill. buoret go bušeahtta ovdal vearu. FeFo boađus 2010:s lea dábálaš doaibmajagi dásis. Boađus lea mealgat vuollelis go 2009:s boađus masa váikkuhedje guokte stuorra areálaluobaheami. FeFo lea 2010:s joatkán dutkan- ja ovdánahttinprošeavttaid dutkamis ja ovdánahttimis, ja lea gollunčálihan doaibmi goluid mat leat oktiibuot 522 352 kr. smávvafuođđoprošeavttaide. Dát leat prošeavttat mat addet organisašuvdnii deaŧalaš ja dárbbašlaš máhtu suorggis. FeFo lea maŋemus jagiid áŋgirit vuoruhan doaimmaid maid ulbmil lea arvvosmahttit meahcásteami ja fysalaš lihkadeami. Ruoná doarjjaortnegis lea 2010:s juolluduvvon kr 1 346 900 ruoná ulbmil doaimmaide. Stivrra oaivila mielde addá jahkerehketdoallu rievttes gova FeFo opmodagain, vealggis ja bohtosis.

Strategalaš plána

Siskkáldas evalueren strategiijaáigodaga ulbmilolaheami hárrái lea addán stivrii ávkkálaš dieđuid ja duođaštan ahte FeFo dán rádjái lea olahan ulbmiliiddis strategalaš plánas 2007–2010. Ovttas konsuleantačielggademiiin mii guoská badjelbáhcaga geavaheapmái, lei dát evalueren veahá vuođđun FeFo strategiija ođasmahttinprosessii mii dahkkojuvvui 2010:s. Leat čađahuvvon gávcci álbmot-

20

Stivra mearrida ahte dán jagi buorrinbáza mii lea 2 404 088 kr. sirdojuvvo eará iežaskapitálii. Oamastanoasit eará fitnodagain

FeFo lea 2010:s vuovdán iežas 20 % oasusdoallanoasi Fjellstuene AS:as eará osolažžii fitnodagas gii háliida fievrredit konseaptta viidáseappot. Ovttas eará oasusdolliiguin lea FeFo oasusdoallišiehtadusa mielde emišuvnnain ja

Jahkeraporta 2010


kapitálaalidemiin 2010:s máksán oktiibuot kr. 500 000 Finnmark Kraft AS:ii. FeFo oassi fitnodagas lea kr. 750 000 ja lea 12,5 %:a. Dasa lassin lea FeFo:s suorggádusfitnodat FeFo Energi As mas lea 100 % oamastanoassi.

mielovddasvástádus ahte dát doaibma doaimmahuvvo ceavzilis lági mielde. Vuovdedoaibma doaimmahuvvo almmolaččat dohkkehuvvon prinsihpaid mielde vuovdedoaimma várás, ja almmolaš vuovdebearráigeahčču goziha doaimma.

Ruhta, márkan- ja likviditehtavárra

FeFo:ii ii čuoze valutavárra ja várra gillát ruhtadeami gežillea unni. FeFo ii ruhtaduvvo loanaiguin ja árvvoštalla fitnodaga máksinnávcca dearvvašlažžan ja buorrin. Organisašuvdna, biras ja dásseárvu

FeFo:s leat 2010:s leamaš 34 bargi, 15 nissonolbmo ja 19 dievdolbmo. Stivrras leat 3 nissonolbmo ja 3 dievddu. FeFo:s lea 2010:s lassánan nissonoassi 42,5 %:s 44 %:i. Orgánisašuvdna lea bargan áŋgirit sierra dásseárvoplánain, dát gárvvistuvvo ja biddjo ovdan meannudeapmái 2011:s. Penšuvdnagáibádusat bargiide mat leat lágas leat áimmahuššon. FeFo buozanvuođahealban buozanvuođajávkan lea 2010:s leamaš 4,9 %, mii lea seamma dássi go 2009:s. FeFo:s eai leat registrerejuvvon guđegelágan barguigullevaš lihkohisvuođat dahje roasmmahuvvamat 2010:s. FeFo lea searvadahtti bargoeallinfitnodat (DB). Olgguldas biras

FeFo:s eai leat alddis guđegelágan doaimmat mat hui sakka váikkuhit olgguldas birrasii. Eará doaimmheddjiin, sihke gávppálaš ja eaigávppálaš, leat almmatge doaimmat maid vuođđun leat FeFos valljodagat ja main sáhttá leat heajos váikkuhus olgguldas birrasii. Eananeaiggáidin lea FeFo:s

Bivdu ja guolásteapmi sáhttet dagahit negatiivvalaš máddodatváikkuhusaid fuođđo- ja guollemáddodagaide, vaikko ávkkástallan dáhpáhuvváge nugo almmolaš muddemat gáibidit. Sihkkarastin dihte ceavzilis ávkkástallama veahkeha FeFo garrasit barggu gielddaidgaskasaš hálddašanplánaiguin stuorrafuođđuid várás ja luossajogaid hálddašanplánaiguin. FeFo mudde maiddái smávvafuođđobivddu sihkkarastin dihte rievssateatnatvuođa. Sáivaguollevalljodat árvvoštallo leame stuoris ja ávkkástallamis leat váldomuddejeaddjit gielddat. FeFo:s lea danne lagas ovttasbargu Minerálahálddašeami direktoráhtain dákkár doaimma bearráigeahččama birra man vuođđun leat FeFo valljodagat, gozihan dihte ahte doaibma doaimmahuvvo doarjjohahtti ládje sihke birrasa ja sihkkárvuođa dáfus. Dahkkojuvvo maiddái bargu čorget heaittihuvvon mássaválddahagaid, ja sihkkarastit ahte várrejuvvo ruhta heaittihit mássaválddahagaid mat ain leat doaimmas.

Klemet Erland Hætta sámediggi

Inga Manndal finnmárkku fylkkadiggi

Earáhuhtton meahccegeavaheapmi

Eananohcamat mat eai leat gieldda plánaid mielde meannuduvvojit Sámedikki meahccegeavaheami earáhuhttima njuolgga-dusaid mielde. 2010:s gulle birrasiid 25 ášši dása. Eanas ledje dát smávva areálat mat ledje eaŋkilhuksensajit viesuide, áittiide ja ođđagilvimii/lassieatnamii. Áššiin main ohccojuvvojit stuorát areálat mat eai leat plánejuvvon bidjá FeFo regulerenplána ráhkadeami eaktun. Plána eaktuduvvo ráhkaduvvot finnmárkolága § 4 ja Sámedikki njuolggadusaid mielde.

Lise Svenning finnmárkku fylkkadiggi

Áltá, cuoŋománu 1. beaivvi 2011 Harald Larssen Sivrra jođiheaddji

Klemet Erland Hætta

Stivralahttu

Toril Bakken Kåven Nubbinjođiheaddji

Inga Manndal Stivralahttu

Nils Johan Gaup Stivralahttu

Lise Svenning Stivralahttu

Jon Meløy

Beaivválaš jođiheaddji

Estiaeria ducimetur accatatiatus isto ommo

www.fefo.no / tlf 09975

21

Profile for FeFo

Fefo årsrapport 2010 samisk  

Fefo årsrapport 2010 samisk  

Advertisement