FeFo årsrapport 2008 / jahkeđiedahus 2008 SAMISK

Tittel overskrift her

Jahkedieđáhus 2008

Brødtekekst inn her Ting et ute feu feuguer senibh erat. Ut nonsenisl ex euipis num dolorting ent ipsuscil irit accumsan volore te dolore vel ut laore vel dolo Er sustinim volore magnibh ea facil iriurer sisit eu feugait inim exerit aliquis ad dolor sequisl euisi blandit aut lorper iliquislVivivas peremus con senti, norsuam nu vitictus acerris travolis, Catius, Finnmarkseiendommen, Kirkegata 20 Pb.133, 9811 Vadsø, tlf.: 09975 www.finnmarkkuopmodat.no

Jahkedieđahus 2008

Felles muligheter for finnmarkinger Oktasaš vejolašvuođat finnmárkolaččaide

1

Govasteami vuođđojurddá Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat (FeFo) lea logostis válljen govasteami mii fátmmasta buot áiggiid ja álbmotjoavkkuid.

el overskrift her

Ivnnit leat vižžon sihke sámi ja norgga leavg­ gas, mearkan ahte Finnmárkkuopmodat dovdá fuolkevuođa ovddasástádusas sihke sámiide, kvea­ naide ja etnalaš norgalaččaide.

kekst inn her Ting et ute feu r senibh erat.

Utváldoelemeanta nonsenisl Jorba hápmi lea okta logos. Dát čujuha lihka ollu sámi leavgga beaive-govasteapmái, is num dolorting ent ipsuscil go jorbbá nanu ja oadjebas birasteapmái. umsan te dolore Jorbavolore lea Finnmárkkuopmodaga logosvel rabas, ja luoitá sisa norgga ja sámi eavgga ivnniid guovssahasa. e vel Dát dolo Er sustinim voreferánsa čujuha searvádahtti oainnuide mat Finnmárkkuopmodagas galget leat, ja doalvu gnibh ea facil iriurer sisit eumaid­ dái jurdagiid buot dan fápmui mii polára luonddu fenomenain lea. ad dolor inimovddolaš exerit aliquis euisiGovasteamis blandit autleat lorper iliquisja ivnniin kultturhistorjjálaš referánssat, ja estetihkka almmustahttá fas ođđa peremus con senti, norsuam áiggi. Mis lea historjá fárus, muhto geahččat boahtte áigái. Dohkohan mii galgat. tus acerris travolis, Catius,

seiendommen, Kirkegata 20 9811 Vadsø, tlf.: 09975 markkuopmodat.no Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat Poastaboksa 133, 9811 ČÁHCESUOLU post@fefo.no www.fefo.no Govat: s. 2,3 Kjell Næss s. 4 Lars Krempig s. 10,11 Almar Paulsen Eará govat: FeFo Gráfalaš hábmen: Trykkeriservice AS, Leavdnja

Ovdasánit Jahki 2008 lea leamaš gáibi­ deaddji jahki organisašuvdnii mii ain lea nuorra. Mediaberoštupmi ja politihkalaš beroštupmi FeFo lea lemaš unnit go 2007:s. Dušše loah­ pas jagi šatta fas FeFo guovddážii, go gažaldat lonuhit stivralahtuid maid Fylkkadiggi lea nammadan šattai áigeguovdil. 2007:s lei válgajahki ja viiddis mediadigaštallan, 2008:s áicojuvvui FeFo unnit politihkalaččat, ja 2009:s lea fas válgajahki daiguin čuovvu politihkalaš árvalusaiguin mat leat čadnon FeFo:i. Sorjakeahttá leago válgajahki vai ii, áigu FeFo joat­ kit plánejuvvon bargguid buoremus­ san fylkka ássiide ja earenoamážit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahccegeavaheami ja ealáhus­ doaimmaheami ja servodateallima vuođđun.

Ulbmil dainna jahkedieđáhusain lea addit finnmárkolaččaide ja earáide dieđuid hástalusaid ja bargguid birra 2008:s.

Buorre lohkamuš Leavdnja cuoŋománu 5. beaivvi 2009 Jon Meløy Direktevra

3

Jahkedieđahus 2008 Mii lea FeFo? Álggus sáhttá leat ulbmilaš geahččat veahá Finnmárkkulága ja guđelágan organisašuvdna Stuorradiggi lea mear­ ridan ahte FeFo galgá leat. Stuorradiggi lea mearridan ahte FeFo galgá leat sierra riektesubjeakta man sadji lea Finnmárkkus mii galgá hálddašit eatnama ja luondduvalljo ljodagaid jna. maid eaiggáduššá lága ulbmila ja finnmárkkulága njuolggadusaid mielde muđui.

Ot.prp. nr. 53, siidu 7 dadjá juoidá dan birra mii FeFo lea: Finnmárkkuláhka siskkilda ahte Finnmárkolaččain dás duohko galgá leat oamastanráđđejupmi, ja gielddain ja stáhta eiseválddiin fas čađahanváldi.

Oktavuođa váldimis Finnmárkku álbmogiin ja almmolaš váldeorgánaiguin lea dávjá dárbbašlaš deattuhit FeFo eananeaiggát­ rolla, go hirpmat oallugat oaivvildit ahte FeFo doaimmaha almmolaš hálddašeami ja doaimmaha almmolaš váldegeavaheami.

Justisdepartemeanta digaštallá dán reivves 29.02.2008 Go Od.prp, s 107 geavaha dajaldaga «hálddašeapmi» man mearkkašupmi lea hálddašit árvvuid seamma láhkái go lága bajilčállagis ja §1,6, 9 ja 26 gč.dajaldagaid opmodathálddašeapmi, kapitálahálddašeapmi, ja oažžu lohkat «hálddašit mii lea háldosis» ja iige allatvuođa dahje váldedoaimmaheami mearkkašumis.

FeFo rolla lea áimmahuššat eananoamastanvuoigatvuođa buorrin fylkka ássiide ja earenoamážit sámi kultuvrra, boazodoalu, meahcásteami, ealáhusaid ja servodateallima vuođđun. Dát máksá ahte FeFo ovdamear­ kka dihte sáhttá ja berre áŋgiruššat dienas-

4

Jahkedieđahus 2008

láhkedoaimmaid nugo ovdamearkka dihte bieggamillohuksemiid, báktedoaimmahagaid dahje turistaealáhusa. Mearrideaddji gažaldat árvvoštallamis lea leago áŋgiruššan ávkin Finnmárkku ássiide vai ii, ja muđui finnmárk­ kulága ulbmiliid mielde.

gát mii diktá ekonomalaš beroštumiid olg­ gobealde fylkka váldit fylkka luondduvalljoda­ gaid hálbái.

Ð FeFo galg‡ J hN FFC K V L C ođđasitháhkat árvvuid buoremussan oktasášvuhtii ooktas­ asšvuhtiillesskapet

Ovttasbargu earáiguin FeFos leat hui ollu ovttasbargoguoimmit.

ka

giija

án aja hu ks hk en láh in lá ka hk a

Ea

a FeFo

luoddaláhka

a hk

á

go

lá

nl

áh

ka

a

Figuvra 1

ka

h lá

at

+ Ollu Eará

ha

hk

ol

jal

to ui

ái

olá

ht

uo d

nl

all

jo

dd

do

na

r to

lu on

Ea

oh

d

zá

Čá

l at

azo

Eananeaiggát

hk a an láh ka

h Šie

Fuođđoláhka

Bo

ka

h slá

ka

láh

vde

Vuo

láhk

u tad

a

hk

lá

n na

M

Jahkedieđahus 2008

Ju o

láh

a

hk

sa

pl

at

os

lá

bm

us

ai

do

ad

gg

l uo nj

te

ák

B lu

Ener

láhka árkku

Finnm

ki

ik

ed

Jus lea mihkkege mii ii ovddit ovdáneami Finnmárkkus de lea dát ealjohis eananeaig­

m

Eará surggiid siskkobealde nugo bieggaja čáhcefápmu, čievraja minerálat ja opmo­ dagat lea FeFos sisaboađut oktasašvuhtii guovddážis. Dat ahte FeFo lea árjjalaš eananeaiggát lea deaŧalaš Finnmárkui, go árjjalaš eananeaiggát sáhttá leat veahkkin heiveheame ođđa bargosajiid ja báikkálaš árvoháhkama.

Sá

Dáid buktagiid divvagat/mávssut gokče 2008:s dušše osiid FeFo goluin hálddašit ortnegiid. Oktiibuot lei FeFo:s su. 3,6 mil­ ljovnna vuolláibáza ođasmahtti valljodagaid hálddašeami siskkobealde. Vuolláibáhcaga gokče eananláigohandivvagiid ja čievraja minerálasisaboađuid badjelbáhcagat.

Eananeaiggáda doaibmamunni FeFo doaibmamunni

us

Go guoská ođasmahtti valljodagaid: vuovddi, fuođđuid, ja guoli hoittámii, ii leat FeFo ulbmil dinet nu ollu ruđa go vejolaš. Ulbmil lea doaimmahit daid gosii ekonomalaččat dássáduvvon. Hálbbes/nuvttá muorat, bivdu, ja guolásteapmi finnmárkolaččaide jotko­ juvvo.

ur m

FeFo lea iešruhtadeaddji iige oaččo makkárge doarjaga stáhtas. Dát ii mávsse dattetge ahte FeFo:s lea buot surggiin beroštupmi dinet nu ollu go vejolaš, muhto siskkilda ahte FeFo ferte dáhkidit ekonomiijas. 2006, 2007 ja 2008 badjelbáhcagat čájehit ahte FeFo:s lea buorre ekonomiijastivrejupmi ja dárkkista iežas ekonomiija.

Deaŧaleamos ovttasbargu lea almmatge gielddaiguin, main lea bajemus ovddasvástá­ dus areálahálddašeamis areálahálddašeamis plánaja vistelága bokte.

Eará surggiin lea FeFo’s viiddis ovttasbargu ollu almmolaš eiseválddi­ iguin, berošteaddjiorganisašuvnnaiguin, báikkálaš organisašuvnnaiguin ja ealáhusaiguin. Árjjalaš eananeaig­ gát ferte ovttasbargošiehtadusaiguin ja servvoštallamiin sihkkarastit ahte valljo­ datávkkástallan ja árvoháhkan boahtá Finnmárkku álbmogii buorrin.

Dávjá lea nu ahte FeFo:s, eananeaiggádin leat vuoigatvuođat valljodagaide, ja min ovttasbargoguimmiin lea fas dárbbašlaš gelbbolašvuohta ávkkástallat valljodagaid ceavzilis lági mielde sihke ekonomalaččat ja valljodagaid dáfus.

ltt

FeFos lei 2008:s 5,6 millijovnna badjelbáza ja mávssii 2 millijovnna vearu. Deaŧalaš váikkuhus finnmárkkulágas ja luondduval­ ljodagaid regionálalaš oamasteamis, lea ahte eananeaiggátdoaimma vejolaš badjelbáza bissu Finnmárkkus.

Ku

Ekonomiija

5

FeFo orgánaid barggut ja čoakkáibidju

kehit FeFo jahkerehketdoalu, jahkečilgehusa ja revišuvdnačilgehusa.

Dárkkistanlávdegotti čoahkkáibidju.

Dárkkistanlávdegoddi lei ná biddjon čoahkkái 2008:s:

Dárkkistanlávdegoddi lea doallan 3 čoahkkima jagis ja gieđahallan 19 ášši.

Nammaduvvon AID’s: Kristin Normann, jođiheaddji -Hans Petter Graver lea peršovnnalaš vár­ relahttu Nammaduvvon Sámedikkis: Jan Erik Henriksen -Wiebke Slåttsveen lea peršovnnalaš vár­ relahttu Nammaduvvon Fylkkadikkis: Eva Danielsen Husby -Einar Johansen lea peršovnnalaš várrelahttu Dárkkistanlávdegotti barggut Dárkkistanlávdegoddi lea siskkáldas orgána FeFo’s mii galgá gozihit stivrra doaimma.

Earret eará geahčada dárkkistanlávdegoddi vuogádatlaččat buot stivrra beavdegirjjiid, fuolahit ahte stivrra mearrádusat leat finnmárkkulága ja eará lágaid siskkobealde.

Dasa lassin galgá dárkkistanlávdegoddi dohk­ 6

Stivrra čoahkkábidju Stivrras lea leamaš čuovvovaččat biddjon čoahkkái 2008:s: Nammaduvvon Sámedikkis: Josef Vedhugnes -Ingrid Smuk Rollstad peršovnnalaš várrelahttun Berit R. Nilssen -Lemet Jon Ivvár (Odd Ivar Solbakk) várrelahttun Per A. Bæhr -Inger Anita Smuk persovnnalaš várrelahttun Nammaduvvon Finnmárkku fylkkadikkis: Erling Fløtten -Inger-Anne Dokken peršovnnalaš várrelaht­ tun Inga Manndal -Knut Mortensen peršovnnalaš várrelahttun Tormod Bartholdsen -Randi Tennefoss peršovnnalaš várrelahttun

Jahkedieđahus 2008

Stivrra barggut Stivra lea doallan 8 stivračoahkkima ja gieđahallan 94 ášši.

Deaŧalaš áššiin mat leat leamaš gieđahallon stivrras 2008:s, sáhttá namuhit muhtekeahtes minerálaid áššid hálddašeami njuolggadusaid, strategalaš plána 2007/2010 gaskamuttoevaluerema mearrádus, stuo­ rát huksenareálaid vuovdima bargovuogit, beaiveearit rievssatbivddu oktavuođas, njuolggadusat gielddaid gieđahallamii finnmárkkulága § 24 mielde, cealkámuš Wega mining AS:s ohcamii oažžut mihttu minerálaroggamii ja cealkámušat mear­ raluossabivddu gáržžideami vuostá.

Stivrra čoahkkimat earáiguin Sámediggái ja fylkkadiggái lea finnmárkkulá­ gas addon mandáhta nammadit 3 miellahtu goappáge stivrii. 2008:s leat čađahuvvon 2 gulahallančoahkkima Sámedikkiin ja Fylkka­ gielddain politihkalaš dásis, gos FeFo hástalu­ sat digáštallojedje. Dasa lassin dollojedje ollu čoahkkimat gaskal fylkkagieldda, Sámedikki ja FeFo hálddahuslaš dásis. Áššiin mat digáštallojedje gulahallančoahkkimiin lei vejolaš badjebáhcaga geavaheapmi, vásihusat Sámedikki njuolggadusaiguin (finnmárkkulága §4) ja FeFo gaskamuttoevaluerema ráhkadus. Dasa lassin leat leamaš lotnolas diehtojuohkimat áššiid birra mat leat mávssolaččat oassálasti orgánisašuvnnaide.

Stivra dahje oassi stivrras lea maiddái čoahkkinastan boanddaidorgánisašuvnnaiguin ja Finnmárkku fylkkamánniin.

Vuoruhuvvon barggut 2008:s Bargu strategalaš plána čuovvolemiin Bargu FeFo strategalaš plánain áigodahkii 2007-2010 loahpahuvvui stivrra mearrádu­ sain njukčamánu 20.beaivvi 2008:s. Mear­ rádus lea viiddis proseassa loahpaheapmi ovdánahttit FeFo strategiijaid doaimma iešguhtetge suorggi siskkobealde. Plána ovdánahttima oktavuođas leat dollon álbmotčoahkkimat ja gulahallančoahkkimat politihkalaš orgánaiguin.

2008:s lea FeFo boahtán guhkás bargguin duohtandahkat strategalaš plána iešguhtetge suorggi siskkobealde.

2008 čavčča álggahii stivra plána siskkál­ das gaskkamuttoevaluerema. Gaskkamuttoevalueren loahpahuvvui guovvamánus 2009:s.

Ð FeFo v‡ rre 1 millijovnna ruoná áigumušaide O C V I C NI G V D Q C J VKV álbmogii buorrin.

Ođđa organisašuvnna huksen FeFo lea ain hui nuorra organisašuvdna. 2007 lei vuosttaš olles doaibmajahki. Jahkemolsu­ mis lei ásahuvvon heivvolaš organisašuvdna mas lea váldokantuvra Leavnnjas, ossodatkantuvra Čáhcesullos, ekonomalaš ovttadat Álttás ja meahcástanossodat mii lea báikkálaččat oktiibuot 6 sajis fylkkas.

FeFos leat dál 34 bargi. Ollu dain ođđa ortne­ giin maŋŋil go sirdin Statskogas FeFo:i dahk­ kui leat dál čađahuvvon. Dát siskkilda ahte FeFo lagámus jagiid sirdása huksemis dábálaš doibmii ja bargiid lohku šaddá dássedin otná dásis. Bargiidlohku lassána dušše jus FeFostivra mearrida ođđa bargguid hálddahussii.

Stivračoahkkimiid oktavuođas leat stivrras leamaš čoahkkimat gieldda ja ránnjágielddaid sátnejođiheddjiiguin, doppe gos čoahkkin lea dollojuvvon.

Stivra bovdejuvvo ollu iešguđelágán čoahkkimiidda iešguđetge dásis. Stivra lea vuoruhan deaivat regionála ja gieldda politihkalaš orgánaid, muhto lea maiddái leamaš buorredáhtolaš earáiguin.

Jahkedieđahus 2008

Dárkkistanlávdegoddi

7

FeFo doaibmasuorggit Doaibma lea juhkkojuvvon golbma váldosurggiide,mat leat ealáhus, opmodat ja meahcásteapmi. Dasa lassin veahkkedoaim­ mat nugo ekonomiija, bargiidhálddašeapmi, diehtojuohkin, IKT ja dulkon.

OpMODaT FeFos lea giddodatvuođđu (grunnbokshjem­ mel) ja hálddaša 46 600 km2 mii lea su 96 % Finnmárkku fylkkas. Doaibma mii lea čadnon daidda opmodagaide lea juhkkon čuovvovaš surggiide: ­ láigohanšiehtadusat ­ eananláigohanohcamat ­ opmodatvuovdin ­ opmodatovdánahttin ­ opmodatja riektesihkkakrastin 2008:s oaččui FeFo oktiibuot 1820 ohcama oažžut lobi geavahit eatnama ja gullevaš vuoigatvuođaid.

Eananláigohanšiehtadusat Suorgi fátmmasta buot doaibmi šiehtadusaid láigohit eatnamiid, oktiibuot badjel 12.000.

Eananláigohanšiehtadusaiguin láigoha eananeaiggát FeFo areálaid viesuide, ealáhus­ sii ja barttaide jna.. Buohkat geat láigohit eatnama mákset jahkásaš láigohandiv­ Direktevra Jon Meløy Veahkkedirektevra Søren Karlstrøm

vaga olles arerála láigoheamis. Bargu eananláigohanšiehtadusaiguin lea láigohandili sirdin vuovdima ja árbema oktavuođas, šiehtaduseavttuid čuovvoleami goziheapmi, láigohandivvagiid reguleren ja gáibideapmi, eananláigohanregistara ođasmahttin, okta­ vuohta advokáhtaiguin, opmodatsoabahalli­ iguin ja diggelogahusain.

2008:s gieđahallojedje 415 ášši sirdit láigo­ hanrievtti.

Ollu gažaldagaid vuođul bartahuksensajiid lái­ goheddjiiguin beassat áidut bartahuksensaji mearridii stivra obbalaš vuođul rahpat dán.

Sáhttá almmatge earenoamáš dáhpáhusain ohcama mielde addot lohpi áidut ráddjejuv­ von areála bartta birra.

FeFo lea ožžon jearaldagaid bommaid birra meahcceluottain. Dán oktavuođas mearridii stivra sáddet ášši viiddis gulaskuddamii 2008 čavčča. Mearrádus áššis dahkko ođđajagis 2009:s.

Eananláigohanohcamat FeFo gieđahallá finnmárkkulága ja Sáme­ dikki njuolggadusaid mielde ohcamiid láigohit eatnama iešguđetlágan áigumušaide. FeFo hálida ahte dákkár ohcamat galget leat nugo gielddaid plánat leat, mii maiddái čuožžu čállon FeFo strategiijas. Jus gieđahallamis leat positiivvalaš bohtosat, dahkkojuvvo eananláigohanšiehtadus dahje ásahuvvo eará vuoigatvuođadokumeanta mii addá ohc­ cái dan eatnama dahje vuoigatvuođa maid hálida.

Oktasašdoaimmat

2008:s juolluduvvo 6 viessosadjeohcama, ja 14 ohcama hilgojuvvo. Sullásaččat vies­ sobarttaid dáfus bohte 100 ohcama oktan daiguin mat ohce dan guovtti almmuhuvvon bartaguovlluide. Dain juolluduvvo 45 ohcama, 33 hilgojuvvo, 3 eai leat gárvásit gieđahallon, ja 19 leat fas vuordinlisttus guovdilis bartaguovlluin gos juolludeapmi lea dahkkon.

Serviceovttadat

Ekonomiovttadat

Direktevrra bargoveahka

8

Meahcástanossodat Meahcástanhoavda Rolf Kollstrøm

Opmodatossodat Opmodathoavda Sverre Pavel

Ealáhus- ja ovddidanossodat Ealáhus- ja ovddidanhoavda Søren Karlstrøm

Mielbargit

Mielbargit

Mielbargit

Bohte 5 ođđa ášši mat ledje čadnon eanan­ dollui, sihke guohtunja lassieatnamiid hárrái.

Oktiibuott 7 ohcama oažžut lassieatnama/ guohtunareála juolluduvvo 2008:s, ja 2 fas

Jahkedieđahus 2008

Ð FeFo galg‡ X W J V K K X hN FKV mánáid ja nuoraid oažžuheami árbevirolaš ávkkas­ tallamii ja olgonas­ VKO KK hilgojuvvo. Ahte gieđahallon áššiid lohku 2008:s lea stuorát go sisaboahtán ohcamiid lohku lea čoahkis dainna ahte ovdalaš jagi áššit easkka gieđahallojuvvo loahpalaččat 2008:s.

Opmodatvuovdin 2008:s bohte 113 ohcama oastit eatnama.

Dát lea sullii 17 % niedjan 2007 rájes. Dain ledje 81 mat juolluduvvo, 20 hilgojuvvo, ja 12 leat ain gieđahallome. Eanas dáhpáhusain leat ohcamat oastit eatnama bartii mat bieht­ taluvvo, mas FeFo lea strategiijas mearridan ahte bartahuksensajit eai galgga vuvdojuv­ vot. Dasa lassin dárkkuha eananláigohan­ láhka ahte ii leat riekti oastit bartahuksensa­ jiid Finnmárkkuopmodagas, mii máksá ahte láigoheddjiin ii leat mákkárge riekti oastit iežas láigohuvvon bartahuksensaji.

Okta ášši mii lea čadnon opmodatvuovdimii lea leamaš ollu almmolačča 2008:s. Dát guoská earenoamážit stuorát huksena­ reálii gohčoduvvon Skytterhusfjellet, mii lea su 1800 daa, Mátta-Várjjat gildii. FeFo ja gielda eaba šaddan ovttaoaivilii areála hattis šiehtadallamiiguin. Gielda ovddidii danne bággolonisteami olles guovllus. Ášši

Jahkedieđahus 2008

lea mearriduvvon boahtit Oarje-Finnmárkku diggegoddái 2009:s.

Stivra mearridii ahte FeFo galgá luvvet nuvttá eatnama luddii Nervei veglag:ii mii dohkke­ huvvon regulerenplána vuođul hálidii hukset luotta Njeareveaji gillái.

Digaštallamiid vuođul galgá go láigohit ovdal go vuovdit eanandoalloeatnama strategalaš plánas mearridii stivra sáddet eanandoal­ loeatnamiid vuovdima rahpangažaldaga ja ollu eará gažaldagaid viiddis gulaskud­ damii. Dát dahkkui árrageasi 2008:s mas lei gulaskuddanáigemearri čakčat. Áigemearri guhkiduvvui maŋŋil. Stivra áigu gieđahallat ášši ođđajagis 2009:s.

Opmodatja riektesihkkarastin FeFo searvvai 2008:s moanat Geovekstprošeavttaide. Davvisiiddas kártejuvvo oasit rusttetluottas mii lea čadnon Adamselv fápmorusttegii ja birastahtti guovlluide.

Bearalváhkis kártejuvvo Vuođa, Guolleveadje, ja Guittanas, Unjárggas ja Mátta-Várjjagis gaskkat Juvravuonas Buođggahii, Deanus Deanodat ja Davvisiiddas Idjavuonguovlu.

9

Dán prošeavttas ovttasbarget ollu doaimma­ headdjit, stáhta kártadoaimmahat, gielddat, luoddadoaimmahat, fápmofitnodagat jna. sihke revišuvnna ja ođđasitkártemiid hár­ rái. Ulbmil Geovekst:ain lea oažžut buoh­ kaid geaidda ođasmahtton kárttat leat ávkin veahkkin ja dainna lágiin kártet stuorát guovlluid go doaimmaheaddjit okto livčče veadján. Duogáš FeFo searvamii lea ahte mii sorjavaččat nu buriid kárttaiguin go vejolaš jus galgat sáhttit hálddašit daid áibmalaš areálaid maid FeFo oamasta.

FeFo lei 2008:s oasehas 14 eananlonuhanáššiin mat ledje Finnmárkku eananmolsunrievttis.

FeFo lea oasehas Norge Digitalt:s, mii lea našunála buot geodáhta čohkkema ja gieđahallama goavdi (stedfestet infor­ masjon) Norggas. FeFo lea lagás ovttas­ bargu gielddaiguin ja Stáhta kártadoaim­ mahagain Finmmárkkus opmodatdáhtaid kvaliteahtasihkkarasit GAB:s.

EaláHuS Energiija Stivra mearridii ođđajagimánus 2008:s strategiijaid bargui energiijain. Strategii­ jat ledje strategiijaplána mii mearriduvvui njukčamánus 2007:s viidáseapot ovdánaht­ tin, ja čuovvovaš čuoggát strategiijaplánas lejde láidesteaddjin strategiijaid hápmemii energiijasuorggis: FeFo galgá sihkkarastit ahte vuoiggalaš oassi árvoháhkamis boahtá FeFo:i buorrin go ávkkástalla energiija­ ressurssaid.

Bieggafápmu Bieggafápmosuorggis lei deaŧalaš FeFoi leat árjjalaš rollas bieggafápmodoaimmahead­ djin, sihke Gilivuona bieggamillorusttega buhtadusárvvoštusa dáfus mii lea jođus, ja čájehan dihte eará bieggafápmodoaim­ maheddjiide ahte FeFo:s ledje ambišuvnnat ovdánahttit bieggafámu ieš, vejolaččat ovttasbargguin earáiguin. Vuođđun lei ahte dát unnida vára FeFo eatnamiid bággolonis­ tuvvot eatnama bieggafápmoáigumušaide – go eananeaiggát ieš áigu ovdánaht­ tit bieggafámu lea bággolonisteami

10

servodatávki hirpmosit unnon. Unnon bággolonistanvejolašvuođaiguin, rehkenas­ tui ahte bieggafápmodoaimmaheaddjiide lea eambbo beroštahtti dahkat eaktudáhtolaš šiehtadusaid FeFo:in. Bággolonisteapmi mielddisbuktá ahte vuoigatvuohta bieggafápmosuorggis leat addojuvvon agi beaivái ovttaháve buhtadusa vuostá, eaktudáhtolaš šiehtadusaid ektui mat dábálaččat leat áigeráddjejuvvon ja mas lea jahkásaš láigu.

FeFo dagái geassemánus šiehtadusa Vindkraft Nord AS:in hukset bieggafámu Ákŋoluovtta gielddas. Šiehtadus lea huksejuvvon badjel­ bázajuohkinprinsihppii. FeFo lea maiddái šiehtadan eará doaimmaheddjiiguin geat leat ohcan konsešuvnna bieggafápmohuksemii Finnmárkkus. Dát šiehtadallamat jotkojuv­ vojit 2009:s. FeFo oaččui 2008:s ráhkaduv­ vot bieggafápmokártta Finnmárkku várás, ja lea árvvoštallame guđe láhkái vuoigatvuođat buoremus bieggafápmosajiide sáhttet sihk­ karastit ahte fápmobuvttadeami árvoháhkan eanemus láhkái boahtá Finnmárkui buorrin.

Gilivuona Bieggamillorusttega buhtadusárvvoštus gieđahallui lágamánnirievttis čákčamánu 2008:s. Lágamánnirievttis lei seamma boađus go diggegottis. FeFo lea eahpeduhtávaš bohtosiin lea lea váidán ášši alimusriektái. Čáhcefápmu FeFos jearahallet ollu fitnodagat mat leat olggobealde Finnmárkku mat hálidit dahkat smávvafápmohuksenšiehtadusaid. Dušše Alta Kraftlaga lei doaimmalaš dán suorggis báikkálaš fitnodagain.

Oažžun dihte bákkálaš fitnodagaid banen ja dainna lágiin sihkkarastit ahte fápmobuvt­ tadeami sisaboađut bissot Finnmárkkus, vál­ ljii stivra hásttuhit daid báikkálaš fitnodagaid.

Sidjiide lohpiduvui vuosttašriekti smávvafá­ pmohuksemii jus dieđihedje beroštumiset dihto čázádagaide ovdal 31.12.2008.

Hástalus addui sihke reivves ja čoahkkimiin fápmoservviiguin, juoga man boađus lei proseassa fápmofitnodagaid gaskkas man áigumuš lea eambbo áŋgiruššat ođđa ođasmahtti energiija huksema. Dát proseassa

Jahkedieđahus 2008

jotkii 2009 sisa.

leat deaŧalaččat gielddaid areálaplánemii.

FeFo dagái geassemánus 2008:s šiehtadusa Tinfos as:in láigohit gáhčahatvuoigatvuođaid Kobbholmvassdraget Mátta-Várjjagis. Šiehtadus guoskkai lassihuksemii Kobbholm fápmorusttega masa Tinfos juo lea ožžon vuoigatvuođa oamastitl. Lea maiddái leamaš šiehtadallon láigošiehtadus Alta kraftlag:ain oažžut gáhčahatrivttiid čadnon 3 oođa smávvafápmorusttegiidda mat leat plánejuvvome. Šiehtadallamat jotkojuvvo 2009 . Šiehtadallamiid boađus lea eará smávvafápmorusttetšiehtadusaide FeFo eat­ namiin.

Kárten čájeha ahte Finnmárkkus leat hui stuorra čievraja cuovkkageađgevalljodagat main lea buorre kvaliteahta. Unna álbmogaš ja guhkes gaskkat dahket almmatge váttisin ávkkástallat daid valljodagaid gávppálaččat.

Bioenergiija Ovttas Finnmárkku fylkkagielddain ja MáttaVárjjat gielddain, oaččui FeFo 2008:s ráh­ kaduvvot ovdaiskkadeami smáhkkoboald­ inrusttega birra mii lea čadnon Svanvik folkehøgskolii. Lei jurddá buktit lieggačázi maiddái Svanvik mánáidja nuoraidskuvlii.

Iskkádeapmi čájehii ahte prošeakta ii lean gánnáhahtti odne. Sivvan dasa lea muhtun muddui ahte bioenergiija ferte gilvalit elek­ trisitehtain mii lea dorjojuvvon momsa ja el-divat vealtamiin Finnmárkkus.

Lea maiddái bargojuvvon Mátta-Várjjat Garni­ sona vuostá dainna áigumušain ahte smáhkkomuoraid buktit ođđa liggenguovddážii, muhto mearrádus sirdit smáhkkoboaldimii lea vuordima duohken. Čievraja minerálat FeFo álggahii 2008:s ovttasbarggu Norges Geologiske Undersøkelser:in (NGU) ođasmahttit Finnmárkku čievra jacuovkkageađgeregisttara. Bargu mielddis­ buktá čievraja cuovkkageađgegávdnosiid kár­ temiid, mas lea váldodeaddu gávdnosiin main sáhttet leat vuovdima dáfus beroštahttit.

Dasa lassin váldojit iskkosat beroštahtti gávdnosiin analyseren dihte kvaliteahta/ iešvuođaid. Prošeakta bistá guokte jagi, ja 2008:s kártejuvvui sullii bealli Finnmárk­ kus. Reasta kártejuvvo 2009:s. Bohtosat sáddejuvvojit gielddaide, ja biddjojit NGU:a našunála čievraja cuovkkageađgeregistarii mii lea ola muttos NGU:a neahttasiidduin. Dieđut

Jahkedieđahus 2008

2008:s lea bargojuvvon čorget mássaválddahatšiehtadusaid. Earret eará lea čielgan guđet mássaválddahagat galget sirdo­ juvvot Stáhta luoddadoaimmahagas Mestai.

Dát lea leamaš deaŧalaš oažžut sadjái doaim­ maheami ja heaittiheami ovddasvástádusa.

Dain 42 mássaválddahagain mat sirdojuvvo Mesta:i, leat sii mearridan heaittihit 24.

Heaittihanbargu álggahuvvui 2008:s ja loah­ pahuvvo 2009:s.

Maiddái báktedoaimma siskkobealde lea bargojuvvon čorget šiehtadusdiliid. Lea earenoamážit luonddugeađgesuorggi siskko­ bealde gos dilit leat leamaš moivasat ja gos čuovvoleapmi lea váilon goappašat beliin.

Eananeaiggádin oamasta FeFo daid nu gohčoduvvon muhthahtekeahtes minerálaid, mii máksá minerálat main lea iešdeaddu vuollel 5 kg pr. lihttaris (nefeliidna, kvártssa, kvartsihtta, kálka, diamánttat, luonddugeađggit jna.). Daid hálddašeami ii stivre báktedoaibmaláhka. Oažžun dihte vuorddehahtti vuogádaga hálddašeapmái mearridii stivra 2008:s njuolggadusevt­ tohusa muhtehahtekeahtes minerálaid hálddašeapmái. Evttohus lea sáddejuvvon gulaskuddamii ja loahpalaš njuolggadusat bohtet 2009:s.

FeFo attii 2008:s doarjaga NGU:i iskat kar­ bonatihttagávdnosa Stierdnás. Báktešlájas leat ollu deaŧalaš stuorrunminerálat, ja dán lea vejolaš geavahit eananbuorideapmái ja duktan ekologalaš eanandoalu siskkobealde.

Iskkadeamit jotket 2009.s.

FeFo nannii 2008:s bargiárjjaid čievrra ja minerálaid ektui, ja dát lea addán vejolašvuođaid ollu garraset čuovvoleapmái dán suorggis. Dát lea leamaš dárbbašlaš danne go leat ollu bázahallan barggut,

11

earenoamážit go guoská čivrii ja cuovkkageđggiide. Bargu dáhpáhuvvá lagás oktavuođas Báktedoaimmahagain.

Opmodatovdánahttin 2008:s plánejuvvo ollu ođđa bartahuksen­ guovllut. Moanat dain guovlluin leat gárvásat almmuhuvvot ja juolluduvvot 2009:s. Ledje dušše guokte guovllu Poršáŋggu gielddas mat almmuhuvvo 2008:s, Áiligasjávri 5:in barta­ huksensajiin ja Čáhppiljohka 7:in bartahuk­ sensajiin.

Stivra mearridii 2008:s ahte ođđa bartahuk­ sensajiid juolludeapmi váldonjuolggadussan galgá dahkkot vuorbádemiin.

FeFo dagái 2008:s šiehtadudsa Norsk Hytteutvikling AS:in ovdánahttit alla dásat bartaguovllu Holmfoss Báhčaveajis. Šiehtadus siskkilda ahte Norsk Hytteutvikling ráhkada regulerenplána, vuovdá barttaid ja huksen­ guovllu olles infrastruktuvrrain, ja FeFo fas dahká láigohanšiehtadusaid bartaoasttiiguin dábálaš eavttuiguin. FeFos bealis lea ulbmil šiehtadusain geahččaladdat dánlágán barttaid márkana, oahppan dihte eambbo dánlágan bartaguovlluid ovdánahttima birra. Guhki vuollái sáhttá dáhpáhuvvat ahte FeFo ieš áigu ovdánahttit dákkár bartaguovlluid, dahje dahkat šiehtadusaid main FeFo manná sisk­ keliidda árvovidjjis.

FeFo lea maiddái leamaš bovdejuv­ von mannat eaiggátbeallái stuorát opmodatovdánahttinprošeavttain, muhto lea caggan danne go dát mielddisbuktá hirpmat vára.

Goahccevuovdi Lea vuoiggahuvvon bargu geahčadit fylkka goahccevuvddiid árvvu meroštallamiid.

Konkrehta guoská dát Álttá-vuvddiide mat gárvánit 2008:s. Árvomeroštallan gáibida árj­ jaid. Vuvddiid árvvu meroštallan Kárášjogas ja Mátta-Várjjagis álggahuvvo nu jođánit go leat ođđa girdigovvamateriála guovl­ luin. Stivra lea viidáseappot ásahan FeFo Energi AS:a reaidun beaktilit sáhttit čađahit vuovdeávkkástallama bioenergiijabuvt­ tadeapmái. Goahccevuovdi valljodahkan lea

12

mávssolaš sihke huksenávnnasin ja energii­ jabuvttadeapmái (bioenergiija).

MEaHCCI Stuorrafuođđobivdu Stuorrafuođđobivdu fátmmasta eanas eal­ gabivddu. Dasa lassin hálddaša FeFo guovžabivddu liseanssain ja getkiid ja albasiid ear­ rebivddu.

Ealggabivddu hálddašeami vuođđun lea doaibmi 4-jagi máddodatplána (2007-10).

Máddodatplána váldoulbmil lea bissehit loh­ kostuorruma ja čájehit ahte lea vejola dárk­ kistit eatnatvuođa bivdduin. Álttás ja MáttaVárjjagis lea ulbmil lasihit logu, ja Deanus, Unjárggas, Čáhcesullos ja osiin Kárášjogas fas lea ulbmil unnidit logu.

2008 čavčča njeidojuvvo 773 ealli earis mii lei 1068 ealli (geahčá fig. 2). Dát lei veahá niedjan olahusjagi 2007 ektui, goas njeido­ juvvo 804 ealli (geahčá fig. 3). Oidnon-ealgadieđuin vuhtto ahte leat joksame stuorrunulbmila Álttás ja Mátta-Várjjagis, muhto orrut šaddame vuordit sávvojuvvon unnuma osiin Kárášjogas. Deanus, Unjárggas ja Čáhcesullos orru helikopter­ lohkamiid bohtosiin vuhttome ahte mád­ dodagat soitet leat beare vuollin unnidanulb­ mila ektui.

Smávvafuođđobivdu Registrerejuvvo 7.118 vuv­ dojuvvon bivdokoartta bivdokoartta Finnmárkkuopmodagas kaleanddarjagi 2008.

Jándorkoarttaid álggaheapmi finadead­ dji bivdiide dagahii ahte duota bivdiidlohku geat bivde lei unnit, árvvu mielde 5300 bivdi ledje bivddus Finnmárkkuopmodagas 2008.s.

Jahkedieđahus 2008

njuolggadusaid. Dát siskkilda ahte mis leat doaibmaplánat eanas čázádagain 2011:s.

Leat ollu barggut maid min njuolggadusat geatnegahttet lihttoláigoheddjiid dahkat.

FeFo lea veahkeha bargguin ráđđeaddimiin ja ekonomalaš doarjagiin. Máksojuvvui 2008:s kr. 115 000 doarjjan min lihttoláigoheddjiide.

Sii juohkáseapmi lei 2765 bissovaš ássi Finnmárkkus ja 2543 finadeaddji bivdi. Biv­ diidlohku geat bivde čájehii čielga niedjama ovddit jagi rájes, sihke olbmuid dáfus geat ásset Finnmárkkus ja olbmuid dáfus geat orrot olggobealde.

Beaiveeriid álggaheapmi olles Finnmárk­ kuopmodagas go lea dárbu mearriduvvui cuoŋománu 18. beaivvi 2008:s.

Borgemánu eatnatvuođameroštallamat čájehedje leame unnán vuonccálottiid gosii eanas osiin Finnmárkkus. Danne álggahuv­ vojedje beaiveearit mas ledje 2 rievssaha, 3 girona ja 1 beahceloddi (goahppil, čukčá) (Kárášjohka ja Mátta-Várjjat).

Sálašraporteremat ja soadjeiskosiid loh­ kamat čájehedje ahte árvomeroštallamat adde rievttes gova eatnatvuođadilis.

Báhččojuvvojedje árvvu mielde 20 000 rievs­ saha, 8200 girona ja 2500 njoammila Finnmárkkuopmodagas 2008:s.

Dat lea garra niedjan ovddit jagi ektui (2007) goas sullásaš árvvoštallan lei 68 000 njei­ dojuvvon rievssaha ja 16 000 njeidojuvvon girona.

2008:s biddjui viehka ollu bargu ođđa evt­ tohuvvon anadroma luossaguolleja sáivaguollebivdonjuolggadusaide ja ođđa luossaja sáivaguollebivdoláhkii. Dát lei bargu masa min lihttoláigoheaddjit maiddái serve ollu.

Mii vásihit ahte min lihttoláigoheaddjit váldet dan barggu mii lea sin ovddasvástádus eam­ bbo ja eambbo duođas. Mii oaidnit maiddái sálašstatitihkas ahte mis lea, ja belohah­ kii ollu jagiid badjel lea leamaš, positiiva sálašovdáneapmi ollu čázádagain. Dan leat mii nu roahkkadat dan buorrinčálihit buori bargui maid min lihttoláigoheaddjit dahket.

Figuvra 2. Njeidojuvvon ealggat finnmárkkuopmodagas 2008 juhkkojuvvon gielddaide 300

225

150

75

mandag 18. mai 2009

Jahkedieđahus 2008

mandag 18. mai 2009

Čáhcesuolu

Deatnu

Máttá-Várjjat

Porsáŋgu

Davvinjárga

Unjárga

Davvisiida

Fálesnuorri

800

600

400

200

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

0

2001

Jogaid lihttoláigoheapmi 2008:s ja 2009:s galget eanas šiehtadusat lihttoláigohuvvon čázádagain leat ođastuvvon ja buohkat galget leat vuolláičállán daid ođđa

Figuvra 3. Njeidojuvvon ealggat finnmárkkuopmodagas áigodagas 2000­08.

2000

Vuosttaš jahki dutkanguovl­ luiguin mat ledje čadnojuvvon Rievssatprošektii manái nugo lei plánejuvvon. Dát siskkildii earret eará friddjaguovlluid geaveaheami rievssahiidda hálddašanneavvun ja SMS:a geavaheami bivdokoartaoastimii.

Guovdageaidnu

Kárášjohka

Gáŋgaviika

Báhcavuotna

Bearalvahki

0

Áltá

«Rievssat-boazotelefovdna» jotkojuvvui vai smávvafuođđobivddu muosehuhttimat boazodoalu hárrái geahppánit, ja ráhkaduvvui kárta mii čájehii boazodoalu areálageavaheami čakčamánus.

13

Finnm‡ rkku olggobealde ‡ ssit oktiibuot

Finnm‡ rkku ‡ ssit oktiibuot

Figuvra 4 Vuvdojuvvon smávvafuođđo­ koartalohku Finn­

1500

1125

márkkuopmodagas

750

2008:s.

onsdag 3. juni 2009

150

Figuvra 5 Juolluduvvon luossasajit 2008:s

112,5

juhkkojuvvon fylkka gielddaide.

75

Hammerfeasta

Báhcavuotna

Várggát

Unjárga

Fálesnuorri

Ákŋoluokta

Čáhcesuolu Bearalváhki

Láhppi

Muosát

Porsáŋgu

Deatnu

Davvinjárga

Áltá

Davvisiida Gáŋgaviika

Mátta-Várjjat 70

Figuvra 6 Olb­ muid lohku geat ožžo luossasaji(id) juhkkojuvvon fylkka gielddaide

56 42

14

mandag 18. mai 2009

Hammerfeasta

Báhcavuotna

Várggát

Unjárga

Fálesnuorri

Ákŋoluokta

Čáhcesuolu Bearalváhki

Láhppi

Muosát

Deatnu Porsáŋgu

Davvinjárga

Áltá

Priváhta ja FeFo-sajit (ovdalaš stáhtaeana) Registrerejuvvon priváhta sajiid lohku Juolluduvvon stáhta/FeFo-sajiid lohku FeFo guolásteddjiid lohku 2000 1500 1000 500 0 1994

14

Davvisiida Gáŋgaviika

Mátta-Várjjat

Figuvra 7 Juolluduvvon luossasajit Finnmárkkus áigodagas 1994­2007, ja guolásteddjiid lohku áigodagas 2001­ 2007.

• Luossasajit ođasmahttojit dábálaččat golmmá jahkái. Gielddat Hammerfeasta, Muosát, Poršáŋgu, Bearalváhki, Deatnu ja Mátta-Várjjat galge ođasmahttot juovlamánus 2008:s, muhto bohte luossasadjeohcamat buot gielddain. Bohte oktiibuot 220 ohcama.

Finnmárku lea stuorámus luossafylka go guoská mearraluossabivdui. 2008:s raport­ erejuvvui sálaš mii lei 211 tonna (su.190 tonna 2007:s). Sáhttá buohtastahttit johkabivdduin Finnmárkkus mii lei su. 140 tonna (su. 100 2007:s).

28

0

tirsdag 19. mai 2009

Mearraluossabivdu Leat sullii 1600 luossasaji Finnmarkseiendom­ men/Finnmárkkuopmodagas. Čujuhuvvon luossasajiiid lohku ovdalaš stáhtaeatnamis lea unnon sullii 1000:s 1990-logu maŋemus lahkis 518:i 2008:s. Luossasajiid lohku priváhtaeatnamiin lea unnon 730:s 460:i seamma áigodagas. (Geahčá fig. 5-9).

37,5

0

mandag 18. mai 2009

Olles Finnmárku

Davvisiida

Ii dieđihuvvon

Čahcesuolu

Bearalváhki

Muosát

Davvinjárga

Porsáŋgu

Fálesnuorri

Hammerfeasta

Láhppi

Ákŋoluokta

Guovdageaidnu

Deatnu

Gáŋgaviika

Unjárga

Máttá-Várjjat

Várggát

Áltá

Báhcavuotna

0

Kárášjohka

375

Hástalusat boahttevaš jagiid lea veahkehit ahte buot lihttoláigoheaddjit barget oažžut doaibmaplánaid ja ahte mii oažžut buoret obbalaš bajilgova luosa, guvžžá, ja vallasa dilis. Luosa dilli orru buorre ja vallasat leat fas niedjan viehka sakká maŋemus jagiid.

Guvžžá birra diehtit mii hui unnán, muhto eat leat registreren rievdamiid dan ektui mii lea «dábálaš».

1995

2008 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

• Álttá gielda lea gielda mas lei stuorámus sálaš Finnmárkkus, mii lei 48,3 tonna (33 2007.s), 2. sajis čuovvu Mátta-Várjjat mas lei 29,6 tonna (29,7 2007:s), 3. sajis lea Láhpi mas lei 26,9 tonna (22 2007:s), Davvisiiddas lei 16,5 tonna (22,8 2007:s), Davvinjárggas 15,2 tonna (5.sajis), Deanus 12,8 tonna ja Poršáŋggus 10,6 tonna. Eará riddogielddain ledje sállašat mat leat vuollel 10 tonna.

Sáivaguollebivdu Sáivaguollebivdu lei nuvttá ja koartta haga finnmárkolaččaide. Olbmot geat orrot Norg­ gas olggobealde Finnmárkku ja olbmot geat ásse olggobealde Norgga sáhtte nugo ovdal oastit guolástankoartta. Koarta sáhtii oastit báikkálaš koartavuvdiin, giroin jahje inter­ neahtas. 2008 álggahuvvui lassin 3-beaiv­ vekortii ja vahkkokortii eaŋkalolbmuide

Jahkedieđahus 2008

jahkekoarta eaŋkilolbmuide ja bearrašiidda, oktavuođaváldimiid geažil geavaheddjiin geat dáhtto dákkár koartta. Eará sániiguin dadjat, koartašlájaid lohku lassánii 4:S 6:i, man­ nán jagi ektui. Vuvdojuvvo oktiibuot 5692 guolástankoartta 2008:s, mii lea 144 koartta eambbo go diibmá (5548).

Juohkáseapmi iešguhtetge vuovdinsadjái lea čuovvovaččat:

Báikkálaš koartavuovdit: Girovuovdin: www.inatur.no: Suoma diehtosiidu: Norgga diehtosiidu:

1.170 (1.373 2007:s) 807 (978 2007:s) 3.175 (3.197 2007:s) 1985 (2.286 2007:s) 1.730 (911 2007:s)

Olbmot geat ásset Norggas oste 1.625 koartta 2008:s, mii lea 52 koartta eam­ bbo go diibmá (1.573). Olgoriikkalaččat oste 4.067 koartta, mii lea lassáneapmi 92 koarttain diimmá ektui ( 3.975). Mii oaidnit koartavuovdin lea unnon 31 koarttain suoma diehtosiiddu bokte interneahtas, ja lassánan 819 koarttain norgga diehtosiiddu bokte.

Man galle olbmo oste guolástankoartta sáivaguollebivdui áigodagas 1991-2007.

1.525 dekára Mátta-Várjjagis. Ávdnasat mat váldojedje Mattá-Várjjagis lei njárbudeapmi mášiinnain. Ávdnasat váldo­ jedje FeFo Energi AS:a ovddas ja ávdnasat vuvdojuvvo Allskog BA:i.

Ð FeFo galg‡ N G C V hT L L C N C G C N h­ hus ja fitnosuorggis

Vuovddi árvomeroštallan Álttá vuovddi árvomeroštallan gárvvistuvvui.

Barggu ođđa vuovdeárvvu meroštallamiin dagái Allskog BA. Árvomeroštallan čájeha ahte FeFo areála buvttadeaddji goahccevuovdeareála lea su. 56.056 daa.

Luossa vuollel 3 kg Luossa oktiibuot

Luossa 3-6,9 kg

Figuvra 8 Diagrámma čájeha goddon luossalogu áigodagas 1999­ 2008.

Luossa 7 kg r‡ jes

20000 15000 10000 5000 0

1999

2000

2001

2003

2002

2004

2005

2006

2007

2008

onsdag 3. juni 2009

Muhtun siseatnančázádagat leat lihttoláigo­ huvvon báikkálaš servviide. Ulbmil lihttoláigohemiin lea eanas kultiveren, mii máksá guollenáli buorideapmi loaktimiin dahje eará doaimmaiguin.

Guvž‡

Valas

Figuvra 9 Diagrámma čájeha guvžá ja valaslogu mii lea goddon áigodagas 1999­ 2008.

8000 6000 4000

Muora/dimbara vuovdin ruohttasiin Vuvdojuvvui 717 m3 beahcedimppár, 18 m3 Kárášjogas, 429 m3 Álttás (mas lea 364 717 m3 njárbudančuolahagat) ja 270 m3 MáttaVárjjagis. Vuvdojuvvui 50 m3 soahki ruoht­ tasa alde Kárášjogas, 25 m3 Poršáŋggus ja 25 m3 Mátta-Várjjagis.

2000 0

onsdag 3. juni 2009

Juovlamuorat Vuvdojuvvo 600 juovlamuora ruohttasa alde, 300 Kárášjogas ja 300 Mátta-Várjjagis.

2000

1999

2001

2002

2003

2004

2005

2006

Olbmot geat orrot Norggas olggobealde Finnm‡ rkku Oktiibuot

2007

2008

Olgoriikkalaččat

Figuvra 10 Olbmuid lohku geat oste sáivabivddu guolástankoartta áigodagas 1991­ 2008.

6000

4500

3000

2008

2005

2003 2004

2002

2000 2001

1999

1998

1997

1996

1995

1994

1992

0

2006 2007

1500

1991

Vuovdekultuvra Oktiibuot 969 dekára meahccevuovdi lea njárbuduvvon, gaskamuddejuvvon ja máttan­ jáskojuvvon, mas lea med 229 dekára Álttás, onsdag 3. juni 2009

Jahkedieđahus 2008

15

Jahkečilgehus 2008 Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuop­ modat (FeFo) buktá dákko čilgehusastis doaibmajahkái 2008.

FeFo doaibma lea opmodatja mea­ hcástandoaimma siskkobealde. Fitnoda­ gas lea váldokantuvra Leavnnjas ja lea báikáduvvon Čáhcesullui, Áltái, Girkon­ járgii, Vuonnabahtii ja Kárášjohkii.

Opmodatdoaibma fátmmasta eananlái­ goheapmi viesso-, astoáigge-, ja ealáhus áigumušaide, čievraja minerálagávdno­ siid láigoheapmi, bieggaja čáhcegáhčahatvuoigatvuođaid láigoheapmi ja opmodagaid vuovdin. Meahcástanoassi fátmmasta luossabivddu mearas ja jogas, sáivaguollebivddu, smávvafuođđobivddu ja ealgabivddu ja doaimmaid mat leat čadnon sihke goahccevuovdái ja soahkevuovdái.

Stivrras leat leamaš 8 stivračoahkkima ja lea gieđahallan 94 ášši, 7 vuostá 2006:s ja 77 vuostá 2007.s.

Strategalaš plána Stivra lea álggahan siskkáldas evaluerema árvvoštallan dihte ulbmilolaheami strategalaš plána barggus mii mearri­ duvvui njukčamánu 20. beaivvi 2007:s.

16

Jon Meløy

Berit Ranveig Nilssen

Doaimma joatkin Oktiivástidemiin rehketdoallolága § 3-3:in duođaštuvvo ahte doaimma joatkima várrafriddja eaktu lea biddjon vuođđun go rehketdoallu ráhkaduvvui, mii lea ákkastuvvon finnmárkkulágain ja eananopmodagaid árvvuiguin masa FeFo lea huksejuvvon.

Jahkerehketdoalu čilgen FeFo:s lea kr 39.615.888 gávpejorru doaimmastis 2008:s. Boađus ovdal vearu, čájeha kr 5.630.483. FeFo stivra evttoha ahte jahkeboađus maŋŋil vearu sirdojuvvo friddja iežaskapitálii. Jahke­ rehketdoallu nugo lea dás jáhkkojuvvo addit rievttes gova 2008 doaimmas.

5 mill. kruvdnosaš loatna stáhtas lea šiehtaduvvon guhkiduvvot ja máksojuv­ vot ollislaččat 2009:s. Fitnodaga golut prošeavttaide dutkama ja ovdánahttima siskkobealde ledje 2008:s kr. 634.000.

Golut leat gollunčálihuvvon dađistaga ja leat geavahuvvon ovdánahttit fitno­ daga buktagiid smávvafuođđo, čievrra/ minerálaid, bieggafámu, ja bioenergiija siskkobealde. Prošeavttain lea guhkesáiggi perspektiiva man vurdojuvvon boađus lea buoret čadnon FeFo resurs­ saide.

Josef Vedhugnes

Jahkedieđahus 2008

Erling Fløtten

Eaiggátoasit eará fitnodagain FeFo Energi AS lea ollásit oamastuvvon nieidafitnodat. 2008:s lea FeFo oasttán ossosiid Fjellstuene AS:as.

Bargobiras ja bargit FeFo:s leat 2008 loahpas 34 bargi. Dain leat 13 nissona ja 21 dievddu. Stivra, oktan bargiidáirasiin, leat 2 nissona ja 5 dievddu. Strategalaš plánas lea ulbmil ráhkadit plánadokumeantta bargui dás­ seárvohástalusaiguin.

FeFo:s lei 2008:s gaskamearálaš buo­ zalmasjávkan mii lei 7 % obbalaš bargoáiggis. Eai leat registrerejuvvon bargolihkkohisvuođat eaige roasmma­ huvvamat dán jagis.

Lágasmearriduvvon geatnegahtton bargiidpenšuvdna lea áimmahuššon.

Olgguldas biras FeFo:s ii leat doaibma mii nuoskkida olgguldas birrasa.

– Vuovvderersurssat galget hálddašuvvot guhkesáiggi perspektiiivvas mas máŋggageavaheapmi vuhtiiváldo.

Meahccegeavaheami earáhuhttin Eananohcamat mat eai leat gieldda plánaid mielde gieđahallojit Sámedikki meahccegeavaheami earáhuhttima njuolggadusaid mielde. 2008:s fátm­ mastii dát sullii 25 ášši. Váldoáššin lea dás sáhka smávva areálain ovtta vies­ sohuksensadjái ja sullásaččaide. Lei dušše okta ášši mas lei stuorát viidodat ja fátmmastii luoddaeatnama addima, nu gohčoduvvon Njearveadjeluodda. Stivra juolludii nuvttá luoddaeatnama dohkke­ huvvon regulerenplánaid mielde. Plána­ proseassa lei vuosttažettiin digaštallat iešguđetge geinnodagaid guoskkahuvvon boazodoalloorohagain. Luoddasearvi, mii ráhkadii plána, gávnnahii geinnodaga maid boazodoalloeiseválddit ja guoskka­ huvvon boazodoalloorohat dohkkehedje.

Troanddin, njukčamánu 24. beaivvi 2009

Erling Fløtten Stivrajođiheaddji Per A. Bæhr Stivralahttu

Jahkedieđahus 2008

Inga Manndal

Inga Manndal Nubbinjođiheaddji Tormod Bartholdsen Stivralahttu

Per A. Bæhr

Berit R.Nilsen Stivralahttu

Josef Vedhugnes Stivralahttu Jon Meløy Beaivválaš jođiheaddji

Tormod Bartholdsen

17