FeFo årsrapport 2015 / jahkeđiedahus 2015 SAMISK

Jahkedieฤ รกhus 2015

almmuheaddji:

Finnmarkseiendommen – Finnmárkkuopmodat, Torget, 9711 Lakselv l post@fefo.no l www.fefo.no ovdasiidogovva: Trine Beate Sveinsdatter hábmen ja bardin: Trykkeriservice AS

2

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Ovdasátni Jagis 2015 geavai olu, ja ledje olu dehálaš dáhpáhusat FeFo dáfus.

FeFo dáhkida ahte olgodoaimmat leat buori olámuttos ja ovttasbargá olu joavkkuiguin ja serviiguin Finnmárkkus heivehandihte olgodoaimmaid lassáneami.

FeFo almmuhii kampánjja FeFo-utfordringen (FeFo-hástalus) sosiála mediain, almmuhii Olgodoaibmakonferánssa Álttás oktan Finnmárkku fylkkagielddain. Stivra maid lasihii «Ruoná ruđat»-doarjaga mii juolluduvvo Finnmárkku joavkkuide ja servviide. Lea hávski vásihit stuora beroštumi doaimmaid ektui, ja ahte olu finnmárkulaččat návddašit dan fiinna luonddu mii mis lea dáppe Finnmárkkus.

Riektekárten Finnmárkkus lea hui mávssolaš oallusiidda Finnmárkkus, ja addá midjiide stuora ovddasvástádusa. FeFos lea láhkageatnegasvuohta dahkat oaiviliid Finnmárkokommišuvnna raporttaid konklušuvnnaid birra, ja leahkit bealálaš áššiin maid Finnmárkku Meahcceduopmostuollu meannuda. Mii fertet dárkilit bargat dáid áššiiguin ja sávvat ahte sii geain leat duođaštuvvon rievttit, ožžot daid dohkkehuvvot. Seammás lea FeFos geatnegasvuohta sihkkarastit ahte ii oktage oaččo vearrivuođalaččat dohkkehuvvot rivttiid go FeFo galgá áimmahuššat searvevuođa ja sámi beroštumiid Finnmárkolága ulbmila mielde.

Meahcceresurssain atnit ávkki mearkkaša olu midjiide finnmárkulaččaide. Dan dihte hábmejuvvojit bivdo- ja guolástanreguleremat lagas ságastallamiid bokte geavaheddjiiguin ja vuoigatvuođalaččaiguin. Mis leat sullii 60 000 guollejávrri Finnmárkkus. Ovttaskas guovlluin gos bivdet olu, sáhttet čuožžilit dilálašvuođat gos guolástanlohku sáhttá váikkuhit sihke guollelohkui ja báikkálaš guolásteapmái. Dan dihte čađahii FeFo viiddis proseassa álbmotčoahkkimiiguin ja viiddis gulaskuddamiin ođastandihte jávrebivddu njuolggadusaid. Ulbmil lea hábmet daid nu ahte mii doalahit resursavuođu ja sihkkarastit báikkálašolbmuide guolásteami guovlluin gos lea oallugat bivdet. Ođastuvvon njuolggadusat mearriduvvojit ođđajagimánu 2016.

Maŋŋel dan viiddis proseassa stivrras, guokte álbmotčoahkkimis ja rabas gulaskuddanproseassas mearridii stivra ođđa strategalaš plána juovlamánu 15. beaivvi 2015. Plána mielddisbuktá ahte FeFo galgá šaddat vel eanet aktiivvalaš aktevran min fylkka ovdánahttima dáfus, ja galgá sihkkarastit geasuheaddji ja ealaskas servodaga Finnmárkkus. Dát lea maid dárbbašlaš sámi kultuvrra seailluheapmái.

Stivra mearridii juovlamánu 2015 investeret Hamnefjell bieggafápmorusttegii Báhcavuona gielddas oktan 5 Finnmárkku elfápmoservviiguin. Dat lea dehálaš olahus, mii čuovvu mihttomeari olahit báikkálaš ávkkástallama Finnmárkkuopmodaga resurssain ja ahte árvoháhkan boahtá Finnmárkui buorrin.

Ođđa visti hukset lea leamašan dehálaš bargu jagis 2015. Stivra mearridii ahte ođđa visti galgá ceggejuvvot guovdu Leavnnja guovddážii. Mihttu lea ahte visti galgá leat gárvvis sisafárrenládje jagis 2017.

Eahketroađđi Hámmárfeasttas. govven: bente eriksen

Jahkedieđáhus čájeha movt FeFo bargá min áššesurggiiguin ja áimmahuššá Finnmárkolága ulbmila.

Buorre lohkamuš!

Leavdnja cuoŋománu 6. beaivi 2016 Jan Olli Direktevra

www.fefo.no / tlf 09975

3

jahkedieđáhus 2015 Mii lea FeFo?

FeFo orgánaid oktiibidjan ja doaibma

FeFo lea sierra riektesubjeakta mii hálddaša eatnama ja luondduvalljodagaid jna. maid oamasta lága ulbmila ja Finnmárkolága njuolggadusaid mielde.

Stivrra oktiibidjan

Finnmárkolága váikkuhus lea ahte Finnmárkulaččain lea eananeaiggátrolla FeFo bokte, ja gieldda ja stáhtalaš eiseválddiin lea almmolaš váldi mii bidjá olgguldas rámmaid dasa mo FeFo sáhttá geavahit eanan- ja eará vuoigatvuođaid.

FeFo ferte nu go buot eananeaiggádat vuhtiiváldit lágaid ja njuolggadusaid mat stivrejit eananeaiggáda doaibmafriddjavuođa. FeFo ii leat almmolaš hálddašanorgána ja das ii leat eiseválderolla.

Organisašuvdna 2015 loahpageahčen ledje FeFos 36 bargi. Leat seamma ollu bargit go 2014:s ledje.

FeFo lea gealbojođihuvvon doaibma mii eaktuda alla gelbbolašvuođa erenoamáš fágasurggiin. Servodaga rievdaduvvon gáibádusat lea áiggi mielde dagahan ahte biddjojit stuorát gáibádusat FeFoi mii guoská dan gelbbolašvuhtii man doaibma ferte háhkat. Hástalusat leat oččodit ja bisuhit bargiid geain lea gelbbolašvuohta.

Bargomárkanis lea garra gilvu oažžut daid bargiid geain lea dat fágagelbbolašvuođa man FeFo ohcala.

Stivra lei 2015:s oktiibiddjon čuovvovaččat: Sámediggi nammadan: Marit Kirsten Anti Gaup

- Ronny Wilhelmsen persovnnalaš várrelahttu

Hartvik Andreas Hansen

- Inger Lise Singer persovnnalaš várrelahttu

Mathis Nilsen Eira

- Ellinor Guttorm Utsi persovnnalaš várrelahttu

Finnmárkku fylkkagielda nammadan: Jođiheaddji Raymond Robertsen - Ingolf Erling Eriksen

persovnnalaš várrelahttu Nubbijođiheaddji Bente Haug

- Irene Gallavara persovnnalaš várrelahttu

Runar Sjåstad

- Svein Iversen persovnnalaš várrelahttu

Stivrra doaimmat Stivra lea doallan 13 stivračoahkkima ja meannudan 112 ášši. Áššit maid stivra lea mearridan 2015:s ja maid sáhttá namuhit leat: Visteráhkadusat main eai leat kontrávttat Meahcástanhálddašeami álkideapmi l Cealkámuš Hirsanjárgga suohkanoasseplánii, Mátta-Várjjat suohkanis l Gulaskuddancealkámuš – Finnmárkku minerálastrategiija jagiid 2015-2019 l Álggahit plánenproseassa Ellinghamn-guovllu ođđasis muddema birra Hirsanjárggas Mátta-Várjjat suohkanis l Ođđa váldokantuvra Leavnnjas l FeFos barttaid geahčadeapmi l Ođđa 420 kV elfápmolinjá huksen – Báhccavuonas Skáidái l Ovttasbargu FeFo ja Finnmárkku Nuorra Fidnohuksema gaskkas l Finnmárkokommišuvnna raportat guovlu 5 NuortaVárnjárgga ovddas l Evttohus anadroma luosa guolásteami muddemii čázádagain ja mearas 2016 rájes l Jávrebivdu gulaskuddan l Bolloseter bartasajiid eananláigohandivat l Ođastuvvon luossabivdinsajiid ohcamušmeannudeapmi l FeFo 10-jagi čalmmusteapmi l Smávva elfápmodoaibma gulaskuddancealkámuš l Finnmark Kraft l Stierdná-duopmu l Lassisoahpamuš Hamnefjell vindkraftverk:ain l l

FeFo lea ásahan buori ja beaktilis organisašuvnna mii lea heivehuvvon dan doibmii masa FeFos lea ovddasvástádus Finnmárkolága ja strategalaš plána mielde.

Ovttasbargu earáiguin FeFos lea lagas ovttasbargu suohkaniiguin máŋgga fágasurggiin main su ohkanat leat almmolaš eiseválddit.

Suohkaniin lea earret eará plána- ja huksenváldi, mihtidanváldi, matrihkkalváldi, eanandoallováldi, bivdofuođđováldi ja olgodoaibmaváldi. FeFo čađaha áiggis áigái čoahkkimiid Finnmárkku suohkaniiguin.

FeFos leat fásta deaivvadeamit fylkkagielddain ja Sámedikkiin gos FeFo doaibma digaštallo.

Geavaheaddjiorganisašuvnnat leat dehálaš ovttasbargoguoimmit FeFos, erenoamážit bivddu ja guolásteami oktavuođas. Ovttasbargu ja gulahallan vuoigatvuođalaččaiguin mearkkaša maid hui olu FeFoi. Earret dán de ovttasbargá FeFo iešguđege ásahusaiguin ja organisašuvnnaiguin.

4

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Áššit main lea mearkkašupmi ja maid birra stivra lea ožžon diehtojuohkima leat:

Dárkkistanlávdegotti oktiibidjan

FeFo ovddasvástádus ja rolla stáhta minerálaid roggama dáfus (Nussir) l Ovttasbargu álbmotmeahcistivrraiguin l Dieđáhus Gjøkhotealla birra l «Ruoná doarjagiid» njuolggadusat l Visteráhkadusat main eai leat kontrávttat l Norterminála l Meannudit visteráhkadusaid main eai leat kontrávttat (gámmiid) Finnmárkkus plána- ja huksenlága mielde. l Juohkit luossabivdinsajiid 2015 l Smávvafuođđobivddu ja jávreguolásteami stáhtus l Guolástanriekti Oarddojogas l Gáibádus birasguorahallama birra heaitásan skiippahuksenbáikkis Buođggáhis Mátta-Várjjat suohkanis l Dieđáhus meahccedoalu birra

Stáhta nammadan: Jođiheaddji Marianne Olssøn - Várrelahttu Hans Petter Graver

l

Stivrra čoahkkimat earáiguin Sámediggi ja fylkkadiggi nammadeaba 3 lahtu goabbáge stivrii. Álggu rájes 2006:s leat čađahuvvon okta/guokte gulahallančoahkkima politihkalaš dásis Sámedikkiin ja fylkkadikkiin. 2015:s leat čađahuvvon 2 gulahallančoahkkima politihkalaš dásis Sámedikkiin ja fylkkadikkiin.

FeFo čađaha jahkásaččat sátnejođiheaddjikonferánssa gos hupmet áššiid birra maidda lea oktasaš beroštupmi. Čuovvovaš aktevrrat leat orienteren stivrra 2015:s: Nussir ASA Finnmárkku Nuorra Fidnohuksen l Dieđut Finnmárkku Fylkkamánnis mearrabiras suodjalusplána birra – Lopphavet l l

ČOAHKKIMAT: l Čoahkkin luohttámušolbmuin l Čoahkkin dárkkistanlávdegottiid Ođđa strategiijaplána bargoproseassa oktavuođas lea stivra čoahkkinastán čuovvovaččaiguin:

Dárkkistanlávdegoddi lei 2015:s oktiibiddjon čuovvovaččat:

Sámediggi nammadan: Klemet Erland Hætta

- Várrelahttu Åshild Joks Andresen

Finnmárkku fylkkagielda nammadan: Eva Danielsen Husby - Várrelahttu Einar Johansen

Dárkkistanlávdegotti doaibma Dárkkistanlávdegoddi lea siskkáldas orgána FeFos mii galgá dárkkistit stivrra doaimma. Dárkkistanlávdegoddi geahčada buot stivraprotokollaid systemáhtalaččat váruhan dihte ahte stivrra mearrádusat leat Finnmárkolága ja eará lágaid siskkobealde. Dasa lassin galgá dárkkistanlávdegoddi dohkkehit FeFo jahkerehketdoalu, jahkedieđáhusa ja revišuvdnadieđáhusa.

Dárkkistanlávdegoddi doalai 3 čoahkkima 2015:s, ja meannudii 15 ášši.

Vuoruhuvvon doaimmat 2015:s Earret jotkkolaš doaimmaid leat čuovvovaš áššit leamaš guovddážis 2015:s: Strategalaš plána dárkkisteapmi Finnmárkokommišuvnna dieđáhusat l Áššit mat leat meannuduvvon dahje galget meannuduvvot Finnmárkku Meahcceduopmostuolus l Jávrebivddu njuolggadusaid dárkkisteapmi l Ođđa kantuvrrat Leavnnjas l Investeret Hamnefjell bieggafápmorusttegii Báhcavuona gielddas l Ealggaid nállelohkoplánat l l

Diehtojuohkin FeFo bargá čađat sihke siskkáldas ja olgguldas diehtojuohkinbarggu buoridemiin. 2015:s ásahii FeFo ossodaga gulahallama ja servodatoktavuođa váras.

Nuorta-Finnmárkku regiovdnaráđđi Oarje- Finnmárkku regiovdnaráđđi l Ávjováre álgoálbmotguovlu l Porsáŋggu gielda l Sámediggeráđđi l Gulaskuddankonferánsa Deanu šaldi l Gulaskuddankonferánsa Áltá l

www.fefo.no / tlf 09975

govva: johan mathis gaup

l

5

doaibmasuorgi FeFo doaibma juhkkojuvvo golmma váldosuorgái - eatnamat ja vuoigatvuođat, ealáhusat ja meahccegeavaheapmi.

EATNAMAT JA VUOIGATVUOĐAT Sverre Pavel

eatnamiid ja vuoigatvuođaid jođiheaddji

FeFos lea giddodatvuođđu ja eaiggáda 46 600 km² . Eatnamat dagahit sullii 95 % Finnmárkku fylkka eananareálain.

Eananhálddašeapmi lea juhkkojuvvon čuovvovaš doaibmasurggiide: eananláigo-šiehtadusat eananláigo-ohcamat l eananvuovdin l eanan- ja vuoigatvuođasihkkarastin l ealáhusovdánahttin l l

Eanandoallobargu ihkku Mathisdalenis, Álttá suohkanis. govva: arne johanson

2015:s oaččui FeFo oktiibuot 1438 ohcama mas ohce lobi eatnamiid atnit ja dasa gullevaš vuoigatvuođaid. Lea seamma dássi go 2014:s. Dalle bohte 1410 ohcama.

Láigošiehtadusat FeFos leat badjelaš 12 000 doaibmi šiehtadusa. Ulbmil eananláigohanšiehtadusaiguin lea ahte FeFo láigoha eatnama iešguđetlágan áigumušaide nugo viessosajiide, bartasajiide, eanandollui ja ealáhusvistesajiide. Sii geat láigohit eatnama mákset jahkásaš láiggu, eananláigohandivada areála geavaheamis. Šiehtadusaid hálddašeapmái gullá áššemeannudeapmi šiehtadusaid sirdima oktavuođas go viesut ja barttat molsot eaiggáda vuovdima ja árbbi geažil, šiehtaduseavttuid čuovvoleapmi, eananláigohandivada mudden ja gáibideapmi, láigoregistara ođasmahttin, oktavuohta advokáhtaiguin, opmodatsoabadalliiguin ja Stáhta kártadoaimmahusa gulahusain (Statens kartverk tinglysningen).

2015:s meannuduvvo 450 ášši láigovuoigatvuođa sirdima birra gárvvisin.

Dat mearkkaša ahte lea lassánan 2014 ektui go dalle meannuduvvo 428 ášši.

Eananláigoohcamat Buot eanan- ja vuoigatvuođaohcamat meannuduvvojit Finnmárkolága ja Sámedikki njuolggadusaid mielde mat gusket meahci rievdan geavaheapmái. FeFo váldonjuolggadus lea ahte eananhálddašeamit galget čuovvut dohkkehuvvon suohkanlaš plánaid.

2015:s oaččui FeFo 44 viessosadjeohcama.

Dat lea lassáneapmi 2014 rájes, dalle ledje 32 ohcame. Dain 44:s leat 28 dohkkehuvvon. 8 hilgojuvvo dahje eai lean guoskevaččat. 8 leat meannuduvvome.

Bohte 32 bartasadjeohcama. Lea unnit ohcama 2014 ektui, dalle ledje 49 ohcama.

13 leat dohkkehuvvon, 12 leat hilgojuvvon ja earát leat meannuduvvome dahje eai lean guoskevaččat.

6

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Viessohuksen Leavnnjas.

Leat 5 ohcama liigeeatnamii dahje guohtuneatnamiidda. Lea seamma dásis go 2014:s. Buot 5 ášši leat meannuduvvome.

Opmodatvuovdin 2015: bohte 67 ohcama eatnamiid oastit. Lea njiedjan 2014 rájes, dalle bohte 89 ohcama.

Dain 67 ohcamiin leat 41 dohkkehuvvon ja 13 hilgojuvvon. Earát leat fállojuvvon láigohit ovdalgo oastit, ášši lea ain meannuduvvome dahje ášši lea loahpahuvvon go ohcci ii leat dohkkehan fálaldaga dahje lea loahpahuvvon eará ákkaid geažil. Eanas áššit gusket viessosajiid vuovdimiidda maidda lea jo huksejuvvon.

Opmodat- ja riektesihkkarastin FeFo stevdnejuvvui 2015:s oassebeallin 17 ođđa eananjuohkináššis. Buohtastahttima dihte: FeFo stevdnejuvvui 32 áššis 2014:s. Áiggi mielde leat áššit eananjuohkinrievttis lassánan, dat mielddisbuktá eanetbarggu FeFoi. Áššiide ferte ráhkkanit, viežžat dokumeanttaid ja guorahallat daid. Dan vuođul ferte áimmahuššat FeFo eananeaiggátberoštumiid buot áššiin.

FeFo ásahii 2014:s prošeavtta mas leat suohkaniid eananvearrogáibádusat duogážin. Dáid gáibádusaid oktavuođas

www.fefo.no / tlf 09975

fuomášuvvo máŋga vistti main ii lean šiehtadus vuođđoeaiggádin. Prošeavtta bokte čuovvula FeFo dán systemáhtalaččat suohkanis suohkanii. FeFos lea lagas ovttasbargu suohkana matrihkkaleiseválddiiguin geain leat vuođđodieđut.

govva: jan henrik hætta

Dán doaimma boađus lea ahte juogo ásahuvvojit láigošiehtadusat vistti eaiggádiin, dahje de dahkkojuvvo arronderenvuovdin oažžun dihte osiid visttis rievttes opmodahkii. Njuolga boađus prošeavttas lea ahte matrihkkal maid divvojuvvo. Dát doaibma lea viiddiduvvon 2015:s, earret eará čorgemiin MáttaVárjjagiin.

FeFo, mii lea stuora ja ráđđejeaddji eananeaiggát, lea aktiivvalaččat mielde suohkanplánaproseassain. FeFos lea erenoamáš beroštupmi buktit áššáiguoskevaš cealkámušaid suohkanplána areálabeallái ja gozihit FeFo eananeaiggátberoštumiid oppalaččat.

Suohkanplána, go suohkanstivra lea dan meannudan, mearrida movt areálageavaheapmi galgá leat suohkana eatnamiin, sihke priváhta ja FeFo-eatnamiin.

7

doaibmaguovllut 2015:s buvttii FeFo cealkámuša konseaptaválljenguorahallama birra mii evttoha iešguđetlágan geinnodagaid ođđa E6-luddii Girkonjárggas Mátta-Várjjat suohkanis, dasalassin gosa ođđa vuođđofierpmádathápmán galggašii.

FeFo lea sajáiduvvon oasálaš Geovekstovttasbarggus. Geovekst-prošeavttas ovttasbarget máŋga oasálačča, earret eará Stáhta Kártadoaimmahat, suohkanat, luoddadoaimmahat, fápmofitnodagat ja FeFo sihke dáláš kárttaid revišuvnnain ja ođđakártemiin.

Našunála «jorragovven»Dákkár gollojuohkima bokte sáhttá kártet prográmma addá ođđaáigásaš stuorát guovlluid go maid bealit nagodivčče girdigovaid ja ortogovaid olles riikka ovddas. okto. Ođasmahttojuvvon ja dárkilat

kártenvuođđu lea eaktun buot servodatplánemiidda.

FeFo searvvai 2015:s ajour-deavdinprošektii Hámmárfeasta guovddážis ja birrasis. Dáppe čađahuvvojedje láserskánnemat. Dasalassin jotkojuvvui 2014 rájes stuora FKB-Bprošeakta Guovdageainnus/Kárášjogas.

Sirdin ođđa N2000 allodatsystemii lea álggahuvvon ovttain prošeavttain nuortan ja ovttain oarjin.

2015:s álggahuvvui ortogovva (govat main leat rievttes mihtut) buvttadandoaibma dološ girdigovain 1946 rájes visot suohkaniin.

govva:

BSF swissphoto as

govva: kartverket

8

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

FeFo lea oasálaš Norge Digitalt:as, mii lea dat mas lea našunála ovddasvástádus čohkket ja gieđahallat dieđuid mat leat čadnon báikkiide (geodata) Norggas. FeFos lea lagas ovttasbargu suohkaniiguin ja Stáhta kártadoaimmahagain Finnmárkkus, kvaliteahtasihkkarastit opmodatdieđuid (opmodatrájiid, láhkavuođđoáššiid jna.) matrihkkalis.

bartaguovllus Fálesnuori suohkanis.

Opmodatovdánahttin

Dasalassin bohtet dađistaga jearaldagat ásahit elrávnnji ja luottaid boarráset bartaguovlluide. Muhtomin fuomášuvvo luoddahuksen masa ii leat ovdagihtii ohccojuvvon dárbbašlaš lohpi FeFos, guhte lea eananeaiggát, ja gielddas guhte lea plána- ja hukseneiseváldi.

FeFo buvttii cealkámušaid Guovdageainnu suohkanplánii ja Mátta-Várjjat suohkanoasseplánii Hirsanjárgga ektui, lassin máŋga unnit regulerenplánaide mat gusket FeFoi. Suohkanoasseplána Hirsanjárgga birra sisttisdoallá máŋga stuora huksenprošeavttaid, nugo Norterminal AS:a oljosirdinterminála.

FeFo bargagođii regulerenplánain Vestre Solvaarden bartaguvlui Čáhcesullo suohkanis. Guovlu vurkejuvvui bartaguovlun suohkanplána areálaoasis moadde jagi áigi.

Muđui álggahuvvui infrastruktuvrra prošekterenbargu Skaidilia (Gorratčomá)

www.fefo.no / tlf 09975

Ovdáneapmi manná dan guvlui ahte galgá leat alit standárda bartaguovlluin. Dat gáibida viidát plánema reguleredettiin ja mielddisbuktá eanet vuođđobargoolggosgoluid. Váikkuhus lea ahte šaddá divrasit beassat bartaviessosajiide go ovdal.

Eatnamis ja vuoigatvuođa bargit geahčadit ja kártejit eatnamiid miehtá fylkka. govva: FeFo arkiv

FeFo searvvai geahčademiide ovttas Fálesnuori suohkaniin, politiijaiguin ja boazodoaluin Riehpponávžži bartaguovllu registrerema ja árvvoštallama dihte luoddahuksejumiid jna. mat leat huksejuvvon gustojeaddji regulerenmearrádusaid vuostá.

9

doaibmaguovllut EALÁHUSAT FeFo doaimmat mat gullet ealáhussii leat eanas čadnon čuovvovaš áššiide: čievra, minerálat ja luonddugeađggit, vuovdedoallu, čáhce- ja bieggafápmu.

Čáhcefápmu ja ođđa smávvafápmodoaimmaid huksen Kate Persen

ealáhusa jođiheaddji

Čáhcefápmodoaimma gahčahatvuoigatvuođat gullet eananeaiggádii. Finnmárkkus leat dál doaimmas moaddelogi čáhcefápmodoaimma – gos FeFo oamasta gahčahatvuoigatvuođaid ja fápmodoaimmaoamasteaddjit mákset jahkásaš láiggu eatnama ja vuoigatvuođaid ovddas FeFoi. Finnmark Kraft, Ymber ja Alta Kraftlag leat ohcan konsešuvnna eanet smávvafápmodoaimmaid hukset.

Finnmark Kraft lea ožžon konsešuvnna hukset Korselva- ja Stjernevann kraftverk:aid, muhto ohcamat hukset Indre Erdal kraftverk Fálesnuori suohkanis ja Hamneelva kraftverk Láhpi suohkanis hilgojuvvo 2015:s.

Alta Kraftlag lea maid ohcan hukset Langfjordhamn kraftverk Láhpi suohkanis.

NVE lea ávžžuhan ášši Oljo- ja energiijadepartementii. Ohcamuš hukset Kjerringelva kraftverk hilgojuvvui.

Konsešuvdnaohcamuš Langfjordhamn kraftverk ja Tverrelva kraftverk birra Láhpi suohkanis ii leat vel gárvásit meannuduvvon.

FeFo lea váldovuođđoeaiggát buot dáin prošeavttain, muhto dássážii ii leat vel dahkkon oktage šiehtadus dáid hárrái.

Bieggafápmu FeFo strategiija lea ahte mii eaiggátvuođa ja searvevuođa bokte váikkuhit dasa ahte resurssat ja árvvut hálddašuvvojit dainnalágiin ahte dagaha ealáhusovdáneami ja lasi árvoloktema fylkkas, ja dan dihte leat mii

10

investeren Finnmark Kraft:ii.

Fitnodat ásahuvvui 2009:s ja eaiggádat leat Alta Kraftlag, Hammerfest energi, Luostejok kraftlag, Repvåg kraftlag, Nordkyn kraftlag, Ymber, Varanger kraft ja FeFo. Fitnodaga ulbmil lea leahkit njunuš aktevran ođasmuvvi energiija dáfus Finnmárkkus, váldoáššis Finnmárkkuopmodagas.

Hamnefjell vindkraftverk Finnmark Kraft lea olles 2015:s bargan prošekteremiin ja ohcan ruhtadeami duohtandahkan Hamnefjell Vindkraftverk Báhcavuona suohkanis. Ruhtadanmearrádus dahkkojuvvo 2016:s. Prošeakta realiserejuvvo dál, ovttasbargguin riikkaidgaskasaš investerenfitnodagain Ardianain. Hamnefjell Vindkraftverk huksejuvvo 15 Vestas bieggaturbiinnaiguin, mii boahtá buvttadit 186 GWh jahkásaččat. Plána mielde gárvána bieggapárka 2017 loahpas ja buvttadeapmi galgá buvttadit elrávnnji 9 500 viesuide.

Lea Arctic Wind-fitnodat Finnmark Kraft konsearnas, mii jođiha Havøygavelen vindpark. Rusttega doaibmanákca lea 40,5 MWh, ja das leat 16 turbiinna doaimmas. Earret dan ahte lea lihkostuvvan dan rájes go válddii badjelasas doaimma 2011:s, lea doaibma maid addán Finnmark Kraft:ii ávkkálaš vásáhusaid, ja ekonomalaš badjelbáhcaga ođđa prošeavttaiguin bargat.

Kjøllefjord Vind AS (Statkraft fitnodat) ásahii 2006:s bieggafápmodoaimma Kjøllefjordas.

Bieggafápmorusttegis leat 17 turbiinna maid doaibmanákca lea 119,2 GWh. Raggovidda Vindkraftverk Bearalvági suohkanis gárvánii 2014:s, ja 2015:s lei vuosttaš olles doaibmajahki. Bieggarusttet 15 bieggamilluiguin buvttadii 3-4 % eanet go maid Varanger Kraft lei rehkenasttán, ja boađus lei 196,6 GWh. Lea Varanger Kraft:a fitnodat Varanger Kraftvind mii eaiggáda bieggafápmorusttega.

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

FeFo vuovdedoaibma. govva: kate persen

Aurora Vindkraft, man Finnmark Kraft ja Fred Olsen Renewablers eaiggádit, konsešuvdnaohcamuš hilgojuvvui 2015:s loahpaš mearrádusain. Fálesrássa vindkraftverk mii lei plánejuvvon ásahuvvot ráššii Jáhkovuona ja Kluppu gaskkii Fálesnuori suohkanis, ii realiserejuvvo. Fitnodat loahpahuvvo.

Bieggafápmorusttegii ledje plánejuvvon 60 bieggamillu, mat oppalaččat livččii buvttadan eanemusat 180 MWh.

Vuovdi Allskog čađahii árvomeroštallama Mátta-Várjjaga goahccevuovddis loahpas jagis. Buot FeFo goahccevuovddit leat dál árvomeroštallojuvvon, ja dat meroštallamat dahket vuođu guhkesáiggi resursahálddašeapmái.

FeFos leat leamašan šiehtadusat čakčamánu 2015 rádjái čuollat muoraid njárbudandihte vuvddiid Báhčaveajis, Kárášjogas ja Álttás, ja buktit gárvves sahájáfuid Mátta-Várjjagii liggenguovddážii. Jotkkolaš šiehtadusat

www.fefo.no / tlf 09975

eai ođastuvvon, ja Kárášjogas ja Álttás lea visot vuovdedoaibma bissehuvvon dan rájes.

Jagi loahpas álggahuvvui fas doaibma Mátta-Várjjagis, gos mii ain buktit liggenguovddážii.

Doaimmat Báhčaveajis gáibidit ahte vuovdebiilaluottat leat rahpasat dálvet.

FeFo doaimmaha dárbbašlaš áimmahuššama ja doallá luottaid rabasin dimbbarfievrrideapmái. Dasa adnojit sihke FeFo iežas ruđat ja almmolaš vuovderuđat. Veahkehit movttiidahttindoaimmaid johtui maŋŋel go AS Sydvaranger reastaluvai juovlamánu, lea FeFo ovttas Finnmárkku vuovdedoallohoavddain, mielas addit lassi doarjaga Báhčaveaji vuovdebiilaluottaid buorideapmái 2016:s. Dát boahtá buktit eanet doaimmaid ja lea buorre earret eará Mátta-Várjjaga olgodoaimmaide.

Riikaluoddaguoraid čorgen Finnmárkkus lea joatkašuvvan 2015:s.

Luoddaguoraid čorgen vai lea eanet

várddus lea ovttasbargoprošeakta FeFo, Fylkkasuohkana, Stáhta geaidno­ doaimmahaga, Vuovdedoallohoavdda ja suohkaniid gaskkas. Arctic Bio AS Álttás lea čađahan barggu 2015:s.

Finnmark Treforum lea čađahan iskkadeami vejolaš vuovdedoaimma birra Oarje-Finnmárkkus. OarjeFinnmárkkus leat unnán aktevrrat.

Raporta loahpaha ahte lea váttis gilvalit dábálaš sahádoaibmamárkaniin.

Buktagat mat ráhkaduvvojit muoras sáhttet johtit báikkálaš márkanis. Dás namuhuvvojit stoalpput, lávvomuorat ja panela. Prošeakta lea maid geahčadan man olu muoraid sáhttá njeaidit, guovllu sahárusttegiid kapasitehta ektui. Lea nohkka buorre kapasitehta dan hivvodahkii maid boađášii njeaidit.

Muorrajuolludeamit gevvet muorraportála www.natureit.no bokte. 2015:s registrerejuvvo 1164 muorračuollansárgá. 2014:s ledje 1323 ja 2013:s ledje 1716 muorračuollansárgá.

11

Bieggamillot Ávanuoris. govva: FeFo arkiv

Huksenvuođđoávdnasat – čievra ja cuovkkageađgi Finnmárkkus leat ollu minerálaresurssat. Eanaš resurssat leat FeFo opmodagain, ja mis lea ovddasvástádus láhčit guovlluid sin atnui vai huksen- ja rusttetealáhus sáhttá viežžat mássaid, luoddahuksemiidda ja eará ealáhusovdáneapmái.

12

Mássát guolástushápmaniid buorideapmái Našunála johtolatplánas 2014-2023 lea ráđđehus bidjan lagabui 300 mill. ruvnno guolástushápmaniidda Finnmárkkus. Máŋgga prošeavtta sisdoallu lea buoridit dahje hukset bárrobuođuid. Dat gáibida ollu mássá.

2015: buoriduvvui Bearalvági bárrobuođđu.

Sullii 25 000 m³ mássá lea vižžojuvvon Honnesvági mássávieččahagas. Eará doaimmat bárrobuođuin galget joatkit 2017 rájes 2018 rádjái.

Minerálalága njuolggadusat doaibmakonsešuvnna birra gustojit 1.1.2015 rájes. Dán áiggis ledje hui unnánat sis geat barget minerálaviežžamiin Finnmárkkus geain lei doaibmakonsešuvdna. Jagi mielde leat mii gulahallan Mineráladirektoráhtain ja in ovttasbargoguimmiiguin, gos bagadallan ja muittuhusat lei fokusis. Mineráladirektoráhtas ledje Ultimo 2015 sullii 600 ohcama meannuduvvome. Dušše guokte ohcama mat Finnmárkkus bohte ledje boahtán gulaskuddamii.

Báktedoaibma

Dat man olu prošeavttat fylkkas leat, váikkuhit mássahivvodaga viežžama.

Huksenvuođđoávdnasiid CE-merkengáibádus ja minerálalága doaibmakonsešuvdna­ gáibádus, sáhttet dagahit ahte mii boahtteáiggis vásihit unnit viežžamiid ja guhkit fievrredanluottaid.

Asfálta- ja betoŋgabuvttadeapmi gáibida eanas mássaid maid bohtet starga váriin (cuovkkageađgi). Betoŋgabuvttadeapmi gáibida maid čatnanávdnasiid. Olu mássavieččahagain eai leat duođaštan mássaid kvalitehta maid vižžet. Kvalitehtaduođaštusa haga boahtá dát váikkuhit dasa ahte šaddet unnit aktevrrat ja stuorát viežžan mii duhtada gustojeaddji lágaid ja njuolggadusaid.

Ráktoindustriija Álttás lea ođđasisorganiseren iežas doaimma. Altabrudd AS lea dál ovttastuvvon Alta Skiferbrudd SA:in, ja ásahii 2014:s Altaskifer AS vuovdinlađasin.

1.1.2016 rájes lea Altaskifer maid váldán Minera sageriet bádjelássii, mii ii leat šat ovttasbarggus mielde. Gálvojohtu lea lassanan 53,9 mill. rájes 2014:s 63 mill. rádjái 2015:s.

Ráktodoaimmat leat lágidan sullii 90 000 m² rávttu jagis. Altaskifer lea vuovdán sullii 103 000 m³, ja oaidná vejolašvuođa lasihit gálvojođu 150 000 m² rádjái. Fitnodat máksá FeFoi divada mii rehkenastojuvvo gálvojođu mielde. Alta skiferbrudd SA lea máŋgii čoahkkinastán Álttá suohkaniin ja FeFoin ráktováriid čorgema birra. Ruskkaid čorgen lea boahtán johtui, ja dasa FeFo liiko. Soahpamuš

Ollesgovva mii Riddodoaimmahagas (Kystverket) lea čájeha ahte boahttevaš jagiid galget bárrobuođut Mehámmanis ja Karmøyværas – ja maŋŋel maid Gáŋgaviikkas ja Čáhppesnjárggas divvojuvvot. Dása dárbbašuvvo ollu mássá.

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Alta Skiferbrudd SA:in addá fitnodahkii oktovuoigatvuođaid viežžat rávttuid olles suohkanis. Dát soahpamuš bistá 31.12.2020 rádjái.

MQ Granite AS buvttada geađgebuktagiid ruoná kvarcihtas Guovdageainnus. Blohkaid vuovdima lassin, buvttadit sii ođđa buktagiid nugo juolludanbuktagiid betoŋgii.

Kimberlitt AS:as lea daid 6 maŋemus jagiid leamašan šiehtadus ohcat diamántagávdnoštumiid Mátta-Várjjat suohkanis. Sii leat viežžan badjel 4 tonna materiála iskosiid váste. Šiehtadus joatká ain 2016:s.

Máŋgga unnit fitnodagain leat šiehtadusat viežžat blohkaid, muhto 2015:s lea leamašan unnán dahje ii oba ge leat leamašan doaibma.

Ruvkedoaimmat Elkem Tana AS doaimmaha ovtta máilmmi stuorámus kvarcihttaláiggohagain Juovlavuonas. Jahkásaččat sáddejuvvo doppe olggos gaskal 800 – 1,2 mill. tonna kvarcihtta.

Mássat sáddejuvvojit skiippaiguin ja adnojuvvo ferrosilisium-industriijas miehtá máilmmi. Jus Elkem viežžá 1 mill.

tonna jahkásaččat, de sii sáhttet joatkit 20 jagi ain ovddosguvlui. Gávdnoštupmi lea stuorát, ja doaibma sáhttá viiddiduvvot ja joatkit vel guhkit. Juovlamánu 2015:s dollojuvvui detáljareguleren álggahančoahkkin viiddideami birra Deanu gielddas Geresgohpis, Giemažis ja Vággečearus. Elkem Tana AS:s leat dál sullii 40 bargi.

Ruvkefitnodat Sibelco Nordic Stiertnás Álttá suohkanis lea okta máilmmi stuorámus minerála nefelin syenitt buvttadeddjiin. Doaimmas leat sullii 100 bargi. Jahkásaš viežžan lea sullii 300 duhát tonna, ja gávdnoštupmi lea olles 300 000 duhát tonna.

Nussir ASA oaččui juovlamánu 2015:s eiseválddiin lobi roggat veaikemálmma gávdnoštumiin mat leat Nussiris ja Gumppenjunis. Ovdal go sáhttet roggagoahtit dárbbašuvvo konsešuvdna.

Veaikekonsentráhta viežžan lea doaibma mii sáhttá buktit stuora dietnasiid.

Rehkenasto ahte doaibma sáhttá buktit sullii 150 jahkebarggu Fálesnuorrái, ja sullii 200 bargosaji eará ealáhusain DavviNorggas.

Veaikemálbma lea stáhta minerála. Jus šaddá veaikemálbmaroggan Fálesnuoris,

ferte Nussir máksit unna vuođđoeaiggátdivada FeFoi (0,75 % brutto gávpejođus).

Barttat ja ávdinviesut FeFos leat oktiibuot ovcci rabas bartta Finnmárkkus – eanas Báhčaveajis, muhto maid Kárášjogas, Porsáŋggus ja Báhcavuonas. Dasalassin leat FeFos máŋga bartta Báhčaveajis – muhtin dain barttain láigohuvvojit iešguđetge mátkeealáhusfitnodagaide. Okta dain lea «Ellentjern-tunet». Doppe leat dál 4 unna visoža. Lea plánejuvvon sirdit eará boares visttiid dohko. Maŋŋel go leat geahčadan barttaid 2015:s de lea mearriduvvon ahte «Gjøkvasskoia» galgá njeidojuvvot, ja ahte «Gjøkvassbu» galgá ođasmuvvot vai sáhttá láigohuvvot.

Kantuvravisti Kantuvravisti Kárášjogas vuvdojuvvui 2015 giđa. Seammás bargá FeFo dan ovdii ahte oažžut ođđa váldokantuvrra Levdnjii. FeFo lea olles jagi ohcan viessosaji, ja skábmamánu osttii FeFo dan viessosaji gos ovdalaš Coop Mega-visti lei.

Ođđa váldokantuvrra prošekteren álgá guovvamánu 2016:s.

Mássaidviežžamiid láserskánnen Fálesnuoris. govva: jan henrik hætta

www.fefo.no / tlf 09975

13

doaibmaguovllut MEAHCCI FeFo hálddaša meahccedoaimmaid bivddu, guolásteami ja murren dolasteami váras.

Meahccehálddašeapmi lea juhkkojuvvon čuovvovaš doaibmasurggiide: Smávvafuođđobivdu Stuorafuođđobivdu l Jávre-guolásteapmi l Luossabivdu jogas l Luossabivdu mearas l Murren l Olgo-doaimmat l l

Einar Asbjørnsen meahci jođiheaddji

Smávvafuođđobivdu FeFo Ruoná ruđat dorjot olu doaluid Finnmárkkus. Searvadahttin girkoeallin doaimmahehttejuvvon olbmuid váste, maid Kárášjoga searvegoddi lágidii. govva: leif petter grønmo

14

Finnmárkkus lea smávvafuođđo­ bivdoáigodat suoidnemánu 15. b.cuoŋománu 15. b. Lea dábáleamos ahte smávvafuođđobivdit bivdet rievssahiid, gironiid, meahccelottiid ja njoammiliid Finnmárkkuopmodagas.

2015 kaleandarjagi registrerejuvvui ahte vuvdojuvvo 5596 bivdokoartta Finnmárkkuopmodagas. Dain ledje 141 bivdokoartta vuvdojuvvon dálvet (ođđajagimánnu - cuoŋománnu) ja 6957 bivdokoartta vuvdojuvvon čakčat (borgemánnu - juovlamánnu). Oktiibuot vuvdojuvvo 2267 beaivekoartta, 870 vahkkokoartta, 2211 suohkankoartta ja 1627 beaivekoartta, 57 smávva boraspirekoartta ja 65 boraspirekoartta.

Koartavuovdin juohkása čuovvovaččat: 3714 bivdokoartta vuvdojuvvo olbmuide geat orrot Finnmárkkus, ja 3383 bivdokoartta vuvdojuvvo olbmuide geat eai oro Finnmárkkus (govva 1). Oktiibuot 212 bivdokoartta vuvdojuvvo nuoraide vuollel 20 jagi 2015:s, dáin ledje 150 bivdi Finnmárkkus eret.

2015:s vuvdojuvvo bivdokoarttat sullii 4,23 mill ruvnno ovddas. Eanas bivdit oste

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Finnmárkkuopmodat guovlluid mielde - Oppalaččat

Smávvafuođđobivddu koarttaid vuovdin Finnmárkkus 1985-2015

8000

50

6000

40

Rievssat juohke km/2:s

Man galle koartta

10000

4000 2000 0

Galledeaddji bivdit

Árvomeroštallamat čájehedje badjel gaskamearalaš rievssathivvodaga 2015:s. Guovlluid mielde leat stuora erohusat loddehivvodagas ja buvttadeamis, ja muhtin guovlluin ledje hui stuora erohusat. Oktiibuot olles Finnmárkkus čájehedje rehkenastimat 18 rievssaha juohke km², 2014:s ledje 10 rievssaha juohke km².

Oktiibuot árvomeroštallojuvvo 470 km linjjá Finnmárkkuopmodagas, juhkkojuvvon 13 suohkaniidda. Árvomeroštallamiid čađahedje VestFinnmark Fuglehundklubb Álttá, Hámmárfeastta ja Leavnnja ossodagat, ja Vadsø JFF, Sør-Varanger JFF ja Måsøy. Árvomeroštallamiid bohtosiid vuođul biddjojuvvui beaivebivdomearri 6 rievssahii juohke bivdi várás Finnmárkkuopmodagas. Báhčaveaileagi SVA9, SVA10, SVA11 ja SVA12 bivdoguovlluin šattai earáládje, gos beaivebivdomearri biddjojuvvui 2 gironii ja 1 meahcceloddái juohke bivdi nammii. Oarje-Finnmárkku bivdoguovlluin HAS1, HAS2 ja HAS3 Sállanis ja sulluin MAS1, MAS2, MAS3 ja MAS5 Muosát suohkanis biddjojuvvui beaivebivdomearri 6 rievssahii juohke bivdi várás, dáin lohkkojuvvojit eanemusat 3 girona. Dasalassin addojuvvo lohpi bivdiide geat bohtet eará guovlluin bivdit 2 beaivvi juohke km²:is juohke bivdoguovllus. Dassážii

www.fefo.no / tlf 09975

Oppalaččat

25 20 15 0

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

GOVVA 2. Hivvodatlohkamiid boađus Finnmárkkus 2000-2015.

go dát olahuvvo, leat buot bivdoguovllut rahpasat buohkaide.

gumpeliseansabivddu, ja albbasearrebivddu.

Oktiibuot doibmiibiddjojuvvo 36 323 bivdobeaivvi 2015 kaleandarjagis, juhkkojuvvon 1128 doibmiibiddjojuvvon beivviide dálveáigodagas ja 35 199 čakčaáigodagas. Doibmiibiddjojuvvon bivdobeivviid ovddas buktojuvvo 90 % bivdoraportta. 2015 kaleandarjagis registrerejuvvo čuovvovaš njeaidimat: 29 484 rievssaha, 10 334 girona, 169 meahccelotti ja 979 njoammila.

Ealgabivddu hálddašeami vuođđun leat 4-jagi máddodatplánat.

Váldomihttomearri 2015-18 máddodatplánas lea doalahit dássedis máddodagaid eanas suohkaniid, ja unnidit/bissehit máddodatlassáneami muhtin suohkaniin.

Stuorafuođđobivdu Finnmárkkuopmodaga stuorafuođđobivdu lea eanas ealgabivdu. Dasalassin hálddaša FeFo guovža- geatke- ja

2015:s almmuhii FeFo 297 ealgabivdoguovllu (oktan guvttiin guovlluin mat ledje várrejuvvon oahppanbivdui), main ledje 1 056 ealli earis oktiibuot. Anárjogas lei, nu movt 2014:s, dábálaš bivdu mas ii lean organiserejuvvon helikoptersáhttu bivdiide, diŋggaide ja njeidon fuođđuide.

900 800

Njeidon ealggat Finnmárkkus áigodagas 1990-2015.

700 600 500 400 300

200 100 0

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

bivdokoartta, doibmiibidje daid ja raporterejedje bivddu neahttaportálas www.natureit.no.

Oarje-Finnmárku

30

5

Oktiibuot

GOVVA 1. Smávvafuođđobivddu koarttaid vuovdin áigodagas 1985-2015

Riddu

35

10

1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Finnmárkku ássit

Nuorta-Finnmárku

45

GOVVA 3. Njeidon ealggat Finnmárkkus áigodagas 1990-2015.

15

doaibmaguovllut 300 250

Njeidon ealggat Finnmárkkus áigodagas 1990-2015.

200 150 100

Eará gielddat

Čáhcesuolu

Deatnu

Unjárga

Måttá-Várjjat

Davvisiida

Porsáŋgu

Kárášjohka

Andre Akommunnedrre Akom unneAdrnredre kom uner komkomumunenrer

Áltá

0 2011 2012 2013 2014 2015

Guovdageaidnu

50

GOVVA 4. Njeidon ealggat Finnmárkkus suohkaniid mielde 2011-2015.

FeFo oaččui ealgabivdoohcama 375 bivdojoavkkus, oktiibuot 1987 bivdis. Lea čielga njiedjan ovddit jagiid ektui, erenoamážit dan ektui galle bivdojoavkku ohce (415 bivdojoavkku ja 2147 bivdi 2014:s).

2015 bivddus njeide bivdit oktiibuot 835 ealli, 13 ealli ledje Anárjogas. Dá lea nubbin buoremus njeaidinboađus Finnmárkkus dassážii, vuoittáhallan dušše buoremus áigodahkii 2012:s (850 njeidon eali). Eanas ealggat njeidojuvvo Deanu gielddas (ođđa njeaidinolahus 237 elliin). Nuppi stuora ealgasuohkanis Kárášjogas lassánii njeaidinlohku fas (194 ealli) 2014 njiedjama rájes (157 ealli). Porsáŋggu suohkanis olahuvvui maid ođđa njeaidinolahus (106 njeidon ealli).

2015 kaleandarjagi ledje 65 bivdi geat oste bivdokoartta boraspiriid bivdit Finnmárkkuopmodagas. Dasalassin bohtet ealgabivdit geain lea liseansa ja bivdet boraspiriid iežaset ealgabivdoguovllus ja eai dárbbaš oastit sierra boraspirekoartta.

Oktiibuot njeidojuvvo 2 guovžža ja 2 geatkki liseansa-/earrebivddus 2015:s.

Sáivačáhceguolásteapmi Buot finnmárkulaččat bivdet sáivaguliid nuvttá, eaige dárbbaš oaggunkoartta.

Olbmot geat orrot olggobealde Finnmárkku

16

fertejit oastit oaggunkoartta vai besset oaggut Finnmárkkuopmodagas.

Buot logut mat ovdanbuktojuvvojit dás leat oaggunkoarttaid vuovdima vuođul. Sii guđet oggot nuvttá ja danne eai dárbbaš oaggunkoartta (finnmárkulaččat ja olggobealde olbmot vuollel 16 jagi ja badjel 67 jagi) eai leat mielde dán ollesgovas.

Finnmárkkuopmodagas vuvdojuvvo 5939 oaggunkoartta 2015 kaleandarjagis. Dáin vuvdojuvvo 4842 olgoriikalaččaide ja 1097 olbmuide geat orrot Norggas. Vuvdojuvvo 5087 koartta ovttaskas olbmuide, ja 852 bearaškoartta. Bearaškoarttat gusket náittosguimmežiidda/ovttasorruide ja mánáide vuollel 18 jagi.

Dat suohkanat gos ledje eanemus doibmiibiddjon beaivvit ledje Guovdageaidnu, Porsáŋgu, Davvesiida ja Áltá.

2015:s čađahuvvui gulaskuddan sáivačáhceguolásteami birra. Gulaskuddama duogáš lei go oallugat leat báikkálaččat jearahallan vejolašvuođa muddet sáivačáhceguolásteami sidjiide geat eai oro Finnmárkkus, erenoamážit suopmelaččaid dáfus. FeFo čađahii ođđajagimánus ja guovvamánus vihtta álbmotčoahkkima gulaskuddama váste, dan birra makkár

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Vuvdojuvvon oaggunkoartta

Galle oaggunkoartta vuvdojuvvo 2004-2015 7000 6000 5000 4000 3000 2000

Mearraluossabivdu Norgalačča Olgoriikkalačča Oppalaččat

1000 0

GOVVA 5. Vuvdojuvvon oaggunkoartta norgalaččaide ja olgoriikkalaččaide.

Gráfa čájeha veaháš njiedjama 2014 ektui.

prinsihpat galggašedje gustot diehtoháhkama ja sáivačáhceguolásteami muddema oktavuođas Finnmárkkuopmodagas.

Evttohusat sáddejuvvojedje viiddis gulaskuddamii, mas lei áigemearri suoidnemánu 1. beaivvi. Ášši ii loahpahuvvon 2015:s.

njuolggadusaid mielde. Eanet ja eanet čázádagat duhtadit eiseválddiid gođđinmáddodatmihtu, ja dat bargojuvvo diđolaččat máddodatkártemiin. Oallugat barget maid cealkámušaiguin eiseválddiid ođđa luossabivddu muddenevttohussii. Dát álget gustot 2016 áigodaga rájes.

FeFo osttii golbma ođđa eloaggunrusttegiid 2105:s. Apparáhtat galget adnot dušše guollemáddodaga diehtoháhkamii ja dat sáhttet láigohuvvot lihttoláigoheddjiide.

Valassálažat jotket stuorrut, ja guvžásálažat sturro veaháš maŋŋel go 2013 rájes 2014 rádjái njidje 45 % (govva 7). Valas kártejuvvo min čázádagain, muhto guvžá ii deattuhuvvo. Lea ain beare unnán máhttu dán guovtti šlája birra, eat sáhte vel čilget rievdademiid maid vásihit.

Luossabivdu jogas FeFo lihttoláigoha oaggunvuoigatvuođaid sullii 50 čázádahkii gos lea luossa, guvžá ja valas.

Leat eanas báikkálaš organisašuvnnat mat hálddašit guolástanvuoigatvuođaid Luossa- ja sáivaguollelága, Finnmárkolága mielde ja njuolggadusaid mielde maid FeFo stivra lea mearridan rámmaid siskkobealde.

2015 áigodat lei fas buorre áigodat. Logu mielde lea dat FeFo buoremus áigodat ja deattu mielde goalmmádin buoremus (govva 6). Báikkálaš lihttoláigoheaddjit barge maid bures 2015:s ja ođđa šiehtadusat dahkkojuvvo ođđa

www.fefo.no / tlf 09975

bearráigehččui ja máddodatkártemii. Ii šaddan lihtoláigoheddjiid deaivvadeapmi go ledje nu unnán lihtoláigoheaddji dieđihan mielde.

2015: vuvde lihttoláigohansearvvit oaggunkoarttaid 11,83 mill. ruvnno ovddas. Dát lea 22 % lassáneapmi 2014 rájes. Dát boahtá das go eambbosat vuvde koarttaid ja go koarttat divro.

Koartavuovdimis vieččai FeFo 2,57 mill. ruvdnosaš lihtoláigodivvaga. Dát lea 50 % lassáneapmi 2014 rájes. Dát stuora lihtoláigodivvaga rievdan boahtá das go FeFo divrudii dietnasiid lihtoláigohandivvaga badjel 600 000 ruvnnuin. 2015:s addojuvvui 356 000 ruvnno doarjjan lihtoláigoheaddji servviide. Eanas oassi das manai

Bivdosajit mearraluossabivdui Finnmárkkuopmodagas addojuvvojit njuolggadusaid mielde maid stivra lea bidjan. Juovlamánus 2015 (ovdal 2016 áigodaga) bohte 89 ohcama. Buot luossasajit suohkanis ođasmahttojuvvojit juohke goalmmát jagi, ja mannan háve ledje Báhcavuotna, Gáŋgaviikka, Ákŋoluokta, Fálesnuorri, Davvesiida, Láhpi ja Várggát gos lei ođasmahttin 2016-2018 áigodaga ovddas. Dáin suohkaniin dohkkehuvvojit ohcamat golmma jahkái. Luossasadješiehtadusat sáddejuvvojit jahkásaččat.

2015:s addojuvvo 399 luossasaji, ja oktiibuot ledje 259 luossabivdi geat bivde. 2014:s ledje 253 luossabivdi 399 luossasajis. Bivdiidlogu lassáneapmi boahtá várra das go leat ložžen njuolggadusaid.

Registrerejuvvon luossasajiid lohku ain njiedjá go geahččá luossasajiid priváhta ja FeFo-opmodagain. Njiedjan registrerejuvvon sajiin lea stuorát priváhta opmodagain go FeFoopmodagain. Almmolaš bivdoáiggiid ráddjejumit, heajos luossahattit ja unnán gánnihahttivuohta leat muhtun sivat manne lea unnit geasuheaddji bivdit luosaid mearas go maid ovdal lei.

Mearrabivdiid gaskamearalaš ahki lea allat.

Olgodoaimmat 2015 lei olgodoaimmaid jahki ja bušeahtas lasihii FeFo Ruoná ruđaid 250 000 ruvnnuin, nu ahte oktiibuot bušeterejuvvo oktiibuot 1,25 mill. ruvnno.

FeFo ávvudii Olgodoaimmaid jagi rahpama ođđajagimánu 13. beaivvi olgoborramiin Leavnnja guovddážis ja

17

Goddojuvvon valas ja guvžá lihtoláigohuvvon čázadagain

Luossasálaš lihttoláigohuvvon jogain 70000

7000

60000

6000

50000 Kg luossadeaddu

30000

Luosaid lohku

20000

4000

Guvžá Valas

3000 2000

10000

FIGUR 6. Luossasálaš Finnmárkkuopmodaga jogain logu ja deattu mielde áigodagas 1999-2014.

2015

2014

2013

2012

2011

2010

2009

2007

2008

2005

2006

2004

2003

2002

2001

2000

0

1999

1000 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015

0

Antall

5000

40000

FIGUR 7. Valas ja guvžá goddojuvvon Finnmárkkuopmodaga jogain logu mielde áigodagas 1999-2014.

Luossabivdu Suovvejogas. govva: steinar normann christensen

Čáhcesullo guovddážis ovttas fylkkasuohkaniin.

Finnmárkku fylkasuohkan ja FeFo lágidedje olgodoaibma-konferánssa Álttás geassemánu 2015:s.

Ulbmiljoavku lei eaktodáhtolaš joavkkut ja searvvit ja suohkanat, ja dohko bohte 90 oasseváldi.

Sii rámpojedje konferánssa ja sávve

18

ahte lágiduvvo nuppes fas dakkár.

Olgodoaimmaid jagi vuođul čalmmustahtti FeFo olgodoaimmaid sosiála media bokte hástalusain «FeFo olgodoaimmaid hástalus», mii lei govvakampánja mii galggai čalmmustahttit olgodoaimmaid Finnmárkkus. Sullii 2500 gova juhkkojuvvo ja FeFo gesii juohke mánu

oasseváldiid gaskkas vuitiid geat ožžo fiinna vuoittuid.

Juohke jagi juolluda FeFo Ruoná ruđaid ovttastusaide ja servviide Finnmárkkus.

Ulbmil lea movttiidahttit buot joavkkuid servodagas olgodoaimmaide, dat buorida loaktima ja dagaha buoret álbmotdearvvašvuođa. Dan rájes go ortnet ásahuvvui 2007:s lea dasa

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

biddjon 9,7 mill. ruvnno iešguđetge olgodoaibmaprošeavttaide. Ovttas ovttasbargoguimmiiguin, ruhtadeddjiiguin ja árjjalaš eaktodáhtolaš bargiiguin leat ruđat dagahan ollu olgodoaimmaid maŋemus 9 jagi. Doarjjaortnet buorida olgodoaibmafálaldaga lagasbirrasiin, earret eará tuvrakássaortnegiiguin, meahcceleairraiguin, mátkelágidemiiguin ja luonddugeavaheami kurssaiguin.

2015:s bohte 154 ohcama ja 84 ohcama dohkkehuvvo. Daid searvvis geat ožžo doarjaga ledje Vadsø atletklubb nissonolbmuide geat leat báhtareaddjit, Deanu Searat meahccecamp:ai, Kvitbrakkas venner šattuid kursalágideapmái, Niittošjogas Siida jahkásaš hárjehallamii ja Ingøy Grendelag tuvrakássaide.

Dasalassin searvvai FeFo Ruoná ruđaiguin tuvrašiltenprošektii man ulbmil lea mearkut ja šiltet Finnmárkku tuvraláhtuid. Lea ovttasbargoprošeakta gaskal Gjensidigestiftelsen, FeFo ja Finnmárkku

www.fefo.no / tlf 09975

fylkkasuohkana mii lea bistán 2013 rájes.

Oktiibuot lea juhkkojuvvon badjel 3 millijovnna suohkaniidda, lášmmohallanservviide, tuvrajoavkkuide ja mátkeealáhus-organisašuvnnaide Finnmárkkus. Prošeakta joatká ain 2016:s.

FeFo eaiggáda guhtta ávdinviesu Báhčaveajis, gos sáhttá idjadit birra jagi.

Juohke jagi fievrriduvvojit goikemuorat ávdinviesuide. Juohke kantuvra luoiká lávuid go leat olgodoaibmalágideamit. 2015:s luikojuvvui earret eará Seiland Barnefestival:ii, VAKE:ii, Norges Jeger- og Fiskeforbund:ii Finnmárkkus ja Čáhcesullo suohkanii.

FeFos leat máŋga rabas bartta maid sáhttá atnit goas háliida. govva: ole andré hestmo

Arctic Cup. VK Finale vuoiti lea Roger Tømmerholen su gordonsetteriin Kenyain. govva: vidar berg hansen

FeFo lei mielde lágideame «Den store teltjakten» mii lei okta Olgodoaimma jagi olu doaimmain. Tealtá Čáhcesullos «čihkkui» ja čohkkii sullii 80 olbmo. Dat stuora tealtáohcan lei miehtá riikka čakčamánu 27. beaivvi. Logi báikái Norggas čihkkojuvvo buori tealttát.

19

FeFo bargu Finnmárko­ kommišuvnna ja Finnmárkku Meahcceduopmostuolu ektui Finnmárkokommišuvdna Gonagas nammadii Finnmárkokommišuvnna stáhtaráđis njukčamánu 14. beaivvi 2008:s.

Kommišuvnna bargu lea kártet dálá geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid maid olbmot Finnmárkkus leat gártadan guhkes áiggi geavaheapmi vuođul. Kárten dahkko gustovaš našunála vuoigatvuođaid vuođul ja lea ráddjejuvvon daid eatnamiidda maid FeFo válddii badjelasas go Finnmárkoláhka bođii fápmui suoidnemánu 1. beaivvi 2006:s.

FeFo lea Finnmárkolága bokte mielde vuoigatvuođakártemis maid Finnmárkokommišuvdna doaimmaha. Dan oktavuođas searvá FeFo čoahkkimiidda maid kommišuvdna doallá ovttaskas surggiin gos eará bealit ja earát geat háliidit kártema birra dieđuid maid servet. FeFo viežžá ieš áššáigullevaš dokumeanttaid maid čuvgejit vuoigatvuođadilálašvuođa áššáigullevaš

guorahallansuorggis, ja vástida kommišuvnna jearaldagaid. Go kommišuvdna lea konkluderen iežaset raporttas, galgá FeFo meannudit raportta ja cealkit leago ovttaoaivilis vai ii konklušuvnnain. Eará bealit geat eai leat ovttaoaivilis sáhttet ovddidit ášši Finnmárkku Meahcceduopmostullui.

FeFo stivra lea áššis 49/2015 árvvoštallan Finnmárkokommišuvnna konklušuvnnaid raporttas fealta 5:ii Várnjárga-nuorta.

Raporta fealta 6 Várnjárga-nuorta lea ain geahčaduvvome, ja ášši boahtá buktojuvvot stivrii 2016 vuosttaš jahkebealis.

Finnmárkku Meahcceduopmostuollu Gonagaslaš resolušuvnna bokte njukčamánu 7. beaivvi 2014 nammaduvvui Meahcceduopmostuollu ja lea leamašan doaimmas čakčamánu 1. beaivvi seamma

Finnmárkokommišuvdna geahčadeame Vuođavuona. govva: christina dahr

20

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

jagi rájes. Duopmostuollu meannuda vuoigatvuođariidduid mat čuožžilit maŋŋel go Finnmárkokommišuvdna lea čielggadan ovtta guovllu.

2015:s ledje máŋga ášši Meahcceduopmostuolus. Áššit Aslak Loso ja FeFo, ja John Georg Dikkanen ja FeFo loahpahuvvo go leat bealit leat soabadan. Muđui hilggui Meahcceduopmostuollu stevdnema maid Norges jeger- og fiskerforbund ja Friluftslivets fellesorganisasjon bukte go váillui áššálaš máhttu meannudit ášši.

Stiertná-áššis ledje sihke Stiertná boazoorohat ja Sarajoavku stevdnen FeFo gáibádusain oažžut eananvuoigatvuođaid iešguđetge guovlluide sullos.

Meahcceduopmostuollu doarjjui FeFo duopmocealkámušaid borgemánu 20. beaivvi 2015. Goappaš joavkkut guoddaledje duomu Alimusriektái.

Duopmostuolu áššehivvodaga ja ekonomalaš dilálašvuođa dihte mearriduvvui geassemánu 2015:s maŋidit Ellen Marie Store Olsen ja Nesseby bygdelags áššiid 2016:ii.

www.fefo.no / tlf 09975

Dasalassin bođii stevdnen Ole Voltes juovlamánu 23. beaivvi 2015:s eananrievtti birra Čáhcesullo suohkanis.

Gáibádus meannuduvvui fealta 5 Várnjárga-nuorta raporttas.

FeFo doaibma ja dálá geavahanja oamastanvuoigatvuođaid kárten

(gilisearvvi vuoigatvuohta) ovtta guvlui mii lea sullii 30 000 daa Vuođavuonas.

Riekti ii biddjojuvvo fápmui ovdal go báikkis fas orrot olbmot birra jagi. FeFo lea ain bargame raporttain ja dan dihte ii leat dahkan loahpalaš mearrádusa kommišuvnna konkluderemii.

FeFo bargu vuoigatvuođakártemis lea geatnegahtton doaibma lága bokte.

FeFo policy lea ná: l FeFo háliida ahte sii geain lea geavahan- ja oamastanvuoigatvuođat FeFo opmodagas, ožžot dan dohkkehuvvot l Searvevuođa hálddašeaddjin lea FeFo geatnegahtton dárkkistit ahte vuoigatvuođat leat doarvái duođaštuvvon

Vuoigatvuođagáibádusaid árvvoštallama oktavuođas dahká FeFo objektiivvalaš árvvoštallamiid. Daid áššiin go ii leat eahpádus ge ahte lea geavahan- ja oamastanvuoigatvuohta, dohkkeha FeFo iežas policy mielde dan.

Jus lea eahpečielggas ahte gávdnojit go dakkár vuoigatvuođat, de ii sáhte FeFo leat ovttaoaivilis gáibádusaiguin, juste dan dihte go FeFos lea ovddasvástádus Finnmárkolága mielde buoremus lági mielde vuhtiiváldit searvevuođa ja eará vuoigatvuođaeaiggádiid beroštumiid.

Finnmárkokommišuvdna lea ovttajienalaččat konkluderen visot raporttain ahte FeFo lea eananeaiggát.

Gáibádusat maid earát leat buktán oamastusvuoigatvuođaide eai leat dohkkehuvvon. Spiehkastat lea fealta 6 Várnjárga-nuorta raporta gos kommišuvdna konkludere dainna ahte lea kollektiivvalaš eananvuoigatvuohta

FeFo galgá áššeoasálažžan áššiin mat loktejuvvojit Meahcceduopmostuolus leat čielga goziheaddji searvevuođa ja eará vuoigatvuođaeaiggádiid beroštumiin.

FeFo vuhtiiváldá ássiid beroštumiid vai guovllut eai eahpevuoiggalaččat privatiserejuvvo dahje giddejuvvo Finnmárkku álbmogii.

21

stivrra jahkedieđáhus Dieđut doaimma ja báikádeami birra Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat (FeFo) lea iešheanalaš riektesubjeakta ásahuvvon Finnmárkolága olis. FeFo váldokantuvra lea Leavnnjas ja das leat oassekantuvrrat Čáhcesullos, Álttás ja Girkonjárggas.

Raymond Robertsen finnmárkku fylkkadiggi

FeFos lea giddodatvuođđu (grunnbokshjemmel) 95 % Finnmárkku fylkka eatnamiidda ja dat dagaha sullii 46 187 km². Doaibma fátmmasta eatnama láigoheami viesso-, astoáigge- ja ealáhusdoaimmaide, čievra- ja minerálagávdnoštumiid vuovdin ja láigoheapmi, čáhce- ja gahčahatvuoigatvuođaid láigoheapmi, eatnamiid vuovdin ja doaimmat čadnin bivdui ja guolásteapmái, ja vuovdedoaimmaide.

Stivrra ja dárkkistanlávdegotti bargu Stivrras, masa Sámediggi ja Finnmárkku fylkkadiggi nammadeaba golbma ovddasteaddji goabbá ge, lea 2015:s leamaš: l Raymond Robertsen, jođiheaddji l Bente Haug, nubbijođiheaddji l Runar Sjåstad l Marit Kirsten A. Gaup l Hartvik A. Hansen l Mathis Nilsen Eira

Marit Kirsten Anti Gaup sámediggi

Dasalassin searvá bargiid ovddasteaddji stivračoahkkimiidda, ja sus lea cealkin- ja evttohanvuoigatvuohta áššiin mat gusket bargiid bargodilálašvuhtii. 2015:s lea bargiid ovddasteaddji leamaš: l Erik Sundland 2015:s leat dollojuvvon 13 stivračoahkkima ja meannuduvvon 112 ášši. FeFos lea dárkkistanlávdegoddi mas leat golbma lahtu, ja dan lea Sámediggi, fylkadiggi ja Gonagas nammadan. Dárkkistanlávdegoddi goziha ahte FeFo doaibma dahkko Finnmárkolága ja eará lágaid mielde. Dárkkistanlávdegottis leat 2015:s leamašan 3 čoahkkima gos sii leat geahččan buot stivraprotokollaid ja leat meannudan 15 ášši.

Mathis Nilsen Eira

boazodoallo-ealáhusa ovddasteaddji

22

Doaimma joatkima eavttuid čilgen Jahkerehketdoallu lea buktojuvvon dainna eavttuin ahte doaibma joatká ja stivra duođašta ahte eavttut leat ollašuhtton.

Rehketdoalu čilgehus FeFos lei 3,2 mill. ruvdnosaš doaibmaboađus 2015:s. Boađus ovdal vearu lei 4,5 mill. ruvnno ja dán jagáš boađus maŋŋel vearu lea 3,8 mill. ruvnno.

Dutkanprošeavttat FeFo lea maid 2015:s addán ruđalaš doarjaga ovdánahttima dihte vuoncáportálii, našunála dihtorčoahkkái vuoncáloddeárvomeroštallamii man Norsk institutt for naturforskning jođiha.

Prošeavttat doaimmaid olggobealde ’Ruoná ruđat’ ortnet ulbmil lea veahkehit dagahit eanet olgodoaimmaid ja fysalaš doaimmaid. FeFo lea joatkán ovttasbargoprošeavtta Finnmárkku fylkkasuohkaniin ja Gjensidigestiftelsen:in meahccebálgáid mearkut. Dán prošeavtta lassin lea FeFo addán doarjaga iešguđetlágan doaimmaide miehtá fylkka.

Oassin daid doaimmain maidda addojuvvui doarjja lei Olgodoaimmaid Jahki 2015 gos FeFo ovttas fylkasuohkaniin lágidii stuora olgodoaibmakonferánssa. Oktiibuot máksojuvvui 1,2 mill. ruvnno dán ortnega bokte.

Ovttasbargoprošeavttat mat gusket luoddaguoračorgemii ja mánáidfaláštallamii, jotkojuvvo 2015:s.

Stivra oaivvilda ahte jahkerehketdoallu čájeha rievttes gova FeFo opmodagain, vealggis ja bohtosis. Ii leat dáhpáhuvvan mihkkege eará maŋŋel go rehketdoallojahki loahpahuvvui mii sáhtášii váikkuhit jahkerehketdollui mii lea buktojuvvon.

Bohtosiid hálden Stivra mearrida čuovvovaččat háldet dán jagáš bohtosa: Eará iežaskapitála sirdin – 3.782.668,Eaiggátoassi eará fitnodagain FeFo eaiggátoassi Finnmark Kraft AS:s ii rievdan 2014 rájes - 13,4437 %.

Dasalassin lea FeFos oalgefitnodat FeFo Energi AS mas lea 100 % eaiggátoassi.

Ruđalaš, márkan- ja máksinnákcavárra FeFo ruđalaš várra lea čadnon dasa gosa badjelbázalikviditeahta biddjo. Dat biddjo

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

buktagiidda main lea vuollegis várraprofiila.

Investeremat leat jahkerehketdollui girjejuvvon vuolemus árvvu prinsihpa mielde.

FeFo ii ruhtat ii maidege loatnaruđain ja árvvoštallá fitnodaga máksinnávcca buorren.

Netto ruhtaboahtin jotkkolaš doaimmain lei 5,9 mill. ruvnno 2015:s. Netto ruhtaboahtininvesteremiin lei –4.3 mill. ruvnno čadnon ođđa viessosaji oastimii, mas gessojuvvui sisaboahtu Kárášjoga kantuvrra vuovdimis. Oanehisáiggi vealgi lea lassánan 1,9 mill. ruvnnuin. Oktiibuot addá dát netto ruhtaboahtima ja máksinnákcaráju lassáneami 3,5 mill. ruvnnos 2015:s 47 mill. ruvdnui.

Stivra lea juovlamánu 2015:s mearridan 20 mill. ruvdnosaš oasusšiehtadusa Finnmark Kraft AS:s, Hamnefjell Vindpark huksema oktavuođas ja investeren boahtá máksot álggu 2016 máksinnávccain.

Organisašuvdna, biras ja dásseárvu 2015 loahpageahčen ledje FeFos 36 bargi, 18 nissonolbmo ja 18 dievdoolbmo. Dán áigodaga leat stivrras leamašan 2 nissonolbmo ja 4 dievdoolbmo. Dárkkistanlávdegottis leat leamašan 2 nissonolbmo ja 1 dievdoolmmoš.

FeFo lea ráhkadan sierra dásseárvoplána.

Lágalaš geatnegasvuođat bargiid penšuvnna dáfus leat vuhtiiváldojuvvon.

FeFos lea 2015:s leamašan 8 % buozalmasjávkan, mii lea lassánan 1,4 proseantačuoggáiguin 2014 rájes. Guhkesáiggebuozalmasvuođajávkamat dagahit 4 proseantačuoggá.

FeFos lea buorre bargobiras, ja 2015:s ii leat registrerejuvvon oktage lihkohisvuohta dahje hávvádeapmi mii lea bargui čadnon.

FeFo lea čáhkkilis bargosadji (IA).

Olgguldas biras FeFos eai leat alddis doaimmat mat váikkuhit mearkkašanveara olgguldas birrasii. Eará doaimmaheaddjit, sihke gávppálaš ja eai gávppálaš, jođihit dattege doaimmaid FeFo valljodagaid vuođđun mat sáhttet váikkuhit negatiivvalaččat olgguldas birrasii. Ja nuoskkideaddji doaimmat FeFo eatnamiin lea guovddážis, erenoamážit daid opmodagain mat leat láigohuvvon earáide.

Vuovdedoallu jođihuvvi vuovdedoalu dohkálaš ceavzilis prinsihpaid mielde, ja almmolaš vuovdeeiseválddiid geahču vuolde.

Meahccegeavaheami earáhuhttin Ohcamat mat eai leat suohkaniid plánaid mielde meannuduvvojit Sámedikki njuolggadusaid meahccegeavaheami earáhuhttima mielde. 2015:s ledje 23 ášši dan birra. Eanas ledje dát smávva areálat mat ledje eaŋkilhuksensajit, ovdamearkka dihte viesuide ja smávva meahccevisttiide dahje areálat ođđagilvimii/lassieatnamii.

Bente Haug

finnmárkku fylkkadiggi

Dákkár unnit áššiin vižžojuvvojit cealkámušat njuolga gustojeaddji sámi beroštumiin. Eanas áššiin guoská gullevaš boazoorohat, muhto sáhttá maid guoskat giliservviide jna. Áššiin gos ohccojuvvo stuorát guovlluid atnit mat eai leat gustojeaddji areálaplánaid mielde bidjá FeFo eaktun ahte hábmejuvvo regulerenplána. FeFo gáibida ahte evttoheaddji hábme plána Finnmárkolága § 4 mielde ja Sámedikki njuolggadusaid mielde mat gusket rievdaduvvon meahccegeavaheapmái. Stuora huksemat buktet maid gáibádusa ahte dahkko váikkuhusčilgen mas sámi beroštumit mat váikkuhuvvojit leat dehálaš áššin árvvoštallojuvvot. FeFo bidjá dáid čielggadusaid vuođđun min áššemeannudeapmái Finnmárkolágas, dat mearkkaša ahte FeFo ii meannut ášši ovdal go čielggadanbarggut leat dahkkon. Ágga dasa lea ahte diehtovuođđu lea dárbbašlaš FeFo árvvoštallamiidda nu movt Finnmárkoláhka albmana čielggademiin.

Hartvik Hansen sámediggi

Áltá, cuoŋománu 6. beaivi 2016

Runar Sjåstad

finnmárkku fylkkadiggi

www.fefo.no / tlf 09975

23

revišuvdnadieđáhus 2015

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

24

jahkerehketdoallu 2015 Boađusrehketdoallu 2015

2014

Vuovdindienas Eará doaibmadienas

52 011 959 2 253 384

52 388 575 2 648 938

Submi dietnasat

54 265 343

55 037 513

Bálkágolut Eretčállin bissovaš doaibmaruđas ja eahpeávnnaslaš opmodagas Eará doaibmagolut

26 673 133 793 917 23 559 783

23 983 995 533 164 23 484 171

Doaibmaboađus

3 238 510

7 036 183

Eará reantodienas Eará ruhtadandienas Eará reantogolut Eará ruhtadangolut

1 127 374 301 291 -109 476 -50 784

1 492 225 333 387 -68 488 -11 997

Dábálaš dienas ovdal vearrogoluid

4 506 916

8 781 309

-724 248

-1 179 285

Dábálaš boađus

3 782 668

7 602 024

Jahkeboađus

3 782 668

7 602 024

Jahkebohtosa geavaheapmi Eará iežaskapitála

3 782 668

7 602 024

Submi geavaheapmi

3 782 668

7 602 024

Dábálaš bohtosa vearrogolut

www.fefo.no / tlf 09975

25

jahkerehketdoallu 2015 Balánsa OPMODAGAT

31.12.2015 31.12.2014

Ráhkadusruhta Eahpeávnnaslaš opmodagat Gahčahat-vuoigatvuođat Maŋiduvvon vearroovdamunni

574 000 1 390 100

574 000 1 358 055

Submi eahpeávnnaslaš opmodagat

1 964 100

1 932 055

Bissovaš doaibmaruhta Eananopmodat Visttit Luovosopmodat, inventára, reaiddut, kantuvrabiergasat ja nu ain

3 188 286 7 229 299 1 790 161

3 188 286 3 697 355 1 734 883

Submi bissovaš doaibmaruhta

12 207 746

8 620 524

Ruđalaš ráhkadusruhta Oasus- ja oasseinvesteremat Ovdagihtii máksojuvvon golut bartaguovlluin Ovdagihtii máksojuvvon golut bartaguovllus B2C Girkonjárggas Eará gáibádusat

10 756 102 5 331 837 5 520 039 1 129 997

10 756 102 4 917 360 5 520 039 1 345 833

Submi ruđalaš ráhkadusruhta

22 737 975

22 539 334

Submi ráhkadusruhta

36 909 821

33 091 913

Gálvvut

1 323 191

919 557

Gáibádusat gávpe-gáibádusat Eará gáibádusat

3 528 357 8 381 688

7 210 392 6 343 935

Submi gáibádusat

11 910 045

13 554 327

Investeremat Eará márkana vuođul ruđalaš instrumeanttat

14 593 699

13 923 378

Submi investeremat

14 593 699

13 923 378

Ruhta báŋkkus, reaidaruhta ja nu ain

32 166 902

29 338 127

Submi eahpebissovaš ruhta

58 670 646

56 815 832

Submi opmodagat

96 903 659

90 827 302

Eahpebissovaš ruhta

26

JAHKEDIEĐÁHUS 2015

Balánsa IEŽASKAPITÁLA JA VEALGI Iežaskapitála

31.12.2015 31.12.2014

Sisabidjon iežaskapitála Sisabidjon eará iežaskapitála

6 746 776

6 746 776

Submi sisabidjon iežaskapitála

6 746 776

6 746 776

Dinejuvvon iežaskapitála Eará iežaskapitála

73 291 931

69 509 263

Submi dinejuvvon iežaskapitála

73 291 931

69 509 263

Submi iežaskapitála

80 038 707

76 256 039

Várrejuvvon geatnegasvuođaide Penšuvdnageatnegasvuođat

7 376 953

6 158 831

Submi várrejuvvon geatnegasvuođaide

7 376 953

6 158 831

Oanehisáiggi vealgi Lágideaddji-vealgi Vearru máksit Almmolaš divat - vealgi Eará oanehisáiggi vealgi

1 783 639 756 322 1 267 256 5 680 782

2 189 183 1 222 496 926 094 4 074 659

Submi oanehisáiggi vealgi

9 487 999

8 412 432

Submi vealgi

16 864 952

14 571 263

Submi iežaskapitála ja vealgi

96 903 659

90 827 302

Vealgi

Áltá, cuoŋománu 6. beaivi 2016

Ollislaš rehketdoalu 2015 nohtaiguin gávnnat dáppe: www.fefo.no www.fefo.no / tlf 09975

27

govva: øyvind zahl arntzen

/ www.varanger.info