MERI-LAPIN KYLÄT
8 MERI-LAPIN KYLÄT KEMI-TORNIO KAUPUNKILEHTI Nro 28 9.7.2014
toimitus
@
kemitornio.fi
Kasvava Jokisuu houkuttelee asumaan
Keminmaan Omakotiyhdistyksen järjestämät pihapäivät Lassilan koululla. (kuva: Minna Pirnes)
Jokisuun kaavallinen kehittäminen ja rakentaminen alkoi vuoden 1980 tienoilla, kun kunta oli hankkinut alueelta laajat maa-alueet. Sitä ennenkin alueella oli joitain vanhoja taloja mutta varsinainen laajeneminen alkoi kaavoituksesta tuolloin. Rivitaloista osa on kunnan vuokrataloja, valtaosa omistusasuntoja. Jokisuu - Pörhölä -alueella asuu toukokuun 2014 lasku-
jen mukaan yhteensä 1633 henkeä, joista miehiä 855 ja naisia 778. Pörhölänkangas on periaatteessa oma, vuonna 1998 ensimmäisen laajemman kaavansa saanut alue mutta tilastollisesti puhutaan aina Jokisuu-Pörhölänkangas tai Pörhölä alueesta. Lassila ja Isohaara sekä samalla puolella sijaitseva Pörhölänputaan alue (vanhan Valion takana, Palvelualueen ja Pörhölänputaan välissä) lasketaan tilastollisesti yhteen. Siellä oli toukokuun alussa asukkaita yhteensä 875. Linja-auto liikennöi aamuin illoin palvellen työmatka- ja koululaisliikennettä. Alueella sijaitsee vuonna 1895 toimintansa aloittanut Lassilan koulu, joka toiminut nykyisissä tiloissa vuodesta
1988 ja uusi päiväkoti, valaistu pururata/hiihtolatu, urheilukenttä, ja pienvenesatama. Jokisuu - Pörhölän alue on kunnan suosituinta uudisrakennusaluetta. Tontteja on tarjolla jatkuvasti, sijainti on myös Kemin ja Tornion suhteen loistava ja pohjaolosuhteet rakentamiselle ihanteelliset. Lassila-Isohaara- Pörhölänpudas on kooltaan noin 80 hehtaaria ja Jokisuu-Pörhölä asuinalue kokonaisuutena vajaat 300 hehtaaria, josta kaavoitettu alue vajaat 170 hehtaaria. Valmarinniemi on kaavoitettu etupäässä suojelluiksi puistoksi ja museoalueeksi. Lisäksi alueella on pari yksityisten maalla olevaa tonttia. Lassila ja Jokisuu ovat
Valmarin kodista museoksi
LYHYESTI Kallin vanhoja rakennuksia purkuun Valmarinniemen museorakennus odottaa avautumista. Valmarin suku on asunut Valmarinniemellä 1600-luvulta lähtien. Nykyinen Valmarin talo on rakennettu 1800-luvun alussa, jolloin pihapiiriin kuului myös vanhempi asuinrakennus ja kolme aittaa. Tämän vuosisadan puolella asuinrakennus siirrettiin muualle ja aitat purettiin. Nykyään päärakennuksen lisäksi pihapiirissä ovat aitta-navettarakennus ja lohikellari. Talon pääelinkeinoina olivat maanviljelys, kauppa ja
kalastus. Valmarin museo on 1920-1930-lukujen mukaisessa asussa, jolloin talossa asui kolmihenkinen perhe, isä Edward, äiti Maria (o.s. Lassila) ja poika Arvi. Vuonna 1985 tohtori Arvi Valmari myi kotitalonsa ja sen alkuperäiset esineet Keminmaan kunnalle, jotta talosta voitaisiin tehdä museo. Valmarin-nimi on Jouko Vahtolan tutkimuksien mukaan lähtöisin 1600-luvun alussa Matz Woldemarssis-
Jokisuu ja Lassila olivat aikoinaan alin osa vanhaa Kemin pitäjää Tornion (Alatornion) rajaan saakka. MAARET MATTILA
Lähteet Jokisuu-juttuihin Keminmaan kunta: tekninen toimisto ja sivistystoimi Keminmaan historia Väylän kyydissä: Eero Yliniemi Salakirjat.net Kotiseutuni Keminmaa Kemijoen Uittoyhdistyksen historia: Martti Itkonen Jokisuulehti 1983 Jatuli Suomen museot
Polttohautauspaikka ja ensimmäinen kirkko
VINKIT KEMI-TORNIO KAUPUNKILEHTEEN OSOITTEESEEN: toimitus@kemitornio.fi
Kallin hiihtokeskuksen alueella sijaitseva vanha baanahalli ja ylämaja puretaan. Kiinteistöt on rakennettu 1970-luvulla ja ne ovat lähes alkuperäisessä kunnossa. Niiden käyttö on vähentynyt viime vuosina uuden huoltorakennuksen myötä. Nykyisin liki tyhjillään olevien kiinteistöjen käyttökustannuksiin menee Keminmaan kunnalla yli 8000 euroa vuodessa. (MK)
nuorimmasta päästä koko kunnan asutusta. Jokisuun ja Kallinkankaan uudisasutuksen ”syntysanat” lausui, Eero Yliniemen muistelujen mukaan, Kemin kaupunki kun se kieltäytyi kaavoittamasta omakotitontteja 1970-luvun alkuvuosina, koska ”kunnon toverit asuvat päällekkäin”. Jokisuun erottelualue oli legenda suuren uiton aikaisena työpaikkana, tunnettu raskaasta työstä ja hyvästä palkasta. Kemijoen Uittoyhdistyksen historiasta (Martti Itkonen) käy ilmi, että Kemi Oy:n aloitettua toimintansa silloiset uitettavat tukkimäärät kasvoivat rajusti ja tehoa haettiin Myllyniemestä ja muun muassa juuri Valmarinniemestä Jokisuulta.
ta, joka muutti Simosta asumaan niemelle. Maatila tunnettiin 1800-luvulle asti nimellä Vaikko. Nykyisin Valmarinniemellä sijaitseva talo on toiminut Keminmaan kunnan museona vuodesta 1990 alkaen. Arvi Valmari lahjoitti rakennukset kunnalle vuonna 1985 nimellistä korvausta vastaan. MAARET MATTILA
Pohjanperän ensimmäinen kirkko perustettiin Kemijoen suiston luoteisrannalla olevalle Valmarinniemelle Keminmaan kunnan alueelle 1300-luvun alkupuolella. Kirkon perustaminen kauas pohjoiseen niin aikaisessa vaiheessa pian Turun tuomiokirkon perustamisen jälkeen liittyy sekä Ruotsin ja Novgorodin väliseen valtataisteluun rajaseuduista, jotka kuuluivat virallisesti Pähkinäsaaren rauhan (1323) jälkeen Novgorodille sekä Turun piispan haluun päästä verottamaan pohjoisen rikkaita lohijokia. Kemin seurakunnan ensimmäisen kirkon tarkka paikka varmistui Valmarinniemeksi vuonna 1981 kun paikalla tehdyissä laajoissa arkeologisissa kaivauksissa löydettiin merkkejä kahdesta puukirkosta. Ensimmäinen kirkoista rakennettiin rahalöytöjen antaman ajoituksen perusteella viimeistään 1330-luvulla. Tämän kirkon tuhouduttua 1400-luvulla tulipalossa Valmarinniemelle rakennettiin uusi kirkko, joka seisoi paikalla aina 1500-luvun alkuun.
Rahojen lisäksi kirkkojen lattioiden alta ja ympäröivästä kirkkomaasta löydettiin pienesineistöä sekä lähes 200 hautausta. Suurin osa hautauksista oli kristillisen perinteen mukaan ruumishautoja, mutta hiukan yllättäen näiden rinnalla oli myös muutamia polttohautauksia, joiden on yleensä mielletty kuuluvan pakanalliseen perinteeseen. Valmarinniemen kirkonpaikka on muistomerkki kristinuskon, kruunun ja niin sanotun pysyvän talonpoikaisasutuksen tulosta ja vakiintumisesta pohjolaan. Valmarinniemen mamsellimylly on rakennettu luultavasti vuonna 1840-luvulla. Nykyisin pahoin vaurioitunut myllyrakennus on tiettävästi pohjoisin laatuaan. Vuonna 1983 Jokisuu-lehti uutisoi, että Keminmaan kunta kunnostuttaa myllyn Valmarinniemen museoalueelle, mutta edelleen komea mylly rapistuu ja nykyisten tietojen mukaan myllyn omistussuhteiden epäselvyys on syynä, että entisöinti on unohtunut. MAARET MATTILA