10 ILMIÖT JA IHMISET UUSI TORNIOLAINEN KAUPUNKILEHTI Nro 26 • 30.6.2011
Yhteislauluiltoja Torniossa ja Kemissä Pian kajahtavat Torniossa ja Kemissä monet vanhat ja uudet laulut yhteislaulun merkeissä
-Lauluiltojen menestys on ollut vaihtelevaa viimevuosina. Sadesää ei houkutellut kansaa tarpeeksi liikkeelle, kertoo lauluiltojen isäntä Markku Ketola. Tänä vuonna on luotu uudet säännöt. Jos sataa vettä, ei lauleta ja jos on poutaa, annetaan laulun raikaa. Viime vuonna Markku sai lauluiltojen paikaksi Kemin sisäsataman, missä rantamakasiinien alue tuntui oivalta. Kemissä lauluillat pyörähtävät käyntiin tänään klo 19.00. Kemissä lauletaan tuttuja yhteislauluja torstai-iltaisin aina elokuun puoleenväliin asti. Torniossa Umpitunnelin lauluiltoihin haetaan kiinnostavuutta teemailloista, joita on peräti neljä. Ensimmäisessä lauluillassa 6.7 lauletaan suomipopin ja rockin helmiä unohtamatta tuttuja iskelmälauluja, joita aina kaivataan. Yhtenä teemailtana on huumorilla höystetyt laulut sekä isojen poikien ja tyttöjen laulut -Saa nähdä kenen pokka
kiintoisen ohjelmanumeron lauluiltoihin. Paras kuoro tietenkin palkitaan juhlallisin menoin, kertoo Markku Ketola Tornion lauluilloissa on useampana vuonna käynyt kiinnostavia vierailijoita. Yksi vierailijoista on tänä
”
Tämä kyseinen ilta ei sovi tiukkapipoisille ja lapsille
Umpitunnelin lauluillat Markku Ketola vetää kadunpuoleisella terassilla. pitää heinäkuun loppupuolella, kun huumori kukkii Umpitunnelin terassilla. Tämä kyseinen ilta ei sovi tiukkapipoisille ja lapsille, toteaa Markku Ketola.
Heinäkuun puolivälissä lauletaan Jamppa Tuomisen ja Kari Tapion suosituiksi tulleita lauluja. Viimeisessä lauluillassa elokuun alkupuolella kak-
si paikallista kuoroa kohtaa ”kuorosodan” merkeissä. Nämä kaksi kuoroa koostuu Tornion ja Kemin karaokeharrastajista. Teemana on suomalaiset sankarit ja
Syksyn Sävel. -Kuoroihin haetaan parhaillaan esiintyjiä eri karaokebaareista ja tästä leikkimielisestä kilpailusta yritämme saada mielen-
kesänä Sami Pilvilä, joka muistetaan lauluista ” Äiti laihduttaa” ja ”Otan kitaran ja soitan sulle ”. Lisäksi muutama paikallinen yllätysvieras astuu lavalle laulattamaan kansaa Ketolan kanssa. Musiikkiaiheinen kilpailu kuuluu myös lauluiltojen ohjelmaan ja paras palkitaan. Keskiviikkoillat päätetään sään salliessa tansseihin, jotka alkavat heti lauluillan jälkeen Umpitunnelin takapihalla Tornionjoen rannalla. MATTI KOSKENRANTA
Liedakkalan Metsämiehet 60-vuotias Metsästysseura ei ukkoonnu ”Seuran toiminnassa on ollut mukana lukuisia persoonia. Kirkkoherra Arvo Turakka oli hirvijahdissa ajomiehenä ilman asetta, kanttori Eino Piirola pyydysti ketut ja näädät koko pitäjästä sekä täytti eläimiä, Riku Lempinen oli rahallinen tukimies kun majalle hankittiin tarvikkeita, Arvo Lääkkö, Jalmari Poskiparta, Pentti Nakkula, Sihveri ja Leo Kiviniemi, Artturi Neijonen ja Kalevi Ny olivat erinomaisia metsä-ja hirvimiehiä Otto Alavahtola muistetaan niin hirvimiehenä kuin Salolan ampumaradasta ja eräkoulutuspaikasta. Paavo Halonen oli Kaakamajoella intohimoinen ravustaja. Kyösti Pietilä oli hirviporukan hauskuuttaja
”
Metsässä ei liikuta yhtä rauhallisesti kuin ennen
on valistunut seura, joka pyrkii antamaan nuorille eväitä metsästyksen maailmaan opastamalla ja neuvomalla. Malmbergin mielestä kuitenkin nykyinen aselaki on tiukka. -Mielestäni ehkä turhankin tiukka. Me annamme nuorille kasvattavaa asekoulutusta. Samoin riistanhoitotyössä mukana olo on nuorisolle tärkeää ja opastavaa. Seuran nykyinen puheenjohtaja Markku Mattila sanoo, että seuralla on kolme 20 hengen hirviporukkaa joka syksy. ja imitoija.” Näin on kirjoittanut Liedakkalan Metsämiesten historiikkiin Antti Malmberg.
Liedakkalan Metsämiehet kieltäytyy ukkoontu-
masta. Nuorison puute on
hyvin yleistä metsästysseuroissa. Seuran puheenjohtaja Markku Mattila ja Antti Malmberg vahvistavat poikkeuksen. 204 jäsenen joukossa on kiitettävästi nuoria mukana. - Nuoret ovat vahvasti
mukana toiminnassa. Olemme sosiaalinen ja aktiivinen seura. Myös naisia on mukana puolisenkymmentä. Me toivotamme kaikki uudet jäsenet lämpimästi mukaan seuran toimintaan. Liedakkalan Metsämiehet
Malmberg linjaa vii-
meisen vuosikymmenen mukanaan tuomat muutokset. Hän katsoo, että metsässä ei liikuta yhtä rauhallisesti kuin ennen. -Metsästys on itsessään jo muuttanut muotoaan. Tahti on nopeutunut paikanninlaitteiden myötä.
Suurpedoista susia seuran alueella liikkuu harvakseltaan. Malmberg listaa, että ilves sen sijaan aiheuttaa haittaa sitäkin enemmän. -Alueen ilveskanta liian suuri. Yksi lupa vuodessa ei riitä. Ilves verottaa liikaa kauris- ja jäniskantaa.
Susia havaitaan harvoin. Malmbergin mukaan
sudet eivät, itäisen ja läntisen Suomen petojen tapaan, ole häirinneet muiden eläinten eikä metsästyskoirien rauhaa. Liedakkalan Metsämiesten sihteeri Tapio Korpi toteaa, että hirvilupien määrä on tulevana syksynä laskussa. -Hirvikanta on laskussa, eikä liikenteessä ole onneksi hetkeen ollut hirvikolareita, joten kannanlaskun perusteella lupamme jopa puolittuvat. Viime syksynä meillä oli luvat 26 aikuiselle ja 19 vasalle, jotka kaikki saimme kaadettua. 60-vuotias seura juhlisti tasakymmeniään Liedakkalan Seuralassa. Juhlapuhujana oli Keminmaan kunnanjohtaja Tommi Lepojärvi. MAARET MATTILA