6
ILMIÖT JA IHMISET
KAUPUNKILEHTI KYMPPISANOMAT Nro 8 19.12.2013
ILMIÖT & IH MISET toimitus
@
kymppisanomat.fi Viides askel otetaan vasemmalla jalalla ja irrotuksen jälkeen heittokäsi matkaa pallon perään jääden rennosti heilumaan, Keilailun perusvalmentaja Maija Leinonen näyttää.
Keilahallin kuusi laminaattirataa kuvauksen ajaksi taaemmaksi. Pi
Baanalla piti paikkoa ja missi näkyi ruudussa Kati Järvenpää
kertoo.
Keilailu on hauska harrastus, joka tuottaa mielihyvää ja kohentaa kuntoa.
Keilahalli on Löfbackan mukaan aktiivisessa käytössä. - Kilpailuajat eivät vie keilahallin käyttöajoista kuin pienen osan, suurimman osan ajasta keilahalli on avoinna yleisesti. Keilailu on lajina tosi hyvä. Ikä ei ole rasite eikä liikuntakyky. Lajia voi harrastaa erityisryhmätkin, pyörätuolistakin voi keilata ja ihan pienet lapset voivat tutustua lajiin liuttamalla palloa pientä liukumäkeä pitkin. Erilaiset yhdistykset käyvät täällä myös vakituisesti keilaamassa. Olen neljän vuoden ajan vetänyt eläkkeensaajien keilakerhoa. Keilailun perusvalmentajat Maija ja Kalevi Leinonen vetävät keilailun perus, jatko- ja junnukerhoa sekä antavat yksityisopetusta sekä pitävät tekniikka-iltoja.
YLIVIESKA Keilahallin puolella on käynnissä joka radalla keilaus, joten päätämme siirtyä Ylivieskan Keilaluliitto ry:n puheenjohtaja Kari Löfbackan kanssa keskustelemaan toimistotilaan. - Keilailua on harrastettu Ylivieskassa vuodesta 1988 lähtien, kun keilahalli valmistui. Välillä lajin harrastaminen on hiipunut. Onneksi nyt näyttää siltä että laji alkaa taas kiinnostamaan. Pari viimeistä vuotta meilläkin on taas ollut aktiivisia kilpapelaajia, edellinen kausi oli hyvä ja meneilläänkin oleva kausi vaikuttaa samanlaiselta. Jäseniä yhdistyksessä on tällä hetkellä noin sata, Löfbacka
Löfbacka on harrastanut keilailua kilpatasolla lajin harrastamisen alkumetreistä saakka.
Kilpailuajat eivät vie keilahallin käyttöajoista kuin pienen osan, suurimman osan ajasta keilahalli on avoinna yleisesti. - Mietin, jo silloin kun Ylivieskassa ei ollut keilahallia, että lajia olisi mukava kokeilla. En käynyt kokeilemassa lajia muualla, vaan aloitin lajin harrastamisen vuonna 1988 Ylivieskassa, kun keilahalli valmistui. Kymmenen vuoden ajan olen harrastanut myös golfia. Lajit sopivat hyvin toisiinsa, kun niitä harrastetaan eri vuoden aikoina. Keilailuharrastajia kaivattaisiin kuitenkin lisää.
- Ennen firmoilla oli kilpailutoimintaakin. Koululaiset käyvät Ylivieskasta ja lähikunnistakin keilaamassa, mutta vain noin kerran lukukaudessa. Nuoria tarvittaisiin mukaan toimintaan. Hohtokeilaus on kyllä suosittua, perjantaisin kaikki ajat ovat aina täynnä. Keilailun perusvalmentaja Maija Leinosen mukaan lasten Junnukerho pyörii tiistaisin. - Kerho on tarkoitettu 3-6 luokkalaisille. Valmennamme mieheni Kalevin kanssa 8-10 hengen ryhmää puoliksi. Toinen ohjaa enemmän keilanneita ja jotka kilpailevat ja toinen toista puoliskoa ryhmää. Tunnin aikana ehdimme harjoitella esimerkiksi pallon irrotusta, heiluria ja pallon suuntausta ja lopuksi kisaamme. Keilahalli toimii Liikuntakeskuksen tiloissa ja on Ylivieskan kaupungin ylläpitämä.
- Kilpailutoiminnasta vastaa Ylivieskan Keilailuliitto ry. Keilahallin varaustilanteen näkee internetistä Ylivieskan kaupungin liikunta-ja vapaa-
aika sivuilta. Varaukset hoituvat puhelimitse tai paikan päällä, Löfbacka toteaa.
Keilailusanastosta löytyy hauskoja nimityksiä: baana = keilarata missi = paikkoheitolla ei onnistuta paikkaamaan (ei reikä) imukasi = hyvästä taskuosumasta pystyyn jäänyt keila nro 8 jokkekymppi = hieman huono kierrepallo osuu taskuun, mutta 6-keila ei kaadakaan 10-keilaa, vaan jää ränniin joulukuusi = helpohko rataprofiilin muoto urin kinnuset = neljän kaadon jono käpy = keilailussa kansanomainen nimitys tasoituspisteelle poliisi = ”reinikainen, anoppi”, pystyyn jäävien keilojen 2 ja 8 sekä 3 ja 9 takimmaiset eli 8 ja 9 keila pötkö = kansanomainen nimitys vähintään kolmelle perättäis kaadolle talonmies = pöydällä liikkuva keila, joka kaataa muita keiloja tappi = hyvästä osumasta huolimatta pystyyn jäävä keila