73
Mari Doktare myyjä, kassa
Teiden kunnossapitoon panostettava Torniossa Tornion kaupungin tekninen ltk. on 13.06. 2012 pidetyssä kokouksessaan tehnyt päätöksen, jolla se muuttaa yksityisteiden kunnossapitokäytäntöjä ja siirtää kunnossapitovelvoitteen 19 tien osalta kyseisten teiden osakkaille. Kaupunginhallituksen kokouksessa kysyin kaupungin tekniseltä johtajalta Markus Kannalalta, mitä kaupunki tällä päätöksellä säästää. Kannalan vastaus oli, että “ei itse asiassa mitään”. Tein 27.08. 2012 valtuustossa aloitteen, jonka allekirjoitti puoli valtuustoa ja jossa esitimme, että kunnossapitovelvoite säilytetään edelleen kaupungilla ja jatketaan niin kuin ennenkin. Miksi lisätä turhaa
81
Tuntuukin siltä, että kaikki ne rahat menevät ilmeisesti Hallituskadun “parannukseen”, josta myös voidaan olla montaa mieltä.
byrokratiaa ja velvoittaa kuntalaiset perustamaan tieosuuskuntia, pitämään kokouksia ja niistä pöytäkirjoja, palkkaamaan tilintarkastajia jne., jos siitä ei koidu kaupungillekaan mitään säästöä? Mitä vastinetta me enää saamme maksamallemme kiinteistöverolle, jos teiden kunnossapitokin loppuu?
Samassa valtuuston kokouksessa esitimme myös, että kaupunki ottaa Särkinäräntien kunnossapidon hoitaakseen. Siitähän on selvästi muodostunut yleinen tie, jota niin moni käyttää oikotienä. Sen perusparannuksen kustannukset ovat muodostuneet kohtuuttomiksi tienvarren asukkaille. Samantyyppisiä yleisiksi muodostuneita yksityisteitä on eri puolilla Torniota muitakin. Mielestämme kaupungin on vastattava tällaisten teiden kunnossapidosta.
Ilkka Kapraali opettaja, eläkeläinen
Kylmää kyytiä työttömille nuorille! Perussuomalaisten Markus Törmä tarjosi kylmää kyytiä työttömille nuorille Pohjolan Sanomien vaalipaneelissa Aineen taidemuseolla viime perjantaina (12.10.). Hänen mielestään kotona makaavilta nuorilta työttömyyskorvaukset pitäisi lopettaa ja nuoret pitäisi patistaa töihin. Hän tuntui pitävän nuoria työttömiä laiskoina vetelehtijöinä, jotka eivät edes halua tehdä mitään vaan nauttivat vain ruhtinaallisista työttömyyskorvauksista. Tunnen henkilökohtaisesti monia työttömiä nuoria, ja tiedän, että useimmat heistä ottaisivat ilomielin työtä vastaan, kunhan sitä vain olisi tarjolla. Törmältä jäikin kertomatta se, mistä hän hankkii työpaikan ja palkanmaksajan kaikille yli 27000:lle Suomessa tällä hetkellä työttömänä olevalle alle 25-vuotiaalle, ja sekin, mistä ne löyty-
Törmän puheista päätellen perussuomalaisten tulkinta
Kari Leinonen agrologi
Palautetta Aarnintien asukkailta Me allekirjoittaneet Tornion Vasemmistoliiton kunnallisvaaliehdokkaat kiersimme Putaan kaupunginosassa Aarnintien kerrostaloalueella 340 asunnon ovella kyselemässä, mikä Torniossa on huonosti ja mitä Tornion Vasemmistoliitto voisi tehdä asioiden parantamiseksi. Tarkoituksena oli saada kuntalaiset itse pohtimaan oman kuntansa ongelmia ja niiden ratkaisuja, sen sijaan että ehdokkaat itse tarjoaisivat valmiita ratkaisuja. Kyselyn tarkoitus oli nimenomaan saada uusia ideoita ja ajatuksia kuntalaisilta, jotka yleensä ovat vain kuunteluoppilaan roolissa kunnallisvaaleissa. Ehdottomasti huonoimpana pidetty asia oli ilta- ja yöpäivystyksen puuttuminen Tornion terveyskeskuksesta. Terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmäkin sai paljon kritiikkiä. Myös LänsiPohjan keskussairaalan ja Tornion terveyskeskuksen huono yhteispeli ja kommunikaation puuttuminen nousi esille. Ihmiset ravaavat laitosten väliä turhaan, kun ne eivät sovi siitä, kumman vas-
92
vät noin 300 työttömälle torniolaisnuorelle. Jos vielä nuoriksi lasketaan 25 – 29-vuotiaatkin, niin kuin monissa tilastoissa on tapana, niin työpaikkojen tarve on vielä paljon suurempi. Suomen perustuslain mukaan ”työvoima on valtion erityisessä suojeluksessa”. Kyseisestä lainkohdasta on monenlaisia tulkintoja, mutta yleisimmin hyväksytyn mukaan se tarkoittaa, että valtiovallan on huolehdittava työntekijälle mielekäs työpaikka, josta saa myös sellaisen korvauksen, että sillä tulee toimeen. Saman tulkinnan mukaan, jos työpaikkaa ei pystytä takaamaan, niin nälältä, puutteelta ja ahdistukselta työvoimaa on suojeltava työttömyyskorvauksen ja/tai muiden tulonsiirtojen avulla.
75 88
Jan-Mikael Hakomäki nuoriso-ohjaaja
tuulla mikäkin asia on. Ratkaisuksi kuntalaiset halusivat yhteistyötä Haaparannan kanssa niin paljon kuin vain mahdollista. Yhdeksi ratkaisuksi ehdotettiin kattavaa kartoitusta yhteispäivystyksen taloudellisista hyödyistä ja haitoista. Päivystystä haluttiin myös omaksi toiminnaksi. Työtön 50-vuotias mies katsoi parhaaksi ratkaisuksi ongelmiin olla äänestämättä Keskustapuoluetta ja kehottaa muitakin tekemään samoin. Aarnintielle haluttiin myös avointa julkista kohtaamispaikkaa, jotta kaikki eivät sulkeutuisi omiin asuntoihin-
sa. Nuorten työttömyyteen ja vanhusten hoitoon tulisi satsata resursseja. Vanhempien perhekeskustoiminta kaipaa myös uusia tiloja. Tornion tiestö ja huonosti järjestetty julkinen liikenne saivat myös kritiikkiä. Päiväkotien ja koulujen ryhmät ovat liian suuria. Toiveena oli myös elokuvateatteri ja pienten yritysten kauppahalli Tornioon. Tekemäämme kunnallisvaalikyselyä voidaan pitää hyvänä otantana Aarnintien ihmisten tunnoista, vaikka aivan kaikkia taloja ei ehditty kiertämään. Kaikkein tärkeintä oli saada arvokasta tietoa, jonka voi saada vain kysymällä suoraan kuntalaisilta.
Kaarina Meller lehtori, eläkeläinen
Ei enää Noormarkku-palkintoa! pysyä. Se lisää tasa-arvoa, koska siellä meillä on kaikilla yhtäläiset mahdollisuudet kasvattaa henkistä pääomaa. Se on rikkautta, jolla on arvoa.
Torniolla on nolo kunnia kuulua kuntiin, jotka ovat 2000-luvulla saaneet ns. Noormarkku-palkinnon. Kirjakilta ry. ”palkitsee” näin kunnan, joka käyttää vähiten rahaa kirjoihin. Nykyisin palkinnon nimi on Kankaanpää, koska sillä on jo kaksi kiinnitystä palkintoon.
ainakin nuoren suomalaisen työvoiman suojelusta on aivan toinen. Se näyttää merkitsevän nuorelle pakkotyötä vailla kunnon palkkaa. Mietiskelin paneelin jälkeen, että miltähän kyseinen puhe tuntui nuorista työttömistä, jos sellaisia sattui olemaan paikalla. Ja näin eläkeläisenä pohdiskelin, että onkohan perussuomalaisten taholta seuraavaksi odotettavissa vaatimus, että eläkkeenmaksu seis ja eläkeläiset risusavottaan.
Pohjolan Sanomissa oli 20.9.2012 juttu Keminmaan ja Tornion uusista kirjastotoimenjohtajista. Sen yhteydessä oli tilasto kummankin kunnan kirjastojen tunnusluvuista. Eiköhän vain ollut Torniolla taas aika matalat luvut. Vuonna 2011 keskimääräiset kirjahankintamenot koko valtiossa oli 4,4 euroa asukasta kohti vuodessa, Torniossa se oli 3,2 euroa ja naapurissa 5,4 euroa. Vielä huonommalta näyttää tilanne, jos tarkastellaan kaikkia aineistomäärärahoja: Keminmaassa 8,0 euroa asukasta kohti ja Torniossa 4,1 e/ asukas. Kirjasto lisää henkistä hy-
vinvointia oli jutun otsikko. Toisessa lehtijutussa Claes Andersson toteaa, että hyvä runo (minulle romaani) on parempi kuin pussillinen pillereitä. Näinhän se on. Äitinä tunnen onnistuneeni yhdessä kasvatustehtävässä: lapseni lukevat paremmin kuin äitinsä. Ihminen ei ole missään yksin, jos hänellä on mukana kirja ja lukutaito. Kirjasto on kunnan palveluista tasa-arvoisimpia. Se maksaa kaikille saman eli on ilmainen ja tulee sellaisena
Naiset ja tytöt käyttävät eniten kirjastoa. Kirjaston kehittäjien onkin mietittävä konsteja, joilla pojatkin saadaan kirjastoon. Tornion vt. kirjastotoimenjohtaja esittää, että täytyy satsata enemmän lasten ja nuorten kirjoihin ja muutakin materiaalia, esimerkiksi DVD-elokuvia, on hankittava enemmän. Keminmaan kirjasto on samassa korttelissa koulujen kanssa, mikä varmasti on vaikuttanut suotuisasti kirjaston käyttöön. Tulevissa Tornion koulujen sijoituspäätöksissä olisi hyvä ottaa huomioon tämäkin seikka. Kulttuuri- ja nuorisotoimen menot ovat vain noin 2 % koko kunnan talousarviosta. Niissä menoissa ei ole varaa käyttää juustohöylää, pikemminkin lisätä rahaa.