4 Omenapuun taimen istutus ja hoito
Puutarhuri Pirjo Kroschel tuoksuttelee Gallen-lajiketta, joka on alkujaan taiteilija Axel Gallen-Kallelan äidin puutarhasta kotoisin.
Omenapuut menestyvät ja antavat satoa Merilapissakin Tornionlaakson taimitarhalla jo toukokuussa hedelmäpuut kukkivat valkoisenaan ja joukossa on myös herkkää roosaa kukintoa. Puutarhuri Pirjo Kroschel esittelee runsaasti kukkivaa Rescue-lajikkeen omenapuuta, joka suorastaan tulvehtii kukkaloistossaan. -Rescue tuottaa punaposkisia lähinnä koriste-omenoita ja menestyy pohjoisessa. Meillä on ollut myynnissä jo vuodes-
ta 1990 osin jo unohtuneita kestäviä lajikkeita. Esimerkiksi Pirja sekä Borgowskoje, joka on satoisa kesälajike. Sen maku on makea, lähes hapoton ja se on terve ja satoisa. Borgowskoje kypsyy syyskuun alussa, se on kaikkein talvenkestävin lajike. Peräpohjola-lajike on koristepuu, jonka alkukoti on Peräpohjolan opistolla. Krochel kiittää pomologi Anssi Krannilaa, joka on tehnyt suurenmoisen työn kerätessään vanhoja kotimaisia sekä venäläisiä maatiaislajikkeita talteen ja edistänyt ilmastoomme sopeutuvien omenoiden kasvatusta ja viljelyä.
Suomi on pohjoisimpia maita, jossa omenapuun viljely on mahdollista. Maa on jaettu kahdeksaan kasvuvyöhykkeeseen ja Tornionlaakson taimitarha sijaitsee kuudennella vyöhykkeellä, kuten koko Merilapin alue. - Omenapuu tarvitsee aurinkoisen ja tuulelta suojatun kasvupaikan. Talon etelä ja länsiseinustat ovat hyviä paikkoja. Märistä kasvupaikoista omenapuu ei pidä. Talvella omenapuiden paleltumisia aiheuttavat pakkaset, viimat ja lumeton maa. Keväällä taimet altistuvat kuivattaville tuulille ja auringolle.
Huono kasvualusta vaikuttaa omenapuiden talvehtimiseen. Kroschel ohjeistaa kasvattajia. -Merilapin korkeudella omenapuu on viisainta istuttaa kohopenkkiin eli harjuun. Istutusalusta kalkitaan ja lannoitetaan kompostilla tai vähätyppisellä peruslannoitteella. Istutuksen jälkeen maa peitetään eloperäisellä katteella esimerkiksi ruohonleikkuujätteellä, jolla on myös hyvä lannoittava vaikutus. Katteiden avulla maan ilmavuus ja kuohkeus lisääntyy. Maan pinta ei kovetu,
rikkaruohot pysyvät kurissa ja kastematojen ja pieneliöiden määrä maassa kasvaa. Runsasta lannoittamista tulee välttää, koska se lisää versokasvua ja altistaa puun pakkasvauriolle. Tornionlaakson taimitarhalla tiedetään, että omenapuu kukkii kesäkuussa kahdesta seitsemään vuoden kuluttua istutuksesta. Puun pölytyksen suorittavat mehiläiset ja kimalaiset. Useilla omenalajikkeilla siitepöly ei hedelmöitä samaa lajiketta olevaa kukkaa. Hedelmöittymisen onnistumiseksi kannattaa istuttaa joku hyvä pölyttäjälajike.
Omenapuun taimi istutetaan pihan lämpimimpään paikkaan, mielellään kohopenkkiin. Lannoitetaan kohtuudella ennen juhannusta. Tuetaan taimi, jotta se juurtuisi nopeammin. Huolehditaan kastelusta. Kuivana kesänä koko kasvukauden ajan. Pidetään maa mulloksella ja kitketään rikkaruohot. Annetaan elokuun alussa syyslannoite, jotta puu tuleentuisi ajoissa. Suojataan puu talveksi myyriltä tiheäsilmäisellä verkolla ja jäniksiltä parimetriä korkealla kanaverkolla. (MM)
-Pölytykseen tarvita aina toinen erilainen omenapuu, jotta saadaan erilaista siitepölyä. Pölytykseen suorittavat kimalaiset ja mehiläiset. Jonkun verran tapahtuu myös itsepölytystä mutta kaksi erilaista omenapuuta pihassa on ehdottomasti parempi. Omenapuiden leikkaus on tehtävä varoen, koska se kiihdyttää versokasvua ja vähentää kukkasilmujen kehitystä ja etenkin nuorilla puilla satoikään tulemista. Rehevä kasvu johtaa myös helposti talvipaleltumisiin. Leikkaamisen sijasta oksia voi taivuttaa haluttuun asentoon. Varsinkin taivutus vaakatasoon aikaistaa satoiän alkamista. - Omenapuun hankinnassa on tärkeää selvittää puun talvenkestävyys kasvuvyöhykkeellä. MAARET MATTILA
Sulavasti katse kohti uusia lumilinna-ideoita Ensimmäisen lumilinnan vuonna 2001 suunnitellut arkkitehti Rauno Ruonansuu sanoo olevansa tyytyväinen tähän asti jatkuneeseen 14 vuoden linnatuomioon. Ajatukset ovat vahvasti jo Mansikkanokan uudella linna-alueella - Suunniteltuja ja toteutettuja linnoja nyt yhteensä 14 eli tähänastinen tuomio on ollut 14 vuotta linnaa ja onneksi ”rangaistus” jatkuu edelleen taas ensi vuonna. Olen kyllä erittäin lumilinnahenkinen ja aika usein käytän linnaan liittyvissä jutusteluissa kieli poskessa mainoslausetta: Suunnittelen muun muassa sulavalinjaisia rakennuksia, sehän ei liene. ihan täyttä valhetta.
Ajatukset ovat jo ensi talvessa. -Arkkitehdin päässähän projektien suunnitteluajatukset pyörivät piilossa ja tiedostamatta. Silloin tällöin pistän muistiin parilla sanalla päässä leimahtavia ideoita ja niitä sitten seulotaan suunnitteluvaiheessa yhdessä matkailuväen ja urakoitsijan kanssa. En tunne mitään tarvetta irrottautua linna-ajatuksista, koska linna on Kemille tärkeä ja sen kehittäminen on matkailun sydämenasia. Lumilinnan merkitys Kemin imagon ja matkailun kannattavuuden kannalta on ehdoton. Matkailijat hakevat unohtumattomia elämyksiä, joten tarjotaan niitä heille. Vuoden 2017 lumilinna rakennetaan Kemin camping-alueen tontille Mansikkanokalle, jossa infranrakentaminen on jo täydessä vauh-
dissa. Ruonansuu on suhteellisen innoissaan tulevasta. -Tunnelmat ovat oikein hyvät uuden lumilinnan suhteen. Uusi paikka tarjoaa huomattavasti enemmän tilaa, tunnelmaa ja mahdollisuuksia suunnitteluun sekä linnan toiminnalle. Aluetta on tarkoitus kehittää ympärivuotiseksi matkailukohteeksi ja siihen se luonnonkauniina, puistomaisena ja merellisenä alueena sopii erittäin hyvin. Kysymykseen, mitä hyvää ja parempaa uudessa paikassa on, arkkitehti listaa välittömästi useita myönteisiä asioita, muun muassa ympäristön esteettömyydestä. -Maapohja on tasainen. Ei enää Meripuiston rinteestä valuvia sulamisvesirasitteita, alue on leveämpi, ei enää ahdistavia ranta-aittoja ja laiturinreunaa, ei poistet-
tavia ja takaisin asennettavia valopylväitä, pollareita, ei konetyössä varottavia kiveyksiä ja asfalttia, eikä muita työtä hankaloittavia seikkoja. Vuosien aikana linnat ovat sulaneet kevään myötä ajatuksista. Yksi on kuitenkin ylitse muiden. - Yhtä linnaa on jäänyt erityisen ikävä. Se on ehdottomasti kansallisromantiikka-teeman linna, joka oli 15-vuotisjuhlalinna vuonna 2010. Se on ollut minun mielestäni erityisesti sisustukseltaan, veistoksiltaan, työn jäljeltään, yhtenäisyydeltään, tyylikkyydeltään ja tunnelmaltaan kyllä aivan ykkönen. Sitä muistelen kyllä pienellä haikeudella mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan, vaan on mentävä kohti uusia haasteita. MAARET MATTILA
Ensi talven linnanseutua tutkaillessa Ruonansuu huomauttaa, että rakentamisjärjestys tulee olemaan paremmin hallittavissa ja se on suunnittelullekin parempi. Linnojen variaatiot tulevat olemaan paljon helpommin mahdollisia toteuttaa, joka tarkoittaa elämyksellisesti erilaisia linnakokemuksia kävijöille tulevaisuudessa.