KEMI-TORNIO KAUPUNKILEHTI Nro 1-2 8.1.2014
MERI-LAPIN KYLÄT
Uusijuttua sarj
RUOTTALA toimitus
@
kemitornio.fi
MERI-LAPIN KYLÄT 11
Kotikankaalle takaisin en suurten jokien varsilta ja onpa jokunen tullut kauempaakin. Maaseutuun liittyy mielenkiintoinen seikka, että ihmiset tervehtivät toisiaan ohi kulkiessaan ja siitä muodostuu yhteenkuuluvaisuudentunne. -Kyläläiset ovat kuin ystäviä keskenään. Outi Kääriäinen viihtyy kotikankaalla, sukunsa mailla. -En kaipaa harrastuksia kun vapaa-aika kuluu kodin kunnostuksessa, puutöissä ja
RUOTTALA
”Ruottalan merkitys on minulle erittäin suuri. Täällä ovat asuneet vanhempani monet sukupolvet esivanhempiani” - Muutin kotoa pois aikuistuttuani. Kolmen vuosikymmenen matkanteon jälkeen sain palata kotikankaalle takaisin työn ääreen. Noin kertoo Ruottalan kylään, kotikonnuille, muuttanut Outi Kääriäinen. -Muutimme Kalkkimaasta Ruottalaan vuonna 1971, olin tuolloin kahdeksanvuotias koululainen. Vanhemmat rakensivat kotitalon äidin kotitilalle ja täällä talo seisoo edelleen. Se oli hieno tunne lapselle kun pääsi uuteen kotiin. Aikuisin silmin nähtynä kylä on muuttunut sitten lapsuuden. -Ruottalan kylä on maisemallisesti säilynyt hyvin samanlaisena kuin lapsuuden kuvat, jotka muistuvat mieleeni. Ehkä muutoksen näkee eniten puiden kasvusta ja tietysti kun katsoo peiliin. Ruottalan kylä on maan muodoiltaan kaunis ja maasto on polveilevaa. Peltoja ja taloja on sulassa sovussa niin kuin maaseudulla kuuluu olla. -Pieni Kaakamonjoki halkoo kylää, nykyisin ehwkä jonkin verran rehevöityneempänä kuin lapsuudessa ja onhan joen rooli ollut joskus muinoin merkittäväkin kun hiippakunnan raja kulki siinä. Kysymykseen, miten näet kylän tulevaisuuden, Outi Kääriäinen sanoo, että hän kokee kylän sijainnin keskeisenä naapurikyliin nähden. -Mielestäni kylä on hyvin eläväinen ja uskon sen tulevaisuuteen. Kylä sijaitsee vilkkaan E4 -valtatien varressa, juuri sopivan kaukana tiestä, ettei liikenne häiritse. Yhteydet naapurikuntiin ovat yhtäläiset kuin kunnan keskustaan, valitettavasti linja-
”
Ruottalassa asuu paljon nuoria perheitä ja uusia taloja on rakennettu paljon Outi Kääriäisen taustalla siintelee vanha Ruottalan koulu. Kääriäinen on tyytyväinen kyläänsä, kunhan saataisiin vielä nopeat tietoliikenneyhteydet.
Kaakamajoki joulukuun lopulla. Lauhan loppuvuoden ansiosta joki juoksee virtapaikassa, sillankupeessa sulana. Joki toimi aikoinaan Turun hiippakunnan ja Upsalan arkkihiippakunnan rajana. autoliikenne on turvattu vain kaupunkikeskukseen. Ruottalassa asuu paljon nuoria perheitä ja uusia taloja on rakennettu paljon Kääriäisen lapsuuden päivien jälkeen. - Osa vanhoista taloista on remontoitu aivan uuteen uskoon mutta aivan uusiakin taloja rakennetaan. Autoja hurisee tiellä vilkkaasti. En-
nen muuten pelattiin sulkapalloa kylätiellä sujuvasti päiväkausia. Outi Kääriäinen käy työssä Kemissä, isojen kauppojen maisemissa mutta hän kaipaa Ruottalaan kyläkauppaa. -Pieni kyläkauppa olisi paikallaan. Muistelen usein entisiä aikoja ja vanhaa Osuuskauppaa ja Heikan kauppaa. Niin ne vain mo-
lemmat rinta rinnan palvelivat kylän asukkaita ja tätä voi vain haikeana voi muistella. Tänä päivänä suuri on kaunista. Eivät pienet kyläpuodit kiinnosta ketään. Kylän merkitys on erityisen suuri esivanhempien ja suvun pitkän asutuksen ansiosta. -Aikojen saatossa sukuun on liittynyt sukuja molempi-
piha-alueiden hoidossa. Kodin jälkeen muistorikkain paikka hänelle on koulu, jonne kuljettiin autolla ensin Kalkkimaan kodista kuusivuotiaasta lähtien. Koulussa oli tuohon aikaan vain neljä luokkaa ja kaksi opettajaa. -Meitä oli luokkatilassa parikymmentä. Se oli vielä laadukasta koulunkäyntiä. Koululla oli myös kirjasto, oikea aarre-aitta. Muistini mukaan tämän ihmemaan ovet avautuivat aina perjantaisin ja koulureppu oli painava kun kävelin tai hiihtelin jängän poikki kotiin. Koulun tiloihin rakennettiin myöhemmin kerhotilat kylän lapsille ja nuorille. Viritettiin siellä uudelleen myös vanhan hiihtoseuran Ruottalan Rajun toimintaa. Hiihtoharrastus on ollut kylällä aina voimakasta. Maastot ovat mainiot ja nykyisin ladut ajetaan latukoneella. -Koulun kerhotiloissa pelattiin iltakaudet pingistä ja yläkerran liikuntasalissa lentopalloa. Lisäksi koulun tiloissa järjestettiin kansalaisopiston kursseja. MAARET MATTILA
Ruottala - kylä hiippakuntien rajalta Ruottalan kylä perustettiin Kaakaman kylän kupeeseen, Upsalan ja Turun hiippakuntien rajalle 1500-luvun lopussa. Asutuksen perustaja oli Antti Ruotsalainen eli Anders Rodzala. Kylällä ja sen taloilla oli aikoinaan huomattava merkitys lohenkalastuksen osakkaina, Kalkkimaan suuren kalkkiesiintymän ansiosta muun muassa Kemin ja Alatornion kivikirkkojen muurauksissa on käytetty Kalkkimaan kalkkia. (Pertti Vuento; Historia ja perimätietoa hiippakuntarajalta). Asukkaita on 4,5 neliökilometrin alueella noin 200 ja suurin osa on 20 - 60 vuoden ikäisiä. Ruottalan kylä kuuluu Tornion kaupunkiin ja pieni osa myös Keminmaahan. Elinkeinoista karjatalous on vähentynyt, kylällä on enää kaksi toimivaa maatilaa kun noin kymmenen vuotta sitten tiloja oli vielä seitsemän. Kylällä on paljon yritystoimintaa, kuten maansiirto- ja muokkausurakointia, koneurakointia, metsäkoneurakointia, metalliurakointia, kelkkareitti/hiihtolatu-urakointia, kampaamo, taksi, ratsastuspalveluja ja sähköurakointia. Viimeinen kauppa loppui 1990-luvulla, samoin kylän koulu on sulkenut ovensa. Kaupunki myi vanhan koulurakennuksen yksityiselle. Kyläyhdistys ylläpiti koululla omaa toimintaansa sekä kerhoja
ja liikuntatiloja. Koulun myynnin myötä myös kyläyhdistystoiminta on hiipunut. Koulussa käydään Kaakamossa, Putaalla ja Raumolla. Ruottala sijaitsee Kemi-Tornio-työssäkäyntialueen keskipisteessä ja omaa autoa käyttäen kulkuyhteydet ovat hyvät. Ajomatka Kemiin tai Tornion keskustaan kestää noin 15 minuuttia, Keminmaan kauppoihin alle kymmenen minuuttia. Kylän läpi kulkee kapea ja mutkainen tie, jolla on paljon henkilöauto- ja raskasta liikennettä muille kylille, Kalkkimaahan ja Riukkajängän jätekeskukseen. Kyläläisten useista selvityksistä ja pyynnöistä huolimatta tien turvallisuutta ei ole saatu paremmaksi, esimerkiksi rakentamalla kevyenliikenteen väylä. Ruottalan Kalkkimaasta on syntyisin Kalkkimaan pappi eli ”Kalkki-Pappi”, oikealta nimeltään Pietari Aapo Herajärvi (1830 - 1885), joka merkillisenä ilmiönä kuuluu Peräpohjolan kulttuurihistoriaan. Hän oli omalaatuinen trubaduuri, joka kuljeskeli kylästä kylään, pitäjästä pitäjään ja lauloi kuulijoilleen omia runojansa ja pilkkalaulujansa. (MM)