VAPPAASTI
8
2.5.2018 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO
VAPPAASTI
toimitus@kemitornio.fi
facebook.com/kemitornio
Useimmilla ei ole mitään käsitystä hylkeen koosta ja yleisin mielikuva liittyykin valkoisiin kuutteihin. Kuvassa Jouni Heinikoski ja 250-kiloinen harmaahylje, joka aiheutti verkkokalastajien saaliille isoja vahinkoja Oulujokisuulla toissa syksynä. Kuvan taustalla näkyy Oulun kaupungin valot.
Keväinen Perämeri houkuttaa hylkeenpyytäjää Juttu MAARET MATTILA Kuva VILLE VOIPIO Perämeri
Jouni Heinikoskelle hylkeenpyynnistä tuli elämäntapa sen jälkeen, kun hän lopetti ammattikalastuksen 1990-luvun alussa. -Meri on elämäntapa ja hylkeenpyynti on yksi hieno tapa olla merellä kalastuksen sijaan. Keväisen meren maisemaa ei voi unohtaa. Noin kuvailee kemiläinen hylkeenpyytäjä Jouni Heinikoski mielenmaise-
maansa keväistä Perämeren jäätikköä. Hylkeenmetsästys ei ole
pelkkää metsästyksen tai kalastuksen korviketta ja helppoa jokamiehen työtä. Pelkkä metsästyskokemus ei riitä, vaan hylkeenpyynti vaatii myös merenkävijän taitoja. Tämänhetkinen hylkeenmetsästäjämäärä Perämerellä on 350 – 400 ja Ruotsin puolella on muutamia. Kysymykseen miten tulevaisuudessa saadaan uusia nuoria mukaan, kursseilla vai metsästys/kalastusseurojen kautta, Heinikoski vastaa, että kurssien toteuttaminen on kaikkinensa vaikeaa.
-Kursseja kun pitäisi järjestää jo turvallisuudenkin takia. Seuroissa ei ole kokemusta hylkeenpyynnistä. Pyyntikaluston puute on ongelma, mistä veneet ja tarvikkeet saadaan aloittaville pyytäjille. - Vaikka uusia pyytäjiä tulisi ja toivotaankin vanhojen joukkoon, niin varoituksen sana on kuitenkin paikallaan. Pyyntiveneessä tulisi olla mieluummin ainakin yksi henkilö, joka on ollut kevätjäillä ennenkin, jotta siellä vastaantulevat tilanteet eivät olisi kaikille aivan uusia. Moni kalastaja on lopettanut kalastamisen kokonaan
tai osittain hylkeiden takia.
-Hyljekeskusteluissa puhuttaa yhä edelleen suojelusta, vaikka hylje on peto ja kalastukselle valtava haitta. -Rannikkokalastus on paikoin loppunut kokonaan, esimerkiksi Perämeren kansallispuiston alueella ei liene enää yhtäkään kiinteää pyydystä ja verkkokalastus on loppunut käytännössä kokonaan. Haitta on todellinen ja oletetusti niin sanottu suuri yleisö ei ymmärrä lainkaan ongelman laajuutta, sanoo hylkeenpyytäjä Heinikoski. Kalastajien ja metsästäjien yhteistyöllä hylkeenmet-
sästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin, jol-
”
Hyljekeskusteluissa puhuttaa yhä edelleen suojelusta, vaikka hylje on peto ja kalastukselle valtava haitta JOUNI HEINIKOSKI
loin haitat elinkeinoille vähenevät ja hallikannan kestävä hoito on turvattu. Hylkeet olivat vuosikymmeniä rauhoitettuna, yksi syy pyynnin aloittamiseen uudelleen oli niiden ihmis-
arkuuden palauttamien. - Harmaahylkeet olivat täysin pelottomia ja ne eivät ole väistäneet ihmistä edes kalanpyydyksessä. Hylkeenpyynnin vuosituhantiset perinteet ovat säilyttämisen arvoisia. -Harmaahylkeen kiintiö Perämerelle on muistaakseni 650 hyljettä ja koko Suomessa 1050. Kiintiötä ei saada lähellekään täyteen, kertoo Jouni Heinikoski. -Norpan pyyntiin tarvitaan pyyntilupa, niitä on 300 ja luultavasti ne saadaan saaliiksi. Pyynnistä ei makseta mitään, niin sanotun tapporahan maksu loppui jo 70-luvulla.