VAPPAASTI
8
17.7.2019 TORNIO - HAAPARANTA - KEMI - KEMINMAA - KUIVANIEMI - SIMO - TERVOLA - YLITORNIO
VAPPAASTI
toimitus@kemitornio.fi
facebook.com/kemitornio
Kuusiluodon saari sijaitsee Torniossa Röyttän edustalla. Viime vuosisadan alussa saaressa oli tiivis noin neljän sadan perheen sahayhdyskunta. Vakinaista väestöä oli lähes tuhat ja kesäaikaan väkimäärä lähes tuplaantui lastauskauden alettua. Kuusiluodon saaripäivä järjestetään la 20.7.
Kuusiluoto – autioitunut saari Noin kaksi kilometriä lähimmästä mannerniemekkeestä ja kolme – neljä kilometriä Suomen ja Ruotsin rajasta sijaitsee pieni Perämeren saari nimeltään Kuusiluoto. Vuonna 1899 Kunnarin kantatilaan kuuluva saari, viereinen Märsyn saari ja neljä seitsemäsosaa Sassin saaresta myytiin Antti Kurtin veljenpojalle, Isak Kurtille. Vuonna 1901 Kuusiluodossa aloitti toimintansa saha And. Kurt & Co. Vuosisadan alussa sahoilla oli suuria vaikeuksia jotka ilmenivät omistusjärjestelyinä ja työtaisteluina. Vuonna 1910 Kuusiluodon saha ajautui Yhdyspankin ”syliin” ja W. Rosenlew & Co:n edustajilla oli määräysvalta yhtiössä. Vuonna 1933 saha siirtyi lopullisesti Rosenlew -yhtiön omistukseen. Vuosina 1908 ja 1909 sahalla oli useita lakkoja ja aktiivisimmat lakkoilijat häädettiin saarelta poliisivoimin. Ensimmäisen maailmansodan aikana sahaustoiminta oli hiljaista ja 1925-26 se pysähtyi kokonaan yritysjohdon päätettyä lakkauttaa sahan. Tuotanto kuitenkin jatkui ja Röyttän sahan palo 1928, joka tapahtui juuri pahimpana pula-aikana, tuntui kuin tilatulta, sillä olihan Kuusiluoto tämän jälkeen ainoa saha Tornion seudulla. Vakinaista väestöä siellä oli lähes 1000 ja kesäaikaan väkimäärä lähes tuplaantui lastauskauden alettua. Työväenyhdistyksiä ja urheiluseuroja perustettiin ja lakkautettiin. Oli
Saaripäivä 20.7. Entiset kuusiluotolaiset ja Tornion Veneseura järjestävät saaripäivän lauantaina 20.7. Kuusiluodon palamisen muistoksi. Tapahtuma alkaa klo 12 ohjelmallisella infotilaisuudella Letolla Veneseuran majalla josta voi myös ostaa pikkupurtavaa ja juotavaa. Paikalla myös Tornion Mieskuoro. Avauksen jälkeen on mahdollisuus tutustua saaren historiaan opastetuilla kierroksilla. Edestakainen venekyyti saareen 15 euroa. Itse tapahtuma on ilmainen, venekyyti ja kanttiini käteismaksu, ei korttia.
Kuusiluodon seurantalolla Selina Mustosen häät todennäköisesti vuonna 1936 tai 1937.
Kuusiluodon saha ja baanan alkupää.
suojeluskuntatoimintaa ja uskonnollisia yhteisöjä. Saarella oli kauppa. kätilö, poliisi ja koulu, jossa 1940 -luvulla oli yli 100 oppi-
lasta. Toripäiviä pidettiin, maalta tuotiin myytäväksi maitoa, voita, lihaa jne. Seuroja pidettiin, tanssittiin, mentiin avioon ja syn-
nytettiin lapsia. Pulavuosien jälkeen saha toimikin kahdessa vuorossa talvisodan syttymiseen saakka. Sota-aika-
na toiminta hiljeni koska parhaassa työiässä olevat miehet olivat rintamalla. Lopullinen niitti tuli 4.10.1944, jolloin saksalai-
set ampuivat Lapin sodan Tornion taisteluihin liittyen, Laivaniemestä käsin, saaren rakennukset tuleen. Yhtiö teki päätöksen sahan toiminnan lopettamisesta. Muutaman vuoden jälkitöiden päätyttyä saari oli todella autio. Pääkonttori siirrettiin Tornioon ja saha laitteineen meni sotakorvauksena Venäjälle. Vuosina 1946-1966 saarella toimi Merivartiosto. Vuonna 1968 Rosenlew -yhtiö myi osan saaresta Outokumpu Oy:lle, joka suunnitteli sinne prosessiin liittyvää jäteallasta. Tämä ei kuitenkaan prosessin osalta toteutunut, mutta muistona siitä on urheilukentän paikkeilla oleva allasmonttu. - lyhennelmä Eino Tuppuraisen laatimasta historiikista