Jokaisella meistä on luontainen tarve kuulua yhteisöön

Ryhmämuotoinen toiminta osana avopalveluiden kokonaisuutta

Familarin avopalveluissa on aina oltu innovatiivisia uusien palveluiden suhteen. Etelä-Pohjanmaalla toimiviksi palveluiksi ovat osoittautuneet ryhmämuotoiset ratkaisut, joissa asiakkailla on yhteinen yhdistävä tekijä.

Ohjaajamme Elina Hopeavuori työskentelee Ylistarossa omalla tallillaan yhdessä hevosten ja kahden muun ohjaajan kanssa toteuttaen hevosavusteista sosiaalista kuntoutusta. Vastavalmistunut ratsastusterapeutti tutki lopputyössään ryhmädynamiikkaa, mikä on työhön uutta ymmärrystä.

– Myös ristiriitatilanteet ja sääntöjen kyseenalaistaminen kuuluvat ryhmädynamiikan prosessiin. On tärkeä tiedostaa ja ymmärtää näiden ilmiöiden olemassaolo, jotta pystytään samaan aikaan keskittymään kuntouttamiseen. On silmiä avaavaa, kun teoriatieto konkretisoituu käytännössä, Elina toteaa.

Elina on lopputyön teoriaa tutkiessaan havainnut, että tavoitteelliset, ammattilaisten ohjaamat ryhmäpalvelut voivat olla yhtä tuloksellisia kuin yksilöpalvelut. Samalla tallilla työskentelevä ohjaaja Tiina Havina kertoo, että ryhmäpalveluilla on ollut merkittävää vaikutusta esimerkiksi sosiaalisen ahdistuksen ja koulunkäynnin haasteiden helpottamiseen.

Työskentely on tavoitteellista ja kuntouttavaa

– Joskus törmää ajatukseen, että hevosavusteista sosiaalista kuntoutusta pidetään vain harrastuksena. Silloin on hyvä muistuttaa, että työskentely on tavoitteellista ja kuntouttavaa toimintaa, Tiina kertoo.

Seinäjoella on järjestetty teemallisia ryhmiä lasten ja nuorten vanhemmille yhteistyössä tilaajien kanssa.

– Palautteissa toistui vertaisuuden merkitys ja jokainen kertoi saaneensa työkaluja mukaansa ryhmän tapaamisista. Tulevaisuudessa pitäisi satsata vielä enemmän vanhemmille suunnattuihin ryhmiin, kertoo äideille suunnattua ryhmää vetänyt ohjaaja Pirjo Kamppinen

Uusin ryhmä nuorille

Ohjaajat Suvi Rantamäki ja Tina Perälä ohjaavat avopalveluiden uusinta ryhmää, joka on kohdennettu tuetun asumisen palveluissa asuville nuorille. Ryhmä on avoin ja kynnys osallistumiseen on pidetty mahdollisimman matalana.

– Huomioimme jokaisen yksilön tilanteen emmekä velvoita liikaa. Riittää, kun tulee paikalle ja osallistuu sen verran, mitä pystyy. Tapaaminen keskittyy yhdessä kokattavaan ruokaan tarjoten yhteenkuuluvuutta ilman syvällistä asioiden jakamista. Tuetun asumisen tarvetta ei tarvitse sen enempää selitellä, Suvi ja Tina kertovat.

Ryhmä tuo turvaa

Tinalla on ollut ryhmiä, joissa yhdistävänä tekijänä on esimerkiksi ikä tai neuropsykiatriset haasteet.

– Lapset saavat voimaa toisistaan, kun ryhmätilanteet ovat stressittömiä ja ohjaajan hallinnassa. Tasavertaisessa ja turvallisessa pienryhmässä ei kiusata. Ryhmätilanteet ovat olleet stressittömiä, kun ne ovat ohjaajan hallussa. Ryhmässä ollaan tasavertaisia eikä toisia kiusata, Tina kertoo.

Vaikka suomalaisia pidetään usein erakkoluonteisina, meillä kaikilla on perustarve olla yhdessä ja tulla kuulluksi. Ammattilaisten tehtävä on mahdollistaa tämä asiakkaille.

Etelä-Pohjanmaalla yhdeksi vaikuttavaksi työmuodoksi on todettu erilaiset ryhmämuotoiset palvelut. Kuvassa vasemmalta Elina Hopeavuori, Pirjo Kamppinen, Suvi Rantamäki, Tina Perälä ja Tiina Havina.

Ristiriitatilanteet ja sääntöjen kyseenalaistaminen kuuluvat ryhmädynamiikan prosessiin

Ryhmätilanteet ovat olleet stressittömiä, kun ne ovat ohjaajan hallussa

TEKSTI JA KUVAT:MIKA POIKKEUSVASTAAVA OHJAAJA, AVOPALVELUT ETELÄ-POHJANMAA

Kuvassa ylhäältä vasemmalta lukien Timo Hiltunen, Janita Sinkkonen, Leena Iskanius, Anniina Rossi, Aleksi Virpi. Alarivillä oikealta Sami Leskinen ja Mari Junikka.

Traumatietoisuus vahvistaa työyhteisöä

Työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen on entistä tärkeämpää työelämässä tapahtuvien muutosten vuoksi. Traumatietoisuus antaa oivallisen työkalun asiakastyöhön, mutta se vaikuttaa myös työyhteisön sisäiseen ilmapiiriin ja vuorovaikutukseen.

Kuntoutuskoti OIVAn henkilökunta osallistui Työ ja mielenhyvinvointi -hankkeen ja Savonian järjestämään traumatietoisen lähestymistavan koulutuskokonaisuuteen, jonka avulla työyhteisöjä voidaan kehittää entistä turvallisemmiksi ja inhimillisemmiksi. Koulutus pohjautuu traumainformoituun lähestymistapaan, joka auttaa tunnistamaan trauman vaikutuksia ja edistämään psykologisesti turvallisia työympäristöjä.

Kuntoutuskoti OIVAssa työskennellään psyykkisesti sairastuneiden 17–25-vuotiaiden nuorten kanssa. Traumatietoisuus on erityisen tärkeää, kun työskennellään vaikeita elämänkokemuksia kohdanneiden nuorten kanssa. Arjessa korostuu turvallisuuden tunteen vahvistaminen, ennakoitavuus ja nuoren toimijuuden tukeminen.

TEKSTI: NIINA BJÖRNVASTAAVA OHJAAJA, KUNTOUTUSKOTI OIVA