Faba 2/22

osuuskuntalaisen oma lehti 2 / 2022

FABA

O S

JÄ

SENED

20

T U

Sujuva siemennys helpottaa kesäkiireitä

Kannattavaa maidontuotantoa

Vinkkejä parempaan bioturvaan

Parasta laatua alkioilla

SIVU 4

SIVU 8

SIVU 15

SIVU 17

—

SI VU 22

SKUNTA

22

UU

Bonuksia ja etuja!

SISÄLLYS PÄÄKIRJOITUS

Lisääntyvätkö rahat laskemalla?

Kesä ja Lypsikit PARASTA NYT – SIVU 3

”Alkiohuuhteluissa on aina oma jännityksensä” ASIANTUNTIJA TÖISSÄ – SIVU 5

Mitä vähintään pitäisi tietää sukusiitoksesta AJANKOHTAISTA – SIVU 6

Yhteistyöllä kannattavaa maidontuotantoa TILAN ELÄMÄÄ – SIVU 8

Vinkit tilan sisäisen bioturvallisuuden hallintaan BIOTURVALLISUUS – SIVU 15

Miten tilasiementäjäksi kouluttaudutaan?

ME VASTAAMME - SIVU 16

Ultrauksella tarkkuutta tarkastuksiin ME KEHITÄMME - SIVU 18

Maailma muuttuu ja osuuskunta sen mukana TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI – SIVU 20

Jäsenten arvostamat asiat edellä OSUUSKUNTA APUNASI - SIVU 21

Sorkkahoidon digitalisaatio DIGIPALVELUT – SIVU 23

Tätä kirjoittaessani elämme poikkeuksellisia aikoja maataloudessa ja koko yhteiskunnassa. Järjetön sota aiheuttaa suuren inhimillisen kärsimyksen ja kansainvälisen kuohunnan lisäksi kustannusshokin suomalaisillakin maatiloilla ja koko ruoan tuotantoketjussa. Aika näyttää, miten tilanne aikanaan asettuu. Varmaa on vain se, että lopulta ratkaisut löytyvät ja ruokaa tuotetaan Suomessa edelleen.

Kustannuskriisissä talouden tunnuslukujen seuranta ei yleensä ole hauskaa, vaikka se on silloin entistä tärkeämpää. Aikanaan talousraportit nähtiin osassa yrityksiä jonkinlaisina historiakatsauksina, joilla lähinnä tuotettiin tietoa verottajalle. Tämä oli yleistä myös maatilayrityksissä. Tunnuslukujen pitäisi kuitenkin ennen kaikkea antaa tietoa siitä, mitä yrityksen on tehtävä, jotta sen taloudellinen tulos olisi mahdollisimman hyvä.

Talouden raporteilla pitää siksi olla mahdollisimman suora kytkentä tuotantoon, tulevaisuuteen ja käytännön tekemiseen niin, että ne palvelevat yrityksen päivittäistä johtamista.

Karjatiloilla on käytettävissään poikkeuksellisen hyvät työkalut tähän. Olen varma, että monien pörssiyritysten johtajat ja controllerit olisivat kateellisia, jos saisivat käyttöönsä esimerkiksi Bisnes+:n kaltaisen mittariston yrityksestään. Mittarit eivät siellä kerro pelkästään tilan tuloksesta, vaan vertaavat sitä muihin – siihen, mikä tulostaso olisi mahdollista saavuttaa.

Faban asiantuntijoilla ja Emovetin eläinlääkäreillä on käytössään myös tanskalainen SimHerd –laskentamalli, jolla tila voi simuloida erilaisten eläinaineksen tai terveyttä koskevien päätöksien euromääräisiä vaikutuksia katteeseen. Tämä merkitsee sitä, että tilalla on ennuste jonkun ratkaisun tulevasta tuotosta, ei pelkistä kustannuksista.

Oikeita tilannetietoja tarvitaan, jotta oikeita päätöksiä voidaan tehdä. Niiden avulla lopulta noustaan tästäkin tilanteesta.

Kalle Leino tuoteryhmäjohtaja

Anna palautetta!

FABAN JÄSENLEHTI 2/22. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: FABA OSK. PÄÄTOIMITTAJA EVE KULMALA, LEHDEN TOIMITUS EVELIINA KUUKKANEN-VEKKELI, TOIMITUSKUNTA: MARJA ESKELINEN, TAPANI PUUMALA, KAISA SIRKKO, PIRKKO TAURÉN, LAURI KETOLA, SANNA MÄKINEN, ANNA OKSAPULLIAINEN, JAANA VUOLTEENAHO, ELINA PAAKALA. PAINOPAIKKA PUNAMUSTA, 2022.

2 — FABA

• Mikä lehden juttu kiinnosti eniten?

• Mistä aiheesta haluaisit lukea seuraavissa lehdissä?

Lähetä palautteesi sähköpostilla: tiedotus@faba.fi

Lypsikit-tapahtuma jakautuu tänä vuonna neljälle alueelle. Ota päivämäärät talteen ja lähde mukaamme kiertueelle!

PARASTA NYT

Koe koko Suomen Lypsikit Kesä on vihdoin täällä! Parin vuoden pandemiatauon jälkeen, myös Lypsikit-tapahtuma tekee paluun. Tänä vuonna tapahtuma jakautuu neljään, alueelliseen tapahtumaan. Nyt on siis ainutlaatuinen mahdollisuus päästä kurkistamaan erilaisiin huippukarjoihin ympäri Suomen. Ensimmäinen Lypsikit -tapahtuma järjestetään jo kesäkuun lopulla Mikkelin Ristiinassa juuri ennen Farmari-näytte-

lyä. Elokuussa kiertue jatkuu Ähtävällä ja Siilinjärvellä.

Syyskuun alussa vieraillaan vielä Kalajoella. Luvassa on siis neljä, erilaista ja upeaa tilaa karjoineen! Kovatasoisten lypsikkien lisäksi jokaisella tilalla pääsee tutustumaan myös Faban ja yhteistyökumppaneiden palveluihin. Nappaa päivämäärät talteen tämän lehden sivulta 20. Tarkemmat tapahtumatiedot päivittyvät Faban kotisivuille.

FABA — 3

HUIPPUSONNIT

Tuotosta, terveyttä ja rakennetta samassa paketissa: webshop.faba.fi

VH Sihlo (VH Saade x VH Cosmo) on sonni, jossa yhdistyvät korkea tuotos, loistava terveys, upea rakenne ja kestävyys. Kaseiinit AB A1A2.

Sujuva siemennys avuksi kiireaikaan!

Kesä on kiireistä aikaa navetan ulkopuolella. Tilasiementäjä – tuntuuko, että siemennykset jäävät tekemättä ajoissa tai että niiden tekemiseen jää liian vähän aikaa? Aikaa ei olisi myöskään seminologin odottamiseen. Tähän on ratkaisu!

Tee Sujuva siemennys -sopimus alueesi seminologien ja palvelupäällikön kanssa.

Heidän kanssaan katsotaan, missä tilalla voidaan siementää turvallisesti yksin.

Lisäksi yhdessä mietitään ja sovitaan toimintatavat. Kuvallisilla ohjeilla varmistetaan, että kaikki osaavat toimia sovitun mukaisesti.

Seminologit toimivat aina navetassa yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaises-

ti. Tärkeätä on myös tehtyjen toimenpiteiden tallennukset. Seminologit tekevät kirjaukset heti saman päivän aikana.

Hyvin suunnitellut parret ja karsinaratkaisut tekevät siemennyksistä aina turvallisia. Siemennettävät eläimet saadaan helposti kiinni, eivätkä ne pääse liikkumaan liikaa sivuttain. Kun siemennys sujuu rauhallisesti, eläin ei stressaa ja hedelmöittymistä edesauttavat hormonit toimivat oikein. Tämä tekee tiinehtymisestä varmempaa.

Ota asia rohkeasti puheeksi alueesi seminologien tai palvelupäällikön kanssa!

VR Vehmaa (VR Vimo x VR Filur) on sonni, jolta löytyy hyvän tuotoksen lisäksi erinomaista utareterveyttä ja hienoa rakennetta.

Kaseiinit AA A2A2.

Lukittavaan etuaitaan eläimet saadaan näppärästi kiinni, mikä helpottaa niiden käsittelyä.

VJ Domino (VJ Dandi x VJ Role) kannattaa valita, kun kaipaat erinomaisen tuotoksen lisäksi hienoa rakennetta, loistavaa utareterveyttä ja keskimääräistä korkeampia tyttäriä. Kaseiinit BB A2A2.

Hyvä siemennys- ja hoitopaikka kannattaa suunnitella seminologien kanssa yhteistyössä. Vanhaankin navettaan on helppo saada, joskus pienilläkin muutoksilla, turvallinen paikka yksinsiemennykselle. Faban kautta voit hankkia lukkoaitoja, nostoportteja ja hoitoparsi-ratkaisuja.

Kysy lisää teknisiltä myyjiltä: https://faba.fi/yhteystiedot/#tekninen-myyja

4 — FABA

Kuka: Ulla Löytynoja, alkionsiirtoseminologi ja hedelmällisyys­ asiantuntija Asuinpaikka: Ylivieska Mistä ei tunneta: Käy kerran viikossa pelaamassa bingoa.

ASIANTUNTIJA TÖISSÄ

Alkiovasikoiden näkeminen ilahduttaa joka kerta Sievistä alun perin kotoisin oleva Ulla Löytynoja teki lomittajan töitä käytyään ensin maatalouskoulun ja suoritettuaan siihen päälle johtavan maatalouslomittajan koulutuksen. Lomitettaviin kuului sekä nauta- että sikatiloja. Yhden lomitustilan emäntä sattui olemaan entinen seminologi, joka kannusti myös Ullaa kouluttautumaan seminologiksi. Sian siemennyskurssi hänellä oli suoritettuna jo entuudestaan.

Faballe Ulla tuli töihin 1996. Kun hedelmällisyysasiantuntijoiden koulutus alkoi, oli hän ensimmäisten joukossa mukana. Nykyisin Ulla toimii lisäksi alkionsiirtoseminologina ja on mukana tilasiementäjien opettamisessa sekä näytön arvioijana. ”Kivointa tässä työssä on, että päivät ovat erilaisia. Hedelmällisyysneuvonta on erittäin mielenkiintoista ja asiakkaat ovat mukavia. Toisaalta alkiohuuhteluissa on aina oma jännityksensä, kun näkee, paljonko alkioita saadaan”, Ulla kertoo.

Ulla on mukana myös alueensa tilatiimeissä. Tilan kanssa tehdystä sopimuksesta riippuu, onko sovittu

esimerkiksi tietty käyntiaika ja onko tilalla nimetyt seminologit. Joustavaan siemennyspalveluun kuuluu, että käynnit on räätälöity tilan tarpeiden mukaan.

Tiimissä tiedetään tilan toimintatavat ja se, siemennetäänkö yksin vai onko tilalla avustaja. Pitkän uransa aikana Ulla on huomannut, että kiire tiloilla on kasvanut. Eläimiä on monesti paljon ja hommien pitää sujua. ”Palkitsevimpia hetkiä on se, kun saa kiitosta, kun hankalakin lehmä on saatu tiineeksi. Alkiovasikoiden näkeminen ilahduttaa myös joka kerta, kun tietää, miten monen ihmisen työ niiden taustalla on”, Ulla summaa. Vapaa-ajallaan Ulla kertoo harrastavansa vuodenaikojen mukaan. Talvella hän hiihtää ja käy pohjoisessa laskettelemassa. Syksyllä hän marjastaa ja kesällä pyöräilee. Koiran kanssa luonnossa liikkuminen on tärkeää ympäri vuoden. Ullan perheeseen kuuluvat puolison lisäksi kaksi jatko-opiskelemaan lähtenyttä poikaa ja lukiota käyvä tytär.

3x Ullan vinkit

1. SpermVital -sonnit ongelma­ tiinehtyjille Huonosti tiinehtyville lehmille kannattaa ehdottomasti kokeilla SpermVital-sonneja. Nykyisin näistä sonneista löytyy paljon vaihtoehtoja ja melkein joka rodusta. SpermVital-siemenannosten siittiöt säilyvät tiineyttämiskykyisinä pidempään tavanomaiseen siemeneen verrattuna.

Myös siemennyksen ajoitus on vähemmän kriittinen.

2. Merkintä­ värit Kannattaa kokeilla uusia merkintävärejä, joissa on harjaspää. Nämä värit näkyvät hyvin jopa mustassa lehmässä, joten suosittelen! Valikoimassa on hyvin eri värejä. Merkitsemisestä on hyötyä, jos esimerkiksi useammalle ollaan siirtämässä alkio.

Merkintävärejä voi ostaa muun muassa Faban verkkokaupasta.

3. Kokeile hoitoalkioita Hoitoalkio voi olla viimeinen mahdollisuus eläimelle, jos sitä ei saada siementämällä tiineeksi, vaikka kaikki vaikuttaa olevan kunnossa. Faban Alkiokaupasta löytyy edullisia alkioita, joilla voi antaa eläimelle vielä mahdollisuuden tiinehtyä. Alkiot ovat hyvä vaihtoehto myös silloin, jos haluat kokeilla jotain erilaista. Alkioilla saat tautiturvallisesti uutta eläin­ ainesta karjaasi.

Eveliina Kuukkanen-Vekkeli

FABA — 5

3X SUKUSIITOS

1. Mistä kyse?

Sukusiitos tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sukulaisten parittamista.

Yksilö on sukusiitetty, mikäli sen vanhemmat ovat sukua toisilleen.

Sukusiitoksen suuruus eli yksilön sukusiitosaste riippuu siitä, kuinka läheistä sukua vanhemmat ovat toisilleen.

2. Entä sitten?

Sukusiitos aiheuttaa sukusiitostaantumaa, joka näkyy herkimmin heikkenevinä elinvoimaominaisuuksina, kuten heikompi hedelmällisyys ja terveys, lisääntyneet epämuodostumat ja vasikkakuolleisuus. Sukusiitostaantuma vaikuttaa myös tuotosominaisuuksiin negatiivisesti. Sukusiitoksesta saatavien hyötyjen lista on lyhyt, joten johtopäätös on, että sukusiitosta kannattaa välttää.

3. Miten välttää?

Yksilötasolla sukusiitoksen välttäminen on yksinkertaista: ei pariteta lähisukulaisia. Yksilön sukusiitosasteeseen voi vaikuttaa vain emän parituskumppania valitessa. Koko populaation sukusiitosasteen suhteen keinot ovat erilaiset.

Lähisukulaisten paritusten välttäminen auttaa myös populaation sukusiitosasteen hallinnassa, mutta voidaan tarvita muitakin keinoja. Käytännössä nämä keinot ovat erisukuisten urosten etsiminen sekä niiden suunnitelmallisen harkittu käyttö.

Populaation sukusiitosasteen nousun hillintä on tärkeää ja tämä on tiedostettu Fabassa ja VG:ssä, jotka hallinnoivat nautarotujen jalostusohjelmia.

Sukusiitosasteen hallintaa edesauttaa usean ominaisuuden jalostustavoite.

Lähde Nauta 1/2022 Teksti: kehitysagronomi Terhi Vahlsten, Faba

6 — FABA

Tutki omien eläintesi sukusiitosasetta ja arvioi sukusiitosaste etukäteen Naudoille laskettiin sukusiitosaste (%) helmikuussa. Sukusiitosaste näkyy nyt Minun Maatilani eläinlistalla sekä lypsyrotuisilla eläimillä Faban kantakirja- ja polveutumistodistuksissa. Sukusiitosaste on laskettu kuuden vanhempaispolven perusteella eläimille, joiden isä on merkitty rekisteriin. Eräajo päivittää sukusiitosasteet joka yö uusille eläimille sekä niille, joiden polveutumistietoihin on tehty muutoksia. Alkuperäiskarjatuen saamisen ehtona on riittävän alhainen sukusiitosaste.

Voit arvioida sonnin sopivuutta karjasi eläimille Faba Sukusiitoslaskenta -moduulin avulla. Ostamalla moduulin käyttöösi saat laskurin, jolla pystyt arvioimaan tulevan jälkeläisen sukusiitosasteen. Samanaikaisesti voit laskea kolmen sonnin ja omasta karjasta valittujen naaraiden tulevien jälkeläisen sukusiitosasteen. Voit testata laskurilla sekä

keinosiemennyssonneja että oman karjasi sonneja. Tämäkin laskenta perustuu kuuteen vanhempaispolveen. Moduulin voi ostaa Minun Maatilani ostoskorin kautta ja sen hinta on 50 €/vuosi + 0,28 €/naaras + alv 24 %.

Nautarekisterin valtuutuksella varmistat sekä eläinkohtaisen sukusiitosastelaskennan että Faba Sukusiitoslaskenta -moduulin toiminnan. Kun valtuutus on voimassa, eläintietojen haku onnistuu Ruokaviraston Nautarekiseristä Minun Maatilani -ohjelmaan. Pidä karjatietojesi valtuutukset Mtechille ajantasalla Suomi. fi-palvelun kautta. Ohjeet valtuutuksen tekemiseen on koottu www.minunmaatilani.fi/valtuutus. Valtuudet annetaan osoitteessa www.suomi.fi/valtuudet.

Muista lisätä valtuutukseen tarkenteeksi tilatunnus!

TARVIKKEET AVUKSESI

LUOMU

Natydrate-elektrolyyttijuomajauhe Maittava ja tehokas apu vasikkaripulin hoitoon.

Hinta: 59,90 € (alv 0 %)

LUOMU

Natiflash Calcium Ehkäisee poikimahalvausriskiä ja piilevää hypokalsemiaa.

Hinta: 84,90 € (alv 0 %)

Asetin bolukselle Helppokäyttöinen ja jämäkkä asetin boluksille.

Hinta: 39,00 € (alv 0 %)

8x

lisäravinteet ja apuvälineet Tarvikkeita monipuolisesti: Vink annosteluapuri Kätevä teline, mikä helpottaa pitämään pään paikallaan.

Hinta: 145,00 € (alv. 0 %)

Bolitrace Biotin+ Umpikauden alkuun varmistamaan hyvät eväät tulevaan tuotoskauteen.

Hinta: 211,90 € (alv 0 %)

webshop.faba.fi/ tarvikkeet

FinnHoof Calcium bolus 20 kpl Kalsiumvalmiste poikimahalvausriskin pienentämiseen.

Hinta: 106,90 € (alv 0 %)

Boliflash Fertil Vitamiini- ja mineraalivalmiste tukemaan varmempaa tiinehtymistä.

Hinta: 111,90 € (alv 0 %)

Hydrafeed-elektrolyyttiliuos, 5 kg Maukas elektrolyyttiliuos vasikkaripulin hoitoon.

Hinta: 155,90 € (alv 0 %)

FABA — 7

”Yhteis­työllä kannattavaa maidon­ tuotantoa maatalouden jatkumiseksi”

8 — FABA

Tila: Milkkivei Oy, Kiuruvesi Omistajat: Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen 164 holsteinlehmää ja 36 ayrshirelehmää.

250 hehtaaria peltoa, joista noin 90 viljalla ja 160 nurmella.

Lisäksi viljelysopimuksia noin 80 ha.

12kk keskituotos: 12347 kg – 12964 kg EKM

TILAN ELÄMÄÄ

Kiuruvedellä, Luomu-Suomen pääkaupungissa, sijaitsee Milkkivei Oy, joka sai alkunsa vuonna 2012 viiden yhtiökumppanin voimin. Osakkaita ovat Anna-Saara ja Antti-Lassi Tikka, Ulla ja Matti Kauhanen sekä Markku Siponen.

Valtavirrasta poiketen, kyseessä ei ole perheyritys, ja kysymys kuuluukin, miten kolme erillistä komppaniaa päätyi perustamaan lypsykarjatilan yhdessä.

Teksti: Heli Tikkanen Kuvat: Heli Tikkanen ja Faban arkisto

”Jokaisella osakkaalla oli omalla kotitilalla noin kaksikymmentäviisi lehmää parressa, eikä niissä ollut sellaisenaan tulevaisuutta jatkamiselle. Kaikki tiesivät, että jotain pitäisi ruveta tekemään, jos lypsykarjaa meinasi pitää”, Anna-Saara muistelee. ”Milkkivein tarina alkoi siitä, kun me osakkaat löydettiin toisemme”. Kolmen tahon yhdistyessä mukaan saatiin sopiva määrä peltoa ja u työvoimaa arkea ajatellen.

FABA — 9

Mielikuviin alkoi nopeasti hahmottua kuva kolmen robotin lypsykarjapihatosta. Lypsyrobotit olivat selkeä valinta, sillä kukaan osakkaista ei enää halunnut ruveta lypsämään.

Kahden robotin kokonaisuus tuntui liian pieneltä, neljän liian isolta. Kolme oli juuri sopiva määrä. Ylä-Savon alueella rakennettiin 2010-luvun alussa muitakin saman kokoluokan navetoita, mistä saatiin suuntaa navetan malliin: kolme robottia tuntui sopivan parhaiten kuusiriviseen malliin, jossa ruokintapöydät reunustavat navettaa.

Vuonna 2012 myllännyt eurokriisi vaikeutti rahoituksen saatavuutta.

Usko tulevaan ja tahto toteuttaa jo alulle laitettu haave olivat kuitenkin vahvoja, ja vasikoita ostettiin pienellä riskillä naapurien navettoihin kasvamaan uutta navettaa ajatellen. Eläintautitilanne alueella pisti miettimään taktiikkaa eläinten ostojen osalta. Osakkaat päätyivätkin sittemmin ostamaan isomman, seitsemänkymmenen eläimen karjan Pyhäjärven Kopolasta.

Kesällä 2013 päästiin viettämään navetan harjakaisia ja syksyllä lehmät osakkaiden kolmelta kotitilalta saapuivatkin tilavaan ja valoisaan navettaan. Ensimmäisenä kokonaisena tuotantovuonna Milkkivei saavutti 11 500 kilon keskituotoksen ja seuraavana vuonna jatkettiin ylittämällä 12 000

”Vanhat lehmät kiittivät hyvistä olosuhteista"

Ulla ja Matti Kauhanen selaavat Milkkivein tarinasta kertovaa kuvakirjaa yhdessä Anna-Saara Tikan kanssa.

10 — FABA

kiloa. ”Vanhat lehmät kiittivät hyvistä olosuhteista”, Anna-Saara toteaa.

Menestyksekästä alkuunpääsyä edesauttoi myös eläinaineksen eteen tehty työ ennen osakeyhtiötä: ”Lypsykarjojen keskituotokset olivat jo vanhoissa navetoissa noin 10 000 kiloa. Kopolan karjasta peräisin olevat ensikotkin lypsivät erinomaisesti, keskimäärin yli 10 000 kiloa ensimmäisellä tuotoskaudellaan”. Eläinten rakenne oli kunnossa, eikä niitä tarvinnut poistaa sen takia, etteivät ne olisi sopineet robotille. Sitten, kun eläimiä oli tarpeeksi, karsimista alettiin tehdä lypsynopeudeltaan hitaista lehmistä.

Yhteistä matkaa takana jo kymmenen vuotta Kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut Milkkivei voi edelleen vahvasti. Tuotantopuolella keskituotos on edelleen reilusti yli 12 000 kiloa, EKM:n kiriessä kohti 13 000 kiloa. Kestävästä, tuottavasta karjasta kertoo eläinten hyvä keskipoikimakerta, 2,83, sekä noin 29 500 kilon elossa olevien eläinten elinikäistuotos. Vähintään 50 000 kiloa lypsäneitä eläimiä on karjassa yli 15 prosenttia.

Milkkiveiltä on kymmenen vuoden aikana palkittu jo kahdeksan lehmää, jotka ovat lypsäneet elämänsä aikana yli 100 000 kiloa. Näistä lehmistä navetassa asustelee edelleen Jännäri ja Inari. Mainittakoon, että yli 120 000 kiloa lypsänyt Inari on satatonnarin tytär ja kaksinkertainen Champion Pohjois-Savon karjakerhon järjestämässä tilatason karjanäyttelyssä, Tila-Mansikissa.

Eläinaineksen kanssa on vuosien aikana saavutettu muitakin onnistumisia. Milkkiveillä järjestettiin vuonna 2016 Faban ÄpyliÄhvääritapahtuma, mistä kiitoksena Faba lahjoitti Milkkiveille alkion. Tärpänneestä alkiosta syntyi seuraavana vuonna sonni, josta VikingGenetics kiinnostui ja jonka se päätyi lopulta ostamaan: VR Elektron jalostusarvo on edelleen yli 20.

Tuorein tunnustus hyvin tehdystä työstä saatiin kevään aikana, kun Milkkivei sijoittui 500 parhaan tuotosseurantatilan joukkoon valtakunnallisessa EKM tuotoksen, maitotuotoksen ja poistettujen elinikäistuotoksen vertailussa.

”Me keskitymme maidontuotantoon” Anna-Saara, Ulla ja Matti hoitavat Milkkivein töitä arkisin. Antti-Lassi ja Markku ovat vakituisissa työsuhteissa yhtiön ulkopuolella ja osallistuvat viikonloppu- ja iltavuoroihin omalla panoksellaan. Jokaisella osakkaalla on päivittäisten arkiaskareiden lisäksi jokin oma vastuualue tilakokonaisuudessa. Roolitus perustuu kaikkien omiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Anna-Saara ja Ulla ovat karjavastaavia, Matti huolehtii appeiden teoista ja viljelysuunnit-

telusta, Antti-Lassi on erikoistunut taloushallintoon ja Markku tukiasioihin.

Vaikka taitoa ja kiinnostusta asioiden tekemiseen löytyisi varmasti omastakin porukasta, on Milkkiveillä haluttu hyödyntää myös ulkopuolisia palveluita: ”On ihan eri asia, kun joku työskentelee jonkun tietyn aiheen parissa päivittäin ja vielä monilla eri tiloilla”, Anna-Saara tuumaa. ”Suunnitelmia seuraamalla voidaan helposti seurata myös syy-seuraus-suhteita ja itse tuloksia”.

Myös hiehojen kasvatus ulkoistettiin vuonna 2016. Sitä ennen hiehoja kasvatettiin osakkaiden vanhoissa navetoissa: ”Pyöritys oli rankkaa ja hiehot haluttiin helpompaan hoitoon. Ulkopuolinen kasvattaja oli meille oikeastaan ainut vaihtoehto, koska sillä saatiin työn määrää vähennettyä”.

Hiehojen kasvatuksen on hoitanut Haverinen Marja ja Jari Pulkkilasta. Yhteistyö on sujunut hyvin: ”He keskittyvät hiehojen kasvattamiseen ja me maidontuotantoon”, Anna-Saara summaa hymyillen. u

Anna-Saara yhdessä Jännärin, Milkkivein toisen elossa olevan 100-tonnarin, kanssa.

Roolitus perustuu kaikkien omiin vahvuuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin.

FABA — 11

Kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut Milkkivei voi edelleen vahvasti.

Tilalla ei ole osakkaiden lisäksi muita vakituisia työntekijöitä. Kesäisin tilalle saapuu yleensä harjoittelija. Harjoittelija on ollut useita kertoja Itävallasta kotoisin, mutta viime kesänä Milkkiveillä oli pitkästä aikaa agrologiharjoittelija Savonian Ammattikorkeakoulusta. Tänä kesänä remmiin liittyy agronomiharjoittelija Helsingin yliopistosta, Viikistä.

Milkkiveillä eläinten hyvinvointi on aina ollut ja tulee aina olemaan tekemisen keskiössä. Kuva on vuodelta 2017.

12 — FABA

”Istutaan kerran kuukaudessa koko porukalla alas” Yksi avain Milkkivein menestykseen on ollut sen suunnitelmallinen johtaminen. ”Kaikki viisi osakasta eivät koskaan olisi kaikki paikalla, jos tapaamista ei tarkoituksella järjestettäisi. Kerran kuukaudessa pyrimmekin istumaan koko porukalla alas, ja jokainen käy oman vastuualueensa ajankohtaiset jutut läpi muille”.

Kun arki ja yhteistyö on suunniteltu rullaamaan vaivattomasti, on tärkeä ylläpitää myös motivaatiota. Pari kertaa vuodessa Milkkivein poppoo suuntaa viettämään vapaampaa aikaa yhdessä. Reissulla käsitellään kuitenkin usein myös esimerkiksi edellisen vuoden tuloksia tai jotain aihetta: viime kerralla aiheena oli rehunteko ja siihen liittyvät muutokset, kun tulevan kesän rehun tekee ensimmäistä kertaa Milkkivein olemassaolon aikana urakoitsija. Motivaation ylläpitämiseksi on kehitetty myös palkkiojärjestelmä, jossa palkkion saaminen perustuu eri aihealueille, kuten peltopuolelle, taloudelle ja eläimille, asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.

Jatkossakin keskitytään eläinten hyvinvointiin Viime keväänä tilan toimintaa kehitettiin ottamalla käyttöön aurinkopaneelit. Tämän kesän suurin muutos toiminnassa koskee rehuntekoa, josta päävastuu on ensimmäistä kertaa urakoitsijalla. ”Haluamme panostaa tehokkaaseen ja napakkaan rehuntekosessioon, minkä lisäksi uskomme ajosilppurilla tehdyn rehun säilyvän paremmin”.

Tuotannossa keskitytään edelleen hyvään EKM-tuotokseen ja terveisiin, hyvin liikkuviin, kaikin puolin vaivattomiin lehmiin. Milkkiveillä eläinten hyvinvointi on aina ollut ja tulee aina olemaan tekemisen keskiössä: tänä keväänä asennettiin uudet parsipedit ja kesälle hankittiin tuulettimet hellestressiä vähentämään ja sitä kautta hedelmällisyysongelmia helpottamaan. ”Tulevaisuuden näkymissä on melko varmasti myös jaloittelutarha. Siitä ollaan jo pitkään puhuttu”, kolmikko tuumaa yksissä mielin loppuun.

TILAN OPIT

Milkkiveillä karjatilaa johdetaan suunnitelmallisesti Kuukausipalaverit apuna Milkkiveillä kuukausipalaverit ovat olennainen osa arkea. Niiden avulla kaikki työntekijät pysyvät kärryillä muiden tekemisestä ja merkittävät päätökset tehdään yhdessä esityksen pohjalta kuukausipalavereissa. Samalla hoituu asioiden kalenterointi niin, että jokaisen toiveita kuullaan ja työvuorot voidaan suunnitella pidemmälle eteenpäin. Palavereista kootaan muistiot, joista on jälkeenpäin helppo tarkastaa, mitä on keskusteltu ja sovittu.

Missio, visio ja arvot ohjaavat tilan toimintaa Yritysmaailmaan kuuluu olennaisesti yrityksen mission, vision ja arvojen hahmottaminen. Missio kiteyttää yrityksen olemassaolon syyn, visio kuvaa tavoiteltavaa tulevaisuutta ja arvot ovat tärkeinä pidettyjä asioita tai ominaisuuksia. ”Kun Milkkivei oli perustettu, halusimme asettaa itsellemme toimintaamme määrittäviä peruspilareita”. Jokainen osakas kirjoitti Post it-lapulle viisi itselle tärkeää arvoa, joista yhdessä muokattiin Milkkivein toiminnan punaisia lankoja. Esimerkiksi missioksi muotoutui loppujen lopuksi ”Yhteistyöllä kannattavaa maidontuotantoa maatalouden jatkumiseksi”. Yhdessä sovitut askelmerkit ovat osakkaiden mielestä osuvia vielä tänäkin päivänä.

”Kun työ alkaa maistua puulta” Motivaatiosta huolehtiminen on tärkeä osa hyvän työilmapiirin ylläpitoa. Yhteinen ajanviete muissa maisemissa, tuloksiin

perustuva palkkiojärjestelmä tai erilaisten teemojen käsittely pitävät mielen virkeänä ja tuovat jotain uutta ja mukavaa perusarkeen.

Milkkiveillä teemana on käsitelty esimerkiksi työturvallisuutta, jonka tiimoilta perustettiin WhatsApp-ryhmä. ”Ryhmään kukin osakas keksi viisi työturvallisuuteen vaikuttavaa asiaa tai paikkaa, jota piti korjata työturvallisuuden parantamiseksi. Tuloksena syntyi muun muassa ohje jätepuristimen käyttöön ja siihen, miten hankalan hiehon saa helpoiten robotille”.

Eläinvirran ennustaminen on tärkeää Vasikat ovat lypsykarjatilalla yksi eniten työtä vaativista eläinryhmistä. Optimaalinen määrä vasikoita, tasaisesti vuoden ympäri, on sopimustuotannon lisäksi tärkeää myös työn määrän ja nuorkarjatilojen riittävyyden kannalta. Kun uudistuseläimiä on tulossa sopiva määrä vuoden jokaisena kuukautena, voidaan poistoja tehdä tasaisesti eikä vanhoista lehmistä tarvitse keksiä ylimääräisiä poistettavia runsaan hiehomäärän tieltä. Milkkiveillä tarve on viisi vasikkaa kuukaudessa ja siihen tähdätään suunnitelmallisesti. Jos vasikoita syntyy liikaa, ne pyritään myymään pois.

FABA — 13

AutoHoofClean sorkkakylpymatto – karjasi sorkkien parhaaksi Teksti: Lauri Ketola / Kuva: MS Schippers

Sorkkaterveyden tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Huolel-

lisella työllä sorkkasairauksien ennaltaehkäisyssä voidaan saavuttaa huomattava määrä säästöä. Yhden sorkkasairauden aiheuttamat kustannukset ovat karjanomistajalle noin 50–250 € / per sairastunut eläin hoitokulujen, maidontuotannon sekä hedelmällisyyden laskun myötä.

MS Schipperssin AutoHoofClean on uniikki sorkkaterveyttä edistävä tuote, joka yhdistää tehokkuuden, vaivattomuuden ja maksimaalisen terveyden sekä taloudellisen hyödyn samaan pakettiin. Laite on suunniteltu alun perin sorkka-alueen ihotulehdusta (englanniksi Digital Dermatitis eli DD) vastaan, mutta sen on havaittu edistävän tehokkaasti sorkan alueen ihon terveyttä muutoinkin. Järjestelmä on saanut erinomaiset vastaanoton Ruotsissa ja Tanskassa ja nyt se on saatavilla myös Suomessa.

AutoHoofClean on matto, jonka yli lehmät kävelevät päivittäin. Kävelyn seurauksena matosta pursuaa vuoropäivin hoitavaa ja desinfioivaa ainetta koko etu- sekä 14 — FABA

takasorkkien alueelle. Sorkkakylpymatto on huoltovapaa ja se pysyy hygieenisenä helposti. Matto on käytössä jatkuvasti eli perinteisiä sorkkakylpyallasvirityksiä ei tarvitse jatkossa enää tehdä.

Käytön vaikutukset alkavat näkyä sorkissa jo muutamassa viikossa. Sorkkien yleinen terveys paranee kaikilla lehmillä, myös niillä, joilla aiempia ongelmia ei ole ollut.

Sorkkaterveyden koheneminen vaikuttaa nopeasti myös tuottavuuteen. Parantunut sorkkaterveys näkyy siinä, että lehmät liikkuvat syömään paremmin, jolloin ne myös lypsävät enemmän. AutoHoofClean maksaa itsensä takaisin monin verroin ja voimme suositella sitä myös ennaltaehkäisevään käyttöön.

Lisätietoja AutoHoofCleanistä saat Faban teknisiltä myyjiltämme sekä kotisivuiltamme.

BIOTURVALLISUUS

Onko lypsykarjatilasi sisäinen bioturva kunnossa?

Eläinten ryhmittelyssä on ideaa

Sairaat naudat

Poikiminen ja vasikat

HAASTE Eläinten asianmukaisella ryhmittelyllä ja hoitotoiminnalla saadaan estettyä taudinaiheuttajien siirtyminen nuorimpiin ja vastustuskyvyltään heikompiin eläimiin.

Eläinten ryhmittely kannattaa huomioida jo navetan rakennusvaiheessa.

Sairaiden eläinten käsittely ja hoitaminen karjassa vaativat tarkkuutta, jotta taudinaiheuttajien leviäminen saadaan ehkäistyä.

Taudista riippuu, minkälaisiin toimiin on ryhdyttävä. Tarkempia neuvoja saa eläinlääkäreiltä.

Poikimisen aikaan lehmän vastustuskyky on alimmillaan, joten bioturvallisuuden huomiointi on tärkeää. Vastaavasti pikkuvasikoiden vastustuskyky ei ole vielä ehtinyt kehittyä, joten ne ovat alttiita erilaisille taudinaiheuttajille.

T OI MI N Ä I N Eläimet tulisi hoitaa aina nuorimpien eläinten ryhmistä vanhempiin. Vanhemmilla eläimillä on todennäköisesti enemmän sairauksia. Näin taudinaiheuttajia ei siirretä nuorempiin, joiden vastustuskyky on vielä heikompi. Ihannetapauksessa kaikille ryhmille on omat hoitovälineet, värikoodattuna niin, etteivät ne sekoitu muihin. Esimerkiksi Krypton leviämisen ehkäisyssä on tärkeää hoitaa terveet vastasyntyneet ensin ja varata niille myös täysin omat juotto- ja hoitovälineet. Tehokkain keino ehkäistä taudinaiheuttajien siirtyminen ryhmästä toiseen on käyttää omia saappaita ja suojavarusteita eri eläinryhmiä hoidettaessa. Ryhmien ollessa erillisissä rakennuksissa tautisulut suojavarusteineen on helpompi toteuttaa.

Vasikat ja hiehot tulisi ryhmitellä iän ja koon mukaan sopivan kokoisiin ryhmiin ja mielellään pitää samat ryhmät yhdessä.

Ryhmien sekoittelu lisää stressiä ja stressi pitkittyessään huonontaa vastustuskykyä.

Lehmien ryhmittely eri tuotosvaiheen mukaan auttaa ruokinnassa, mutta ehkäisee myös taudinaiheuttajien leviämistä. Esimerkki ryhmittelystä: umpilehmät, vastapoikineet, korkeatuottoiset ja ongelmatapaukset.

Sairaan eläimen eristäminen antaa mahdollisuuden tarkkailla oireiden etenemistä, vähentää tautipainetta ja eläin saa toipumista edistävät olosuhteet. Taudista riippuu, riittääkö erillinen karsina, kiinteä väliseinä vai tarvitaanko erillinen ilmatila taudin leviämisen ehkäisemiseksi.

Sairaat eläimet hoidetaan aina viimeisenä ja hoidon jälkeen saappaat pestään ja desinfioidaan. Sairaille eläimille tulisi olla omat, värikoodatut hoitovälineet.

Jos mahdollista, sairaskarsinat pestään ja desinfioidaan jokaisen potilaan jälkeen. Vesipesu ei ole aina mahdollista eikä välttämättä suositeltavaakaan (taudinaiheuttajat voivat levitä vesiroiskeiden mukana laajemmalle).

Tällöin karsinat puhdistetaan mekaanisesti ja kuivadesinfioidaan. Kestokuivikekarsinat pidetään mahdollisimman kuivana, jolloin taudinaiheuttajien kasvuolosuhteet huononevat.

Lypsyssä noudatetaan utareterveyteen perustuvaa järjestystä. Helpoiten tämä toteutuu parsinavetassa, mutta asema- ja robottilypsyssäkin voi tähän vaikuttaa.

Sairaat lehmät voi pitää omana ryhmänään ja ottaa ne viimeisenä lypsylle. Asemalla voi olla myös erillinen kannu- tai putkilypsykone sairaille ja soluttaville.

Tiineen eläimen immuniteetti on heikompi, jottei elimistö hylkisi sikiötä. Vastustuskykyä heikentävät edelleen poikiminen, ruokinnan ja karsinakavereiden sekä olosuhteiden muutokset. Poikimista varten pitäisi siten olla erillinen, vain poikimiskäytössä oleva karsina. Jokaisen poikimisen jälkeen karsina puhdistetaan (ks. sairaskarsinat).

Tilalla pitäisi olla omat synnytysapuvälineet, joita säilytetään kuivassa ja lialta suojassa.

Poikima-apua annettaessa on huolehdittava lehmän ja auttajan hyvästä hygieniasta.

Vasikat syntyvät ilman vasta-aineita.

Siksi on erittäin tärkeää, että vasikka saa syntymänsä jälkeen riittävästi laadukasta ternimaitoa. Jokaisen lehmän ternimaidon vasta-ainepitoisuudet on mitattava. Jos ne eivät ole riittävällä tasolla, on vasikalle annettava pakastimessa varalla olevaa, hyvälaatuista terniä. Vasikan oma vasta-ainetuotanto käynnistyy kunnolla vasta 3–4 kk iässä. Vasikan vastustuskyky onkin alhaisimmillaan 2–3 kk iässä, juotolta vieroituksen aikaan. Vieroitusstressi huonontaa edelleen vastustuskykyä. Yksilökarsinoissa tuttijuotolla olevilla vasikoilla tulisi olla jokaisella oma tuttiämpäri. Jokaisen vasikan/ ryhmän vaihtuessa karsinat puhdistetaan ja desinfioidaan.

L I S ÄT I E T OA JA A P U A Lue lisää: https://www.ett.fi/nauta/ohjeet/ Vinkkejä ja apuja: https://emovet.fi/elainlaakarit/

FABA — 15

ME VASTAAMME

Faban seminologeilta saa apua ja oppia koko siemennysprosessiin aina annoksen ottamisesta siemennyksen tallennukseen.

Fabalaiset tilasiementäjien tukena Järjestääkö Faba tilasiemennyskoulutuksia?

Kursseja järjestävät maatalousoppilaitokset, joilla on tähän tilasiemennys-tutkinnonosaan järjestämislupa. Faballa ei ole oikeutta myöntää todistusta, joka antaa luvan siementää omassa tai työnantajan karjassa. Fabalaiset ovat kuitenkin mukana kouluttamassa. Koulutuksia järjestetään erilaisilla opetusohjelmilla jatkuvasti. Osassa koulutuksia käydään teurastamolla ja sen lisäksi on teoriaopintoja. Osaan koulutuksia sisältyy kaksi päivää teoriaa ja varsinainen siemennyksen opetus omalla tilalla. Lisäksi voidaan järjestää koulutus kokonaan omalla tilalla. Seminologit ovat tiiviisti mukana kouluttamassa ja arvioimassa näyttöjä ennen todistuksen myöntämistä.

Kuka saa opettaa siemennystä tiloilla?

Tärkeintä on muistaa, että opetettavan on oltava kirjoilla oppilaitoksessa ja kir-

jautunut suorittamaan tilasiemennyksen tutkinnon osaa. Opettajana voi toimia seminologin tai eläinlääkärin koulutuksen saanut. Myös samalla tilalla jo oleva tilasiementäjä voi antaa opetusta.

Missä voi harjoitella? Ja minkälaisilla eläimillä?

Outokummussa järjestettävillä kursseilla harjoittelu aloitetaan teurastamolla. Muu harjoittelu tapahtuu omalla tai työnantajan tilalla. Lisäksi järjestetään myös kursseja, joissa kaikki siemennysharjoittelu tapahtuu omalla tilalla. Teoriaopetusta on joko luentoina tai netin kautta itseopiskeluna. Näytössä pitää olla myös tietty määrä teoriatietämystä.

Kun siementämistä harjoitellaan pistoletilla, on ehdottoman tärkeää, että eläin on kiimassa. Lisäksi ohjaavan seminologin tulee kirjata ja raportoida oppilaitokselle kaikki eläimet, joilla harjoitellaan. Kaikki harjoituskerrat sovitaan ja suunnitellaan etukäteen.

Tavallisen siemennyskäynnin yhteydessä ei siten voida opettaa.

Miten saan oman tilasiementäjänumeron?

Miten voin seurata uusimattomuusprosenttia?

Tilasiementäjäkoulutus päättyy aina näyttöön. Kun näyttö on hyväksytysti 16 — FABA

suoritettu, saa virallisen todistuksen ja luvan tilasiemennykseen. Tästä todistuksesta lähetetään kuva tai kopio Faballe, jolloin saa oman tilasiementäjänumeron ja avataan oikeudet tilalle: joko omalle tai työnantajan. Kuva tai kopio todistuksesta toimitetaan Fabassa Marjut Kankaalle: marjut.kangas@faba.fi.

Jokaisella tilasiementäjällä on hyvä olla oma numero. Kun siemennykset tallennetaan oikealla numerolla, voidaan seurata jokaisen henkilökohtaista onnistumista uusimattomuusprosentin avulla.

Minun Maatilani -ohjelmasta saa UM% -raportin, kun tilalla on Tila­siemennysmoduuli ostettuna. Kaikki siemennykset kannattaa tallentaa heti. Näin raportit ja tunnusluvut ovat aina ajan tasalla.

Vinkki! Säilytä tilasiemennystodistus hyvässä tallessa. Jos tilalle tehdään eläinsuojelutarkastus, saatetaan todistusta kysyä.

Kuinka siemennysten tallennus Minun Maatilani -ohjelmaan onnistuu?

Minun Maatilani -ohjelmaan ostetaan Tilasiemennys-moduuli. Sen hinta on 34 €/vuosi ja 0,20 €/aloitussiemennys.

Samalla tehdään Faban kanssa siemennysten tallennussopimus. Faba vastaa, että tiedot ovat tallessa, samalla avataan

tilasiementäjänumero ja saat UM%-raportin käyttöösi.

Miten eroaa tilasiementäjä ja seminologi? Millä tiloilla tilasiementäjä voi siementää?

Seminologin tutkinnon suorittanut voi siementää millä tilalla tahansa. Seminologilla on oikeus ns. kaupalliseen toimintaan.

Tila­siementäjällä on oikeus siementää vain omia eläimiä omalla tilalla tai työnantajan eläimiä, jos on työsuhteessa esimerkiksi karjan­hoitajana. Sen sijaan lomittaja, joka on työsuhteessa lomatoimeen, ei voi siementää lomitus­tiloilla. Hänellä pitäisi olla seminologin tutkinto. Tilasiementäjä ei voi myöskään käydä naapurin tilalla tuuraamassa. Ruokaviraston kanta on, että tilasiementäjän on oltava hoitovastuussa eläimistä.

Milloin voi pyytää seminologeilta lisäopetusta?

Tilasiementäjä, jolla on olemassa oleva lupa, voi pyytää lisäopetusta seminologeilta. Tätä opetusta ei raportoida oppilaitokselle. FabaAPU -palvelu on suunniteltu juuri tähän. Seminologin kanssa voi yhdessä käydä läpi esimerkiksi siemennystekniikkaa. Samalla voidaan katsoa läpi myös koko siemennysprosessi annoksen ottamisesta siemennyksen tallentamiseen.

Kannattaa kysyä rohkeasti lisää ja tilata käynti.

FabaAPU-seminologeja löytyy ympäri Suomen.

Miten saa lisäoppia tiineystarkastuksiin ja munasarjadiagnostiikkaan?

FabaAPU -palvelu on tarkoitettu myös tiineystarkastusten lisäopetukseen. Osa Faban seminologeista on jatkokoulutettu antamaan lisäoppia. Kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen päivystykseen tai seminologeihin.

Käynnit sovitaan etukäteen, jotta aikaa on varattuna riittävästi opetukselle puolin ja toisin.

Hedelmällisyyspalvelun käyttö on myös erittäin suositeltavaa tilasiementäjälle. Tällöin eläimet tarkastetaan säännöllisesti ja samalla saa sparrausta siemennysasioihin.

Onko mahdollista saada teoriaoppia esim. hedelmällisyydestä?

Faba on aloittamassa Faba Tila-Akatemian, johon kuuluu luentoja ja tilaisuuksia eri asiakokonaisuusista, kuten hedelmällisyydestä.

Tarjolla on isompia yleisötilaisuuksia ja pienryhmiä. Fabalta voi myös tilata luentoja haluamansa aiheen ympäriltä vaikkapa karjakerhon tilaisuuksiin.

NÄKÖKULMA

Alkionsiirron nousukausi alkakoon!

Faba osk ja Satafood Kehittämisyhdistys ry yhdessä alkiohankkeeseen Genomisen jalostusvalinnan myötä alkiotoiminta on lähtenyt maailmalla nousukiitoon. Suomi on ollut 2000-luvun alkupuolella eurooppalaisittain edelläkävijä suhteutettaessa alkionsiirtomääriä lehmälukuun. Kuitenkin viimeisten 10 vuoden aikana, kun alkiotoiminta on maailmanlaajuisesti vahvistunut, on Suomi kulkenut vastavirtaan ja meillä toiminta on ollut laskusuunnassa.

Koska alkionsiirroilla voidaan karjan perinnöllistä tasoa nostaa nopeammin kuin pelkän sieAlkioiden mennyksen avulla, on sen käyavulla karjan tölle vankat perusteet. Jos karjan jalostuksellinen taso perinnöllistä tasoa saadaan nousee nopeasti. nostettua (alkionsiirtojen avulla) esimerkiksi 10 NTM-pistettä, on hyöty 100 lehmän karjassa keskimäärin 30 000 euroa kolmen tuotoskauden aikana.

Nykyinen kustannuskriisi ei ymmärrettävästi kannusta investointeihin, joiden hyöty on realisoitavissa vasta usean vuoden viiveellä. Karjan jalostaminen on kuitenkin pitkäjänteistä työtä, ja kehityksen soisi menevän eteenpäin kriisiaikojenkin keskellä tulevaisuutta rakentaen.

Faba osk ja Satafood Kehittämisyhdistys ry ovat saaneet Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksilta rahoituksen Parasta laatua alkioilla–hankkeelle. Kaksivuotinen hanke pyrkii löytämään ratkaisuja alkiotoiminnan vahvistamiseksi tuottamalla alkionsiirtoon liittyvää tietoa, tehostamalla alkioiden tuotantoa ja siirtoja sekä parantamalla vasikkatuloksia. Hankkeen toiminta-alueena on edellä mainittujen ELY-keskusten maakunnat. Hankkeeseen liittyvät tilat saavat konkreettisia apukeinoja karjansa parantamiseksi, mm. laskelmia alkioilla saavutettavasta eläinaineksen kehityksestä, pienryhmätoimintaa, koulutuksia ja muita alkioiden käyttöä tukevia toimintoja.

Marja Mikkola ELT, Alkionsiirto- ja keino­ siemennyseläinlääkäri, Faba

Kysymyksiin vastasi lisääntymispalveluiden tuotepäällikkö Jaana Vuolteenaho.

FABA — 17

ME KEHITÄMME

Tiineystarkastus ultralla vai ilman?

Ultraus on uusi hedelmällisyysneuvonnan palvelu. Osa seminologeista käyttää jatkossa ultraa tiineys- ja lepokausitarkastuksissa. Ultralla tiineys voidaan todeta aiemmin ja esimerkiksi kaksostiineys huomataan helpommin.

Teksti: Marja Mikkola ja Jaana Vuolteenaho / Kuva: Faban arkisto

Ultraäänilaitteet ovat tulleet arkiseksi apuvälineeksi nautojen tiineys- ja hedelmällisyystutkimuksiin. Ultraäänen käyttö kuvantamismenetelmänä perustuu anturissa olevien värähtelevien kvartsikiteiden tuottamien, korkeataajuuksisten ääniaaltojen heijastumiseen kudoksista. Eri kudokset heijastavat ääniaaltoja kullekin kudostyypille ominaisella tavalla, ja nämä heijasteet muunnetaan kuvaksi. Tekniikkana ultraäänitutkimus on kohtalaisen nuori verrattuna esimerkiksi vanhempaan kuvantamismenetelmään, röntgenkuvaukseen, joka tuli lääketieteeseen niinkin varhain kuin 1800-luvun lopulla. Ensimmäinen naudan ultraäänitutkimusta kuvaava artikkeli julkaistiin 1982, ja alkuun menetelmä olikin lähinnä tutkimuskäytössä. Se yleistyi osaksi jokapäiväistä praktiikkaa vasta 1990-luvun lopulla. Nykyisin laitteet ovat kehittyneet huimaa vauhtia, ja ultraäänilaitteita löytyy laaja valikoima erilaisiin tarpeisiin ja tutkimuskohteisiin.

Käytännön navettatyössä kannettavat, akulliset ja taskukokoiset laitteet ovat niittäneet suosiota. Tällaisia laitteita myös Faba on hankkinut erikseen ultraäänitutkimuksiin koulutettujen terveysseminologien käyttöön. Naapurimaassa Ruotsissa seminologit ovat käyttäneet ultraa jo kauan ja

palvelu on hyvin suosittua. Myös muualla Euroopassa mm.

Tanskassa, Ranskassa ja Saksassa ultraus on ollut jo pitkään osana seminologien palvelua. Nyt palvelu tulee tarjolle Suomessakin.

Ultraäänitutkimuksella on etuja tiineystarkastuksessa perinteiseen peräsuolen kautta tehtävään tunnusteluun verrattuna. Tiineysdiagnoosi voidaan tehdä varhaisemmassa vaiheessa kuin käsin tunnustellen, käytännössä 4 viikon tiineydessä.

Lisäksi voidaan todeta sikiön elävyys, toisin kuin käsin tunnustellen, jolloin varhainen tiineysdiagnoosi perustuu kohdun sisältämän sikiönesteen määrään. Myöskin mahdolliset kaksostiineydet voidaan todeta varmemmin. Voidaanpa ultraääntä käyttää myös sikiön sukupuolen määrittämiseen myöhemmässä vaiheessa tiineyttä, alkaen noin 55–60 tiineysvuorokaudesta.

Lepokausitarkastuksissa ultraääntä voidaan käyttää munasarjatoiminnan ja kohdun palautumisen tutkimukseen. Munasarjojen käsin tunnustelun tarkkuus riippuu suuresti tutkimuksen tekijän kokemuksesta, eikä taitavimpienkaan sormien avulla aina päästä oikeaan päätelmään munasarjalöydöksistä. Ultraäänen käyttö sekin

Varhaisen tiineystarkastuksen jälkeen kannattaa aina tehdä uusintatarkastus.

Varhaisluomiset ovat hyvin yleisiä.

18 — FABA

Faba on kouluttanut jo useita seminologeja ultrauslaitteen käyttöön. Ultrauksella voidaan todeta tiineydet aiemmin ja löydetään esimerkiksi kaksostiineydet varmemmin.

vaatii harjoitusta ja kokemusta, mutta parhaimmillaan sillä voidaan kuitenkin päästä hieman tarkempaan diagnoosiin kiimakierron tilanteesta tai munasarjassa olevista epänormaaleista rakenteista, kuten rakkuloista.

Ultraäänilaitteen käyttöön koulutetut seminologit saavat oppinsa Emovetin eläinlääkäreiltä. Jokaisella seminologilla on oma, nimetty eläinlääkäri, joka auttaa ongelmatapauksissa, kysymyksissä tai mahdollisen lisäopin tarpeessa.

Seminologit eivät tee diagnooseja tai suosittele hoitomuotoja. Löydösten perusteella he ohjaavat eläimiä eläinlääkärin hoidettavaksi.

Ultrauspalvelu on osa seminologien tekemää hedelmällisyysneuvontaa. Faba on hankkinut ultrauslaitteita ja kouluttanut seminologeja niiden käyttöön asiakkaiden toiveiden ja alueellisen kysynnän mukaan. Varsinkin alueilla, joilla esimerkiksi eläinlääkäriresurssien takia ultrauspalvelun saaminen on rajoitettua, on ultrauksen tarjoaminen seminologipalveluna tärkeää. Palvelu tulee jatkossa lisääntymään eri puolilla Suomea.

Ultran käytöstä tarkastuksissa on lypsykarjan lisäksi hyötyä myös emokarjatiloilla. Kun sonni on aloittanut työnsä emojen kanssa, voidaan hyvissä ajoin varmistaa, ovatko emot tiinehtyneet toivotusti. Jos näin ei ole käynyt, ehditään tehdä tarvittavat, korjaavat toimet nopeammin.

Varhaisten tiineystarkastusten osalta on hyvä muistaa, että varhaiset luomiset ovat yleisiä. Niitä ei välttämättä ulos-

päin edes havaitse. Onkin tärkeää, että varhaisen ultraustuloksen tai istukkahormonituloksen jälkeen tehdään vielä uusintatarkastus noin 2–3 kuukauden kuluttua siemennyksestä. Tällöin on vielä mahdollista siementää uudelleen ilman, että poikimaväli kasvaa liian pitkäksi.

Ultrauspalvelun hinta muodostuu käyntimaksusta ja tuntiveloituksesta. Seminologi voi ennen käyntiä tulostaa listat tarkastettavista eläimistä ja toimittaa ne karjanomistajalle. Listat tulostetaan erikseen lepokausi- ja tiineystarkastettavista, lehmät ja hiehot eriteltyinä. Eläimet kannattaa merkitä tarkastusta varten esimerkiksi väriliidulla. Työtä nopeuttaa entisestään, jos osa eläimistä saadaan aitaan kiinni jo valmiiksi ja niitä voidaan vaihtaa tarkastusten edetessä.

Ultraukseen koulutettuja seminologeja löytyy jo ympäri Suomea. Palvelua kehitetään edelleen kysynnän mukaan.

Palvelua koskeviin kehitysehdotuksiin liittyen voi olla yhteydessä Faban lisääntymispalveluiden tuotepäällikköön Jaana Vuolteenahoon.

Ultraa käyttävät seminologit löydät Faban kotisivujen yhteystiedoista: https://faba.fi/yhteystiedot/#ultraus

FABA — 19

TERVEHDYS OSUUSKUNNALTASI

Uuden äärellä Joulukuussa 2021 minulla alkoi uusi ja jännittävä luottamustehtävä, kun edustajisto valitsi minut Faban hallitukseen. Pitkän pohdinnan jälkeen olin päättänyt, että miksipä ei. Elämässä pitää olla sopivasti haasteita, ja välillä niitä eteeni ilmestyy.

Olen 39-vuotias maatalousyrittäjä Uuraisilta Keski-Suomesta, sieltä Huutokauppakeisarin kunnasta.

Luottamustoimet ovat aina olleet osa perheemme arkea, joten sen suhteen kaikki ei ole uutta. Mutta toki sähköisen kalenterin merkitys on kasvanut entisestään. Tuntuu lähes mahdottomalta selvitä enää ilman sitä. Yhteisten asioiden hoitaminen antaa paljon, vaikka toki myös ottaakin.

Kukapa sitä olisi uskonut, millaisia asioita suomalainen maidontuottaja pohtii vuonna 2022. Maailma on kokenut valtavia mullistuksia ja valitettavan paljon sillä on vaikutuksia myös meidän ammattiimme. Enää ei uskalla sanoa, että joku asia ei koskaan tulisi tapahtumaan.

Mikä on Faban hallituksen rooli sitten on tässä kaikessa? Hallituksen tehtävähän on katsoa, että yrityksessä tehdään strategian mukaisia toimenpiteitä. Itse uskon yhteistyöhön ja sinnikkääseen tekemiseen. Kun maailma muuttuu, myös meidän osuuskuntamme muuttuu sen mukana, tarjoten sen jäsenille heitä hyödyttäviä palveluita. Avoimuutta, tahtoa ja kärsivällisyyttä tulemme varmasti myös tarvitsemaan yhteisessä päätöksenteossa.

Hyvää kesää kaikille, muistakaa unelmoida ja elää tässä ja nyt!

Sanna Ahonen Faban hallituksen jäsen

TULE MUKAAN!

x5 29.6.

Lypsikit etelässä / Ristiina Lypsikit -tapahtuma levittäytyy tänä vuonna neljälle alueelle! Ensimmäisenä vuorossa on etelä ja Kilpisalon tila Ristiinassa. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista-osiosta.

30.6.–2.7.

Farmari-näyttely / Mikkeli Faba on mukana elämyksiä tarjoavassa Farmari-näyttelyssä. Tule kesän suurimpaan messutapahtumaan tapaamaan asiantuntijoitamme ja tutustumaan monipuoliseen palvelu- ja tuotevalikoimaamme. Nähdään Mikkelissä!

18.8.

Lypsikit lännessä / Ähtävä Kesän toinen Lypsikit -tapahtumapaikka on Ahlvik Gård, Ähtävällä. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista-osiosta.

25.8.

Lypsikit idässä / Siilinjärvi Kolmas Lypsikit -tapahtuma vie itään, Niskalan tilalle Siilinjärvelle. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista-osiosta.

Kukapa olisi uskonut, millaisia asioita suomalainen maidontuottaja pohtii vuonna 2022.

Mitä ajatuksia kirjoitus sinussa herätti?

Kerro siitä meille: tiedotus@faba.fi

20 — FABA

1.9.

Lypsikit pohjoisessa / Kalajoki Kesän tapahtumakierros päättyy Kalajoelle. Neljäs Lypsikit-tapatuma järjestetään Iso-Myllylän tilalla. Tarkemmat tapahtumatiedot löydät Faban kotisivuilta Ajankohtaista-osiosta.

OSUUSKUNTA APUNASI

Osuuskunnan omistajille monenlaisia hyötyjä Teksti: Marja Eskelinen ja Pirkko Taurén / kuva: Faban arkisto

Faban jäsenenä pääset hyötymään osuuskunnan palveluista, päättämään osuuskunnan toiminnan suuntaviivoista ja osalliseksi mahdollisesta ylijäämän jaosta. Faba on paras kumppani sen jäsenten arvostamissa asioissa.

Faban tärkeimmät jäsenille tarjoamat palvelut ovat siemenannokset ja niiden toimitus, lisääntymispalvelut, jalostussuunnittelupalvelut sekä tarvikemyynti. Oman, suomalaisen ja pohjoismaisen jalostusohjelman ja VikingGeneticsin siemenannoksien myötä hyödyt virtaavat takaisin jäsenille entistä korkeampitasoisena eläinaineksena ja edullisempina siemenannoksina. Keskittämällä ostot omaan osuuskuntaan mahdollistat Faban ja sen palveluiden kehittymisen.

Aktiivinen vuorovaikutus jäsenten, edustajiston ja hallituksen kanssa takaa sen, että jäsenistön ääntä ja tarpeita kuunnellaan. Faban toimintaa kehitetään tavalla, joka tukee jäsenten taloutta ja ostokykyä. Fabassa jäsenomistajille maksetaan bonusta ostoihin suhteutettuna. Vuonna 2021 omistaja-asiakkaille tilitettiin bonuksia yli 600 000 €:n arvosta.

Faban tarjoamat hyödyt: f Pohjoismaisissa olosuhteissa testattu ja tuotettu sonniaines f Uusin ja edistyksellisin sonniaines f Suomen edullisimmat siemenannokset f Lypsyrotuisten naaraiden genomiset ja perinteiset jalostusarvot f Lypsyrotuisten sonnien jalostusarvot (NAV ja Interbull) f Risteytyskäyttöön tarkoitetuille lihasonneille ns. liha x lypsy-indeksit f Liharotuisten eläinten jalostusarvot ja pian myös genomiset jalostusarvot f Genomiarvostelun yhteydessä tulokset useista ns. monogeenisistä ominaisuuksista, kuten nupous, kappa- ja betakaseiinit ja perinnölliset sairaudet f Korkealuokkaiset ja kehittyvät palvelut lisääntymiseen, eläinaineksen kehittämiseen ja hyvinvointiin f Laaja tarvikevalikoima

FABA — 21

ETUJA SINULLE

6 500 jäsentä

Keskittäminen kannattaa!

Bonus antaa merkittävän ostoedun Bonusta kertyy 0,5–5 %. Bonuksen taso määräytyy karjatunnuskohtaisten laskutus­ tietojen perusteella. Investointityyppiset tuotteet eivät kerrytä bonusta. Bonusta kertyy asiakkaan kanssa tehdyn kumppanuus­ sopimuksen sisällön mukaan.

Suomen laajin sonni­ valikoima: webshop.faba.fi

4x

vuodessa Faba-lehti ja Sonniluettelo kotiin kannettuina

Bonushyvitystä asiakkaille yli

600 000 € 3 400

hedelmällisyys­ käyntiä Monipuoliset digipalvelut tehostavat ja nopeuttavat toimintaa faba.fi/digipalvelut 22 — FABA

321 000

siemennystä

DIGIPALVELUT

Digitalisaatiolla parempaa sorkkaterveyttä Teksti: Elina Paakala / kuva: Faban arkisto

Nautatilan arjessa digitalisaatio ei ole mikään uusi juttu. Yhtenä esimerkkinä tästä ovat sorkkahoitotiedot, joita tallennetaan, siirretään ja analysoidaan sähköisesti. Mukana on monia tahoja ja sorkkahoitotietojen kerääminen onkin hieno esimerkki paitsi yhteistyön voimasta, myös digitalisaatiosta.

Prosessi menee näin: sorkkahoitaja tai karjanomistaja tallentaa sorkkahoitotiedot Faban tietorekisteriin.

Tähän käytetään joko SorkkaMobiilia tai Minun Maatilaani. Nasevaan tallennetut sorkkahoitotiedot päätyvät myös samaan tietorekisteriin. Ne tiedot, jotka eivät alun perin tulleet Nasevasta, lähetetään sinne täydentämään Nasevan terveystietoja. Sorkkahoitotiedot ovat karjanomistajan käytettävissä Minun Maatilassani monessa paikassa: eläinkorteilla, muokattavissa raporteissa sekä SorkkaModuulissa, josta löytyy monipuolisia kuvaajia koko karjan sorkkaterveystilanteesta, kaikkien eläinten koko sorkkahoitohistoria sekä työkalu sorkkahoidettavien eläinten valintaan. Sorkkahoitotiedot näkyvät myös FabaMAPIssa, sähköisessä terveys- ja siemennyskansiossa.

Sorkkahoitotietoja käytetään myös sorkkaterveyden jalostusarvon laskennassa, mikä mahdollistaa lehmien sorkkaterveyden parantamisen karjoissa myös jalostuksen kautta.

Yhdellä kertakirjauksella sorkkahoitotiedot päätyvät siis moneen paikkaan ja monella tavalla hyödyttämään karjanomistajaa. Erinomainen esimerkki siitä, miten digitalisaatio helpottaa ja yksinkertaistaa työn tekoa ja mahdollistaa tiedon seurannan, analysoinnin ja sen käyttämisen navetan arjessa.

FABA — 23

www.faba.fi VERKKOKAUPPA

ASIAKASPALVELU

webshop.faba.fi

asiakaspalvelu@faba.fi

TOIMIPISTEET PL 40 (Urheilutie 6D) 01301 Vantaa Hollolan toimipiste: PL 95 (Korpikyläntie 77) 15871 Hollola

VAIHDE 020 747 2020 (klo 9.00–15.00)

PALVELUT

FABA SOMESSA

@fabaosk

@faba_osk

@Faba_osk

@Faba osk

Siemenen ja typen jakelu 040 311 5308 (ma–to klo 8–14) Tarvikejakelu 040 311 5347 (ma–to klo 8–14) Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!