Lajitellun siemenen käytössä on paljon potentiaalia
OTA HYÖTY IRTI – SIVU 16
Vauhtia ja vastuuta
TOIMARIN TERVEISET – SIVU 18
FabaETU käyttöön
OSUUSKUNTA TUTUKSI – SIVU 19
Vihkot ja muistilaput unholaan lääkekirjanpidossa
DIGIPALVELUT – SIVU 22
FABAN JÄSENLEHTI 1/26. KUSTANTAJA JA JULKAISIJA: Faba osk. PÄÄTOIMITTAJA Eve Kulmala, LEHDEN TOIMITUs Eveliina Kuukkanen-Vekkeli, toimituskunta: Marja Eskelinen, Kimmo Pitkänen, Kaisa Sirkko, Pirkko Taurén, Sanna Mäkinen, Ulla-Mari Sundelin-Ryytty, Sanna Lohenoja, Anna Oksa-Pulliainen, Jaana Vuolteenaho, Elina Paakala. PAINOPAIKKA Grano, 2026.
PÄÄKIRJOITUS
Hyvinvointi näkyy arjessa ja tuloksissa
Karjan kehittäminen ja eläinten hyvinvointi kulkevat käsi kädessä. Se, miten lehmät voivat, näkyy arjessa: tuotoksessa, kestävyydessä, lisääntymisessä ja niiden käyttäytymisessä. Tässä lehdessä tarkastellaan karjan kehittämistä ja hyvinvointia eri näkökulmista.
Tilan elämää -juttusarjassa vieraillaan Jyrki ja Susanna Koivumäen omistamalla Iso-Vihun tilalla, jossa eläinten hyvinvointi on ollut keskeinen osa tilan ja karjan kehittämistä hienoin tuloksin. Lehmille hankitut uudet vesipedit ja hiehoilla käytössä oleva karjanseurantajärjestelmä tukevat eläinten terveyttä ja auttavat ennakoimaan mahdollisia haasteita ajoissa. Hyvinvointi ei synny sattumalta, vaan se on tietoisten valintojen ja pitkäjänteisen kehittämisen tulosta.
Käytännön kokemusten rinnalla hyvinvointia voidaan mitata ja kehittää myös järjestelmällisesti. Viime vuonna käynnistyi laaja yhteistyöhanke, jossa Luken kehittämää hyvinvoinnin mittausmenetelmää viedään käytäntöön. Faba on mukana hankkeessa, ja sen etenemisestä voit lukea lisää lehden sivuilta.
Karjan kehittämisessä myös jalostuksella ja siemennyspalveluilla on keskeinen rooli. Tästä numerosta löydät vinkkejä seminologipalveluiden hyödyntämiseen niin lypsykarja- kuin emotiloillakin. Oikein suunniteltu jalostus tukee tilan tavoitteita sekä eläinten terveyttä ja kestävyyttä. Genomitestaus ja sukupuolilajitellun siemenen käyttö tarjoavat tehokkaita työkaluja jalostustavoitteiden toteuttamiseen.
Hyvinvoinnin edistäminen ei kuitenkaan tarkoita vain uusia ratkaisuja tai teknologiaa, vaan myös arjen perusasioista huolehtimista. Tautisulku on yksi tärkeimmistä keinoista suojata karjan terveyttä. Myös tähän löydät lehdestä käytännön ohjeita ja vinkkejä.
Mitä nuorempia eläimiä genomitestaat, sitä aikaisemmin sinulla on käytössäsi tietoa tehtäviin eläinvalintoihin. Kannattaako eläin kasvattaa jalostuskäyttöön vai teuraaksi?
Genomitestaamalla saat arvion eläimesi jalostusarvoista kasvukyvyn, teuras- ja poikimaominaisuuksien suhteen. Samalla selviää myös useiden perinnöllisten sairauksien mahdolli-
nen kantajuus sekä sarvellisuuden tai nupouden perimä.
Genomitestin avulla varmistat lisäksi polveutumisen. Jos emä on siemennetty ja ollut myös laitumella sonnin kanssa, isyys selviää genomitestin avulla. Tai jos emät vaihtavat vasikoitaan, löytää genomitesti oikeat parit, mikäli emätkin on genomitestattu.
Testaaminen on helppoa ja nopeaa DNA-korvamerkkejä käyttämällä.
Samalla, kun laitat korvamerkin, saat kudosnäytteen genomitestiä varten.
Geno25-tukea on vielä tarjolla niille lihakarjatiloille, jotka ovat ilmoittautuneet hankkeeseen.
Kysy lisää oman alueesi emoasiantuntijalta!
Seminologipalvelut
ovat tärkeitä nyt ja tulevaisuudessa!
Seminologit ovat Faban henkilöstöstä suurin työntekijäryhmä. Tiloilla ja maantiellä he ovat usein myös se näkyvin ryhmä. Seminologien tekemä työ on tärkeä osa Faban peruspalveluita, ja seminologipalvelut saavatkin vuosi toisensa jälkeen erittäin hyvät arviot asiakastyytyväisyyskyselyssä.
Seminologipalveluiden käyttö tuo varmuutta, turvallisuutta ja parempia tuloksia sekä eläinten lisääntymiseen että tilan talouteen. Niitä kannattaa siis hyödyntää! Palvelut eivät rajoitu vain pelkkään siementämiseen, vaan hedelmällisyyden ammattilainen huomioi samalla mahdolliset poikkeamat siemennettävissä eläimissä. Seminologien koulutus kattaa myös tiineystarkastukset ja munasarjadiagnostiikkaa. Lisäksi koulutuksessa käydään läpi kattavasti kaikkia hedelmällisyyteen vaikuttavia asioita. Täydennyskoulutukset tuovat lisää osaamista ja varmuutta. Elämä nautojen kanssa onkin jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä!
Seminologien ammattitutkinnon lisäksi osa seminologeista kouluttautuu erikoistöihin ja he suorittavat erikoisammattitutkinnon osia alkionsiirrosta ja ultrauksesta.
Ulkoistamalla siemennykset ja tarkastukset seminologeille voidaan saavuttaa hyviä tuloksia, jotka vaikuttavat suoraan karjan tuottoon. Siemennysten määrä vähenee, mikä puolestaan vähentää annosostoja. Poikimaväli pysyy optimaalisena, ja säännöllisten tarkastusten ansiosta tilanne on jatkuvasti hallinnassa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että seminologipalveluiden käyttö ei ole vain kustannus. Kyseessä on strateginen investointi, joka tukee tilan kannattavuutta, eläinten hyvinvointia ja jalostuksen laatua – nyt ja tulevaisuudessa.
ASIANTUNTIJA TÖISSÄ
Sote-alalta seminologin työhön
Alun perin satakuntalainen Iidamaria on kulkenut melko monipolvisen tien seminologiksi ja palveluvastaavaksi, mutta eläimet ja maatalous ovat olleet kuvassa mukana alusta asti. Psykiatrisen sairaanhoitajan koulutuksen lisäksi hän on sittemmin valmistunut agrologiksi, ja nyt työnkuva on tiukasti Faban kenttätyön ja asiakaspalvelun ytimessä. ”Sairaanhoitajan hommat jäivät, kun minut vakinaistettiin Faballe. Eikä ole kyllä ollut ikävä takaisin,” hän toteaa hymyillen.
Vuoden 2024 seminologikurssilta alkunsa saanut uusi ura käynnistyi hieman yllättäen. Iidamaria haki kesätöihin avoimella hakemuksella, mutta haastattelun päätteeksi hänelle tarjottiin paikkaa seminologikoulutuksesta. Niinpä hän suoritti sekä agrologiopintoja että seminologikoulutusta samaan aikaan. Agrologiksi hän valmistui vuoden 2025 alussa.
Tällä hetkellä Iidamaria toimii Etelä-Pohjanmaan alueella seminologina ja tämän vuoden alusta alkaen myös palveluvastaavana. Työhön kuuluu siemennysten lisäksi asiakaskontaktointia, sopimusten päivittämistä, palvelutarpeiden kartoittamista sekä yhteistyötä avainasiakaspäälliköiden kanssa.
”Yksikään päivä ei ole sisällöltään samanlainen. Vaikka päivän perusrunko on melko sama, jo tilojen erilaisuus tuo paljon vaihtelua”, hän kertoo.
Parasta työssä ovat onnistumiset sekä eläinten että asiakkaiden kanssa. ”Kun hankala eläin tiinehtyy tai asiakas sanoo olevansa tyytyväinen, siitä tulee hyvä fiilis. Seminologin työssä on myös mukavasti vapautta ja vastuuta, joka sopii minulle.”
Erityisen innostavaa Iidamarialle on lehmien jalostus, sonnien vertaaminen ja eläinaineksen tarkastelu – etenkin oman tilan eläinten osalta. Vapaa-ajalla hän on usein töissä avopuolisonsa maitotilalla, mutta aikaa löytyy myös kuntosalille ja pesäpallolle. Taustalta löytyy myös kilpatasolta jenkkifutista. ”Vielä en ole ihan eläköitynyt pelikentiltä, vaikka vähän on jo rauhoituttu,” hän naurahtaa.
Alalla Iidamaria on havainnut viime vuosina hienoista toiveikkuutta. ”Tuntuu, että esimerkiksi lihan hintaan ollaan hieman tyytyväisempiä, ja ilmapiiri on parempi kuin esimerkiksi viisi vuotta sitten. Nuorempi sukupolvi on tullut mukaan, ja sekin tuo uutta virtaa”, hän toteaa.
Kuka: Iidamaria Isoviita, seminologi ja palveluvastaava
Ikä: 32 | Asuinpaikkakunta: Lapua
Mistä ei tunneta: Rakastaa vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta pelkää korkeita paikkoja.
3x vinkit
1.
Pidä saappaista huolta – myös seminologin vuoksi
Ehjät saappaat helpottavat työskentelyä ja lisäävät turvallisuutta. Talvella pihat kannattaa hiekoittaa. Pienillä asioilla on iso vaikutus sekä omaan että tilalla vierailevien turvallisuuteen.
2. Hyödynnä siemennyspalvelua
Siemennyspalvelut sopivat aivan kaikenlaisille tiloille. Seminologit ja siemennyspalvelut kannattaa ottaa avuksi erityisesti silloin, kun omat resurssit ovat rajalliset tai työmäärä suuri. Siemennykset tilaat näppärimmin FabaKUTSU-sovelluksella juuri silloin, kun sinulle sopii. Halutessasi voit toki ottaa yhteyttä myös alueesi päivystysnumeroon.
3. Panosta hoitoparsiin
Hoitoparsi helpottaa eläinten kiinniottoa ja tekee siemennyksistä sekä hoitotoimista turvallisempia. Tilalla, jossa on toimivat ja turvalliset hoitoparret, siemennykset voidaan tehdä sujuvasti ja turvallisesti myös yksinsiemennyksenä ilman avustajaa. Hoitoparsia löytyy esimerkiksi Faban tytäryhtiö Finnlacton valikoimista.
Tila: Iso-Vihu, Jämijärvi
Omistajat: Jyrki ja Susanna Koivumäki
Karja: n. 220 lehmää, päärotuna holstein
Keskituotos: 13 868 kg EKM
Nuorimmainen on varsinainen lehmänkuiskaaja
Navetan taukotuvan seiniltä löytyy kymmenittäin kunniakirjoja. Se on osoitus tilan onnistumisesta työssä eläinten hyvinvoinnissa ja jalostuksessa. Pöydän ääressä istuvat Jyrki ja Susanna Koivumäki sekä Jonna Peltonen. Takana seisovat Jenna Harju (vas) ja Janica Koivumäki.
TILAN
ELÄMÄÄ
Satakuntalaisella Iso-Vihun tilalla kiinnostus lehmiin ja maatilan töihin näyttävät tarttuvan vahvasti myös seuraaviin polviin.
Teksti ja kuvat: Lassi Lähteenmäki
Jyrki ja Susanna Koivumäellä on viisi lasta, joista jokainen on nyt vakituisesti töissä kotitilalla. Lehmien parissa ahkeroi myös perheen yksi vävy ja minä. Jatkoakin lienee luvassa, sillä lastenlasten lempipuuhia kodissa ja hoitopaikassa ovat leikkilehmien ruokkiminen ja leikkilannan kärrääminen pellolle.
Vuonna 1785 perustettu Iso-Vihun tila sijaitsee Kuninkaanlähteentien varrella Jämijärven kunnassa Pohjois-Satakunnassa. Osoite viittaa aikaan, jolloin Ruotsin kuninkaalle piti maakuntamatkoja varten järjestää juomapaikkoja ja sellaisen seudun harjuvoittoinen maisema kruunupäälle tarjosikin.
Hommia riittää kaikille
Iso-Vihun tila on ollut Susanna ja Jyrki Koivumäen hallussa vuodesta 1999 alkaen.
Toiminta on vuosien myötä laajentunut. Ensin oli 26 lehmää, sitten navettaa laajennettiin ja kunnostettiin moneen kertaan. Kun uusi pihatto valmistui, vanha navetta saatiin kunnostettua hiehoille. Nyt lypsäviä on liki 220 ja peltoa on käytössä yhteensä noin 500 hehtaaria.
Iso-Vihun tila alkaa olla niissä mitoissa, että töitä riittää koko perheelle. Perheen kaikki lapset ovat tilalla töissä ja vähän jää työtä muillekin. Varsinkin tilan naiset ovat erityisen kiinnostuneet lehmistä.
”Nuorimmainen Janica Koivumäki on varsinainen lehmänkuiskaaja”, kuvailee Susanna Koivumäki.
Janican sisko Jenna Harju opiskeli ensin ajoneuvoasentajaksi, mutta jäi kotiin kesätöihin. Myöhemmin hän kouluttautui vielä oppisopimuksella maaseutuyrittäjäksi. Nyt Jenna on kotitilalla töissä. Hänen aviomiehensä
huoltaa ja korjaa tilan koneita sekä osallistuu peltotöihin, jotka ovat pääosin Jennan sisarusten Jemina, Jonne ja Jimi Koivumäen vastuulla.
Lehmien nimien keksimisessä nuoret ovat myös innokkaasti mukana. Sieltä on tullut Vaakamamboa, Ydinsukellusvenettä ja ties mitä. Kun kerran odotettiin lehmää ja tulikin sonni, siitä tuli Dick.
Hyvinvointi vie eteenpäin
Karjan hyvinvointi on asia, johon tilan väki on halunnut satsata paljon, sillä terve eläin myös tuottaa hyvin.
Vesipeti on tilan tuoreimpia hyvinvointihankintoja. Parsien vanhat kumimatot alkoivat olla tiensä päässä ja niiden joustokyky oli laskenut. Jotain piti tehdä ja siksi päätettiin asentaa vesipedit kumimattojen tilalle.
Uusien petien pohjalla on 38-millinen pehmuste ja päällä lehmäkohtainen vesikammio. Homma näyttää hyvältä, kun lehmä oppii makaamaan oikeassa kohdassa. Vesipeti joustaa mainiosti ja sorkalla on hyvä pito.
”Varsinkin kintereille tämä on parempi. Lehmä edellä mentiin siinäkin asiassa”, Susanna kuittaa.
Hänen havaintojensa mukaan lehmät makoilevat uusilla alustoilla enemmän. Myös Jenna Harju on huomannut muutoksen:
”Ne, joilla on huonommat jalat, nousevat nyt paljon paremmin ylös, eikä tarvitse mennä koputtelemaan ja muistuttamaan lypsystä”, hän kertoo.
Lypsylehmille käytetään kuivikkeena turvetta, kun sitä on Jyrkin mukaan läheisiltä turvesoilta hyvin saatavilla. Umpilehmät, teuraseläimet ja nuori karja pidetään kestokuivikepohjalla.
Tautipainetta vähennetään sillä, että omalla tilalla tehdään paljon ja liikennettä muualta minimoidaan. Nurmirehu ja vilja tulevat omalta tilalta ja kaikki sonnit sekä liharotuiset lehmävasikat kasvatetaan tilalla teurasikään asti.
Hiehojen tarkkailu toimii
Tilan hiehoilla on käytössä Nedap-karjanseurantajärjestelmä ja se on toiminut hyvin. Järjestelmä mittaa aktiivisuutta ja syöntiä ja se paljastaa ongelmat ajoissa. Kerran se teki hälytyksen lehmästä, joka oli saattanut syödä metallia.
”Kun annettiin magneetti, eläin alkoi elpyä”, Susanna Koivumäki muistelee.
Pihatosta löytyy karjaharjoja ja hiljattain han-
Vesipetien hankinta oli onnistunut investointi. Se myötäilee hyvin ja siinä on pitoa. Vesipedin päällä lehmä viihtyy hyvin.
kittiin lehmien iloksi vielä viilennyspuhaltimet.
”Ne on ehdottomat”, kiittelee Jyrki Koivumäki.
Tuottavuus ja koko puntarissa
Iso-Vihun tilan navetan taukotuvan seinällä on pitkät rivit kunniakirjoja osoituksena hyvin tuottavista lehmistä. Satatonnareita on 16, eikä se tähän jää, sillä jalostus on jatkuva prosessi. Tilan karja on pääosin holsteinia. Vuoden 2024 EKM-tuotos oli 13 868 kg.
Aiemmin tilalla oli liikaa kookkaita lehmiä ja se kävi niiden jalkojen päälle. Nyt halutaan jalostuksen kautta pienempiä lehmiä, hyvää rakennetta, tuottavuutta, maitoa ja pitoisuuksia. Iso-Vihun tilalla käytetään Faban ja VikingGeneticsin palveluita ja niistä on tykätty. Tilalla tehdään vuosittain useampia jalostussuunnittelukäyntejä.
”Paras keino, millä parannat ainesta on se, että käytät lihasonnia. Ja sitten ne, jotka ovat parhaita, niille annat sukupuolilajiteltua X-Vik-siementä”, Susanna tiivistää.
Lypsyaseman
tarina jäi lyhyeksi
2000-luvun alkupuolella tila kasvoi vahvasti. Tiloihin ja laitteisiin investoitiin ja karjamäärä kasvoi. Vuonna 2013 uusien tilojen myötä otettiin käyttöön 160 lehmän lypsyasema. Tämä investointi ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen.
Kuuden vuoden käytön jälkeen asemalypsy-
järjestelmä hylättiin ja tilalle päätettiin hankkia lypsyrobotit. Asemalypsy oli Susannan mukaan liian rankkaa käsille, eikä ulkopuolista työvoimaa ollut silloin riittävästi saatavilla.
”Omat lapsetkaan eivät innostuneet asemalypsystä”, Susanna lisää.
Lypsyasema purettiin ja samoihin tiloihin asennettiin kolme lypsyrobottia sekä paikka neljännelle. Suunnitteluvaiheessa kaikki näytti vielä etenevän hienosti.
Pitkiä päiviä toisensa perään
”Jokainen aloittaa onneksi robottilypsyn vain kerran elämässä.”
Tämän viisauden Jyrki oppi lypsyjärjestelmän vaihdon myötä. Paperilla asemalypsyn muuttaminen robottilypsyksi näytti asialta, joka olisi kohtalaisen hyvin hallittavissa, mutta toisin kävi.
Pitkää pinnaa vaadittiin, kun vuorokaudesta tunnit tahtoivat loppua kesken, vaikka kuinka pohtii, miten homma pitää hoitaa.
”Mikään ei saa viivästyä ja mielellään ei saisi olla kauheasti poikimisia ja mahdollisimman vähän lehmiä lypsyssä. Jos vähän laittaa joitakin aikaisemmin umpeen, niin se helpottaa kummasti”, Susanna pohtii.
”Oltiin pari viikkoa 18 tuntia vuorokaudessa navetassa, olisi pitänyt olla 24 tuntia”, tiivistää Jyrki Koivumäki.
Janica Koivumäki ja muut nuoret pitävät huolen siitä, että VG:n sonnin jälkeläinen Iso-Vihun Rovaniemi ja muut tilan lehmät saavat paljon rapsutuksia.
Lehmille robotti oli ensin outo ja pelottava
Iso-Vihun tilalla huomattiin, että lehmät eivät sopeudu uuteen lypsyjärjestelmään kovinkaan nopeasti. Tilalla ruokinta perustui ennen täysappeeseen, eivätkä lehmät tienneet silloin mitään täydennysruoasta.
”Robottien kaukaloita jouduttiin tyhjentämään, kun sinne kerääntyi nappuloita, kun ne eivät ymmärtäneet syödä sitä”, Susanna Koivumäki muistelee.
”Sitten joku lehmä hoksasi, että tämä onkin hyvää ja siitä se sitten alkoi”, Susanna jatkaa.
Paljon kokemusta jaettavaksi
Iso-Vihun tilalla aseman vaihto robotiksi jätti mieleen arvokkaan kokemuksen, josta on taatusti hyötyä muille tiloille, jossa sama operaatio on edessä.
On suunniteltava hyvin, miten robotit navettaan sijoitetaan. Suunnitelmia on puntaroitava huolella ja monelta kantilta, sillä operaation aikana tuotanto on päällä kaiken aikaa.
Jos täydennysruoka on lehmille uusi juttu, täykkärillä käynti pitää opettaa lehmille jo ennen siirtymistä robottielämään.
Iso-Vihun tilan väki todisti jälleen kerran senkin, että lehmien välillä on eroja ja mitä se tar-
koittaa. Kahden viikon jälkeen oli vielä muutamia vanhempia lehmiä, jotka ajattelivat, että minähän en tuonne härveliin mene.
Muutoksen kokemusasiantuntijaksi nousi Iso-Vihun tilalla Inkeri-lehmä, jota on lypsetty vanhassa parsinavetassa, asemalla ja robotilla.
Neljäs robotti toi joustavuutta
Kun maitomäärä alkoi kasvaa, tilalle tuotiin pari vuotta sitten neljäs robotti. Se on osoittautunut hyväksi hankinnaksi, sillä kolmella robotilla vapaakapasiteetti oli enää vain kolme prosenttia.
”Silloin ei ollut varaa yhdenkään robotin olla rikki. Nyt on huoltomiehilläkin helpompaa, jos tulee joku katko”, Susanna Koivumäki perustelee.
Vapaakapasiteetin nosto paransi myös karjan hyvinvointia. Vanhempien lehmien ei enää tarvitse jonottaa ja arat hiehotkin uskaltavat lähteä reippaammin lypsyhommiin.
Iso-Vihun kaikilla roboteilla käyvät kaikenikäiset lehmät. Vain silmän alla oleva kymmenen lehmän ryhmä ohjataan yhdelle tietylle robotille. Tämä järjestely on toiminut tilalla hyvin, tosin ryhmä saisi olla isompi, jotta tärkeät vastapoikineet saisivat olla pidempään tarkemmassa valvonnassa.
Iso-Vihun tilalla vasikat saavat olla ainakin ensimmäisen viikon imettäjälehmien seurassa.
Lehmien hyvinvointiin panostaminen kannattaa
1. Satsaa hyvinvointiin ja mitoita oikein
Lehmien hyvinvointiin kannattaa satsata. IsoVihun tilalla tämä on huomattu moneen kertaan. Vesipedillä lehmä viihtyy pidempään, pito on hyvä ja kintereet kestävät paremmin.
Viilennyspuhaltimista lypsylehmät myös tykkäävät. Samalla se parantaa pihaton työntekijöiden viihtyvyyttä.
Robotin mitoituksellakin on vaikutusta lehmien viihtyvyyteen. Kun vapaakapasiteetti on isompi, lehmien ei tarvitse jonottaa niin paljon ja se on varsinkin vanhojen lehmien mieleen.
Myös robotin huolto onnistuu paremmin, kun mitoitus on kohdallaan.
2. Suunnittele huolella navetan uudistamista
Iso-Vihun tilalla huomattiin kantapään kautta, että asemalypsyn muuttaminen robottilypsyksi ei aina
onnistu ongelmitta. Hyvä suunnittelu ja vertaistuki auttavat ratkaisemaan monia pulmia jo ennakolta. Navetan uudistaminen syö aikaa ja siihen on keskityttävä. Muut kiireettömät asiat kannattaa siirtää toiseen ajankohtaan.
Lehmät on syytä totuttaa täydennysruokaan, jos sitä ei ole ennen ollut. Silloin robottikioski tulee helpommin tutuksi.
Lisäksi pitää muistaa, että lehmät ovat yksilöitä ja ne suhtautuvat uuteen eri tavalla. Varsinkaan vanha lehmä ei innostu uudesta asiasta kovin nopeasti.
3. Teknologia auttaa tarkkailussa
Lypsylehmien terveyden tarkkailu on tätä päivää. Tarkkailuun kannattaa satsata myös hiehojen osalta. Lypsämätön hieho ei näy lypsyrobotin datassa, mutta näille on kehitetty järjestelmiä, jotka paljastavat kiiman sekä sairaudet ja muut poikkeavat käyttäytymiset.
Uudet viilennyspuhaltimet paransivat navetan olosuhteita merkittävästi, tuumivat Jyrki ja Susanna Koivumäki.
Ayrshire
Auringonkukka Pettinen Juha
Anselmi Jouhten Tuomo
Parhaat lehmät
f Minimoit kasvatuksen kustannuksia ja vältät huonot investoinnit Eläimen nimi
Kolehmainen Laura ja Pasi
Yanina VG/ Åman Andreas
Löydä huippuyksilöt karjasi kehittämiseen!
Genomitestin avulla saat tarkkaa tietoa eläimen perinnöllisistä ominaisuuksista ja voit tehdä parempia päätöksiä karjasi jalostuksessa.
Tämän takia genomitestaus kannattaa:
f Valitse varhain parhaat yksilöt karjasi kehittämiseen
f Tehosta sonnivalintaa ja paranna jalostustuloksia
f Saat DNA-tietoa mm. nupoudesta, kaseiineista ja perinnöllisistä sairauksista
Siemenostojen keskittäminen Faballe kannattaa, sillä uusi FabaETU tuo mittavat alennukset ostoihin. Kaikki Siemen-sopimuksen tehneet asiak kaat saavat 5 prosentin ostoedun verkkokauppaamme. Lisäetuna sitoutuneille siemenen sopimusasiakkaille myönnämme yhteensä jopa 10–15 % ostoedun sopimustasosta ja siemen ostojen määrästä riippuen. Ostoetu näkyy asiakkaalle etusetelinä verkkokaupassa ja sitä voi käyttää Faban verkkokaupan siemenja tarvikevalikoiman ostoihin. FabaETU lasketaan aina sopimuskauden päättyessä, jonka jälkeen etu on lunastettavissa ja käytettävissä yhden vuoden ajan sopimuskauden päättymisestä.
ProCROSS 1/2026
Hanke tutkii ja kehittää hyvinvoinnin mittaamista
Tuotantoeläinten hyvinvointi on tärkeää niin kuluttajille kuin tuottajillekin. Tieteellisesti hyvinvointi on eläimen yksilöllinen kokemus sen psyykkisestä ja fyysisestä tilasta suhteessa ympäristöön. Pelkkä epämukavuuden, nälän ja janon välttäminen ei tarkoita hyvää hyvinvointia, vaan siihen tarvitaan myös positiivisia tuntemuksia ja kokemuksia.
Luonnonvarakeskus (Luke) on kehittänyt nautojen hyvinvoinnin mittausmenetelmää suomalaisen elintarviketuotannon käyttöön. Viime vuonna käynnistyneessä laajassa yhteistyöhankkeessa (Animal Welfare Verification System, AWVS) hyvinvoinnin mittausmenetelmä viedään käytännön tasolle ja sitä kehitetään edelleen. Faba on mukana hankekonsortiossa yhdessä Valion, ETT:n, Atrian, HK Foodsin, DeLavalin, Digia Finlandin ja GS1 Finlandin kanssa.
Hyvinvoinnin mittaristoa testattiin keväällä 2025 tilakäynneillä Luken tutkijoiden ja Faban eläinlääkäreiden voimin. Syksyllä aloitettiin viiden Faban seminologin koulutus hyvinvoinnin arvioijiksi. Lokakuun lopussa käynnistyivät pilottikäynnit, jotka toteutettiin 50 valiolaisella lypsykarjatilalla.
Hyvinvoinnin mittaristo käsittää tilakäynnillä kerättävät tiedot, tuottajakyselyllä kerättävät tiedot tilan toimintatavoista sekä Nasevasta poimittavat tiedot. Nasevasta hyödynnetään tietoja mm. terveydenhuoltoeläinlääkärin vuosikatsauskäynniltä.
Hyvinvoinnin arvioijan tehtävä on kerätä tilakäynnillä dataa eläinyksilöistä ja -ryhmistä sekä niiden ympäristöstä. Arvioija ei tee johtopäätöksiä
syistä eikä anna neuvontaa. Arviointikäynnillä kerätyt tiedot tallennetaan Nasevaan, jossa ne ovat tilan sekä terveydenhuoltoeläinlääkärin käytettävissä.
Hyvinvoinnin kokonaisarvioinnin laskentaa ja sen esittämismuotoja kehitetään tiloilta kerätyn aineiston pohjalta. Hanke jatkuu vuoden 2027 loppuun asti. Tulevaisuudessa arvioinnin tukena voidaan mahdollisesti hyödyntää myös erilaisten sensorien keräämää dataa, jolloin esimerkiksi eläinten käyttäytymisestä saadaan tietoa pitemmältä ajanjaksolta kuin tilakäynnin aikana on mahdollista kerätä. Myös tekoälyn hyödyntämistä eläinten hyvinvointiriskien tunnistamisessa selvitetään.
Hyvinvoinnin mittaustulokset ja hyvinvoinnin edistymisen todentaminen ovat tärkeitä elintarviketeollisuudelle, ja niitä voidaan hyödyntää niin elintarvikeviennissä kuin kuluttajaviestinnässäkin. Päätavoite on kuitenkin kehittää kotimaisen eläintuotannon kestävyyttä ja kannattavuutta.
Kiinnostuitko hyvinvoinnin arvioinnista? Ota yhteyttä!
Tilakäynnit: Iris Kaimio, Faba osk, p. 050-5813933, iris.kaimio@faba.fi
Siemennys kannattaa emokarjoissa, mutta onko sukupuolilajitellun siemenen käytöstä hyötyä?
Sukupuolilajitellun siemenen kautta on saatavissa lisätuloja emokarjaan, kun teuraseläintuotantoon suunnatut emot siemennetään y-lajitellulla charolaisella, simmentalilla, limousinella tai blondilla, jolla on hyvät teurasominaisuudet.
Tämä on selkeä kehityskohde, jolla monen emotilan taloudellista kannattavuutta voisi parantaa.
A-Tuottajien tuoreissa laskelmissa on vertailtu sukupuolilajitellun siemenen tehokasta
Seminologit kannattaa ottaa avuksi siemennysten lisäksi tiineystarkastuksissa.
käyttöä kahden tilasonnin käyttöön niin, että molemmat tilasonnit on valittu tyypillisen tavan mukaan hiehoille sopiviksi ja siten huonokasvuisemmiksi kuin teurasominaisuuksiltaan valitut siemennyssonnit. Vertailussa uudistushiehot saadaan x-lajitellulla siemenellä ja kaikki muut vasikat y-lajitellulla siemenellä. 50 emon karjassa voidaan laskennallisesti päästä lähes 19 000 euron nettovoittoon em. siemennystavalla, kun kahden tilasonnin paikalle otetaan vielä kaksi emoa lisää.
Miksi keinosiemennys yleisesti ottaen on kannattava vaihtoehto?
Ajankohtainen asia on tartuntataudit, joista tällä hetkellä emokarjoja eniten huolestuttaa pälvisilsa.
Emojen siementäminen on järkevä toimi, jolla välttää tällä hetkellä riskialtista eläinliikennettä omaan karjaan.
Tilan tautisuojauksen pitää toki olla kunnossa henkilöliikenteenkin osalta, joten tautisulun rakentaminen on ajankohtaista tilalla kuin tilalla, jollei se ole jo ennestään kunnossa.
Mitä muita perusteluja keinosiemennyksen käyttöön on?
Keinosiemennystä käyttämällä voi myös hajauttaa riskejä verrattuna perinteiseen tilasonnien käyttöön ja toimintaan.
Kun siemennyksen hoitaa asiansa osaava seminologi, tiineystulokset riippuvat mm.
kiimanseurannan onnistumisesta, johon kannattaa emotiloilla panostaa yhteistyössä Faban seminologin kanssa.
Tilasonni taas hoitaa kiimanseurannan, mutta suurimmat haasteet sonnin kohdalla liittyvät sen tiineyttämiskykyyn. Yleensä sonni toimii, mutta pahimmillaan koko ryhmä emoja voi olla sonnin jäljiltä tyhjänä! Tämä on harvinaista, mutta ei ennenkuulumatonta.
Tilasonni voi myös jättää tiettyä ei-toivottua ominaisuutta varsin laajalle emokarjassa, joten sen valinnassa ja käytössä pitää olla huomattavan tarkkana. Keinosiemennyssonneja voi ja kannattaakin valita useampia, jolloin riskit hajaantuvat tämänkin osalta.
Onko keinosiemennys vain jalostuskarjojen työkalu?
Ajatus siitä, että keinosiemennys koskee vain jalostajia, joutaa romukoppaan. Sekä oman karjan kehityksessä että välitysvasikoiden tai teurastilin optimoinnissa siemenellä on paikkansa!
Keinosiemennys ja keinosiemennyssonnien mukanaan tuoma genetiikka ovat tärkeitä jalostuksen työkaluja. Uudet keinosiemennyssonnit ja niiden tuonnin mukana tulevat suvut tuovat mahdollisuuden karjan kehittämiseen ja myymiseen, mutta se on myös hyvin kiinnostavaa.
Kaikki keinosiemennyssonnien jälkeläiset eivät tietystikään ole hyviä, mutta kun valintaa tehdään tulevissa polvissa ja vain parhaat pääsevät jatkoon, eläinaines kehittyy haluttuun suuntaan.
Faba tuo liharotuisia keinosiemennysannoksia vuosittain asiakkaidensa käyttöön. Sonnivalinnat tehdään usein yhteistyössä rotuyhdistysten kanssa ja tavoitteena on löytää mahdollisimman kiinnostavia sonneja uuden sukupolven tuottamiseksi. Emokarjojen käyttöön suunnitellut tuonnit aloitetaan vuosittain jo syksyllä, jotta annokset saadaan käyttöön hyvissä ajoin keväällä. Annokset tuodaan ennakkoon varattuina, mutta joka kevät kaikista tuotavista sonneista tuodaan myös vapaita annoksia, joista kannattaa kysyä tilan omalta emolehmäasiantuntijalta.
Tämän lisäksi VikingGeneticsiltä löytyy useita edullisia keinosiemennyssonneja, jotka sopivat hyvin emokarjoihin teuraseläinten, mutta myös uudistuseläinten tuotantoon. Osa sonneista on saatavana myös X- ja Ylajiteltuna. Sonnien sukuihin ja arvosteluihin kannattaa tutustua NAVin web-sivuilla: nordic.mloy.fi/NAVBeef/ Uudistuseläinten tuotantoon sopivia VikingGeneticsin edullisia sonneja ovat mm. angukset VB Willer, VB Yaro, VB Vinski, VB Redbuck sekä VB Clynes, jota saa myös X- ja Y-lajiteltuna.
Blondi-sonni VB T-Rex sopii arvosteluiden puolesta myös uudistuseläinten isäksi, samoin charolaiset VB Sigur PP, VB Usko PP ja VB Salo, jota saa X:nä ja Y:nä. Uskon kohdalla pitää huomata, että sonnin suku on kiinnostava, mutta sonni itse on blindin kantaja. Herefordista löytyy kiinnostavat nuoret VB Yter PP ja VB Vik, jota saa myös Y:nä. Limousinessa kannattaa huomata VB Sire P (myös Y), VB Odd ja sen poika VB Tsaari, joita kumpaakin saa myös X:nä ja Y:nä.
Simmentalissa vanha ja pidetty VB Chaplin on edelleen käytössä myös X:nä, lisäksi tarjolla on VB Vilhe P (myös Y:nä) ja VB Frank PP. Myös kaksi wagyuta VB Wazawai ja VB Utahiko löytyvät valikoimasta edulliseen hintaan!
Vastaukset kysymyksiin koosti asiakas- ja kehityspäällikkö Kaisa Sirkko.
NÄKÖKULMA
Uusi-Mattilan Aarre matkalla maailmalle
Rektalisoin parhaillaan emoja, kun Kaisa Sirkko soitti riemukkailla uutisilla: VikingGenetics oli kiinnostunut ostamaan Uusi-Mattilan Aarren! Oman sonnin valinta keinosiemennyskäyttöön on jokaisen jalostajan unelma, mutta sen toteutuminen on näyttänyt lähes mahdottomalta.
Suomen Simmental-yhdistyksessä kotimaisesta keinosiemennyssonnista haaveiltiin jo vuosia sitten ja harmiteltiin häviötä ruotsalaisille tässäkin asiassa. Suomesta ei sonniehdokkaita tuolloin edes etsitty. Pari vuotta sitten liharotuisten sonnien tilanne muuttui ja nyt ensimmäiset Suomi-pojat ovat ansiokkaasti luovuttaneet genetiikkansa pohjoismaiseen keinosiemennyskäyttöön. Tanskassa sijaitsevalle keinosiemennysasemalle on tähän mennessä muuttanut charolais, angus ja limousine -sonneja. Uusi-Mattilan Aarre on ensimmäinen simmental, joka lähtee katsomaan elämää Itämeren toiselle puolen.
Aarren isä on ruotsalainen ks-sonni VB Chaplin, jonka isä on todella lihaksikas norjalainen Gulli av Stustad. Chaplin oli erittäin pidetty ja paljon käytetty sekä puhdasjalostuksessa että risteytyskäytössä. Chaplin tiineytti hyvin ja periytti helppoja poikimisia, hyviä kasvuja ja teurastuloksia. Olen käyttänyt Chaplinin y-laijiteltua siementä sekä jalostukseen että pihvivasikkatuotantoon jo yli 200 annosta.
Aarre on emonsa, Uusi-Mattilan Polkan (i. VB Trall) kuudes vasikka. Polka on tasaisen varma ja hyvämaitoinen lehmä. Polkan emä U-M Nekku on myös karjassamme ja tuottaa edelleen jälkeläisiä siitoskäyttöön. Nekun tyttären Tikkunekun poika Valdemar saavutti pari vuotta sitten karjamme huimimmat kasvutulokset: syntymäpaino: 48 kg, vieroituspaino 459 kg ja vuoden paino 829 kg. Aarre on lupaavan näköinen lihakas sonnipoika, jota odottaa nyt erilainen tulevaisuus kuin sen tilasonneina astuvia veljiä. Toivotaan, että Aarren tuottama siemen tulee olemaan hyvälaatuista ja riittoisaa, jotta sitä pystyttäisiin myös lajittelemaan. Onnea matkaan uudella urallasi, Uusi-Mattilan Aarre!
Veera Jokinen
Uusi-Mattilan
tila
OTA HYÖTY IRTI
Rohkeampaa otetta sukupuolilajitellun siemenen käyttöön
Sukupuolilajiteltu siemen on monelle suomalaiselle lypsykarjatilalle yhä varovaisen kokeilun työkalu. Lajiteltuja annoksia käytetään yksittäisille hiehoille tai osalle parhaista lehmistä, mutta harvemmin koko karjaa koskevana strategiana. Ruotsissa ajattelu on monella tilalla jo pidemmällä: sukupuolilajiteltu siemen ja liharotusiemen ovat osa samaa kokonaisuutta, jossa jokaiselle eläimelle on selkeä rooli. Faban asiantuntijoita osallistui Maitoyrittäjien opintomatkalle Pohjois-Ruotsiin, jossa tutustuttiin neljään hyvin erilaiseen maitotilaan. Karjakoot vaihtelivat noin sadasta aina 300 lehmään, ja keskimäärin tiloilla oli reilut 200 lypsävää. Peltoalaa oli 200–650 hehtaaria ja keskituotokset liikkuivat noin 11 000–14 000 kilon EKM-tasolla. Navettaratkaisut, omistuspohjat ja toimintatavat erosivat toisistaan, mutta jalostuslinja oli yllättävän yhtenäinen: X-lajiteltua siementä käytettiin rohkeasti, ja sen rinnalla liharotusiementä laajamittaisesti.
Parhaista eläimistä halutaan lehmävasikka
Opintomatkan ruotsalaisilla vierailutiloilla lähtökohta oli selkeä. Karjan parhaista eläimistä haluttiin nimenomaan lehmävasikoita, jotta uudistus pohjautuu korkeatuottoiseen ja toimivaan eläinainekseen. Ajatus oli selkeä: hyvästä eläimestä halutaan lehmävasikka, ei sattumanvaraista lopputulosta. Sukupuolilajiteltua X-siementä käyttämällä yli 90 % syntyvistä vasikoista on naaraita, eikä karjaan synny sonnivasikoita eläimistä, joista halutaan nimenomaan jatkoa karjaan.
Käytännössä tämä näkyi monella tilalla selkeänä linjana. X-lajiteltua siementä käytettiin etenkin hiehoille ja nuorille
lehmille, koska niiden ajateltiin olevan karjan parhaimmistoa. Lajiteltua siementä käytettiin 2–3 siemennyskerran ajan. Jos tiineyttä ei syystä tai toisesta tullut, eläin siirrettiin lihasonnille. Tämä teki toiminnasta joustavaa ja tilannekohtaista.
Parhaista eläimistä haluttiin lehmävasikka, ei sattumanvaraista lopputulosta.
Yhdellä vierailutilalla lypsyrotusiemennykset hoidettiin lähes kokonaan sukupuolilajitellulla siemenellä, ja noin 65 prosenttia vasikoista syntyi liharoturisteytyksinä. Toisella tilalla parhaimmistoon satsattiin erityisen vahvasti: suurimmalle osalle lehmistä käytettiin lihasonneja, mutta karjan kärki siemennettiin tarkoin valittujen sonnien lajitellulla siemenellä, jotta saatiin riittävän suuria ja tasalaatuisia tytärryhmiä omaa uudistusta varten.
Liharotusiemen täydentää kokonaisuuden
Sukupuolilajitellun siemenen käytön lisääminen mahdollisti sen, että liharotusiementä voitiin käyttää aiempaa enemmän. Keskiverroille ja heikommille lehmille laitettiin rohkeasti lihasonni, jolloin välitysvasikoiden arvo parani ja eläinmäärä pysyi hallinnassa. Kun X-lajiteltua käytetään 20–30 % karjan parhaimmistosta, voidaan liharotuprosentti nostaa jopa 60–70:een.
Ruotsissa eläinkaupan tilanne on Suomea vilkkaampi ja eläimistä on pulaa, mikä tekee myös tiineiden hiehojen kasvattamisesta kiinnostavan vaihtoehdon. Opintomatkan tärkein havainto ei kuitenkaan liittynyt markkinatilanteeseen, vaan ajattelutapaan: karjaa johdettiin kokonaisuutena, jossa uudistus, poikimiset ja vasikkavirta suunniteltiin etukäteen.
Tiinehtyvyyden pelko jarruttaa Suomessa
Suomessakin on jo useita esimerkkejä lajitellun siemenen käytöstä osana tilan karjan kehittämisen strategiaa. Laajempimittaisen käytön suurimpia jarruja on kuitenkin yhä huoli tiinehtyvyydestä. Tämä nousi esiin myös keskusteluissa, mutta Ruotsin tiloilla asiaan suhtauduttiin huomattavasti rennommin. Tiinehtyvyyttä ei pidetty esteenä, vaan osana normaalia päätöksentekoa: jos hyvä eläin ei tiinehdy lajitellulla, sen kohdalla strategiaa muutetaan.
Tutkimusten ja laajojen käytännön aineistojen mukaan on totta, että sukupuolilajiteltu siemen voi tiineyttää jonkin verran tavanomaista heikommin. Ero on kuitenkin kaventunut viime vuosina merkittävästi, ja oikein kohdennettuna ja huolellisesti käytettynä lajiteltu siemen on jo lähellä tavanomaisen tasoa. Tämä on yksi syy siihen, miksi Ruotsin tiloilla uskallettiin käyttää lajittelua erityisesti hiehoille ja nuorille eläimille.
Hyödyt näkyvät vasta kokonaisuudessa
Sukupuolilajitellun siemenen hyödyt eivät rajoitu yksittäiseen siemennykseen. Ensimmäinen ja näkyvin etu on mahdollisuus tuottaa enemmän lehmävasikoita karjan parhaista eläimistä ja nopeuttaa perinnöllistä edistymistä. Toinen hyöty liittyy talouteen: kun uudistushiehojen määrä on ennakoitavissa, lopuille eläimille voidaan käyttää enemmän liharotua, mikä nostaa risteytysvasikoiden arvoa ja vähentää ei-toivottujen sonnivasikoiden määrää. Kolmas hyöty on karjan johtamisessa: eläinmäärä, työhuiput ja tilatarpeet tasoittuvat, kun uudistusvirtaa voidaan suunnitella.
Kun kokonaisuutta tarkastellaan laajemmin, sukupuolilajitellun siemenen käyttö linkittyy myös kotimaisen naudanlihan saatavuuteen. Jos lypsykarjoissa syntyy juuri oikea määrä uudistushiehoja ja muu vasikkavirta ohjataan tuottamaan arvokkaampia risteytysvasikoita, hyöty ulottuu koko ketjuun.
Sekä kotimaiset että naapurimaan esimerkit osoittavat, että sukupuolilajiteltu siemen ei ole ns. erikoistuote, vaan arjen työkalu. Verrattuna Ruotsiin tai muihin Pohjoismaihin Suomessa on vähintään yhtä suuri potentiaali ottaa lajitellun siemenen käytöstä hyöty irti. Kysymys on lähinnä uskalluksesta ottaa sukupuolilajiteltu siemen aidosti osaksi strategiaa, ei vain kokeiluksi.
Karjan parhaille hiehoille ja nuorille lehmille kannattaa käyttää sukupuolilajiteltua siementä.
TOIMARIN TERVEISET
Vauhtia ja vastuuta
Meidän fabalaisten on kyettävä vastaamaan joka ilta itsellemme yksinkertaiseen mutta vaativaan kysymykseen: millä tavoin autoin tänään karjanomistajaa menestymään paremmin? Tähän kysymykseen kiteytyy viljelijäomisteisen osuuskunnan syvin olemus ja Faban perustehtävä.
Kun katson taaksepäin viime vuoteen, voin todeta, että Faba-konsernin vauhti todella kiihtyi. Kehitystä tapahtui monella rintamalla, ja myös virheitä tehtiin. Se on mielestäni välttämätöntä, sillä ilman virheitä ei synny kehittymistä. Olennaisempaa kuin virheiden välttäminen on se, opimmeko niistä ja reagoimmeko niihin riittävän nopeasti. Tätä kannattaa miettiä myös maatilayrityksen johtamisessa.
”Kilpailun kiristyminen on hyvä uutinen kaikille robottiinvestointia harkitseville.”
Karjanjalostuksen puolella perinnöllinen edistyminen etenee nopeasti. Tämä näkyy paitsi tilastoissa myös konkreettisina esimerkkeinä huipputiloilla, joissa tulokset puhuvat puolestaan. Tänä vuonna vauhti tulee vielä kiihtymään.
Faba on tytäryhtiönsä F Tekniikan kautta vahvasti mukana karjatilojen investoinneissa.
GEAn lypsyrobotti edustaa saksalaista osaamista parhaimmillaan, ja F Tekniikan tulo kokonaan uutena toimijana markkinoille on kiristänyt kilpailua. Tämä on hyvä uutinen kaikille lypsyrobotti-investointeja harkitseville tiloille.
Yksi suomalaisen maatalouden perusongelmista on kilpailun puute ostopanoksissa ja tuotantovälineissä.
Viljelijäomisteisena osuuskuntana Faban vastuulla on edistää karjatilojen tuottavuutta ja auttaa painamaan yksikkökustannuksia alaspäin.
Ilkka Pohjamo toimitusjohtaja
25.–27.6.
Farmari / Kalajoki
Kesän suurin maataloustapahtuma järjestetään Kalajoella. Farmari kokoaa yhteen ammattilaiset ja kuluttajat. Tule tapaamaan Faban, F Tekniikan ja Finnlacton asiantuntijoita ja tutustumaan huippueläinainekseen sekä navettatekniikan parhaisiin merkkeihin.
Webinaarit
Kevään webinaarikaudella on luvassa vielä mielenkiintoisia aiheita lihakarjaan, rakennearvosteluun ja jalostukseen liittyen. Tarkemmat tiedot webinaareista löydät Faban verkkosivujen Ajankohtaista-osiosta. Samasta paikasta löydät myös aiempien webinaarien tallenteet. Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia.
8.–10.10. Maatalouskonemessut / Helsinki
Syksyn suurtapahtuma Maatalouskonemessut valtaa Messukeskuksen lokakuussa. Laita päivät ylös kalenteriin jo nyt!
Pysy
Faban ja F Tekniikan uutiskirjeitä voit tilata tästä qr-koodista!
TULE MUKAAN!
OSUUSKUNTA TUTUKSI
Käytä FabaETUa verkkokaupassa
Tiesithän, että ostamasi siemenannokset kerryttävät FabaETUa? Kaikki Siemen-sopimuksen tehneet asiakkaamme palkitaan 5 % ostoedulla, jota voi käyttää kaikkiin Faban verkkokaupan tuotteiden ostoihin. Lisäetuna sitoutuneille siemenen sopimusasiakkaille myönnämme jopa 10–15 % ostoedun sopimustasosta ja siemenostojen määrästä riippuen.
Viime vuonna tehtyjen sopimusten edut alkavat nyt tulla käytettäväksi Faban verkkokaupan siemen- ja tarvikevalikoiman ostoihin. Oman ostoedun määrän voi käydä tarkastamassa Oma tili -osiossa. Etusetelit tulevat näkyviin verkkokauppaan automaattisesti ja ne ovat käytettävissä yhden vuoden. Oma tili -osiosta näkee myös, kuinka paljon tarvitaan seuraavan etutason saavuttamiseen.
Faban verkkokaupasta löydät Suomen laajimman sonnivalikoiman, joka sisältää kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta jalostusohjelmien uusimmat ja parhaimmat sonnit. Valikoimasta löytyvien sonnien avulla saat karjaasi optimaalista maidon koostumusta, terveyttä, kestävyyttä ja helppohoitoisuutta. Monipuolisten sonnivaihtoehtojen lisäksi valikoimasta löytyy kattavasti sukupuolilajiteltua siementä sekä esimerkiksi SpermVital-annoksia ongelmatiinehtyjille. Faban kautta saat myös parhaat liharotuiset sonnit risteytyskäyttöön. FabaETUa voi siemenen lisäksi käyttää myös tarvikevalikoiman ostoihin. Verkkokaupasta löytyy muun muassa monipuolisesti siemennystarvikkeita ja suojavarusteita.
Tautisuojaus vaatii panostusta ja oikeanlaisen toiminnan vaatimista
Teksti: Anna Oksa-Pulliainen / Kuva: Faban arkisto
Tilan vierailijoille on tarjottava ympäristö, jossa he voivat toimia mahdollisimman tautiturvallisesti ja heidän voidaan myös edellyttää toimivan näin. Jos vierailijoiden toiminnassa on puutteita, on oikein huomauttaa siitä asiallisesti.
Ykkösjuttu on tautisulku, jota navettaan tulevien tulee käyttää oikein. Sääntö koskee myös omaa väkeä. Tautisulussa kuuluu olla selkeästi erotettuina puhdas ja likainen puoli, jossa on naulakko vierailijan vaatteille. Puhtaan puolen lattian on oltava sellainen, että sillä voi kävellä sukkasillaan. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää esim. crocseja. Saappaat laitetaan jalkaan vasta eläintiloihin mentäessä. Kävijöille pitää olla toimintaohjeet, käsienpesu- ja desinfiointipaikka sekä eri kokoisia puhtaita, kuivia suojahaalareita, saappaita sekä tuubihuiveja ja kertakäyttöhanskoja. Jos käytössä ei ole kertakäyttöhaalareita, haalareille tulee olla pyykkikori, koska ne on pestävä joka käyttökerran jälkeen. Poistuttaessa saappaat pestään, myös pohjasta, joten tätä varten on hyvä olla harjalla varustettu pesupaikka.
Kävijöiden laukkua varten pitäisi löytyä valaistu pöytätasoa, jossa on suojapaperi, joka vaihdetaan uuteen vieraan lähdettyä. Vierailijan tulee ennakoida,
mitä tarvikkeita hän tarvitsee. Näin vältetään turhat käynnit autolla, sillä näihin on vaihdettava omat kengät.
Karjanomistajan on huolehdittava, ettei piha-alue huonoillakaan keleillä ole mutainen ja lantareitit on järjestettävä niin, etteivät ne risteä vierailijoiden ajoreittien kanssa. Lisäksi on varmistettava, ettei eläimiä kosketella turhaan tai kuljeta eläinten ruokintapöydillä, mikäli saappaille ei ole pesupisteitä.
Mikäli eläimissä on tarttuvien tautien oireita, ilmoita niistä kattavasti (seminologit, eläinlääkäri, maitoauto, eläinkuljetus, rehukuljetus). Vierailijat voivat huomioida tilanteen mm. ajojärjestyksen suunnittelussa. Ja muista: tilalla mahdollisesti olevaa tautia ei pidä hävetä!
Tilalta olisi hyvä löytyä tietyt tarvikkeet, jotta vierailijoiden ei tarvitse tuoda omiaan. QR-koodista pääset katsomaan ETT:n laatiman listan suositelluista tarvikkeista.
Vertailussa ayrshire ja holstein – kumpi on kannattavampi?
Teksti: Reetta Keisalmi
Kotimaisessa tutkimuksessa vertailtiin holsteinin ja ayrshiren taloudellista kannattavuutta ottaen huomioon maidontuotannon lisäksi myös vähemmän näkyvät ominaisuudet, kuten poikimiset, terveys ja rehunkäytön tehokkuus.
Ayrshireä ja holsteinia on vertailtu Suomessa monista näkökulmista, kuten maidontuotannon, terveyden, hedelmällisyyden, rehunkäytön ja poikimavaikeuksien osalta, mutta näitä ominaisuuksia ei ole aiemmin yhdistetty yhdeksi kokonaisvaltaiseksi taloudelliseksi tarkasteluksi.
Mitä tutkimuksessa jäi
viivan alle?
Aineistona oli 296 tuotosseurantakarjaa, yhteensä yli 56 000 lehmää.
Odotetusti holstein tuotti enemmän maitoa, mutta ayrshire pärjäsi paremmin monissa terveysominaisuuksissa ja rehunkäytön tehokkuudessa. Hedelmällisyydessä erot olivat pienempiä, mutta yleensä ayrshire oli edullisempi. Ayrshiren poikimavaikeudet ja vasikkakuolleisuus olivat hieman holsteinia yleisempiä, mutta vaikutus kokonaisuuteen jäi vähäiseksi.
Simulaatiot tehtiin suomalaisiin kustannuksiin perustuen, ja niiden mukaan ayrshiren vuosittainen tulos oli alemmalla maidonhinnalla keskimäärin 84 euroa
Lukuvinkki
parempi lehmää kohden. Maitotuloissa holstein oli vahvempi, mutta ayrshire säästi merkittävästi terveys-, rehu- ja poistokustannuksissa.
Tutkimuksen mukaan rotujen välinen taloudellinen ero on pieni, mutta vähemmän näkyvät ominaisuudet – kuten eläinten hyvinvointi, sorkkaterveys ja elinikäistuotos – tasapainottavat maidontuotannon eroa.
Ayrshire voi olla kokonaisuutena kannattavampi valinta, jos sen potentiaali osataan hyödyntää. Säästöjen kautta saavutettu parempi tulos voi olla yhtä merkityksellinen kuin suurempi maitotuotos.
Lue koko juttu Nauta-lehdestä 5/25!
Tilaa Nauta-lehti
FabaLääkekaappi uudistui!
Tehdyt muutokset helpottavat lääkkeiden lisäämistä oikealla tavalla ja mukana on myös käyttäjien toiveita lääkekaapin toiminnan parantamiseksi.
FabaLääkekaappi toimii sähköisenä lääkekirjanpitona, joten sitä käyttämällä voi unohtaa erillisten vihkojen, listojen ja vastaavien täyttämisen. Lääkekaappi helpottaa ja nopeuttaa lääkkeiden seurantaa lääkeluovutustiloilla ja sieltä on kätevä tarkistaa, miten paljon lääkkeitä on jäljellä. Myös lääkkeiden kulutuksen seuranta helpottuu.
Uudistuksessa FabaLääkekaapin käytettävyyttä parannettiin mm. varmistamalla, että lääkkeet lisätään oikealla tavalla ja niitä lisättäessä näkyy vain Nasevan lääkelista. Lääkkeen luovuttaja -kenttä on koko ajan näkyvillä ja alasvetovalikossa näkyvät ne eläinlääkärit, jotka on valtuutettu Minun Maatilassani. Hoitoihin tehdyt korjaukset tulevat nyt näkyviin FabaLääkekaappiin asti. Useamman päivän kestävien hoitojen annosten lisäämisestä tulee muistutus ja varastosta vähentämisen syihin lisättiin vaihtoehtoihin korjaus, muu eläin ja inventaario.
FabaLääkekaappiin tulleita uusia ominaisuuksia:
• Työntekijävaltuutuksen tekeminen
• MM.fi -asetuksissa mahdollisuus valita, haluaako MM.fi hoitonäytön Vähennä lääkekaapista -kytkimen olevan aina kyllävai ei-asennossa. Karjanomistajilla kytkin on usein hyvä olla kyllä-asennossa, kun käytetään lääkekaapissa olevia, varalle luovutettuja, lääkkeitä.
• Taulukoihin on lisätty summapainikkeet, mikä helpottaa esim. tietyn lääkkeen käyttömäärän laskemista tietyn kuukauden aikana.
• FabaLääkekaapissa ostokuukausi ja sitä seuraava kuukausi ovat maksuttomia. Mene MM.fi ostokärrykuvakkeen kautta Tuotteet-osioon ja osta Makasiini sekä FabaLääkekaappi ja pääset kokeilemaan, miten lääkekaappi toimii!
Holm & Laue -vasikanhoitolaitteet nyt F Tekniikalta
Holm & Lauen vasikanhoitolaitteita saa nyt F Tekniikalta. Saksalainen Holm & Laue on kansainvälisesti tunnettu korkealaatuisista vasikanhoitoratkaisuistaan, joista tunnetuimpia ja suosituimpia ovat MilkTaxi-maitovaunu sekä CalfExpert-juottoautomaatti. H&L tuotteet on kehitetty erityisesti vasikoiden hyvinvointi, terveys ja tasainen kasvu edellä. Tuotteet ovat saavuttaneet vahvan aseman myös suomalaisilla maitotiloilla.
Myös varaosat saa nykyisin F Tekniikalta ja uusia F Tekniikan huoltomiehiä on koulutettu Holm & Laue -laitteiden asennukseen ja huoltoon. Jatkossa pyrimme tarjoamaan myös palvelun, missä osia voi lähettää huoltoon F Tekniikalle Seinäjoelle.
F Tekniikka jatkaa Holm & Laue -tuotteiden myyntiä, huoltoa ja kehittämistä Suomessa varmistaen asiakkailleen sujuvan siirtymän ja entistäkin paremman palvelukokonaisuuden.
Todistetusti
eläinystävällinen ja toimintavarma
GEA DairyRobot R9500
Investoi lypsyrobottiin, joka kannattaa nyt ja tulevaisuudessa. Sopii hyvin erikokoisiin karjoihin ja erilaisille lypsyrutiineille. Saksalainen laatu ja toimintavarmuus tekevät automaattilypsystä tehokasta ja saumatonta.
• Enemmän maitoa per lehmä ja parempi tuottavuus vähemmällä työllä
• Nopea ja tarkka lypsy alusta loppuun yhdellä kiinnityksellä
• Maidon ja sen virtauksen tarkka analysointi
• Vähäinen huoltotarve ja alhainen pesuaine- ja vedinkastomenekki
• Modulaarinen rakenne ja koko Suomen kattava huolto takaavat pitkän käyttöiän ja kilpailukykyisen jälleenmyyntiarvon.
F Tekniikalta saat myös kattavat huolto- ja varaosapalvelut!
Lisätietoja ja yhteystiedot löydät qr-koodista
F Tekniikalta saat kaikki pihattotekniikan huippumerkit saman katon alta. Valikoimastamme löydät laadukkaat tuotteet niin robottilypsyyn, ruokintaan, pihattosi kalustukseen kuin ilmanvaihtoon, valaistukseen ja puhtaanapitoon. Lisäksi saat meiltä edustamiemme tuotteiden asennus-, varaosa- ja huoltopalvelut joustavasti ja kustannustehokkaasti. Lisätietoja: ftekniikka.fi
faba.fi
TOIMIPISTEET
PL 40 (Urheilutie 6D)
01301 Vantaa
Hollolan toimipiste:
PL 95 (Korpikyläntie 77)
15871 Hollola
VAIHDE
020 747 2020 (klo 9.00–15.00)
ASIAKASPALVELU
asiakaspalvelu@faba.fi
PALVELUT
Siemenen, typen ja tarvikkeiden jakelu 040 311 5308 (ma–pe klo 8–14)
Katso päivystyspisteiden yhteystiedot ja alueet Faban kotisivuilta!
