”Parasta oli saada itselleen aikaa. Sairaana ei aina jaksa olla Äiti, Vaimo tai Ystävä. Joskus haluaa olla vain Minä.” KRIsTa
”Levottomuus siirtyi puhutteleviksi väreiksi ja muodoiksi. Me, eriikäiset ja -taustaiset naiset mahdollistimme sen”. RIITTa
Taideterapiassa ei tarvitse osata
Leena Myllys kertoi suunnittelevansa taideterapialeirin sisällön yksilöllisesti ryhmästä ja leiripaikasta riippuen. – Yleensä mietin jonkun väljän teeman viikonlopun ympärille ja muokkaan sitä vielä paikan päällä kuultuani osanottajien kommentteja. Tälle leirille olin valinnut teemaksi pysähtymisen, havainnoinnin ja aistien avaamisen. Teeman ympärille mietin mielestäni sopivaa taidetyöskentelyä. Suunnitelman pitää olla joustava ja siitä voi poiketakin. Kolmentoista hengen ryhmä on suuri ja pelkkään esittelykierrokseen menee aikaa, pohti Myllys. – Pyrin tulemaan paikalle avoimin mielin ja kohtaamaan jokaisen ryhmän omana itsenäni ja niin hyvin valmistautuneena kuin mahdollista. Kaikki ryhmät ovat erilaisia, joten on vaikea sanoa mikä milloinkin on haasteellista. Useimmiten asioista on voitu yhdessä sopia, kunhan niihin vain avoimesti tartutaan ja kaikilla on mahdollisuus osallistua. Sekin saattaa olla tärkeä vaihe prosessia ja omalta osaltaan pikemminkin rakentaa ryhmän yhtenäisyyttä kuin hajottaa sitä. Tästä ryhmästä tiesin etukäteen vain sen, että ryhmäläisillä on kaikilla ollut rintasyöpä ja he ovat yhdistyksen jäseniä ja kaikki naisia. Ekspressiivisen taideterapian menetelmiä käyttävä terapia on löytöretki omaan luovuuteen, voimavaroihin ja
6
Rinnakkain 3 | 2013