Etelä-Kuopion Kylät ry - Tiedotuslehti 3/2021
Eteläkuopiolainen
LA IMMEISTEN ILIMOIL Ä KOIRUKSEN IÄRELL rja Paukarlahden kyläki
Tulisitko tukemaan kirjan julkaisua? Paukarlahden kylä den 2021 lopussa. Kirja on valmis vuo
P
aukarlahti on asukasmäärältään yksi Leppävirran kunnan Ennen suurimmista kylistä. unioniin liittymistä Euroopan assa kylä sai elantonsa pääasi ta. Työtä maa- ja karjataloudes an ja tienestiä toivat aikana neljä kylämeijeri, tiilitehtaat, apuukauppaa, baari, kaupp tarha, saha ja naapurikylän nikkelikaivos.
an, m den kainaloon kerrota Kylän synty Kallave elellään 1800 – 2000 -luvui enimmäkseen kirjassa
n, Irma Planman, Aune Työryhmä Kari Ranine n, Pirjo Hiisijärvi, Ma Lehtoranta, Anneli Sikane ovat työstäneet kirja Hyvärinen ja Erkki Kröger muita kirjoittajia Myös sisältöä vuodesta 2018. toi sta julkaistavan kirjan mukana. Loppuvuode u Pakkanen. Kirjan ulkoas ittaa toimittaja Irene nen. vastaa taittaja Timo Kontti e tukeneiden yrityste ttamm hanke ien Kaikk löiden nimet julkais yhteisöjen ja yksityishenki ksia kirjaan ei tule, e kirjan alkulehdillä. Maino tu Maatilat ja elinkeinot ä julkaista. Jokaiselle myöskään tuen määrä . lämpimäiskappaleen ovat vuosien virrassa jasta kyläkir me lähetäm harvenneet, mutta aina ita hallinnoi Paukarlah kylään on uusia asukka että ikenn rahali Kirjan yk tuli siltä, yhdistyksiltä ja saatu. Sodan jälkeen Yrityk ry. distys kyläyh väkeä, än suoraan kirjan pain luovutetun Karjalan isiltä saatu tuki käytetä uudisatällä vuosituhannella seen ja tekijänpalkkioihin. lyhyen sukkaita, joiden työ on k yksien päässä. jolla saa vastikkeeksi mma, ajomatkan tai etäyhte tukisu van Kuopion Pienin on 150 €. Halutessanne Sijainti etelään päin laajene ja nimensä teokseen iksi myös lapsiisommalla summ kyljessä on tuonut asukka tukea hankettamme myös merkitään nimi ja os enttään viestik n perheitä. Maksu toimitetaan. kirja loppuvuonna 2021 kuljettaa lukijaan- johon Bar Paukarlahden kirja llinen museo, Victor attomasta Kuopion kulttuurihistoria sa Pykärin erakon vaatim maamajasta kantatalojen tanssisaleihin. Se houkuttelee saatmaan seurantalolle ja joihin telee sanaa seuroihin, ää. koristeltiin yli 500 voileip n Kirjassa asutetaan Karjala evakot ja opitaan uusilta n iltaa kyläläisiltä paljon. Istutaa ja mietitään, Oili Piisisen baarissa vähemmän miten saatetaan ilmaan kun elellään, hiiltä. Ja veden äärellä alongissa ja vedetään matkustetaan laivans rakennetaan jahtimaja, ellolle Ällänp a. nuotta la kylällä nähdä. jonka vertaista ei monel
Lastenteatteri Tammenranta tiedottaa s. 6 Paukarlahden kyläkirja valmis vuoden 2021-2022 IMMEISTEN ILIMOILLA KOIRUKSEN IÄRELLÄ vaihteessa s. 9 Paukarlahden kyläkirja SM- Ralli Etelä-Kuopiossa s. 15
makumatkalle Lukija pääsee myös ittiöipaukarlahtelaisten kotike istä hin. Kotikokkien resepte kirjaan on poimittu kaikkein rakkaimmat.
Kuvanveistäjä
en
Taisto Martiskain
Tulisit Paukarlahden Kirja on valmis
vuodet olivat Paukarlahden uden aikaa enmaisen luovu Paukarlahd vim aukarlahti on
... ja paljon muuta!
kyläyhdistys ry:n tilinumero: 9 56 FI 14 5230 0120 043
104
Mukavia lukuhetkiä!
P
Tuhkanen, Kuvassa mm. Leevi Ari Koponen, Jorma Krögwer, Jouko Kervola, Aarne Kervola, Leo Martikainen, Eero Kansanen, Voss, Mikko Reijo Sikanen, Kabi Aku Kröger, Hyvärinen, Heikki Heiskanen. Tuomainen, Jari iin kylän josta heidät sijoitett a LiekKari Raninen Kuopion lähelle, kuluttu monumuutti vuoden kasvoi suurten taloihin. Perhe -Karjalaan, minne Pohjois Ujosta maalaispojastaajoi valtava kauneuden san Tiensuun kylään Häntä sä. Näin koti. menttien tekijä. rakennettiin uusi ja teki itse kaikhänen lyhyen elämän kätevä käsistään jano ja tuska läpi Martikainen isäänsä, kuvansineitä Perheen isä oli a poika katsoi tarve-e Taistoluonnehtii Minerv sineet. taidete21. ki tarve-e Martiskaista. y 31.8.20 ssä kirvesvarressa päättyaikaan veistäjä Taisto 21/448. Keräys syntyi asemasodan toisin ja näki veistety Taisto Martiskainen 1943. JuhanKeräysnumero: RA/20 jo oksen. ellä tammikuussa sen Martiskainen aloitti Karjalan Suojärv Kiven veistämisen korkeat vaarat ja vesistöt toliiton suurhyökkäyk nusviikolla Neuvos toistamiseen evakkoon. pikkupoikana. Lieksan joutui perhe a alle alkaess lan koulun pihama Matka päätyi Airakse
asuKylän kasmäärältään yksi enimm Leppävirran kunnan suurimmista kylistä. Ennen Työryh liittymistä Euroopan unioniin Lehtora kylä sai elantonsa pääasi jahtia Hyvärin assa tä lis vä ain ns maa- jaKa karjataloudesta. Työtäessä sisältö ä n heng pelloaikana ja tienes Ällän tiä toivat an mukana kyläm eijeri, tiilitehtaat, neljä ittaa Aku Tuomainen toim kauppaa, baari, kauppapuuvastaa ta tarha, saha ja naapurikylän nikkelikaivos. Kaikkie yhteisöje Maatilat ja elinkeinot kirjan alk ovat vuosien virrassa myöskää harvenneet, mutta aina lähetämm kylään on uusia asukkaita saatu. Sodan jälkeen tuli Kirjan ra luovutetun Karjalan väkeä, kyläyhdis
kuten koko vuosien aikaan, tys oli muuttunut ja sen elämä. Jousen metPaukarlahden kylä, kysymyksiä Jousen moninaisempia ajan Paukarlahden hienoa taloudesta ja sästäjillä oli mitä o yli 30 vuoden yhteiskunnasta, noida voineet markki Suomen ja Saksan urista, samoin kalasSaksan metsästäjät ovat sti metsästyskulttu n, olemme heihin alla. Jahtimatkat erityise maailm me sti sanoisi kylääm ja toisinpäin käynni tuksesta. Siinä lajissa, ita. maalta Paukarlahteen ysseuramme jäsen, Ällänverrattuna mestare pitkäaikainen metsäst Kansanen. saaneet Eero olimme aja kun ja äjä, , lahjoitt TAISIN pellon s metsäst LAUANTAI-IL oli hyvin innoka Eero järjesti mään Eero Kansanen oli juhlan aika. aampi hän oli järjestä tulosta jahdissa, vanhassa kodistodelliset pidot mutta sitäkin innokk ötä metsästyksen parissa. monena syksynä Paikalla olivat yleensä seuran kansainvälistä yhteisty saksan kielen taito ja saan Ällänpellossa. lääkäri Pääkkönen, arvatenainen Eerolla oli erinom a ja iehet, kirkolta saksass iin metsästäjiin. lut napam sikäläis t opiskel ulkoettä hän oli hyvät yhteyde valtava mielenkiinto Heinz Voss. kin siitä syystä, myös lääkäri Karl Seurassamme heräsi uriin, kun ensimmäinen vieraanamme oli Eeron määräyksestä. Hän oli yskulttu tuli Jousen maiseen metsäst Olin itse paikalla ntin ”Aku, sinä vieras 1980-luvulla tai ainakin henkisen testame isten vieraiulkomaalainen me puhumaan, antanut minulle hirvijahtiin. Jouduim asioita vieraalla kielellä. ön jatkumisen saksala yhteisty noudat Olen hoidat ” minua ei enää ole. mukaan. selvittämään lukuisia piti selvittää den kanssa, kun ja lakipykälät kun n parhaan kykyni Jahdin kulkuja tanut hänen tahtoaaEero Kansanen sanoi minulle, jaksain. vieraille juurta Jossain vaiheessa llosta rantaaa Jouselle Ällänpe minkä ennätti, oli että hän lahjoitt LA Eero käänsi 30.11.1988. Eero niNe olivat todeksi ies. TAUKOTULIL kävi seuram Tämä irralla, paikan. sanavalmis mies. Olimme Leppäv olihan hän myös jahdin lomassa, tuona aikana tuolloin jo vanha oneessa, Eero, puheenjohtaja let kunnon tervastu min istutaan laavulla. Tulilla mismiehen virkahu aja Leo Martikaivarapuheenjoht vielä salolla, nyttem ja muistelmat, joita varsinHeikki Kröger, jutut ja minä. hersyivät parhaat kertoili. nen, nimismies polvi mielellään kin varttuneempi miten metsässaimme kuulla, Me nuoremmat
J