YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen viikossa! aa rt ke i ks ka on ko an H ta os Inko
Kom och upplev ett förnyat och förfinat Borgkila
HÖSTDANS PÅ BORGKILA Lö 9.11 kl. 19-01 Till tonerna av
Kilavägen 11, Karis
Välkommen!
BERNT PIHLSTRÖMS orkester Inträde 30 €/person, i priset ingår salt bit, kaffe och kaka samt lotteri och dylikt.
Bokningar via styrelsen/Marika Kullberg 040 750 5947. Arr. Karis Ungdomsförening r.f.
Nro 83 Sunnuntaina lokakuun 27. pnä 2019
.
Yllättäviin häiriötilanteisiin hyvä varautua
Pidempiaikaiset sähkökatkot saattavat katkaista arkirutiinit ei ole. Tällöin voi hyödyntää vaikkapa hiiligrilliä, trangiaa tai muuta vastaavaa laitetta.
Saamme seurata nykyään valitettavan usein uutisten ja sosiaalisen median välityksellä eri puolilla maailmaa riehuvia ympäristökatastrofeja, joiden seurauksena ihmisten jokapäiväinen arki ja elämä häiriintyy. Myös Suomessa syys- ja talvimyrskyistä sekä tulvista aiheutuu toisinaan ihmisille monia arkea haittaavia tekijöitä. Sähköt saattavat olla poikki pidemmän aikaa, tai vesi nousee liikkumista hankaloittavalle tasolle. Mutta voiko asioihin valmistautua etukäteen ja mitä asioita tulee huomioida, mikäli esimerkiksi sähköt katkeavat pidemmäksi aikaa tai kulku ruokakauppaan estyy? Asiaa valaisee Roger Roos, joka on Finlands svenska Brand- och Räddningsförbund-järjestön päällikkö. Järjestö opastaa selviytymään tilanteissa, jos esimerkiksi sähköverkon toiminta on kaatunut kolmeksi vuorokaudeksi eli 72 tunnin ajaksi.
Auttaa yhteiskuntaa
72 tunnin suositus Pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jossa yhteiskunnan palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille. -Konsepti on alun perin Kanadasta, mistä se on rantautunut Englannin ja Ruotsin kautta Suomeen, Roos kertoo. -Mikäli suurempia ongelmia yhteiskunnassamme ilmenee, niin on laskettu, että kestää noin kolme vuorokautta, että viranomaiset kykenevät auttamaan kaikkia. Tällaisten tilanteiden varalle haluamme opastaa ihmisiä. On tärkeää tietää, miten normaalioloista poikkea-
Kolmen vuorokauden varautumissuositusta esiteltiin Karjaalla Finlands svenska Brand-och Räddningsförbund-järjestön ja paikallisten ruotsinkielisten marttojen järjestämässä tilaisuudessa. vissa tilanteissa olisi järkevintä toimia. Ruotsissa on jo mietitty, pitäisikö varautumissuositus pidentää seitsemään vuorokauteen, Roos kertoo. Roosin mukaan syksyn ja talven myrskyissä sähköt saattavat olla poikki pidemmän aikaa. -Myös meriveden mahdollinen nousu tulee huomioida varotoimenpiteissä. 2000-luvun alussa merivesi nousi Etelä-Suomessa paikoin lähes 1,5 metriä. Silloin kun merivesi nousee näin radikaalis-
ti, se vaikuttaa sähköverkon toimintaan ja luonnollisesti myös sähkönjakeluun. Esimerkiksi vuonna 2013 Karjaalla satoi vettä tunnin aikana 90 milliä, Roos kertoo. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa. -Kotona tulisi olla riittävästi kuivamuonaa ja vettä, jotta kykenee selviytymään häiriötilanteen aiheuttamista ongelmista. Vesivaraston tulee olla riittävä.
Ihminen käyttää keskimäärin 30 litraa vettä vuorokaudessa, joista riittävään nesteytykseen eli juomiseen kuluu kahdesta kolmeen litraa. Kuten muistamme, niin vuoden 2007 lopussa Nokialla koko kaupunki oli niin sanotussa vesikriisissä muutaman päivän ajan, Roos sanoo. Ihmisiä sairastui tuolloin vatsatautiin ja muutama kuoli, koska he olivat juoneet saastunutta vettä. -Kotona ei tarvitse olla erillistä kaappia tai muuta säily-
tyspaikkaa ravinnon ja nesteen säilyttämiseen, vaan ruokaa voi normaalisti käyttää ja hankkia säännöllisesti täydennystä. Tärkeintä on, että kotivarasto on sellainen, että se riittää kolmen vuorokauden ravinnontarpeeseen. Nykyisin olemme ainakin kaupungeissa tottuneet siihen, että pääsemme kauppaan aina kun haluamme, mutta häiriötilanteissa näin ei välttämättä ole, Roos sanoo. Lisäksi on tärkeää miettiä ruoan valmistusta, kun sähköä
Roosin mukaan kotitalouksien varautumisesta häiriötilanteisiin on suurta apua yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. -Yksittäiset ihmiset ovat nyky-yhteiskunnassa yhä merkittävämmässä roolissa varautumisen ja siihen liittyvän tiedonvälityksen osalta. Suuremman sähkökatkoksen sattuessa yhteiskunnan resurssit ovat ttodella ylikuormitettuja, joten siksi on tärkeää, että jokainen varautuu häiriötilanteisiin parhaalla mahdollisella tavalla, Roos sanoo. Eläminen Suomessa on varsin turvallista moniin muihin maihin verrattuna ja olemme viimeisten vuosikymmenten aikana välttyneet pahimmilta kriiseiltä. Suhtautuvatko suomalaiset yleisesti ottaen riittävän vakavasti häiriötilanteisiin, koska emme ole pitkiin aikoihin kohdanneet vakaviin arkeamme hankaloittaviin kriiseihin? -Maaseudun asukkaille on jotenkin luonnollisempaa varautua häiriötilanteisiin, koska siellä sähkökatkot ja ongelmat esimerkiksi vedensaannissa ovat lähempänä arkea kuin kaupungeissa asuvilla. Nuorempi väestö on tottunut siihen, että ruokaa on aina saatavilla, eikä heidän ole tarvinnut kantaa huolta huomisesta, Roos sanoo. -Jokaisen tulisikin miettiä pienimuotoista omavaraisuutta ja pohtia mielessään sitä, että pärjäänkö mikäli en pääse muutamaan päivään kaupassa käymään, Roos toteaa. -mn
Karsittukin ehdotus vielä 290.000 euroa pakkasella
Raaseporin päättäjillä pitkä ja kivinen tie taloustavoitteeseen (Raasepori) Raaseporissa on aloitettu vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja tulevien vuosien taloussuunnitelman käsittely. Kaupunkikehitysjaostolle esiteltiin hallintokuntien talousarvioehdotus, joka on tässä vaiheessa hieman yli 290.000 euroa alijäämäinen. Edessä on vaikea savotta. -Ensimmäisessä ehdotuksessa aiemmin syksyllä alijäämä oli runsaat 590.000 euroa, mutta kaupunginhallitus palautti sen valmisteluun sillä vaatimuksella, että ehdotuksesta on karsittava kaksi miljoonaa euroa. Se ei taida kuitenkaan onnistua, mutta tähänkin ehdotukseen tulee varmasti vielä muutoksia, kaupunkikehitysjaoston puheenjohtaja Jan-Mikael Ekholm (r) sanoo.
Ylijäämäisen talousarvion laadinta tulee olemaan joka tapauksessa vaikeaa, sillä alibudjetointiin ei voida ryhtyä, ja erikoissairaanhoitomenot näyttelevät tässä perinteisesti suurta roolia. Taloussuunnitelman mukaan Raaseporissa pitäisi päästä vuonna 2020 lähes 1,7 miljoonan euron ylijäämään, joten kurottavaa on edelleen pari miljoonaa euroa.
Toimintamenot kasvavat yhä Raaseporin vesilaitokselle budjetoidaan vuodelle 2020 noin 550.000 euron tulosta, joten kaupungin oma toiminta olisi menossa nyt ehdotetuilla tuloilla ja menoilla yli 840.000 euroa miinukselle ilman liikelaitoksen voittoa. Kaupunginhallituksen käsit-
telyyn lähtevän talousarvioehdotuksen mukaan Raaseporin velkataakka nousisi ensi vuonna 113,8 miljoonaan euroon, mikä on kuitenkin miljoona euroa vähemmän kuin hallintokuntien ehdotuksessa. Asukaskohtainen velka olisi runsaat 4.000 euroa. Ennusteen mukaan kaupungin lainat olisivat tämän vuoden jälkeen vajaat 109,5 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus aloittaa talousarvion ja taloussuunnitelman käsittelyn marraskuun alussa. Vuodelle 2020 odotetaan kunnallisverosta vajaat 103,5 miljoonaa euroa, kun ne olivat viime vuoden tilinpäätöksessä 97 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron odotetaan olevan likimain ennallaan 11,5 miljoonassa eurossa. Yhteisöverotulojen arvioidaan
olevan ensi vuonna 4,2 miljoonaa euroa. Verotulokertymän odotetaan olevan ensi vuonna yhteensä 119,2 miljoonaa euroa, kun kuluvan vuoden ennuste on 114,6 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 Raaseporin verotulot olivat hieman alle 113 miljoonaa euroa. Toimintamenoja budjetoidaan vuodelle 2020 tässä vaiheessa 232,5 miljoonaa euroa. Viime vuoden tilinpäätöksessä menopuolelle merkittiin 220,5 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ennuste on hieman alle 228 miljoonaa euroa, mikä on 4,3 miljoonaa budjetoitua enemmän.
Seitsemän miljoonaa 2019 Raaseporin kaupunki tekee
kuluvana vuonna syyskuun lopun tilanteeseen perustuvan ennusteen mukaan seitsemän miljoonan euron alijäämän, mikä on peräti 8,4 miljoonaa euroa budjetoitua heikompi. Talouden kertynyt alijäämä on kipuamassa 12 miljoonaan euroon. Vuoden 2019 heikkoon tulokseen vaikuttavat lähinnä sosiaali- ja terveydenhuollon kalliimmat ostopalvelut - käytännössä erikoissairaanhoito - sivistystoimen arvioitua korkeammat henkilöstökustannukset sekä odotettua pienemmät verotulot. Kunnallisverotulojen arvioidaan nousevan tänä vuonna vain puoli prosenttia viime vuodesta. Talousarvio perustui kuitenkin 5,9 prosentin kasvuun ja vielä puolivuosi-
raportissakin verotulojen arvioitiin kasvavan 1,9 prosenttia viime vuodesta. Verotulojen tilitykset ovat olleet huomattavasti pienemmät, joka johtuu verokorttiuudistuksesta ja tulorekisterin käyttöönotosta, jotka ovat aiheuttaneet huomattavia viiveitä kuntien verotilityksissä. Kesäkuussa menetyksen arvioitiin olevan noin 400 miljoonaa, nyt menetyksen arvioidaan olevan jo yli 600 miljoonaa euroa. Tilanteen odotetaan korjautuvan suurilta osin vuonna 2020. Hallitus on päättänyt aikaistaa tulevan vuoden kertaluonteista valtionosuuskompensaatiota, joten valtionosuudet ylittävät budjetoidun summan 1,2 miljoonalla eurolla.