14 - Nro 83 Sunnuntaina lokakuun 27. pnä 2019 .
Marja-Liisa Lehto on Karjaan Uran ikiliikkuja
Menevä mamma, lapsenmielinen likka (Raasepori) Myrskyn jälkeen on poutasää, näinhän Kari Tapio laittamattomasti lauloi. Se sopii miehen synnyinvuoteen 1945, jolloin päivänvalon näki myös eräs toinen platinasta tehty armoton artisti. Aika maailmaan tupsahtamiselle oli otollinen. -Sota oli päättynyt, pommitus lakannut. Se oli oikein aurinkoinen heinäkuun päivä, Marja-Liisa Lehto hymyilee. Keskimmäinen perheen seitsemästä lapsesta ei ole nähnyt sen auringon tippaakaan laskevan, vaan paahtaa edelleen menemään kuin huomista ei olisikaan. Jotkut on vain rakennettu niin. -Se voi olla hermostosta kiinni. Tai sitten opin jo lapsena tekemään kaikkea ja olemaan monessa mukana, että se on jäänyt. Ehkä minulla on jonkin sortin ADHD, Lehto arvailee. Oli mitä hyvänsä, se on tuonut Karjaan Uran suunnistustoimintaan ja moneen muuhunkin mökkiin lämpöä puseroon.
Primus motor Ei ehkä olisi kannattanut mainita, että kimmoke juttutuokion ehdottamiseen oli vastikään Lehdolle myönnetty Työväen Urheiluliiton palkinto Uudenmaan piirin vuoden seuratoimijana. Erilaiset huomionosoitukset kun saavat olon epämukavaksi. -Joku niissä häiritsee. Pitäisi mieluummin palkita koko ryhmä, joka on tehnyt seurassa töitä, Uran suunnistusjaoston puheenjohtaja kiemurtelee. Tämä on tyypillistä Lehtoa, joka ei olisi tahtonut osakseen 70-vuotisjuhlia, mutta sellaiset siskonsa ja Maarit Feldt-Rannan järjestäminä kuitenkin sai. -Hän ei tee numeroa itsestään, vaan ylistää muita ja suitsuttaa mitä muut ovat tehneet, Uran ydintiimiin kuuluva Regina Kalenius vahvistaa. Jos asia olisi seuran jäsenistä kiinni, niin Lehdosta numero tehtäisiin ja isosti sittenkin. -Joku hieno prenikka hänen kyllä kuuluisi saada. Sellainen, jonka presidentti myöntää, Kalenius sanoo. Se on Lehdolle pökerryttävä ajatus, mutta tuskin hän
Nytta och nöje med blixtsnabb fiber! karistelefon.fi
presidentin edessäkään sanattomaksi jäisi. -Olen aina ollut kova heittäytymään. Kun olimme siskoni kanssa Intiassa, niin hän sanoikin, että minun seurassa joutuu aina joihinkin tilanteisiin, Lehto kertoo. Kiskon Aijalan kylän kasvatti heittäytyi Uran toimintaan 1970-luvun lopussa ja kuului jo kohta johtokuntaan. Hän on yhdessä karttatyön hallitsevan miehensä Markun kanssa näyttänyt Uralle suuntaa jo niin kauan, ettei koko suunnistussektoria voi edes kuvitella ilman leidi liideriä. -Ai kauhea, pelottava ajatus, seuran puheenjohtaja Pirjo Rautiainen nauraa. -Hän on se suuri generaattori, joka kannustaa ja innostaa ihmisiä mukaan. Hänessä on jotain sellaista, että kun Marja-Liisa jotain pyytää, niin hänelle ei vain sanota ei, Rautiainen jatkaa. -Toiminta olisi paljon vaisumpaa, jos hän ei olisi patistamassa ihmisiä mukaan. Ihmettelen miten hän jaksaa. Niin paljon hän tekee, ettei siinä pysy mukana, Kalenius komppaa.
Oiva organisaattori Miten Lehto generointinsa tekee? Ura kun saa vuodesta toiseen vaikuttavasti masinoitua saumattomasti toimivan talkooporukan liikkeelle järjestämään isoja kansallisia kisoja ja tasaisin väliajoin SM-kisoja, joiden sisältöä suunnistavassa Suomessa arvostetaan. -Täytyy katsoa, keitä ei voi rasittaa liikaa ja kuka taas kykenee isompaan hommaan. Jokaiseen rooliin löytyy joku, joka kokee sen omakseen ja hallitsee tehtävän. Jos toimitsijoita puuttuu, niin sitten on vain kysyttävä. Aina pitää kysyä ja pitää yhteyttä ihmisiin, Lehto miettii. -Marja-Liisalla on oiva organisointikyky. Hän osaa lähestyä kaikkia ihmisiä, kyselee kuulumisia ja myös kuuntelee. Hän saa jokaisen tuntemaan itsensä tärkeäksi, Rautiainen sanoo. Kilpailunjohtajana usein toimiva Lehto on johtajanliiviä tarjonnut muillekin, mutta siihen tartu-
Ote pitää. Suunnistuskartta pysyy yhä vankasti Marja-Liisa Lehdon näpeissä. Karjaan Uran suunnistustoiminnan sielu on edelleen ja aina vain intoa täynnä. taan varovaisesti. -Ehkä mietitään sitä, että jos ei osatakaan ja jotain menee pieleen. Voi mennäkin pieleen, ei siitä kannata hermostua. Tämähän on lopulta vain leikkiä, urheilua. Toki kun pyritään pitämään huoli siitä, että kaikki sujuu hyvin, niin siinä pitää joskus toimia jämäkästikin, Lehto toteaa. Jämäkkyyskin Lehdoilta totisesti hoituu. -Emmehän me Markun kanssa mitään kullannuppuja ole. Kyllä meille on suututtukin, Lehto nyökkää.
Hoitava hulivili Lehto voi tyylillään uuvuttaa myös kanssaihmiset, kun häärääminen menee muilta yli hilseen. -Välillä Marja-Liisaa pitää vähän suitsia, mutta toisaalta parempi niin päin. Hänellä on myös niin paljon kokemusta, että hän näkee asiat laajemmassa mittakaavassa. Me muut emme aina näe, Uran runkokalustoon kuuluva Tarja Pääkkönen tuumii. Lehdolla on taipumusta ajautua hallittuun kaaokseen. -Yritän välillä hoitaa kymmentä asiaa samaan aikaan. Onhan se selvää, että olen sekavan oloinen ja joku voi
ajatella, että ei tästä tule mitään. Toisaalta minulla on tilannetajua. Vaikka vaikutan sekavalta, niin pidän tilanteen hallinnassa. Seuraan mitä ympärillä tapahtuu ja tiedän miten toimitaan. Työelämä on antanut siihen eväitä. Jos miettii vaikka Meltolan sairaalassa yöylihoitajana toimimista keskellä metsää ja kahdeksan osastoa hoidettavana. Kyllä siinä oppii tilannetta hallitsemaan, Lehto sanoo. Hänellä on terveydenhoitoalalta mittava kokemus ja opiskelutkin alkoivat kiinnostaa kovasti alkukangertelujen jälkeen. -Olin nuorempana vähän hulivili ja koulut olivat jäädä kesken. Onneksi Salon sairaanhoitajakoulutukseen otettiin juuri hakemanani vuonna myös hulivilejä mukaan. Sen jälkeen olen opiskellut paljon. Jopa englanniksi ”public healthia”, vaikken englantia osaakaan, Lehto nauraa. Myöhemmin hän sai kuulla Salon psykologisissa testeissä annetun arvion itsestään. -Lapsellinen, aggressiivinen ja hyvät sosiaaliset taidot. Se pätee varmaan tänäkin päivänä. Olen hassuttelija ja lapsenmielinen. Jäätyään Axxellista eläk-
keelle vuosikymmenen alussa ei Lehto ole tietenkään laakereillaan lepäillyt. Hän on jatkanut pitkään tekemäänsä ensiapukoulutusta, kouluttanut pitkin poikin Suomea lähihoitajia ja auttaa tällä hetkellä Karjaan kotihoidossa. -Mitä olisin muka eläkkeelle jäätyäni tehnyt? En ainakaan Tallinnan risteilyjä. Olen hyvissä voimissa enkä tunne rasitusta. Talviuintiharrastus on antanut lisää energiaa, Lehto sanoo.
Energinen esikuva Urassa pistää silmään se, että kilpailujen vastuutehtävissä ja talkooporukassa ylipäätään on vahva naisedustus. Ei voi olla ajattelematta Lehdon vaikuttaneen siihenkin. -Hän on esikuva, jonka myötä muiden naisten on ollut helppo tulla mukaan. Ura on ollut tässä aika edistyksellinen, Pääkkönen sanoo. -Voi olla, että naiset ovat eri tavalla uskaltaneet tulla mukaan. Harvassa suunnistusseurassa on niin paljon naisia kilpailunjohtajina ja ratamestareina kuin Urassa, Kalenius säestää. Miehet ja naiset saavat yhtä lailla osansa Lehdon vääpelöinnistä. -Kyllä hän saa ukkoihin
vipinää, Rautiainen nauraa. Vipinää Uran omissa suunnistusrahkeissa on kelvollisesti, vaikka suuria massoja ei käytössä olekaan. -Suunnistus on vaikea laji, jossa pitää itse sisäistää mistä on kyse. Sadasta ehkä yksi jää koukkuun. Toimimme paikkakunnalla, jossa palloilulajeilla on perinteisesti vahva asema. Ei ole koskaan ollut helppoa houkutella väkeä mukaan. Joistakin, kuten aikoinaan Petri Forsmanista ja nyt Florian Fritzénistä näkee melkein heti, että heillä on intoa ja taitoa tähän lajiin. He lähtevätkin Urasta muihin seuroihin ja isompaan toimintaan, mutta ei heitä paljon ole. Lehto sanoo myös, että pitää olla tosi kiinnostunut luonnosta ja metsässä liikkumisesta, jotta laji vetää mukaansa. -Välillä metsässä on kurjaa ja hankalaa, voi sataa vettä ja vaatteet likaantuvat. Telttailuakin tähän kuuluu, eikä sekään enää kaikille istu. Pitäisi kenties olla nykymenojen mukaisesti jotain elämyksellistä tarjontaa, jotta ihmisiä ilmestyisi sankoin joukoin, mutta mikä olisi niin ihmeellistä? Lajimme on sen luonteinen, etteivät vippaskonstit auta sen myymisessä. Ihmisten kaipuu takaisin luontoon sen sijaan auttaa ja sitä on ollut ilmassa, Lehto pohtii. Hän puurtaa sitkeästi lasten ja nuorten parissa ja on ilokseen huomannut, että kouluihin viety pihasuunnistus on lapsista lystiä. Vaan entäs kun äitihahmoa, ”Mamma-Liisaa” ei jonain päivänä enää Urassa ole? -Jos on joku yhtä innokas ja energinen tyyppi, niin hän saisi jatkaa samaa työtä. Harvassa tuon kaltaiset ihmiset ovat, mutta toivottavasti sellainen ilmestyy, Pääkkönen pohtii. Lehto on varma, että ilmestyy. -Esiin nousevat sellaiset ihmiset, joilla on tähän kiinnostusta. Näen jo muutamia, jotka pystyisivät samaan, hän arvelee. Lehto etenee vuosi kerrallaan-periaatteella ja on luultavasti ainoana sitä mieltä, että jotain on jäänyt piippuun. -Olisi tässä voinut paljon enemmänkin tehdä.
ilastokeskuksen mukaan vastasyntyneiden poikien Telinajanodote oli 78,9 vuotta Pimeässä viikonlopussa paikallisia tarinoita ja tyttöjen vastaavasti 84,3 vuotta vuonna 2018. Poikien elinajanodote piteni vuoteen 2017 verrattuna 0,2 vuotta ja tyttöjen 0,1 vuotta.
IceContact™ 3 Maailman edistyksellisin nastarengas tarjoaa huippupitoa kaikissa talven keleissä. 17” ja isommat vallankumouksellisella ContiFlexStud™ nastateknologialla UUTUUS!
Ensimmäistä kertaa Raaseporissa ja Hangossa 1.-3. marraskuuta järjestettävä Pimeä viikonloppu kerää paikalliset
VikingContact™ 7 185/65R15 195/65R15 205/55R16 205/60R16
480 € /sarja 520 € /sarja 630 € /sarja 620 € /sarja
Suunniteltu toimimaan kaikilla talvikeleillä. Täydellinen suuntavakaus kaikissa talvisissa olosuhteissa. Voimakasta pitoa, jarrutustehoa jäisille ja lumisille teille
4 kpl sarjan hinta, sisältää vannetyöt, tasapainoituksen sekä kierrätysmaksut S LÄHELLÄ SINUA
YKSITYINEN KAUPPIA
OSTA RENKAAT ennen 30.11.2019, saat laskun vasta helmikuussa 2020
*12 kk maksuohjelma, korko 0 %, kulut 0 €,
koskee uusia avattavia tilejä.
ONLINE-AJANVARAUS WWW.EKENAS-DACKMARKET.COM
Valkovuokonkuja 1, Tammisaari, puh. (019) 246 2504 daniek@daniek.fi • www.ekenas-dackmarket.com avoinna: arkisin 8-17, lauantaisin 9-13
voimat yhteen nostamalla esiin kaupunkien, kaupunginosien ja kylien ainutlaatuisen historian ja jännittävät kertomukset. Tarjolla on järjestäjien mukaan länsiuusmaalaista ”hyggeä” ja mukavaa yhdessäoloa esimerkiksi elokuvanäytösten, kulttuuritapahtumien ja lähiruoan merkeissä. Ohjelmassa on esimerkiksi kurpitsojen etsintää Tammisaaren vanhassa kaupungissa ja mykkäelokuvaa elävän musiikin säestyksellä Fiskarissa. Pimeässä voi nousta myös Hangon vesitorniin tai viettää yön bunkkerissa ainutkertaisella tavalla Länsi-Uudenmaan sotahistoriaan tutustuen. Hangon kir-
jastossa on tarjolla pakohuone ja Hangon Vartiovuorella voi suunnistaa heijastinpolulla. Tapahtuma on herättänyt järjestäjien mukaan suurta kiinnostusta, ja kaupunkien tapahtumakalentereihin on ilmoitettu jo 40 erilaista ohjelmaa. -Kyseisenä viikonloppuna on järjestetty jo pidemmän aikaa hienoja tapahtumia, mutta nyt tuomme niitä esille ensimmäistä kertaa yhteisvoimin saavuttaaksemme suuremman yleisön. Samalla haluamme tukea alueen veto- ja elinvoimaa, Raaseporin matkailupäällikkö Ville Vuorelma kertoo. Hangon matkailupäällikkö Jon Lindströmin mukaan eri-
koislaatuiset ohjelmat yhdistettynä pimeään vuodenaikaan ja luonnon hiljaisuuteen kutsuvat käymään myös vapaa-ajan asunnolla tai minilomalle Hankoon ja Raaseporiin. -Pimeän viikonlopun ajankohta on myös sopivasti syysloman ja joulupyhien välissä, hän sanoo. Tapahtumaan osallistuvat Raaseporin ja Hangon kaupungin lisäksi alueen yhdistykset, yritykset, yhteisöt ja muita tahoja. Viikonlopun tapahtumat voi ilmoittaa ilmaiseksi Raaseporin ja Hangon tapahtumakalentereihin, joista viikonlopun ohjelmatarjonta löytyy kokonaisuudessaan. Tavoitteena on tehdä tapahtumasta jokavuotinen perinne.