Sähkölaskuista paljon maksuhäiriömerkintöjä
Sähkön hinnannousu on puhuttanut laajasti viime kesästä lähtien ja kohonneet energiakustannukset näkyvät myös Asiakastiedon tilastoissa. Vuonna 2022 yhteensä 5 600 henkilöä sai maksuhäiriömerkinnän, jonka perus-
teena oli maksamaton sähkölasku. Kasvua edellisvuoteen kertyi kymmenisen prosenttia.
-Hallitus ja sähköyhtiöt ovat tehneet lukuisia toimia energian hinnan nousun hillitsemiseen ja toisaalta korkeiden laskujen kompensointiin.
Näiden toimien tehoa tai sähkölaskuista aiheutuvien maksuhäiriömerkintöjen määrää on kuitenkin vielä mahdotonta ennakoida. Jos laskut alkavat tammi-helmikuun pakkasjaksolla kasautua, niistä todennäköisesti rekisteröidään maksuhäiriöitä vasta kuukausien kuluttua, Asiakastiedon viestintäpäällikkö Ville Kauppi toteaa.
Viime vuonna 250 henkilöllä sähkölaskun aiheuttama maksuhäiriö oli ainoa merkintä luottotiedoissa. Sen saa siis pois maksamalla saatavansa. Isojen rästien maksaminen saattaa kuitenkin heikentää kuluttajan maksukykyä vielä pitkään ja tällä voi olla vaikutusta muuhun kulutukseen.
Yrityksillekin kallis sähkö on jo tuonut taloudellisia ongelmia. Maksuhäiriöitä sähkölaskuista rekisteröitiin viime vuonna noin 180 yritykselle. Näistä eniten oli ravintoloita ja kiinteistöalan yrityksiä.
-Pienissä ja suhteellisen paljon energiaa tarvitsevissa yrityksissä edessä voi olla myös toiminnan alasajo tai konkurssi jo ennen kuin säh-
kölasku ehtii maksuhäiriöksi asti. Mutta olipa velallinen kuluttaja tai yritys, niin kannattaa aina itse olla aktiivinen ja yrittää ajoissa sopia laskujen maksusta, Kauppi mainitsee.
Joulukuussa tuhansien henkilöiden maksuhäiriömerkinnät poistuivat kerralla lakimuutoksen myötä. Asiakastieto ennakoi ylivelkaantumisen kuitenkin jatkuvan. 366 600 suomalaisella yksityishenkilöllä ja 39 600 yrityksellä on luottotiedoissaan maksuhäiriömerkintä. Yksityishenkilöiden joukko on Asiakastiedon tilastoissa nyt pienempi kuin vuosikymmeneen.
-Luottotietolaki muuttui viime vuonna niin, että maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun tieto maksusta on meillä rekisteröity. Kun muutos tuli voimaan joulukuun alussa, luottotietorekisteristämme poistui kerralla 18 600 henkilöä. Tämä on suurin selittävä tekijä rekisterissä olevan henkilömäärän muutokselle, mutta valitettavasti siitä ei voi päätellä ylivelkaantumisen vähentyneen. Ensimmäisiä maksuhäiriömerkintöjä nimittäin rekisteröitiin loppuvuonna entistä useammalle henkilölle, Kauppi kertoo.
Lakimuutoksen tarkoituksena on kannustaa velkojen maksamiseen, vaikka niistä olisi jo rekisteröity maksuhäiriömerkintä. Kaupin mukaan muutos on jo selvästi lisännyt kyselyitä siitä, miten tulee toimia, jotta maksuhäiriömerkinnän saa pois.
Blomqvist Inkoon hankkeesta: ”Hyvä päätös LänsiUudellemaalle ja koko Suomelle”
-Monet palaset loksahtavat paikoilleen ja monet poliittiset päätökset ovat perustana, kun norjalainen Blastr Green Steel ilmoitti tekevänsä miljardien eurojen investoinnin ilmastoälykkääseen teräksen tuotantoon Suomessa ja Länsi-Uudellamaalla, pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (r) kommentoi Inkooseen suunnitteilla olevaa tehdashanketta.
Suomessa on työskennelty häneen mukaansa jo monta vuotta mahdollisimman monipuolisen, nykyaikaisen ja ilmastoystävällisen energiantuotannon kehittämiseksi.
-Noin 90 prosenttia sähköenergiasta on päästötöntä, ja tämä prosenttiosuus kasvaa jatkuvasti. Yritysten ja valtion yhteiset panostukset erilaisiin pilottihankkeisiin ovat kantaneet hedelmää ja kehittäneet monipuolista osaamista. Suunta vedyn uusiin käyttömuotoihin panostamiseksi vahvistaa kehitystä entisestään. Nämä ovat panostuksia, jotka ovat saaneet myös kansainvälistä huomiota ja ovat nyt vaikuttaneet tähän pää-
Hänen mukaansa myös panostukset koulutukseen ja osaamiseen ovat vaikuttaneet norjalaisyhtiön päätökseen valita Suomi ja Inkoo hankkeensa sijaintipaikaksi.
-Meillä on Suomessa vakaa yhteiskunta, osaava ja sitoutunut työvoima sekä korkeatasoista tutkimusta, Blomqvist luettelee.
Myös logistiset investoinnit tuottavat nyt tulosta.
-Yksittäisinä hankkeina erilaiset infrastruktuurihankkeet eivät aina saa riittävästi huomiota, mutta ei ole sattumaa, että mahdollinen rakentaminen Inkoossa tapahtuu energialinjojen, meriväylien ja satamien sekä hyvien tieyhteyksien risteyksessä, Blomqvist jatkaa.
Hän mainitsee myös, että hallituksen päätös nopeuttaa vihreää siirtymää edistävien hankkeiden päätöksentekoprosessia niin viranomaispäätösten kuin tuomioistuinpäätöstenkin osalta on nyt myös osoittamassa vahvuuttaan houkuttelevamman sijoitusilmapiirin luomisessa.
Meiltä
Lue tuoreimmat uutiset osoitteessa www.etela.com
Asukastilaisuus parin viikon kuluttua
Inkoon kuntapäättäjille pidettiin jo iltakoulu tehdashankkeesta
saatu.
Ei veronmaksajien piikkiin
Iltakoulu järjestettiin kunnanvaltuutetuille ja kunnan johtoryhmälle.
-Tilaisuus kesti tunnin ja enimmäkseen sen aikana äänessä oli yhtiön toimitusjohtaja Hans Fredrik Wittusen. Kysymyksiäkin esitettiin ja hän kertoi muun muassa, että hankkeeseen löytyy rahoitusmahdollisuuksia, kunnanhallituksen puheenjohtaja Henrik Wickström (r) sanoo.
Hän korostaa, että kyse on vasta suunnitelmista ja seuraavaksi alkaa esiselvitysvaihe. Hankkeeseen liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin tarvitaan vastaukset. Vielä tässä vaiheessa niitä ei kaikkiin
Ennen suurhankkeen mahdollista toteutumista alueelle on laadittava vielä mm. kaavamuutos ja hankkeelle ympäristövaikutusten arviointi. Selvitettäväksi tulee mm. se, riittäisikö Inkoon syväsataman ja väylän kapasiteetti tuleviin tarpeisiin.
-Esiselvityksessä on punnittava niin ikään hankkeen vaikutukset paikalliseen infraan ja katsottava, kestääkö se tällaisen ponnistuksen. Selvää on, että inkoolaisten veronmaksajien ei pidä tätä kaikkea kustantaa, vaan kunnan on myös saatava tästä rahaa, Wickström sanoo.
Inkoo järjestää kuntalaisille tiedotustilaisuuden hankkeesta tammikuun 18. päivänä. Alun perin norjalaisyhtiön hankekin oli määrä julkistaa
Hiilivoimalan porttirakennus on vielä paikallaan. Tulevaisuudessa tämä voi olla pääsisäänkäynti terästehtaalle.
ingå, sjundeå Gustav Wasas g. 14, 044 509 1818 Boulevarden 9, 044 509 1819 044 509 1817 3/4G-delar och -tillbehör från oss Antenn-TV utan månadsavgifter (fria kanaler) www.ek-automatic.com
Fullständig begravningsservice sedan 1912
Nro 1b Sunnuntaina tammikuun 8. pnä 2023
Norjalaisyhtiön kaavailemaan tehdashankkeeseen liittyy vielä paljon avoimia kysymyksiä, joihin toivotaan saatavan vastaukset seuraavaksi alkavassa esiselvitysvaiheessa.
asiassa mahdollisimman nopeasti ja tässä tullee auttamaan myös tuoreet päätökset lupamenettelyjen nopeuttamisesta, Wickström sanoo.
Perusasiat ensin kuntoon
-Olemme tienneet näistä norjalaisyhtiön suunnitelmista jo jonkin aikaa ja hankkeelle on vahva luotto myös valtion suunnalta, joka on ollut tässä aktiivinen toimija. Iltakoulussa puhuttiin myös hankkeelle suunnitellusta aikataulusta, jota on pidetty liian kireänäkin. Yhtiö haluaa kuitenkin edetä
Wickström toteaa myös, että perusasiat on saatava kunnassa kuntoon ja esimerkiksi varhaiskasvatuksen haasteet on ratkaistava. Lisäksi Inkooseen on saatava uusia vuokra-asuntoja.
-Hanke voi tuoda mukanaan paljon positiivista ja fakta on, että tarvitsemme
myös lisää työpaikkoja. Mahdollisuudet edistää erilaisia panostuksia myös kantatien 51 ja rantaradan varrella ovat selvästi paremmat, kun tällainen hanke on suunnitteilla. Tällaista viestiä infrahankkeiden edistymisestä on saatu jo Ely-keskuksestakin, Wickström sanoo.
-Olemme kuitenkin vasta alkuvaiheessa ja pitää edetä rauhallisesti asia kerrallaan. On pidettävä jalat maassa, mutta kokonaisuudessaan tämä on kuitenkin hieno asia Inkoolle ja koko seudulle, joka on saanut jo tässä vaiheessa
paljon näkyvyyttä, hän jatkaa. Wickström sanoo myös olevan tärkeää, että kuntalaisetkin ns. tuntevat olonsa mukavaksi hankkeen suhteen ja heidän kanssaan on käytävä asiasta aktiivista vuoropuhelua. Epäileviä kommentteja koko hankkeen toteutumisesta ja realismista on esitetty jo Inkoossakin.
Vihreää terästä ja vetyä
Norjalainen Blastr Green Steel suunnittelee nk. vihreää terästä tuottavan tehtaan ja vedyn tuotantolaitosta Inkooseen entisen hiilivoimalan alueelle. Suunnitellun investoinnin arvo on noin neljä miljardia euroa ja tehdas työllistäisi yhtiön mukaan käyttövaiheessa jopa 1 200 henkilöä. Business Finlandin mukaan kyseessä olisi yksi suurimmista Suomeen tähän asti suunnitelluista teollisuusinvestoinneista.
Blastr aikoo korvata koksin ja kivihiilen vedyllä teräksen valmistuksessa. Tavoitteena on, että päästöjä syntyy tällä tavalla 95 prosenttia vähemmän tavanomaiseen teräksen valmistusprosessiin verrattuna.
Tuotannon on suunniteltu alkavan jo vuoden 2026 lopulla. Yrityksen odotetaan kasvavan yhdeksi Pohjoismaiden suurimmista teollisuuden start up -yrityksistä. Yhtiö on perustettu vuonna 2021 ja se on osa pohjoismaista Vanir Green Industries -investointiyhtiötä.
Knaapinen: ”Kokoluokka ja aikataulu kunnianhimoisia, mutta jonkun on oltava ensimmäinen”
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtaja
-Kuten monet poliitikot ovat viime päivinä kommentoineet, kertoo tämä jotain Suomen pitkän aikavälin kilpailukyvystä ja houkuttelevuudesta investointikohteena. Samalla pitää muistaa, että nyt ei vielä puhuta varsinaisesta investointipäätöksestä ja hankkeessa on poikkeuksellisen monta epävarmaa seikkaa, joiden on loksahdettava kohdilleen jotta lopullinen päätös olisi meidän kannaltamme positiivinen, Knaapinen sanoo.
-Joka tapauksessa meidän tulee valmistautua ja varmistaa se, että alueemme kiinnostaa jatkossakin uusia inves-
toijia. Olen aina sanonut, että Länsi-Uusimaa on ns. voittava alue, kun mietitään pitkällä aikavälillä Suomessa kehittyviä alueita. Olemme sopivan lähellä pääkaupunkiseutua ja meillä on tilaa kehittää liiketoimintaa, hän jatkaa.
”Mielenkiintoisia haasteita edessä”
Knaapisen mukaan on sanomattakin selvää, että hankkeen kokoluokka ja tavoiteaikataulu ovat kunnianhimoisia.
-Siihen kun lisätään täysin uusi teknologia, jota ei ole vielä teollisessa mittakaavassa missään toteutettu, on selvää että insinööreillä on mielenkiintoisia haasteita edessään. Mutta aina jonkun on oltava se ensimmäinen soihdunkantaja, joka näyttää toimialalle esimerkkiä uudesta tuotantotekniikasta, Knaa-
pinen toteaa.
Hän mainitsee myös, että SSAB on toiminut teräsmarkkinoilla useiden vuosien ajan fossiilivapaan teräksen tuotekehityksen kärkiyhtiönä. Vaikka SSAB on Suomen suurin yksittäinen hiilidioksidin päästölähde, on yhtiö ollut vuosien ajan yksi vähäpäästöisimmistä teräksen tuottajista maailmassa.
-Kuulin vuonna 2019 ensimmäisen kerran SSAB:n uskomattoman kunnianhimoisesta tavoitteesta tuottaa vuodesta 2035 alkaen fossiilivapaata terästä markkinoille. Tuolloin heidän tavoitteensa oli kokeilla vetypelkistystekniikkaa pilottilaitteilla vuoteen 2024 mennessä ja vuosien 2025-2035 välissä pyrittäisiin demonstroimaan vetypelkistystekniikka teollisessa mittakaavassa ja olla
yrityksenä fossiilivapaa vuonna 2045, Knaapinen kertoo.
Tähän verrattuna norjalaisyhtiön hankeaikataulu onkin hänen mukaansa kova tavoite.
-Uuden teknologian tuotekehitys on edennyt nopeasti. Luulen norjalaisten taustajoukkojen seuranneen tarkkaan SSAB:n kehitystyötä ja tämä kehitys on varmasti osaltaan rohkaissut oman hankeyhtiön perustamiseen, Knaapinen sanoo.
Konkreettinen keskustelu hyvästä
Kauppakamarin toimitusjohtaja Tommi Knaapinen arvelee myös, että tiukan aikataulutavoitteen takana saattaa myös olla perinteinen taktiikka luoda kiireen tuntua hankkeen eri osapuolille, jotta asioita saadaan tapahtumaan nopeammin.
-Jopa ennenaikainen asian julkistaminen viittaa vähän siihen, että halutaan nopeuttaa päätöksiä ja aikaansaada keskustelua potentiaalisten rahoittajien suunnalla. Nyt voidaan myös käydä julkista keskustelua ja valmistella esimerkiksi kaavamuutosta ja luvitusprosessia, Knaapinen sanoo.
-Toteutuupa tämä investointi tai ei, on joka tapauksessa hienoa, että nyt Länsi-Uudellamaalla vihdoin käynnistyi konkreettinen keskustelu siitä, mitä meidän yhtenä alueena tulee yhdessä tehdä, jotta tämänkaltaisia investointeja saataisiin houkuteltua alueellemme, hän jatkaa asian laajemmasta kuvasta.
Knaapinen sanoo myös ilahtuneensa kuntajohtajien rakentavista kommenteista lähialueen kehittämistarpeisiin
liittyen.
-Jos näin paljon työllistävä tuotantolaitos tänne tulisi, tarvitaan yhteiskunnan kaikkien perusasioiden kehittämistä. Pitää saada houkuteltua osaavia työntekijöitä, ja myös asumisviihtyvyyttä kouluineen ja päiväkoteineen olisi kehitettävä. Lähialueen oppilaitosten tulee myös kehittää tutkintokokonaisuuksiaan, jotta osaavaa työvoimaa valmistuu tulevaisuudessakin alueemme tarpeisiin, Knaapinen sanoo.
Hän toteaa, ettei tiedä norjalaisesta yhtiöstä sen enempää kuin muutkaan julkisuudessa asiaa kommentoineet.
-Niin sanottua katu-uskottavuutta toki olisi enemmän, jos jokin perinteinen teräsyhtiö olisi hankkeen takana. Mutta tämä on yksi tapa käynnistää uutta liiketoimintaa ja hajauttaa riskiä.
Länsi-Uudenmaan kauppakamarin toimitusjohtajan Tommi Knaapisen mukaan on hienoa, että Länsi-Uusimaa kiinnostaa kansainvälisiäkin teollisia toimijoita.
Raaseporissa sama kehityssuunta
Tienkäyttäjien tyytyväisyys
maanteiden talvihoitoon notkahti
Väyläviraston tutkimuksen mukaan tienkäyttäjien tyytyväisyys pääteiden talvihoitoon on parempaa kuin tyytyväisyys muiden teiden hoitoon. Yhteistä kesän ja talven tuloksille on se, että raskaan liikenteen mielipiteet ovat kriittisempiä kuin yksityishenkilöiden.
Raaseporissa kokonaistyytyväisyys teiden talvihoitoon oli viime talvena 2,89 asteikolla yhdestä viiteen. Pääteiden talvihoidon arvosana oli 3,43 ja muiden teiden talvihoidon 2,71. Tyytyväisyys laski edellisvuodesta, jolloin arvosanat olivat samassa järjestyksessä 3,56, 3,63 ja 3,03. Kyseisessä indeksissä viisi on erittäin tyytyväinen ja yksi
erittäin tyytymätön.
-Sään puolesta talvi 20212022 oli pitkä ja erityisesti Etelä-Suomessa poikkeava viime vuosiin verrattuna. Runsasluminen talvi ei kuitenkaan yksin selitä tyytyväisyyden laskua. Vaikka kokonaistyytyväisyys laskikin, onnistuivat jotkut hoitourakat myös parantamaan tulostaan edellisvuodesta, Väyläviraston teiden kunnossapidon asiantuntija Jarkko Pirinen tiedottaa.
Kesäkautta 2022 koskevan tutkimuksen mukaan yleistyytyväisyys maanteiden kuntoon pysyi suurin piirtein samalla tasolla kuin vuonna 2021. Raskaan liikenteen kuljettajien tyytyväisyys kuiten-
kin kääntyi pieneen laskuun muutaman vuoden noususuhdanteen jälkeen.
-Viime talven ja kevään päällysteiden reikiintyminen sekä epätasaisuudet näkyvät tuloksissa kuten myös päällystysmäärän lasku. Tyypillisesti päällystysmäärät näkyvät tyytyväisyydessä vuoden viiveellä. Vuonna 2020 päällystettiin noin 4 000 kilometriä, kun viime vuonna jäätiin noin 2 700 kilometriin. Kustannustason nousu aiheuttaa haasteita ja edellyttää korjaustoimenpiteiden priorisointia, mutta käytettävissä olevat resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti, Pirinen sanoo.
-Koska rahaa on käytettävissä tarvetta vähemmän, joudumme priorisoimaan vilkkaimpien teiden kunnossapitoa. Tämä näkyy myös tyytyväisyystutkimusten tuloksissa. Tienkäyttäjät ja ammattiliikenne ovat melko tyytyväisiä pääväylien kuntoon, mutta muiden teiden kunto huolestuttaa, Pirinen jatkaa.
Etelä-Suomessa nyt vallitsevia poikkeuksellisen hankalia talvikelejä ajatellen seuraavassa kyselyssä tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten tyytyväisiä tienkäyttäjät ovat talvihoitoon.
Tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa yksityishenkilöiden ja raskaan liikenteen edustajien maanteiden talvihoitoon liittyvistä kokemuksista ja mielipiteistä. Tutkimuksen tuloksia käytetään Väyläviraston ja Ely-keskusten toiminnan onnistumisen seurantaan sekä apuna toiminnan suunnittelussa ja ohjauksessa.
Bengtskärin majakka kytkettiin sähköverkkoon 20 kilometrin kaapelilla
Noin 25 kilometriä Hangosta lounaaseen Turunmaan saaristossa sijaitseva 1900-luvun alussa rakennettu Bengtskärin majakka on liitetty sähköverkkoon.
Majakka sijaitsee kallioisella luodolla, jossa syysmyrskyjen aikaan aallot huuhtoutuvat toisinaan ovelle asti. Kaapelin vetäminen vaati sen vuoksi erityistä tarkkuutta ja sähköverkkoon liittämisessä piti huomioida myös vuodenaika, säätila ja saarella pesivät haahkat.
Bengtskärillä sähköä tarvitaan majoitustoimintaan ja tukiasemiin. Aiemmin saaren sähkö tuotettiin generaattoreilla.
-Se kulutti paljon polttoainetta ja vaati paljon huoltotyötä. Majakan liittäminen sähköverkkoon on ollut pitkäaikainen haaveemme, majakan isäntä Per Wilson sanoo.
Projektipäällikkönä toimi Carunan Tony Fagerström ja rakennuttajapäällikkönä Dick Fagerholm. Ennen rakentamista kartoitettiin sähkökaapelin reitti ja haettiin rakennuslupa aluehallintovirastosta. Suunnitteluvaiheessa kuultiin maanomistajia ja lähisaarten mökkiläisiä. Myös ympäristö oli otettava huomioon.
-Milliäkään ei porattu ennen syyskuuta ja ennen kuin
saarella pesivien haahkojen pesimäaika sekä vilkkain veneilykausi oli ohi. Teimme etukäteen joitakin valmisteluja, kuten muuntamoiden perustuksia, Fagerholm kertoo.
Kaapelitoimittaja Prysmianilta hankittiin erikoistilauksena 20 kilometrin pituinen sähkökaapeli. Se kulkee saarelle meren pohjassa, mutta käy kahdessa lähisaaressa pinnan yläpuolella. Majakkasaarella kaapeli nousee maalle kallion läpi porattua reikää pitkin. Sähkökaapelia varten kallioon porattiin lähes 80-metrinen reikä. Muunta-
Reseptilääkkeiden hinnat laskivat
Reseptilääkkeiden hinnat laskivat tammikuun 1. päivänä keskimäärin 5,7 prosenttia. Lääketaksan leikkaus tuli voimaan sunnuntaina, ja se koskee kaikkia reseptilääkkeitä. Apteekkariliiton mukaan hinnanalennus vaihtelee 0,2 prosentista yhdeksään prosenttiin riippuen lääkkeen tukkuhinnasta.
Hinta laskee eniten erittäin kalliissa lääkkeissä. Aiemmin esimerkiksi 15?000 euroa maksanut lääke maksaa nyt noin 13 800 euroa. Sata euroa maksanut lääke halpenee vastaavasti 1,43 euroa. Alle 10 euroa maksavat lääkkeet halpenevat noin kaksi prosenttia.
Hintojen lasku hyödyttää sekä lääkkeen ostajaa että lääkekorvauksia maksavaa Kelaa. Ei-korvattavissa lääkkeissä hyöty menee kokonaan lääkkeen ostajalle, kokonaan korvattavissa ja usein kalliissa lääkkeissä Kelalle. Perus-
Eläinsairaala Savon Murre valittiin vuoden 2022 nimeksi. Valinnan tekivät
VERENLUOVUTTAJIA TARVITAAN
, tiistaina 10.1. klo 14–18
Keskuskoulu, Halmstadinkatu 2
Varaa aika tai tule kysymään vapaita aikoja.
Täytä terveyskysely etukäteen: veripalvelu.fi
BLODGIVARE BEHÖVS
, tisdagen 10.1 kl. 14–18
Centralskolan, Halmstadsgatan 2
Boka tid eller kom och fråga om lediga tider.
Fyll i hälsodeklarationen på förhand: blodtjänst.fi
korvattavissa ja alemman erityiskorvausluokan lääkkeissä hyöty jakautuu lääkkeen ostajan ja Kelan kesken.
”Raju leikkaus apteekeille”
Valtio leikkaa apteekkien katteita reseptilääkkeissä rahoittaakseen tänä vuonna tiukentuvaa hoitajamitoitusta.
Apteekeilta reseptilääketaksan muutos leikkaa liki 40 miljoonaa euroa ja leikkausta pidetään rajuna. Sitä kompensoidaan osittain kalliiden lääkkeiden apteekkiverohuojennuksella.
-Apteekkien talous on suuressa muutoksessa, sillä kulut kasvavat nyt nopeasti korkean inflaation takia, eikä hinnannousua voi viedä lääkkeiden hintoihin. Lisäksi reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat jo pitkään olleet laskussa, liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen toteaa.
nimistöntutkimuksen asiantuntijat. Murre on perinteinen suomalainen eläimille
mokopit rakennettiin poikkeuksellisesti betonirunkoisina, jotta ne kestävät kovat sääolosuhteet.
Rakennustyö kesti kaksi ja puoli kuukautta ja sähköt saatiin kytkettyä marraskuun puolessa välissä. Bengtskärin majakkasaarella saatetaan nähdä tulevaisuudessa aurinkopaneelejakin.
-Verkkosähkön myötä Bengtskärin tulevaisuus on aiempaa turvatumpi. Öljylämmityskattilat voidaan korvata nyt kalliolämpöpumpulla, majakan emäntä Paula Wilson kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan inflaatio nousi marraskuussa 9,1 prosenttiin, mutta reseptilääkkeiden kuluttajahinnat laskivat vuoden takaiseen verrattuna 2,8 prosenttia. Samaan aikaan elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat kallistuivat peräti 16 prosenttia.
Lääkkeissä tukkuhinnan eli apteekin ostohinnan päättää lääkeyritys, ja se on kaikille apteekeille sama. Reseptilääkkeet on myytävä valtioneuvoston lääketaksan mukaisella hinnalla, eli niiden hinnat ovat kaikissa apteekeissa ja verkkoapteekeissa samat. Tavanomaisissa itsehoitolääkkeissä apteekit voivat antaa alennusta lääketaksan mukaisesta hinnasta tinkimällä katteestaan.
-Lääkkeiden hintasääntely toimii kuluttajan eduksi, ja nyt korkean inflaation aikana erityisen tehokkaasti, Hirvonen toteaa.
annettu erisnimi, joka löytyy sekä kissojen että koirien nimipäiväkalenterista. Hopealle ylsi sanapeli Sanuli. Jaetulle kolmannelle sijalle sijoittuivat Iso-Britannian uuden kuninkaan hallitsijanimi Charles III, kadunnimi Kustinpolku ja ABC-huoltoasemaketjun ranskalaisannoksen nimi Ronskikset. Koronavilkku oli vuoden nimi viime vuonna.
Ota ajokortti tai virallinen henkilötodistus mukaan. STRÄCK UT DIN HAND. Ta med dig ditt körkort eller officiella identitetskort
Pentujen rekisteröintien kasvu tasaantui Kennelliitto rekisteröi viime vuonna yli 48 600 koiraa
Kennelliittoon rekisteröityjen koirien määrä tasaantui vuonna 2022 koronavuosien kasvun jälkeen. Koirarotujen suosiossa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Liittoon rekisteröitiin viime vuonna 48 600 koiraa, kun vuonna 2021 rekisteröintejä oli lähes 53 000. Rekisteröintien määrä laski 7,8 prosenttia vuodesta 2021. Koronavuosina 2020 ja 2021 rekisteröintien määrä kasvoi vuodesta 2019 kaikkiaan lähes 17 prosentilla. Nyt rekisteröintien määrä jäi jo alle ensimmäisen koronavuoden 2020, jolloin rekisteröitiin noin 49 000 koiraa.
-Rekisteröintien määrä on laskussa ja lähestyy pidemmän aikavälin keskiarvoa ennen koronavuosia, vaikka on edelleen melko korkea, liiton hallituksen puheenjohtaja Esa Kukkonen sanoo.
Koirien suuri suosio ei ole liiton näkökulmasta silti pelkästään hyvä asia.
-Koiran hankinta tarkoit-
taa pitkäaikaista sitoutumista ja hankinnan on aina oltava tarkkaan harkittu päätös. On otettava huomioon koiran asema myös koronan jälkeisessä ajassa osana jokapäiväistä elämää, Kukkonen muistuttaa.
Labradorinnoutaja yhä suosikki
Labradorinnoutaja on ollut jo vuodesta 2009 lähtien Suomen suosituin koirarotu. Niitä rekisteröitiin viime vuonna lähes 2 600.
Seuraavaksi eniten rekisteröitiin shetlanninlammaskoiria (1 280) ja kolmanneksi eniten suomenlapinkoiria (1 250).
Kaikkien näiden rotujen rekisteröintien kokonaismäärät laskivat vuodesta 2021. Vain kuusi rotua ylsi viime vuonna yli tuhannen koiran rekisteröintimäärään.
Kennelliiton puheenjohtaja Esa Kukkonen on huolissaan siitä, miten kotimaiset koirarodut pitävät pintansa
tulevaisuudessa, sillä suomenajokoiran, suomenpystykorvan ja karjalankarhukoiran rekisteröinnit vähenivät viime vuonna huomattavasti yleistä
trendiä enemmän.
Suosiotaan vuoteen 2021 verrattuna kasvattivat sadan suosituimman rodun listalla muiden muassa akita, bel-
Asetus tuli voimaan, mutta koirarekisteriä ei saatu käyttöön
Ruokavirasto tiedotti hieman ennen joulua, että uuden koirarekisterin käyttöönotto viivästyy sovelluskehittäjästä johtuvista syistä. Asiointipalvelun oli määrä avautua tammikuun alussa, jolloin koirien mikrosirutus ja rekisteröinti tulivat Suomessa pakollisiksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.
Ruokavirasto pyrkii avaamaan koirarekisterin mahdollisimman pian, kunhan
sovelluskehittäjä saa asiointipalvelun julkaisukuntoon. Ruokaviraston koirarekisteriin on määrä kirjata kaikkien Suomessa vakituisesti oleskelevien koirien tunniste- ja haltijatiedot.
Rekisterin käyttöönoton myöhästymisestä huolimatta koirat tulee tunnistusmerkitä asetuksen määräaikojen mukaisesti ja tunnistusmerkitsijän tulee antaa koiran haltijalle tunnistustodistus,
Ruokavirasto tiedotti.
Vuodenvaihteen jälkeen syntyneet koirat tulee mikrosiruttaa viimeistään kolmen kuukauden iässä tai aiemmin, jos ne vaihtavat haltijaa aikaisemmin. Ennen vuodenvaihdetta syntyneiden koirien tunnistusmerkitsemisen ja rekisteriin ilmoittamisen määräaika päättyy vasta vuoden 2023 lopulla. Koirarekisterin asiakaspalvelu toimii kuitenkin jo nyt.
Suomen Kennelliitto on
painottanut, että koirien tietojen ilmoittamisen rekisteriin tulee olla koirien omistajille edullista ja helppoa, jotta mahdollisimman moni koiranomistaja myös ilmoittaa koiransa rekisteriin. Maa- ja metsätalousministeriö on säätänyt koiran rekisteröintimaksun hinnaksi 10 euroa sähköisen asioinnin kautta tehtynä ja 19 euroa lomakeilmoituksella. Viranomaisrekisterin on tarkoitus ehkäistä pentuteh-
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue tiedottaa: Suurin osa yksityisen sairaanhoidon Kela-korvauksista poistui
Suurin osa yksityisen tutkimuksen ja hoidon kustannuksen Kela-korvauksista poistui vuoden 2023 alussa. Muutos vaikuttaa myös matkojen korvaamiseen.
Suurimmasta osasta yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteitä ei saa enää korvausta. Myös lääkärin tekemien toimenpiteiden korvaus poistui joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.
Vuonna 2021 yksityisistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä sai korvauksia Län-
si-Uudenmaan hyvinvointialueella 123 700 henkilöä. Kela-korvauksia maksettiin yhteensä 7,2 miljoonaa euroa.
Kela-korvauksen voi edelleen saada niistä yksityisen sairaanhoidon tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä, jotka koskevat mielenterveyden ja suun hoitoa. Koronarokotuksesta ja koronavirustestistä (PCR- tai antigeenitesti) saa korvausta vielä kesäkuun loppuun asti.
Kela ei korvaa enää esimerkiksi lääkärin tekemiä silmänpohjan tutkimuksia ja
hedelmöityshoitoja, laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia, säde- ja sytostaattihoitoa, fysioterapiaa ja valohoitoa sekä sairaanhoitajan antamaa hoitoa.
Yksityisen sairaanhoidon korvauksien muutos vaikuttaa myös asiakkaan oikeuteen saada korvausta matkastaan yksityiseen sairaanhoitoon. Kela korvaa asiakkaan matkoja yksityiseen sairaanhoitoon vain, jos siellä annettu hoito on Kela-korvattavaa.
Jos asiakas kuitenkin hakeutuu hoitoon hyvinvointi-
alueen antamalla maksusitoumuksella tai palvelusetelillä matka korvataan sinne, mistä asiakas on hankkinut hoidon. Tällöin asiakas tarvitsee matkakorvauksen hakemista varten todistuksen, josta ilmenee, että annettu hoito perustuu maksusitoumukseen tai palveluseteliin.
Kaikista yleis- ja erikoislääkärien vastaanottokäynneistä saa nyt tasasuuruisen kahdeksan euron korvauksen. Korvaus on kuitenkin suurempi, jos hoidon on antanut psykiatrian erikoislääkäri tai
gianpaimenkoirat, cane corso, harmaa norjanhirvikoira, jakutianlaika, karkeakarvainen saksanseisoja, kääpiöpinseri, maremmano-abbruzzese, portugalinvesikoira, samojedinkoira, shiba ja sileäkarvainen kettuterrieri.
Rotukoirien suosio on vankka
Liittoon rekisteröitiin koiria viime vuonna yhteensä noin 320 koirarodusta tai rotumuunnoksesta. Useissa roduissa rekisteröintimäärät ovat hyvin pieniä ja vain muutamia koiria.
Rekisteröityjen rotukoirien suosio on ollut Suomessa perinteisesti vankka.
Tilastokeskus arvioi koirien määräksi Suomessa vuonna 2018 noin 700 000. Niistä arviolta 75 prosenttia oli rekisteröity Kennelliittoon.
Liiton rekisterissä on yli puolen miljoonan elossa olevan koiran tunnistetiedot, kasvattaja- ja omistajatiedot
ja sukutaulut. Rekisterissä näkyvät lisäksi koirien jalostuskiellot. Kaikkiaan rekisterissä on tietoa yli 2,1 miljoonasta koirasta.
Taloustutkimuksen marraskuussa 2021 julkaiseman tutkimuksen mukaan yhdeksän kymmenestä koiran hankintaa harkitsevasta haluaa hankkia rekisteröidyn rotukoiran suomalaiselta koirankasvattajalta.
Vastaajien arvioissa korostuivat suomalaisen koirankasvatuksen valtteina luotettavuus, vastuullisuus, turvallisuus ja kotimaisuus. Myös sitä, että koirien terveystiedot ovat saatavilla ja koirat tutkittu, pidettiin tärkeänä, samoin yhteydenpidon helppoutta sekä kasvattajien neuvoja ja tukea myös pidemmällä ajalla.
Kennelliiton mobiilisovellukseen on tallennettu yli 50 000 koiran kutsumanimi. Vuonna 2022 syntyneiden koirien suosituimmat nimet olivat Hertta, Luna ja Martta.
tailua ja helpottaa löytökoirien tunnistamista. Rekisterin kautta pyritään myös ehkäisemään eläinsairauksia ja koirista ihmisiin tarttuvia tauteja.
Uusi viranomaisrekisteri on herättänyt keskustelua etenkin koirankasvattajien piirissä. Kennelliiton mukaan se voi tuoda koirankasvattajille merkittäviä lisämaksuja, kun kasvattaja pentujen ensimmäisenä haltijana ilmoittaa pentueensa tiedot sekä
liiton rekisteriin että Ruokaviraston rekisteriin ennen pentujen luovuttamista.
Ruotsissa koiran ilmoittaminen rekisteriin maksaa 3,6 euroa, jos käyttää sähköistä maksupalvelua, noin seitsemän euroa laskulla maksettaessa ja noin 14 euroa, jos ilmoitus tehdään paperilomakkeella. Kennelliiton mukaan Suomen koirarekisterin maksujen tulisi olla samat kuin Ruotsissa.
erikoishammaslääkäri. Korvaus säilyy myös niissä tutkimus- ja hoitotoimenpiteissä, jotka on määrännyt psykiatrian erikoislääkäri, suu- ja leu-
kakirurgian erikoislääkäri tai hammaslääkäri. Korvauksen saa myös psykologin tekemistä tutkimuksista.
Keskuskatu 82 Centralgatan, Karjaa/Karis Auki/Öppet: ma-pe 7.00-17.00 må-fre la 8.30-15.00 lö
IT-PALVELUT / IT-TJÄNSTER
LAKIASIAINTOIMISTO / JURISTBYRÅ
Köpmansgatan 24, Karis Kauppiaankatu 24, Karjaa Tel./Puh. 040 589 6365 info@fredenberg. www.fredenberg.
LAKIPALVELUT / JURIDISKA TJÄNSTER
JURIDISKA TJÄNSTER - LAKIPALVELUT
Sara Neovius JM/OTM 010 257 3437 förnamn.efternamn@op.fi • www.op.fi/raseborg etunimi.sukunimi@op.fi • www.op.fi/raasepori
Carola Nordlund Skattesakkunnig/Veroasiantuntija 010 257 3434