YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!
Vain Etelä-Uusimaa ilmestyy yli 22.000 talouteen viikossa! aa rt ke i ks ka on ko an H ta os Inko
RIVITALO
Suvi Ahlfors yli 29 vuoden kokemuksella! UUSI KOHDE
Karjaa, Kiila
OMAKOTITALO
100 m² Päätyhuon., 4 h, k, wc, kph/wc, s, parv., katettu terassi, var. II-krs. Tehokkaasti käytetyt asuinneliöt. Karjaan kesk. n. 2 km. Rv. 1983. ET F. Mh. 144.000 €
Mustio
260/350 m² Asuin-/liike-/myymälä-/yritystila. Talo voidaan jakaa 2 asunnoksi tai alakerta sopii myös yritystoimintaan. Öljylämm. Rv. 1944. Oma t. 854 m². Ei e-tod. Hp. 189.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 80 Torstaina lokakuun 17. pnä 2019
.
”SDP on tarjonnut naista aiemminkin, ei ole kelvannut”
Toisen kauden valtuutettu Linnéa Henriksson johtaa puhetta Raaseporissa (Raasepori) Raaseporin kaupunginvaltuusto on valinnut uudeksi puheenjohtajakseen toisen kauden kaupunginvaltuutetun, RKP:n Linnéa Henrikssonin. Henriksson valittiin Raaseporin kaupunginvaltuustoon vuonna 2008. Hän toimi seuraavan nelivuotiskauden varavaltuutettuna ja tuli valituksi taas varsinaiseksi kaupunginvaltuutetuksi vuonna 2017 saaden 160 ääntä. Uuden puheenjohtajan valinta alkoi sosialidemokraattien pyytämällä ryhmätauolla heti RKP:n tehtyä oman ehdotuksensa puheenjohtajaksi. Tauolla arvuuteltiin, tuleeko ryhmältä oma ehdokas val-
tuuston puheenjohtajaksi.
SDP odotti enemmän SDP:ssa ei oltu tyytyväisiä valtuuston valtapuolueen menettelyyn puheenjohtajan valinnassa. -Olisi ollut hyvä toimia näin tärkeässä ja isossa asiassa hieman toisin ja niin, että olisimme olleet enemmän mukana prosessissa ja tienneet ehdokkaan nimen jo etukäteen. On hienoa, että valtuuston puheenjohtajaksi saatiin viimein nainen, sillä SDP on tarjonnut tähän tehtävään naista jo aiemminkin, mutta ehdotuksemme ei ole kelvannut, Camilla Grundström sanoi. Hän viittasi tässä
RKP:n Linnéa Henriksson otti paikkansa Raaseporin kaupunginvaltuuston uutena puheenjohtajana. Väistyvä puheenjohtaja sai kiitokset ja kukat ensimmäiseltä varapuheenjohtajalta Ulf Heimbergiltä (sd). Raaseporin aiempien vuosien kuntavaalien äänikuningattareen Maarit Feldt-Rantaan. Grundström ilmoitti myös ryhmänsä tukevan Henrikssonin valintaa puheenjohtajaksi ja toivoi hyvää yhteistyötä uuden puheenjohtajan kanssa. Grundström luonnehti Henrikssonia osaavaksi ja päteväksi tehtävään.
RKP:n ryhmä äänesti
Kaupunginvaltuustoa Raaseporin perustamisesta asti luotsannut Thomas Blomqvist luopui tehtävästä ministerikiireidensä vuoksi.
RKP:n ryhmäpuheenjohtaja Filip Björklöf kertoo valtuustoryhmän järjestäneen puheenjohtajasta koeäänestyksen sunnuntaina päivää ennen valtuuston kokousta. Björklöf
ei kuitenkaan halua avata äänestystä sen tarkemmin. -Keskustelimme ja mietimme asiaa ryhmässä. Esillä oli useampia eri vahvuisia ehdokkaita. Koko valtuustoryhmämme on Henrikssonin takana, se on tärkeää myös uudelle puheenjohtajalle, Björklöf sanoo. RKP:n ryhmäkokouksessa käytiin kuitenkin tiettävästi tiukka äänestys, jossa Henrikssonista tuli ryhmän ehdokas vain yhden äänen erolla. Vastaehdokkaana oli Sven Holmberg, joka on toiminut kaupunginvaltuutettuna vuodesta 1985. Kaupunginvaltuusto myön-
si samalla Thomas Blomqvistille vapautuksen valtuuston puheenjohtajan tehtävästä, koska hän ei ehdi enää hoitaa sitä ministeritehtävänsä vuoksi. Blomqvist toimi aikanaan Tammisaaren ja viime vuodet Raaseporin kaupunginvaltuuston puheenjohtajana yhteensä lähes 15 vuotta. -En katoa valtuustosalista mihinkään, mutta puheenjohtajan tehtävästä luopuminen helpottaa oloa. Tehtävä on ollut hieno, mutta aikaa siihen ei ole ollut enää entiseen tapaan, ja olen siitä kokenut huonoa omaatuntoa, Blom-
qvist sanoi. Hän totesi myös siitä olevan jo melkoisesti aikaa, kun oma paikka on ollut valtuustosalissa jossain muualla kuin puheenjohtajapöydän takana. -Voi olla, että kuvittelen vielä jonkin aikaa olevani entisessä tehtävässäni, mutta eiköhän se uusi roolikin vielä löydy, hän sanoi. Blomqvist ilmoitti myös pitäneensä puheenjohtajan tehtävästä ja pyrkineensä siihen, että kokoukset sujuvat sääntöjen mukaan ja oikeudenmukaisesti. Henriksson kiitti luottamuksesta ja sanoi tekevänsä parhaansa uudessa luottamustehtävässään.
TylöHelolle sata vuotta täyteen
Saunakulttuuria Suomeen ja koko maailmaan Hangosta (Hanko) Hankolainen saunavalmistaja ja saunomisen eri osa-alueisiin tuotesuunnittelussaan panostava TylöHelo täyttää sata vuotta. Pekka Lettijeff on toiminut konsernin toimitusjohtajana noin vuoden ja näkee yhtiön tulevaisuuden valoisana. Toiminta alkoi Hangossa vuonna 1961. Kun yritys vuonna 1919 perustettiin, sen toimipaikkana oli Viipuri ja nimeksi annettiin Karjalan sähkö. 1990-luvun alussa nimeksi vaihdettiin Saunatec. Ruotsalainen saunayhtiö Tylö myytiin vuonna 2008 pääomasijoittajayritykselle, joka omisti jo suomalaisen Helon. Hynttyyt lyötiin yhteen ja uudesta yrityksestä tuli TylöHelo. -Kaikki lähti aikoinaan liikkeelle Viipurista. Vuonna
1940 yritys muutti Helsinkiin ja yritys oli ennen tätä ostanut useampia sähköalan yrityksiä vahvistaakseen ja kasvattaakseen toimintaansa. Alussa yrityksen toiminta pyöri sähkön ympärillä ja ensimmäinen sähkökiuas syntyi vasta vuonna 1949, eli sähkökiukaalla ei ole takanaan kovinkaan pitkää historiaa. Syy tähän on varsin luonnollinen, sillä sähköä ei aikanaan ole ollut vastaavalla tavalla tarjolla kuin nykyään, Lettijeff kertoo.
Suosioon sähkön myötä Kun kaikille suomalaisille saatiin sähköä, se vaikutti samalla räjähdysmäisesti myös sähkökiuasten suosion kasvuun. -Viimeisten 30 ja 40 vuoden aikana on ollut valtava
sähkökiuasbuumi. Enää ei riittänyt se, että kesämökiltä löytyi puukiuas, vaan ihmiset halusivat saunoa myös kotona. Sähkökiuas tarjosi tähän nopeamman ja vaivattomamman vaihtoehdon, Lettijeff sanoo. 1940-luvun lopulla alkaneen buumin myötä yritys rupesi panostamaan sähkökiukaiden valmistamiseen. Vuonna 1961 yritys siirsi suurimman osan toiminnastaan Hankoon. -Hangossa keskityttiin tuolloin sähkökiuasten valmistukseen ja vuosien saatossa kaikki Helon toiminta on siirtynyt Hankoon. Kaupungista onkin kehkeytynyt eräänlainen valtakunnallinen saunakeskus. En osaa tarkkaan sanoa, kuinka paljon yrityksessä oli alkuaikoina työntekijöitä, mutta volyymit
TylöHelo-konsernin johtaja Pekka Lettijeff (vas.) ja tehdaspäällikkö Markus Lehto katsovat luottavaisina tulevaisuuteen. Hangon tehdas työllistää noin 60 henkilöä. olivat tuolloin merkittäviä, koska sähkökiukaiden suosio kasvoi todella ripeästi, Lettijeff mainitsee. Enää sähkökiukaita ei myydä vastaavalla vuositahdilla kuin esimerkiksi 1970ja 1980-luvuilla. Kiuas kun voi kestää parhaimmillaan reilut parikymmentä vuotta,
eli sitä ei tarvitse kovinkaan usein vaihtaa uuteen.
Saunominen tekee hyvää Saunominen on edelleen tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja suomalaisuutta. Helo edistää toiminnallaan osaltaan suomalaista saunakulttuuria.
-Se lähtee vahvasti perussaunasta. Olemme seuranneet tiiviisti tutkimuksia siitä, miten saunominen vaikuttaa hyvinvointiin ja terveyteen. Saunominen tekee hyvää ja se vaikuttaa positiivisesti terveydentilaan. Tätä missiota Helo haluaa edistää, Lettijeff sanoo. Jatkuu sivulla 5.