UUSI KOHDE
Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella!
OMAKOTITALO
Karjaa, Kiila
118/208 m² Iso keittiö/ruokailutila, 2 mh, oh, aula, terassi ja wc. Kellarissa 2 makuutilaa, iso takkatila, wc, kph, s, vh, varastotilaa ja pannuhuone. 60-luvun henkeä huokuva omakotitalo suomenkielisten koulujen ja päiväkodin vierestä. 2009 toteutettu remontti kellarikerroksessa, salaojitettu ja eristetty. Kph:ssa kaikki pinnat uusittu. Oma tontti 623 m². Öljylämm. Karjaan keskustaan n. 2 km. Rv. 1966. Ei e-tod. Hp. 99.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
LIIVIPÄIVÄT Tammisaaressa ti-ke 21.-22.7. klo 10-17
Liiviasiantuntija Tuulikki K. paikalla Kuninkaankatu 6, Tammisaari. P. (019) 231 588. Avoinna: ark. 10-17, la 10-14
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Anita ja Rosa Faia rintaliivit
-15 % Tarjous voimassa ti-ke 21.-22.7.
Nro 40 Torstaina heinäkuun 16. pnä 2020
.
”Ravinneongelma tulee vaikeutumaan kaikissa järvissä”
Hernekeitosta joutsenjärveksi – kemiallisesti puhdistettu Lähdejärvi on pysynyt kunnossa (Raasepori) Lähdejärvi sijaitsee Karjaan ja Inkoon rajalla. 14 vuotta sitten siitä tuli ensimmäinen järvi Uudellamaalla, jonka rehevöitymistä hoidettiin kemiallisella puhdistuksella. Puhdistuksen takana olivat helsinkiläinen Ilppo Niemi ja hänen johtamansa Lähdejärven ympäristönsuojeluyhdistys, jonka jäsenet ovat Niemen tavoin mökkiläisiä tai metsänomistajia järven ympäriltä. Niemi sai mökkinsä järven rannalla valmiiksi vuonna 1992, jolloin sinilevätilanne oli jo niin paha, ettei järvessä voinut uida tai sen vettä käyttää. -Järvi oli kuin hernekeittoa. Ajattelin, että tälle täytyy voida tehdä jotakin, Niemi sanoo.
6.000 litraa alumiinikloridia Niemi teki työuransa ympäristöministeriössä, ja vastasi muun muassa tutkimusja kehitystoiminnasta, joten rahkeita riitti. Maaliskuussa 1993 Lähdejärvestä huolestuneet yhdistivät voimansa ja perustivat Lähdejärven ympäristönsuojeluyhdistyksen, tavoitteenaan järven puhdistaminen ylimääräisistä ravinteista ja sinilevästä. Niemen valmiit kontaktit, kokemus projekteista ja töistä kerty-
nyt asiantuntemus helpottivat työtä. Lopulta todettiin, että järven kemiallinen puhdistus olisi paras vaihtoehto. Silloinen Uudenmaan ympäristökeskus suhtautui hankkeeseen varauksella. Järven kalojen ja rapujen pelättiin kuolevan, jos vesi hapantuisi puhdistuksen seurauksena liikaa. Lähdejärvi on niin sanottu latvajärvi, johon ei laske vettä muista vesistöistä. Sen vesi tulee pohjalähteistä, joista järvi on saanut myös nimensä. -Puhdistuksen kannalta oli myös etu, että järvi on sisäkuormitteinen, eli rehevöittävät ravinteet ovat peräisin järven pohjasta, Niemi kertoo. Järvessä oli aikanaan myös runsas kala- ja rapukanta. Pitkien neuvotteluiden jälkeen vuonna 2006 järveen lopulta kaadettiin 6.000 litraa alumiinikloridia, jonka oli tarkoitus vetää rehevöittävät ravinteet mukanaan järven pohjaan. -Parin päivän ajan Lähdejärven vesi oli aivan kirkasta, Niemi muistelee. Sitten luonnontilaan palautuminen alkoi. Liuos jäi niin laimeaksi, että tavoitetta alumiinikloridin sitoutumisesta pohjasedimenttiin täydellisesti ei saavutettu. Kaloja ei kuitenkaan kuollut yhtäkään, ja siitä saakka Lähdejärven vesi on pysynyt enimmäkseen sinilevättömä-
Lähdejärven ympäristönsuojeluyhdistyksen väistyvä puheenjohtaja Ilppo Niemi viettää lähes puolet vuodesta mökkijärvensä rannalla. Vuonna 2006 tehdyn kemiallisen puhdistuksen vaikutus on kantanut tähän päivään, mutta ilmastonmuutos on järvelle uusi uhka. nä. Uudenmaan ely-keskus on seurannut järven tilaa puhdistuksesta lähtien. -Helteillä täällä oli pari sinilevähavaintoa, mutta suuria kukintoja ei ole ollut, Niemi kertoo tämän kesän tilanteesta. Hän on iloinen, että puhdistus ei järkyttänyt järven ekosysteemiä turhan pahasti, kuten esimerkiksi vastikään puhdistetulla Littoistenjärvellä on käynyt. Siellä kovem-
malla kädellä tehty puhdistus sai aikaan paitsi veden kirkastumisen pitkäksi aikaa, myös järven pohjassa elävän vesiruttolevän räjähdysmäisen kasvun. -Pitkällä aikavälillä katsottuna olemme onnistuneet hyvin, Niemi toteaa.
Tulevaisuus huolestuttaa Lähdejärven
Suomalaiset ovat korvanneet puuttuvat ulkomaalaisveneilijät satamissa Vierasvenesatamat nauttivat parhaillaan kesän parhaasta sesongista. Vaikka ulkomaalaisia veneitä ei satamissa matkustusrajoitusten vuoksi juuri näy, suomalaisten matkailuinto on paikannut vajetta ja ylittänytkin edellisten vuosien kävijämääriä, kerrotaan useista läntisen Uudenmaan vierassatamista. -Kesäkuussa meillä oli erittäin paljon kasvua viime vuoteen verrattuna, Hangon vierasvenesataman satamakapteeni Nicolina Rosvall kertoo. Heinäkuussa sää on ollut epävakaista ja tuulista, joten veneilijätkin ovat olleet varovaisempia. Tammisaaren vierasvenesatamassa on ollut vähemmän väkeä edellisvuoteen verrattuna, kertoo satamakapteeni Tobias Jönsson. -Myrskyllä satama oli täynnä, nyt on tyhjempää. Inkoossa taas sataman uuden vierasvenevastaavan Emil Pasasen kesä ei ole mennyt
täysin odotetusti. -Ei tämä poikkeuksellinen kevät ja kesä ollut odotettavissa, kun viime vuonna suunnittelimme toimintaa. Siitä huolimatta väkeä on riittänyt melko hyvin. Satamassa ovat viihtyneet veneilijöiden lisäksi myös moottoripyöräilijät ja karavaanarit, Pasanen kertoo.
Rajoituksia edelleen Satamat ovat myös joutuneet rajoittamaan normaalia toimintaansa kesällä satama-asiakkaiden turvallisuuden vuoksi. Hangossa yleisten saunojen kävijämääriä on rajoitettu ja Tammisaaressa yleinen sauna on kokonaan peruttu tältä kesältä. Toisaalta satamien kotimainen asiakaskunta on kuitenkin kasvanut, kun moni suomalainen on innostunut kotimaan matkailusta. -Monet kertovat hankkineensa tänä kesänä veneen tai kesämökin saaristosta, Inkoon vierasvenesataman Emil
Pasanen sanoo. Rajavalvonta huvialusliikenteessä lopetettiin 15. kesäkuuta. Nyt huviveneet saavat liikkua Suomeen ja Suomesta vapaasti. Ruotsalaisia aluksia on Rajavartioston arvion mukaan silti liikkeellä vähän vuodenaikaan nähden. Etenkin Ahvenanmaalla ruotsalaisveneiden määrä on vähentynyt selvästi edellisvuodesta. Saaristomerellä enemmistö veneistä taas on normaalistikin suomalaisia, eikä tämä ole muuttunut edelliskesistä. -st
Inkoon vierasvenesatamassa riittää veneitä epävakaisellakin säällä. -Tänä kesänä satamaan rantautuu myös monia ensi kertaa veneen hankkineita, satamapäällikkö Emil Pasanen kertoo.
puhdistus-
hanke toteutettiin EU-rahalla ja talkootyöllä. Koko projektin hinnaksi muodostui 35.000 euroa. Niemen mukaan korkea hinta estää monen puhdistusta kaipaavan järven hoidon. Littoistenjärven kattavampi puhdistus maksoi jo satojatuhansia euroja, eli tarvittiin myös valtion ja lähikuntien tukea. -Asukkaiden aktiivisuus on tärkeää, jotta ongelma otetaan
vakavasti ja asioita saadaan aikaiseksi, Niemi muistuttaa. Vaikka Lähdejärvi on nyt hyvässä kunnossa, Niemi on huolissaan tulevaisuudesta. -Viime talvena satoi paljon eikä maa ollut roudassa. Ravinnevalumaa oli koko talven, ja pelkäsin että se olisi näkynyt tänä kesänä. Jos ja kun lämpimät talvet jatkuvat, ravinneongelma vaikeutuu kaikissa järvissä, hän arvelee. Lähes 30 vuoden työn jälkeen Niemen on koittanut aika jäädä eläkkeelle yhdistyksen puheenjohtajan virasta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työ olisi tehty. Järven aiemmin vahvaa eliökantaa on elvytetty jokirapu- ja nyttemmin kuhaistutuksilla. Yhdistys valvoo järven kalastusta ja aikoo myös vähentää kesämökeistä tulevaa ravinnevalumaa järveen. Niemen mielestä yhdistyksen toinen suuri onnistuminen onkin yhteisöllisyys. -Aiemmin ihmiset eivät tunteneet täällä toisiaan. Nyt tänne on syntynyt Källträsk-yhteisö, ja ollaan valmiita tekemään töitä asioiden eteen, hän sanoo. Eläkepäiviään Niemi aikoo viettää kesämökillään nauttimassa työnsä hedelmistä. Kasvimaalla on mansikoita ja järvellä joutsenpariskunta. -Saa nähdä, pesivätkö ne tänä kesänä, Niemi tuumii. -st
Kahdeksan hakijaa opetuspäällikön virkaan (Raasepori) Raaseporin suomenkielisen opetuspäällikön viran ensimmäinen hakuaika päättyi heinäkuun alkupäivinä. Määräajassa virkaan saapui kahdeksan hakemusta. Hakijat ovat KM Anne Koivuporras Raasepori, MuM Johanna Nurmesniemi-Heino Espoo, KM Kati Pohjanmaa Espoo, FM Päivi Rosnell Pietarsaari, KM Jari Salminen Raasepori, FM Pertti Terho Kuhmoinen, FM Katri Vepsä Raasepori ja KM Katri Weckström Helsinki. Raaseporin edellinen opetuspäällikkö Minna Lumme ehti toimia virassa vain muutaman kuukauden ennen irtisanoutumistaan kesäkuussa. Suomenkielisen opetuspäällikön virkaa haki edellisellä kerralla viime vuoden lopussa 16 henkilöä. Sivistyslautakunta valitsi tuolloin varalle kasvatustieteen maisteri Jari Salmisen, joka toimii JUKO:n pääluottamusmiehenä.