Page 3

#

torstaisin ilmoitusaineistot tiistaisin klo 11.00 mennessä

sunnuntaisin ilmoitusaineistot perjantaisin klo 11.00 mennessä Keskuskatu 76, Karjaa. Puh. (019) 278 866, ilmoitus@etela.com

Leikkaa talteen!

Etelä-Uusimaa ilmestyy

www.etela.com

Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella! KERROSTALO

Karjaa, keskusta

PARITALO

24 m² 1 h, kk, wc. III krs. Ihana vanha 1950-luv. talo, ihania yksityiskohtia. Taloyhtiön saunaos. juuri remontoitu. Rv. 1950. ET G2013. Vhp. 47.500 €.

Karjaa, Kiila

116,4 m² 4-5 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, aula, var., terassi. II taso. Sähkölämm. Erinomainen ja rauhallinen sijainti, lähellä palveluita. Rv. 2006. ET D 2007. Hp. 195.000 €.

Suvi Ahlfors Oy LKV

Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa

Puh. 0500 505 838

suvi.ahlfors@kotikone.fi

Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi

Nro 2 Torstaina tammikuun 9. pnä 2020

.

Sote-kustannuksissa merkittävää alueellista vaihtelua

Raaseporin ja Hangon menot 10 prosenttia yli maan keskiarvon Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot ovat suurimmat läntisellä Uudellamaalla. HUS-alueen suurimmat tarvevakioidut menot, kahdeksan prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin, olivat vuotta 2017 koskevan arviointiraportin mukaan Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Asukaskohtaiset sote-kustannukset olivat HUS-alueella ilman tarvevakiointia keskimäärin 13 prosenttia maan keskiarvoa pienemmät, mutta Hangossa ja Raaseporissa yli 10 prosenttia maan keskiarvoa korkeammat. Tarvevakioidut sote-menot olivat vuonna 2017 pienimmät Pornaisissa, jossa ne olivat 14 prosenttia keskimääräistä pienemmät. Korkeimmat tarvevakioidut menot olivat Hangossa, jossa ne olivat 15 prosenttia suuremmat kuin maassa keskimäärin. Tiedot perustuvat THL:n arviointiraportteihin, joissa arvioidaan miten julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestetty kunkin 20 sairaanhoitopiirin maantieteellisellä alueella. Sosiaali- ja terveyspalvelut arvioitiin sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta.

Alueellisia eroja Kustannukset vaihtelevat merkittävästi alueittain. Eroja selittävät THL:n arviointiraportin mukaan mm. erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa, mutta ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa tarvitsevat palveluja. Arvioinneissa on tarkasteltu sairaanhoitopiirien asukaskohtaisia kustannuksia ja kustannuksia suhteessa palvelujen tarpeeseen. Asukasta kohden sote-menot ovat pienimmät Uudellamaalla ja korkeimmat Itä-Savossa, jos-

Eroja selittävät THL:n arviointiraportin mukaan mm. erilaiset tavat järjestää ja tuottaa sote-palveluja ja erot palvelujen saatavuudessa, mutta ei niinkään se, kuinka paljon alueen asukkaat todellisuudessa niitä tarvitsevat. (Arkistokuva) sa ne ovat lähes 50 prosenttia korkeammat. Helsingissä ja Uudellamaalla väestön terveydentila on valtakunnallisesti hyvä. THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi on alueella Manner-Suomen matalin (76,8). Vaihtelu kuntien välillä on kuitenkin suurta, Kauniaisten 61,2:sta Hangon 110,7:ään. HUS-alueella palvelutarve oli pienimmillään 14 prosenttia pienempi (HYKS) ja suurimmillaan kaksi prosenttia suurempi (Länsi-Uusimaa) kuin maassa keskimäärin. Vuonna 2017 koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot olivat keskimäärin 3.100 euroa asukasta kohti. Helsingin ja Uudenmaan alueella menot olivat 2.717 euroa asukasta kohti, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Alueen väestön palvelutarve oli 12 prosenttia pienempi kuin maassa keskimäärin, mutta tarvevakioidut menot maan keskitasoa.

Erilaisia tekijöitä Kun luvuissa huomioidaan

asukkaiden palvelujen tarve, Uudenmaan kustannukset ovat lähes keskitasoa. Tämä johtuu siitä, että alueella on muuta maata pienempi palvelujen tarve mm. nuoremman ja terveemmän väestön takia. Myös palvelujen tarpeeseen suhteutetut sote-nettomenot vaihtelevat hyvin paljon alueittain. -On nähtävissä, että joillakin alueilla kustannuksia kasvattavat esimerkiksi laitosvaltaiset palvelut, tai puutteet ikääntyvien palveluissa näkyvät runsaina päivystyskäynteinä. Hyvin toimivat lasten ja perheiden palvelut voivat puolestaan näkyä alhaisempina lastensuojelun kustannuksina, THL:n tietoylijohtaja Pekka Rissanen kuvailee. THL:n sairastavuusindeksin mukaan pienin palvelujen tarve on Uudellamaalla ja korkein Pohjois-Savossa. Merkille pantavaa on, että myös kuntakohtaiset erot voivat olla isoja. Nyt tehtyjen arviointien perusteella asukkaiden palvelujen tarve ja kuntien palveluihin käyttämä rahasumma eivät ole tasapainossa kaikilla alueilla.

-Palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden turvaamiseksi resursseja olisi käytettävä enemmän ja viisaasti kohdentaen sellaisilla alueilla, joilla palvelujen tarve on suurempi, Rissanen sanoo. Arvioinneissa on tarkasteltu sote-kustannusten kasvuennusteita vuoteen 2030 asti. Väestön ikääntyminen nostaa palvelujen tarvetta kaikkialla Suomessa, mutta erityisen nopeaa kehitys on Uudellamaalla. -Taloustilanne näyttää hyvin vaikealta, kun palvelujen tarve kasvaa, mutta kuntien maksukyky ei, Rissanen sanoo. Myös paine isoihin rakennusinvestointeihin kasvaa, kun nykyinen rakennuskanta on tulossa tiensä päähän.

Raasepori kärjessä Somaattisessa erikoissairaanhoidossa avohoitokäyntejä ja vuodeosastohoidon käyttöä on väestöön suhteutettuna HUS:n alueella vähiten Suomessa, mutta kuntien väliset erot ovat suuria. ”Päivystyksen käyttö ei poikkea muusta maasta. Käynnit painottuvat itäisen ja läntisen Uudenmaan

Huomautus suuresta virtaamasta

Mustionjoessa runsaasti vettä (Raasepori) Vettä virtaa Mustionjoessa nyt selvästi vuoden normaalia ajankohtaa runsaammin. Peltokosken voimalaitoksella Mustiolla virtaama oli tiistaina 47,3 kuutiometriä sekunnissa, kun ajankohdan keskimääräinen virtaama on ollut aiempina vuosina hieman yli 20 kuutiometriä sekunnissa. Virtaaman ennustetaan nousevan vielä kuluvalla viikolla 50:een kuutiometriin

sekunnissa. Se on yhtä paljon kuin keskimäärin kerran kolmessa vuodessa, joten aivan epätavallisesta tilanteesta ei kuitenkaan ole kysymys. Suuri virtaama tarkoittaa luonnollisesti runsasta vesimäärää myös joen alajuoksulle. Peltokoskelle on annettu huomautus korkeasta vedenpinnasta ja suuresta virtaamasta. Varoituksen tasolla ei olla missään Karjaanjoen vesistöalueella.

Lohjanjärvelle annettiin loppiaisena ilmoitus säännöstelyrajan ylityksestä. Vedenkorkeus oli maanantaina +31,91 metriä. Säännöstelyraja on 31,9 metriä. Peltokosken virtaaman odotetaan lähtevän vähitellen laskusuuntaan perjantaina. Suomen ympäristökeskus ennustaa virtaaman olevan ensi viikon alussa 36 kuutiometriä sekunnissa. Loppiaisviikonlopuksi vii-

lennyt ja vähäsateisempi sää piti jokien pinnat laskussa, mutta lauhtuminen ja mahdolliset vesisateet kääntävät ne jälleen nousuun etelä-, lounais- ja länsirannikolla.

Mustionjoen virtaama Peltokoskella on liki 2,5 kertaa suurempi ajankohdan keskimääräiseen virtaamaan verrattuna.

alueille”, THL:n raportissa mainitaan. Erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset ovat asukasta kohden maan matalimmat, mutta alueen sisällä ne ovat esimerkiksi Raaseporissa yli 50 prosenttia suuremmat kuin Espoossa. Vuonna 2017 somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioitu käyttö ja kustannukset olivat Helsingin ja Uudenmaan sisällä korkeimmat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Erikoissairaanhoidon kustannuksissa heijastuvat kuntien asukkaiden erot palvelutarpeissa. Asukaskohtaiset erikoissairaanhoidon nettokäyttökustannukset (1.081 euroa / asukas) olivat maan matalimmat ja 13 prosenttia pienemmät kuin maassa keskimäärin. Kustannukset vaihtelivat Espoon 953 eurosta Raaseporin 1.474 euroon asukasta kohti. Somaattisen erikoissairaanhoidon palveluja käytettiin HUS:ssa ikä- ja sukupuolivakioiduilla luvuilla kahdeksan prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Palveluja käytettiin asukasta kohti vähiten HYKS-sairaanhoitoalueen kunnissa, 11 prosenttia vähemmän kuin maassa keskimäärin. Länsi-Uudenmaan alueella niitä käytettiin yhdeksän prosenttia enemmän kuin maassa keskimäärin ja vastaavat kustannukset olivat kahdeksan prosenttia suuremmat. Perusterveydenhuollon avohoidon nettokustannukset asukasta kohti (302 euroa/ asukas) olivat HUS-alueella maan toiseksi alhaisimmat, mutta vaihtelivat Helsingin 240 eurosta Raaseporin ja Hyvinkään lähes 500 euroon asukasta kohti. Ikääntyneiden väestöosuudet olivat suurimpia itäisellä ja läntisellä Uudellamaalla. Suurimmat kotihoidon ja

ympärivuorokautisen hoivan asumispalvelujen asukaskohtaiset kustannukset painottuivat kuntiin, missä 75 vuotta täyttäneiden väestöosuudet olivat alueen suurimpia, eli Hankoon ja Loviisaan.

Merkittävää kasvua Sote-kustannusten odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, mikä aiheuttaa suuren paineen kuntien taloudelle. Kuluja kasvattavat erityisesti ikääntymisestä johtuva palvelujen tarpeen kasvu ja suuret rakennusinvestoinnit. Väestöllinen huoltosuhde on HUS:n alueella maan matalin, mutta 65 vuotta täyttäneiden väestöosuus kasvaa tulevina vuosina. Koulutus- ja toimeentulotaso on alueella keskimäärin maan paras, mutta tuloerot ovat maan suurimpia. Työllisten määrä on maan suurin, mutta pitkäaikaistyöttömiä on työttömistä keskimääräistä enemmän. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria on maan eniten. Sairastavuus on alueella maan pienintä, ja väestön hyvinvointi ja terveys sekä elintavat vaikuttavatkin kokonaisuutena maan parhaimmilta. Nuorilla pahoinvointi on keskimääräistä yleisempää, ja huumekokeiluja on kaikilla kouluasteilla maan eniten. Alkoholin liikakäyttö on ikääntyneillä maan suurinta. Tarvevakioituina koko HUS-alueen sote-kustannukset olivat vuonna 2017 maan keskitasoa. Tulevina vuosina kustannusten kasvupaine on sekä koko väestön että ikääntyneiden määrän kasvun vuoksi HUS-alueella maan suurinta. Sote-palvelujen kokonaiskustannusten kasvuennuste vuoteen 2030 mennessä on noin 27 prosenttia, ja kasvu painottuu muuta maata voimakkaammin ikääntyneiden palveluihin.

Profile for Etelä-Uusimaa

EU 2 / 9.1.2020  

EU 2 / 9.1.2020  

Profile for etela