Suvi Ahlfors 30 vuoden kokemuksella!
OMAKOTITALO
Mustio
117/162 m² 4 h, k, khh, kph/wc, s, wc, vh, th, et, at, verstas, käyttöullakko ja leikkimökki. Avara ja viihtyisä. Oma tontti 972 m². Rv. 1991. Ei e-tod. Mh. 165.000 €.
Karjaa, Stenåker
86/196 m²
3 h, k, wc/ph, vh, et, tk. Kellarissa s, ph, pannuh., askarteluh. ja at. Rauh. sij. omakotitaloalueella. Oma t. 1268 m². Rv. 1964. Ei e-tod. Hp. 119.000 €.
Suvi Ahlfors Oy LKV
Tammisaarentie 9, 10300 Karjaa
Nyt uudet upeat sisustusvalaisimet esillä myymälässä!
OMAKOTITALO
Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 019 278 500 Palvelemme: ma–pe 8 –18, la 9–15 Yritysmyynti ma – pe 6.30 – 18
Puh. 0500 505 838
suvi.ahlfors@kotikone.fi
Katso muut kohteemme www.suviahlfors.fi
Nro 25 Torstaina huhtikuun 2. pnä 2020
.
Merkittäviä muutoksia, vesimassa sekoittunut
”Askelmerkit muillekin”
Koverharin laajennushankkeelle yva-palkinto
Suomenlahden happitilanne on parempi kuin vuosiin Merentutkimusalus Arandan talviseurantamatkalla tammi-helmikuun vaihteessa todettiin merkittäviä muutoksia Suomenlahden tilassa. Itäisimpiä havaintoasemia lukuun ottamatta Suomenlahden vesimassa oli tammikuun lopulla Hangon tasalle asti sekoittunut paikoin jopa sadan metrin syvyyteen asti. Sekoittuminen oli keskimääräiseen ajankohdan tilanteeseen verrattuna harvinaisen voimakasta. Tämä ilmeni kaikissa mitatuissa vedenlaadun ominaisuuksissa: lämpötilassa, suolaisuudessa, happipitoisuudessa ja ravinteiden pitoisuuksissa, Suomen ympäristökeskus tiedottaa. Vesipatsaan hapekas yläkerros oli sekoittunut syvempiin kerroksiin. Tämän seurauksena vedessä oli happea sekoittumissyvyyteen asti erittäin hyvin ja Suomenlahden happitilanne oli viime vuosikymmenien tilanteeseen verrattuna poikkeuksellisen hyvä. Myrkyllistä rikkivetyä ei todettu Suomenlahdella lainkaan. Veden syvimpien kerrosten runsas fosforivaranto oli puolestaan sekoittunut koko vesikerrokseen. Suomenlahden pintaveden fosforipitoisuudet olivat suuria verrattuna vuosien 1990-2019 keskiarvoon. Yhdellä havaintoasemalla pintaveden fosfaattipitoisuus oli mittaushistorian korkein. Pohjalla fosfaattipitoisuudet olivat vastaavasti alhaisia.
Hieman parempi tilanne Itämeren pääaltaan happitilanne oli jonkin verran parempi kuin viime vuonna, vaikka alueen pohjoisosassa 75-80 metrin alapuolella vesi olikin hapetonta. Eteläisen Itämeren parantunut happitilanne näkyy myös ruotsalaisten talven aikana tekemistä mittauksista.
Suomenlahden vesimassa oli tammikuun lopulla sekoittunut Hangon tasalle asti paikoin jopa sadan metrin syvyyteen. Merentutkimusalus Aranda ja tutkijat työssään. (Kuva: Ilkka Lastumäki/SYKE) Itämeren pääaltaalla liukoista fosforia oli pohjan lähellä vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Myös pääaltaan parantunut happitilanne ja kohonnut suolapitoisuus viittaavat siihen, että Itämerelle olisi tullut Tanskan salmien kautta suolaisempaa ja hapekkaampaa vettä loppuvuodesta 2019. Saaristomerellä meriveden pintalämpötila oli lämpimästä alkutalvesta johtuen 1-2 astetta tavanomaista korkeampi ja lähes koko vesimassa oli pinnasta pohjaan asti sekoittunutta. Happitilanne Saaristomerellä oli hyvä, kuten talvella yleensäkin. Liukoisen fosforin pitoisuudet olivat keskimääräisellä tasolla tai hiukan sitä korkeampia. Lumeton ja sateinen
alkutalvi ei Saaristomerellä tehdyissä mittauksissa näkynyt poikkeuksellisen korkeina ravinnepitoisuuksina.
Fosforipitoisuus noussut Selkämerellä pohjanläheisten vesikerrosten suolapitoisuus oli korkeampi kuin aiempina vuosina. Liukoisen fosforin pitoisuudet ovat 2010-luvulla olleet Selkämerellä nousussa. Pitoisuudet ovat lähes kaksikertaistuneet 10 vuodessa. Myös tammi-helmikuussa mitatut fosfaattipitoisuudet olivat ajankohdan keskiarvoja selvästi korkeampia. Selkämerellä vuosia jatkunut fosforipitoisuuden nousu lisää leväkukintojen esiintymistodennäköisyyttä tulevana
kesänä, vaikka ylijäämäfosforin pitoisuudet ovatkin viimevuotista alhaisempia. Merentutkimusalus Aranda tutki Suomen merialueiden tilaa tammi-helmikuussa. Tulokset perustuvat seurantamatkaan ja Ruotsin meteorologisen ja hydrologisen instituutin tammi-helmikuussa keräämiin tietoihin sekä aiempina vuosina kerättyyn aineistoon. Tutkimukset ovat osa EU:n meridirektiivin ja Itämeren suojelukomission seurantatoimintaa. Arandan matkan aikana huollettiin lisäksi automaattisia mittalaitteita Itämeren pääaltaalla ja Selkämerellä sekä kerättiin vesi- ja pohjanäytteitä haitallisten aineiden seurantaan.
(Hanko) Hangon Satama Oy:lle on myönnetty vuoden 2020 ”Hyvä yva”-palkinto Koverharin sataman laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Hangon kaupunki osti Koverharin satama-alueen FNSteelin konkurssipesältä vuonna 2014. Satamayhtiö vuokrasi satama-alueen kaupungilta viisi vuotta sitten. Sen jälkeen alueelle työstettiin uutta asemakaavaa ja siihen liittyvää ympäristövaikutusten arviointiselvitystä parin vuoden ajan. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi vuonna 2019. -Nyt myönnetty palkinto on hieno tunnustus onnistuneesta työstä. Se antaa myös muille askelmerkit vastaaviin projekteihin. Palkinto on myös osoitus satamayhtiön vahvasta ympäristöosaamisesta ja sitoutumisesta kestävän kehityksen huomioimisesta jokapäiväisessä toiminnassa, toimitusjohtaja Anders Ahlvik toteaa. Yva-hankkeesta vastasi sataman puolesta tekninen johtaja Björn Peltonen yhdessä Väyläviraston kanssa. Palkinto myönnetään an-
siokkaasta ja esimerkillisestä menettelystä ympäristövaikutusten arvioinnissa. Nyt palkittavassa menettelyssä vaikutusten arviointi ja Natura-arviointi ovat vaikuttaneet selkeästi hankkeen suunnitteluun ja sen reunaehtoihin, Yva ry. tiedottaa. ”Vaikutusten merkittävyyden arviointi on tärkeässä roolissa Koverharin sataman laajennuksen arviointiselostuksessa. Vaikutukset on arvioitu kattavasti ja selkeällä raportoinnilla merkittävät vaikutukset nousevat arvioinnissa myös erityisen hyvin esiin”, yhdistys perustelee. Arvioinnissa on mahdollisuus myös seurata konkreettisten lieventämiskeinojen merkitystä vaikutusten muodostumiseen ja hankkeen suunnitteluun. Vaikutusten merkittävyyttä on arvioitu ilman suunniteltuja lieventämiskeinoja ja niiden kanssa. Koverharin sataman laajennushankkeen yva-aineiston kehutaan olevan selkeä ja helposti luettavissa. Vaikutusten arvioinnin pääkohdat ja ydinasiat on koottu arviointiselostukseen, jota täydentävät lukuisat erillisselvitykset.
Satamayhtiö on saanut vuoden 2020 ”Hyvä yva”-palkinnon Koverharin sataman laajennushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.
Viimeinen ”normaaliaikojen” työllisyystilasto
Läntisen Uudenmaan työttömyysaste 8,2 prosenttia Uudenmaan ely-keskuksen kuntien alueella oli helmikuun lopussa yhteensä 71.000 työtöntä työnhakijaa. Tämä on 745 (1,1 %) henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Uudellamaalla helmikuun lopussa 8,3 prosenttia. Tuolloin koronaviruksen vaikutuksia ei vielä ollut suuremmin ilmennyt.
Raaseporissa työttömyysaste oli helmikuussa 8,3 prosenttia, Hangossa 9,8 ja Inkoossa 5,8 prosenttia. Vuoden 2019 helmikuussa Raaseporin työttömyys oli 8,4, Hangon 9,2 ja Inkoon 6 prosenttia. Raaseporissa oli kuluvan vuoden helmikuussa 1.060 työtöntä työnhakijaa, Hangossa 360 ja Inkoossa 150. Raaseporissa ja Hangossa oli molemmissa 220 avointa työ-
paikkaa, Inkoossa vain alun toistakymmentä. Seutukuntamme kolmessa kunnassa työttömyysaste oli vuoden 2020 helmikuun lopussa 8,2 prosenttia. Helsingin seutukunnassa työttömyys oli 8,3, Porvoon 7,6 ja Loviisan seutukunnassa 9,9 prosenttia. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna Uudellamaalla oli eniten työttömiä ammatteihin
luokittelemattomien (16.700) ja erityisasiantuntijoiden (11.500) ammattiryhmissä. Ilman ammattia olevien työttömien määrä kasvoi edelleen merkittävästi. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli alueella yhteensä noin 6.400, mikä on 107 (-1,7 %) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömiä oli Uudellamaalla helmikuussa 22.500, mikä on
700 (3,2 %) henkilöä enemmän kuin vuoden 2019 helmikuun lopussa. Ulkomaalaisia työttömiä alueella oli 12.800, mikä on 109 (-0,8 %) henkilöä vähemmän kuin viime vuonna. Uusia avoimia työpaikkoja oli helmikuun aikana haussa Uudellamaalla 28.300 ja 1.600 enemmän kuin vuotta aiemmin. Runsaasti uusia avoimia paikkoja oli edelleen
mm. myyjien, toimisto- ja laitossiivoojien, rahdinkäsittelijöiden ja varastotyöntekijöiden, talonrakentajien, lähihoitajien ja sairaanhoitajien nimikkeissä. Tiedot ovat helmikuulta, jolloin koronaviruksen vaikutuksia ei vielä ollut suuremmin ilmennyt. Tiedot perustuvat työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastoon.