Page 3

YRITTÄJÄ! Pyydä ilmoitustarjous!

Julgröt på julmarknaden 7-8.12 Joulupuuroa joulumarkkinoilla 7.-8.12.

usimaa Vain Etelä-U en .000 taloute 2 2 li y y y t s ilme nkoon Inkoosta Ha viikossa! kaksi kertaa

Boka jullunch Varaa joululounas 13.12. eller/tai 18.12.

Lunch - Catering - Tastingmenu Bryggerigatan 13, www.5knivar.fi, (019) 230 500

Nro 93 Sunnuntaina joulukuun 1. pnä 2019

.

Itämeri sai luovuttaa Hangon satamalle kuusi hehtaaria uutta asvalttikenttää varten. Kuva ennen ja jälkeen kertoo isosta muutoksesta, jossa aiemmin kapea maakannas on leventynyt merkittävästi ja vanha muuri on siirretty sata metriä etelään. (Kuvat: Hangon Satama Oy)

Länsisataman laajennuksella lisäkapasiteettia tulevaisuuteen

Miljoonalla kiviainestonnilla kuusi hehtaaria uutta kenttää (Hanko) Jo vuonna 2008 alkanut projekti on saatu viimein valmiiksi Hangon Länsisatamassa. Satamayhtiöllä on käytössään nyt kuusi hehtaaria entiselle merialueelle rakennettua uutta satamakenttää rahdin purkamista varten laitureiden ja laivojen lähellä. Hangon Satama Oy:n toiminnan tehokkuutta ja työturvallisuutta lisäävä, ja satamatoiminnan päästöt puolittava investointi maksoi noin kahdeksan miljoonaa euroa. Euroopan unioni rahoitti hankkeesta viidenneksen eli noin 1,5 miljoonaa euroa merten moottoriteiden rahastostaan. Ensimmäinen konsultin takavuosina laskema kustannusarvio oli 24 miljoonaa euroa, mikä todettiin satamassa

mahdottomaksi investointisummaksi. -Periaatteessa kyseessä oli vastaava alue, mutta silloisen suunnitelman mukaan laajennus olisi tehty pilareilla ja laattavalulla. Silloin katsottiin, että alueen täyttö ei tule onnistumaan, Peltonen kertoo.

Muuri siirtyi kivi kiveltä Jo vuonna 2008 vireille pantu, eri syistä vuosien varrella viivästynyt Länsisataman laajennushanke valmistuu kokonaisuudessaan tulevalla viikolla, mutta päällisin puolin paikat ovat kunnossa jo nyt. Viime vuosituhannen alussa valmistunut, 580 metriä pitkä graniittimuuri on siirretty kivi kiveltä yli 100 metriä etelään.

Kivimuurin meren puoleisella sivustalla kulkeva uusi Voimakasiinintie avattiin liikenteelle torstaina. Toimitusjohtaja Anders Ahlvik sanoo, että muuria ei haluttu viedä aivan rantaan saakka, koska sisempänä se suojaa satamakentällä varastoitavaa tavaraa merivedeltä myrskyisillä keleillä. Ratkaisu oli myös kustannuskysymys. Länsisataman suunnittelu ja kaavoitus aloitettiin alueiden käydessä ahtaaksi. Kaava tuli osittain voimaan vasta tammikuussa 2015. Ulkosataman ruoppaukselle ja sataman laajennukselle saatiin vesilupa helmikuussa 2016. Pitkään suunnitteilla ollut Englannin makasiinin purka-

minen vahvistettiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa saman vuoden keväällä, ja huonoon kuntoon päässyt rakennus purettiin vuonna 2017 laajennuksen ensimmäisen vaiheen tieltä. Urakka alkoi vuoden 2017 syksyllä, jolloin mereen rakennettiin laajennettavan alueen ulkoreuna. Urakan toisesta vaiheesta sovittiin Santalan Betoni Oy:n kanssa kuluvan vuoden tammikuussa, jonka jälkeen työmaalla on edetty ripeästi. Sopimuksen mukaan alueen täytön, muurin siirron ja alueiden pinnoitus- ja viimeistelyurakan piti olla valmis joulukuun loppuun mennessä. -Tämä on tähän mennessä suurin urakkamme, volyymit

olivat todella suuria, Nordlund sanoo. Työmaa työllisti 20-30 yhtiön työntekijää, hanketta varten palkattiin myös puolenkymmentä uutta. Yhtiön kokonaisvahvuus on 70 työntekijän paikkeilla.

Maamassojen saanti ratkaisi Sataman tekninen johtaja Björn Peltonen kertoo hankkeen onnistumisen olevan monen asian summa. Maamassoja liikuteltiin ja tarvittiin valtavasti 18 metriä syvän merialueen täyttöön. Santalan Betoni Oy:n omistaja Roger Nordlund laskee, että sataman laajennukseen on käytetty kaikkiaan noin miljoona tonnia erilaista kivimateriaalia. -Ulkosataman ruoppauk-

sesta saatiin massoja noin 200.000 kuutiometriä, jolla patoaltaan syvyys saatiin yhdeksään metriin. Lisäksi louhittiin noin 100.000 kuutiometriä kiveä Kuningatarvuoresta, johon syntynyt kuoppa täytettiin Koverharista tuodulla aineksella, Peltonen kertoo. Maamassoja tuotiin noin 100.000 kuutiometriä myös maankaatopaikalta. Täyttöön on käytetty myös betonia ja asvalttia. Lähialueilta saatujen maamassojen ja Kuningatarvuoren louhinnan ansiosta säästettiin Peltosen mukaan useita satojatuhansia euroja, sillä muussa tapauksessa ainekset olisi pitänyt kuljettaa Hankoon pidempien matkojen takaa. Jatkuu sivulla 4.

Uudellamaalla kunnianhimoinen hiilitavoite

Kunnilta odotetaan poliittisia päätöksiä ja sitoutumista Uudenmaan tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035 tarkoittaa keskimäärin seitsemän prosentin vuosittaista päästövähennystahtia. Tämä edellyttää Uudenmaan liiton ilmastoasiantuntijan Pia Tynyksen mukaan vahvaa poliittista sitoutumista ja konkreettisia ilmastotekoja maakunnan jokaiselta kunnalta. Tynys herätteli teemaan kuntavaikuttajien Uudenmaan maakuntaparlamentissa. -Tavoite on erittäin kunnianhimoinen kun otetaan huomioon, että viime vuosina päästövähennyksissä on edetty noin kolmen prosentin vuosivauhtia. Näen tavoitteen saavuttamisen kuitenkin mahdollisena. Työtä helpottaa se, että poliittinen tahto kunnissa on vahvistumassa, Tynys toteaa. Nopeita ja johdonmukaisia toimenpiteitä tarvitaan laajalla sektorilla. Raaseporin kaupunki palkkaa kaupunkikehitysosastolle

vuonna 2020 osa-aikaisen Hinku-koordinaattorin (hiilineutraalit kunnat) edistämään ilmastotyötä. Raaseporin tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. ”Koska hiilidioksidipäästöjä ei voida vähentää nollaan, kaupungin tulee kompensoida uusiutuvan ja resurssitehokkaan sähköntuotannon muodossa samalla kuin hiilidioksidi vähenee”, vuoden 2020 talousarviossa todetaan. Raaseporin tavoitteena on myös luopua fossiilisista lämmönlähteistä ja lisätä esimerkiksi aurinkoenergian ja maalämmön osuutta rakennusten lämmityksessä. Kohti hiilineutraaliutta tullaan pyrkimään vähentämällä kaupungin kiinteistöjen hiilidioksidipäästöjä uusimalla laitteistoja tai vaihtamalla lämmönlähteitä. Ympäristötoimessa aiotaan panostaa kaupungin strategian mukaisesti kestä-

vän kehityksen edistämiseen yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen kanssa. Kaupungin energia-ja ympäristöohjelma on määrä päivittää vuonna 2020. EU:n Life-ohjelmarahoitusta saanut valtakunnallinen Canemure-hanke tukee myös Uudenmaan ilmastotyötä. Kuusivuotisessa hankkeessa ovat mukana Uudeltamaalta Raasepori, Lohja, Helsinki, Hyvinkää ja Porvoo. Hanketta vie eteenpäin Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston asiantuntijaverkosto. Uudellamaalla keskeisiä toimijoita maakunnan liiton lisäksi ovat ELY-keskus ja kuntayhtymät HSY ja HSL. Uudenmaan liitto on kartoittanut vuoden 2019 kuntakierroksella ilmastotyön nykytilaa. Ensi vuoden alussa kuntien kanssa pidettävissä

työpajoissa sovitaan konkreettiset yhteisen tekemisen kohteet sekä priorisoidaan ja aikataulutetaan toimenpiteet. -Määrittelemme Hiilineutraali Uusimaa 2035 -työssä päästövähennyspolut sektorikohtaisesti. Rakennamme yhteiset askelmerkit sille, miten ilmastotyötä viedään Uudellamaalla eteenpäin, Tynys kiteyttää. Uudenmaan 26 kunnan ilmastotavoitteissa on selkeitä eroja. Kunnianhimoisia Hinku-kuntia on yhdeksän. Niissä on sitouduttu 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Espoon ja Vantaan tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2030. Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Sama tavoitevuosi on myös Järvenpäällä ja Kauniaisilla. Osa kunnista noudattaa Euroopan komission erityisesti kaupungeille suunnattua

ilmasto- ja energiasitoumusta, ssa sitoudutaan vähintään 40 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Muutamat kunnat eivät ole vielä päättäneet tavoitteestaan poliittisesti. Uudenmaan liitto haastaa nyt loputkin Uudenmaan kunnat sitoutumaan maakunnan yhteiseen ja myös kansalliseen tavoitevuoteen 2035. -Huomioimme kuntien erilaisen tilanteen ja tulemme tarjoamaan eri vaiheessa oleville kunnille räätälöityjä ratkaisuja ja yhteistyömuotoja, Tynys sanoo. Uudenmaan päästöt ovat noin 16 prosenttia koko Suomen päästöistä. Mikäli lasketaan mukaan öljynjalostusteollisuus, lentokenttä ja satamat, osuus on jopa neljännes maan päästöistä. Alueella korostuu kaukolämmön osuus. Maakunnan energiayhtiöt ovat omissa strategioissaan luvanneet luopua hiilestä

tulevan vuosikymmenen aikana. -Energiasektorin vapautuminen hiilestä on erityisesti pääkaupunkiseudulla merkittävä ratkaisu ja tulee näkymään lähivuosina isoina pudotuksina päästöissä, Tynys toteaa. Liikenteen kehittäminen on Uudenmaan liiton mukaan myös ratkaisevaa. Toimia ovat liikkumistarpeiden vähentäminen, kestävän liikkumisen osuuden kasvattaminen ja käyttövoiman uudistaminen henkilö- ja joukkoliikenteessä. Pitkän aikavälin toimenpiteinä raideliikenteen hankkeet ovat keskeisiä Helsingin seudulla. Myös logistiikan ja raskaan liikenteen teknologian kehittäminen ovat avainkysymyksiä. Muita tärkeitä osa-alueita ilmastotyössä ovat maankäyttö, kiertotalous ja muut kestävän kulutuksen käytännöt.

Profile for Etelä-Uusimaa

EU 93 / 1.12.2019  

EU 93 / 1.12.2019  

Profile for etela