KIMPASSA

Porinaporukka on senioreille suunnattu, mutta kaikille avoin ryhmä. Osallistujia on vaihteleva määrä, sillä tapaamisiin ei tarvitse mitenkään sitoutua.

Tämä pitää meidät hengissä.

HALUATKO MUKAAN TOIMINTAAN? Ota yhteyttä: porinaporukka@ asumisenapu.fi tai 046 921 7738

PORUKASSA PIDOT PARANEE

Porinaporukassa jokaisella on mahdollisuus tutustua ja osallistua toimintaan omalla tavallaan. Kaikille avoimien tapaamisten ydin on siinä, että kenenkään ei tarvitse olla yksin.

Teksti Hanna Ojanpää Kuvat Timo Porthan

Porinaporukat ovat ikäihmisille suunnattuja, mutta kaikille avoimia ryhmiä, jotka kokoontuvat keskimäärin kerran viikossa. Koronaaikaan tapaamiset on järjestetty joko puhelimitse tai Zoom-videopalvelun kautta. Ryhmiä on neljä: Mäkkylässä, Olarissa, Leppävaarassa ja Espoon keskuksessa.

Yksi Mäkkylän porinaporukalaisista on 82-vuotias Salme Malvela. Porinaporukkatoiminnasta hän kuuli ensimmäisen kerran kuntosalilla. – Kävin alkuun Leppävaaran ryhmän tapaamisissa Elä ja asu -seniorikeskuksessa

Säterissä ja sittemmin vaihdoin tähän oman pihapiirin porukkaan. On kiva, että paikka on tässä lähellä ja sinne pääsee kävellen, niin ei tarvitse lähteä matkojen päähän, Salme kertoo.

Korona-aikana Salme on osallistunut ryhmäpuheluihin joka toinen tiistai. Perusporukka, vajaat kymmenen henkilöä, on jaettu kahteen osaan. Puhelun aikana käydään läpi kaikkien kuulumiset sekä harrastukset ja usein myös visaillaan. – Meillä on ollut kilpailuja perinneruuista, murteista, matkailusta ja ajankohtaisista asioista. Minulle nämä hetket ovat tervetullutta vaihtelua arkeen, mutta myös hyvää henkistä virikettä ja aivojumppaa. Porinaporukan lisäksi harrastan sudokuja ja pitsinnypläystä. Kuntosalille menen taas, kun se on mahdollista, hän kertoo.

Yhdessäoloa ja yhteisöllisyyttä

Porinaporukat suunnittelevat itse oman toimintansa ja tapaamisaikataulunsa. Tarkoitus on ollut löytää tapaamisille vetäjät omien joukosta. Kyse on ennen kaikkea yhdessäolosta ja yksinäisyyden vähentämisestä. – Paikalliset Porinaporukka-ryhmät muodostuvat lähialueen ihmisistä, korttelin ”omasta porukasta”. Olemmekin saaneet palautetta, että tietoisuus siitä, että lähialueella on tuttuja ihmisiä, lisää turvallisuuden ja yhteisöllisyyden tunteita, projektipäällikkö Milla Koski kertoo.

Yksin asuvan Salmen luona käyvät hänen lapsensa perheineen. Porinaporukka on ollut siihen rinnalle hyvä tapa tutustua uusiin ihmisiin. – Milla on aina tarjonnut meille kahvit, ja me osallistujat olemme hoitaneet muut tarjoilut. Itsekin olen kerran tuonut suolaisen piirakan suoraan uunista tarjolle; tarkkana siinä sai olla ajoituksen kanssa.

Paremman elämän puolesta

Koskelle Porinaporukoita koordinoiva Parempaa elämää lähitoiminnalla -hanke on

Milla Koski, Sandra Saukkonen, Katja Saukkonen, Joni Haataja, Kirsti Kettunen ja minimäyräkoira Rada iloitsevat siitä, että kevään tullen voidaan taas kokoontua ulkona yhdessä. Salme Malvela ei päässyt tällä kertaa paikalle.

Ihmiset tarvitsevat tekemistä ja seuraa.

työtä, mutta hän kokee saavansa siitä valtavasti iloa ja jaksamista. Hän kertoo esimerkkinä, kuinka yksi Zoomilla tapaamisiin osallistunut ikäihminen sanoi digiosaamisen avanneen hänelle maailman, jonka ei uskonut enää edes kuuluvan hänelle. – On hienoa nähdä, kuinka suuri merkitys Porinaporukalla on. Eräs porinaporukkalainen sen sanoi: ”tämä pitää meidät elossa!”

Hankkeen takana on espoolaisten senioreiden vuonna 2015 perustama Suomen Asumisen Apu ry, jonka toiminnan päämääränä on tukea ikäihmisten kotona asumista ja löytää keinoja siihen, että asuminen kotioloissa on turvallista ja mielekästä mahdollisimman pitkään.

Hanketta on rahoittanut Veikkauksen voittovaroista Sosiaali- ja terveysministeriön alainen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA. – Toivottavasti toiminta saa rahoituksen myös tuleville vuosille, Koski toteaa.

Kerhohuoneelle käyttöä

Mäkkylän Porinaporukka tapasi ennen koronaa Espoon Asuntojen kiinteistön, Postipuuntie 8:n kerhohuoneella. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Katja Saukkonen muistelee, kuinka isännöitsijä tuli muutama vuosi sitten kysymään, haluaisiko kiinteistö olla mukana mahdollistamassa toimintaa, josta olisi kaikille iloa. – Vastasin totta kai, ja niinpä Porinaporukka tuli esittäytymään. Kun vielä asukkailla ei ollut mitään toimintaa vastaan, homma oli sillä selvä.

Asuintalon kerhohuone oli sellaisenaan valmis Porinaporukan käyttöön aina pientä keittiönurkkausta myöten. Ainoa haaste alkuvaiheessa oli käytännön järjestelyt avainten kanssa. – Ennen kuin saimme järjestettyä Porinaporukalle oman avaimen, olin itse aina avaamassa ja sulkemassa ovet; joskus myös mukana osallistujanakin, Saukkonen toteaa. – Ihmiset tarvitsevat tekemistä ja toisten seuraa. Erityisen tärkeää tällainen mahdollisuus on yksinasuville, Saukkonen tuumaa.

Porinaporukan tapaamisissa on ikäihmisten lisäksi käynyt äitejä lapsineen, maahanmuuttajia ja jopa nuoria miehiä. Kerhohuoneemme tapaamiset ovat avoimia kaikille, jotka kaipaavat seuraa. – Tärkein palaute lienee, että osallistujat ovat tulleet aina uudestaan. ✘