{' '} {' '}
Limited time offer
SAVE % on your upgrade.

Page 1

Kodikkaasti. 3.2 01 9

ESPOON AS UNTOJEN AS UKKAILLE

LUKUJA

Vuokran määritys VISIITTI

Kierrätyskeskus on käytetyn tavaran aarreaitta

20-VUOTISJUHLAT LINNANMÄELLÄ Iloista yhdessäoloa ja mukavia kohtaamisia


KIMPASSA

TEKSTI JA KUVAT Tero Ikäheimonen

Vehreä viisikymppinen

Viherkalliontie 10 sai ensimmäiset asukkaansa 50 vuotta sitten. Moni heistä on viihtynyt samassa talossa tähän päivään saakka. VIHERKALLIONTIELLÄ VIIHDYTÄÄN , koska ympäristö on rauhallinen ja luonto lähellä. Kahden talon väliin jäävällä vehreällä pihalla on reilusti tilaa niin aikuisille kuin lapsillekin. Yksi talon ensimmäisistä asukkaista oli Helena Jämsén. Syksyllä 1969 hän oli juuri täyttänyt 22 vuotta ja etsi ensimmäistä omaa asuntoa. Sellainen löytyi Viherlaaksosta, osoitteesta Viherkalliontie 10. Jämsén pääsi muuttamaan vastavalmistuneeseen kotiin, ja samassa pihapiirissä hän on asunut siitä lähtien. – Oikeastaan juuri mikään ei ole muuttunut. Ennen lapsia oli paljon enemmän, mutta nyt ne ovat kaikki muuttaneet maailmalle, Jämsén miettii. Viherkalliontie 10:n viisikymppisiä vietettiin elokuun viimeisenä lauantaina aurin-

koisessa loppukesän säässä. Juhlat alkoivat jo aamusta pihakirppiksellä, joka järjestettiin osana valtakunnallista siivouspäivää. Iltapäivällä pihan asukkaille oli tarjolla lämmintä ruokaa, elävää musiikkia, bingoa ja jopa arpajaiset. – Viherlaaksolaiset yritykset innostuivat lahjoittamaan lahjakortteja arpajaispalkinnoiksi, asukastoimikunnan puheenjohtaja Juha Tikkanen kertoo. Juhlinnan lomassa vaihdettiin muistoja ja tarinoita vuosien varrelta. Monilla oli vielä tallessa 40-vuotisjuhlia varten painetut t-paidatkin. Vuodelta 1978 säästynyt lasten hiihtokisojen tulosluettelo kertoi omaa tarinaansa pihapiirin eletystä elämästä. – Alkuperäisiä asukkaita on jäljellä useita, mikä kertoo mielestäni kaiken Viherkalliontien viihtyisyydestä, Juha Tikkanen sanoo.

Helena Jämsén Viherlaakso on rauhal­ lista ja vehreää aluetta, täällä ei ole rakennettu liian tiiviisti. Pihan ihmi­ set ovat miellyttäviä ja mukavia!

2

3/2019

Tiina Koskinen Muutin Viherkallion­ tielle yhdeksän vuotta sitten. Täällä luonto on ihanasti ympärillä, se on minulle tärkeää. Huoneistot ovat tila­ via ja valoisia.

–––––––––––––

–––––––––––––––––––––––––––––– Juha Tikkanen Viherlaakso sopii niin lapsille kuin aikuisillekin: palvelut ovat lähellä kou­ lusta terveyskeskukseen. Kotikatumme on rauhallinen, päättyvä katu, jossa ei ole läpiajoliikennettä.


Viherkalliontie 10:n 50-vuotisjuhlassa sää suosi ja juttukavereita riitti. 3


SISÄLLYS 3/2019

10 Kuitinmäessä asuva Ulla Päivärinta on kerännyt kotiinsa kukkia ja muistoja maailmalta.

2 Kimpassa Viherkalliontie 10 juhlii tasavuosia

14 Lukuja Millä perusteella vuokra määräytyy?

22

Kierrätyskeskuksessa myydään hyvälaatuista tavaraa kodinkoneista leluihin.

24 Espoolainen Luontokuvaaja Ossi Saarinen 27 Uudet arvot

5 Pääkirjoitus 20 vuotta kohtuuhintaisia koteja 6 Tapetilla Ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä 9 Espoon Asunnot palveluksessasi Sopivasti lämpöistä 10 Kylässä Ulla Päivärinta nauttii elämästään Kuitinmäessä 4

3/2019

16 Turvallisia, kohtuuhintaisia koteja Jaakko Kammonen kertoo Espoon Asuntojen tarinaa

28 Asukastoiminta 30 Fiksusti Vaatteiden korjaus kannattaa

18 Linnanmäellä Yhteinen 20-vuotisjuhlapäivä

32 Uudiskohteita Kynäniekanpiha ja Majurinkatu

22 Käytetyn tavaran paratiisi Nihtisillasta löytyy kaikkea ja paljon!

34 Kevään tapahtumia 35 Uusi muraali Kirstintie 1:n värikäs seinä


PÄÄKIRJOITUS

Kakskyt vuotta ja matka jatkuu

Valokuvaaja Ossi Saarisen kuvissa nähdään huuhkajia ja muita kaupunkiympäristöön sopeutuneita eläimiä.

Kodikkaan asumisen pää-äänenkannattaja Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Julkaisija Espoon Asunnot Oy Upseerinkatu 3 B, 02600 Espoo puh. (09) 3544 5000 viestinta@espoonasunnot.fi Vastaava päätoimittaja Hanna-Maija Loikkanen hanna-maija.loikkanen@espoonasunnot.fi Toimituspäällikkö Ann-Marie Nystedt ann-marie.nystedt@espoonasunnot.fi Tuottaja Legendium Oy Tuija Holttinen tuija.holttinen@legendium.fi Taitto Legendium Oy Kansikuva Jari Härkönen Painopaikka 4041 0428 Forssa Print

––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

24

KUN NUORENA diplomi-insinöörinä aloitin Asumisen vastuullisuus ei kuitenkaan ole juuri perustetun vuokrataloyhtiön palvevain yhden kauppa, vaan siihen tarvitaan luksessa, en arvannut, miten mielenkiintoi- toimia myös asukkailta. Oman kodin enernen matkasta tulisi. Olen saanut näkögian- ja vedenkulutukseen voi vaikuttaa joalapaikalta seurata Espoon kehitystä siksi kainen. Myös jätteiden lajittelu ja kierrätys edelläkävijäkaupungiksi, joka se tänään on ovat erinomaisia keinoja kantaa kortensa ja tehdä töitä sen eteen, että yhteiseen kekoon. Espoossakin on kohtuuhinKun lokakuun alussa taisia koteja asuttavaksi. juhlimme kaksikymmenvuotistaivaltamme, teimme sen Eikä tulevaisuus näytä Nyt jatkamme meille tärkeimmän sidosyhtään sen tylsemmältä, juhlia töiden ryhmän, teidän asukkaiden, päinvastoin. On selvää, että merkeissä. kanssa. Lokakuinen aamu voimakkaasti kasvava Espoo Linnanmäellä oli kylmä, tarvitsee lisää kohtuuhintaisia koteja uusien kulkuyhteyksien varrelle mutta laitteissa hurvitelleiden lasten ilo ja vastaamaan kysyntään, joka ei osoita lämmitti varmasti jokaisen mieltä. Haluankin kiittää ihan kaikkia paikalla olleita, oli laantumisen merkkejä. Taustalla on myös vahva ajatus siitä, ettei liian kallis asuminen kovin mukavaa. Nyt jatkamme juhlia töiden merkeissä. saa estää ihmisiä muuttamasta työn perässä ja näin toimia kasvun esteenä. Matka jatkukoon. Yksi asumisen nykytrendeistä on, ettei vuokralla-asumista enää mielletä pelkäsJaakko Kammonen tään neljänä seinänä, ovena ja kattona, toimitusjohtaja vaan palveluna, joka ostetaan palveluntuottajalta, vuokranantajalta. Toimiva huolto, siivous ja viherhuolto ovat jo itsestäänselvyyksiä, joten keskustelu on siirtynyt lisäpalveluihin. Voisiko asumiseen jatkossa yhdistää yhteiskäyttöauton, talokohtaisen kuntosalin tai postipakettien noutopisteen? Miksi ei. Samalla kun asumisesta on tullut palvelu, siitä on myös tullut entistä ympäristövastuullisempaa, ja hyvä niin. Erityisen ylpeä olen vuonna 2016 tekemästämme päätöksestä vaihtaa kiinteistösähkö EKO­energiamerkityksi bioenergiaksi, eivätkä hyvät päätökset ole jääneet siihen. Tämän vuoden alusta alkaen asuntomme ovat lämmenneet Fortumin päästöttömällä EkoPlus-kaukolämmöllä.

www.facebook.com/espoonasunnot www.instagram.com/espoonasunnot

5 5


TAPETILLA

AJANKOHTAISIA ASIOITA JA ILMIÖITÄ. LUE LISÄÄ

yhteistyökumppaneiden paperisiin joulukortteihin ja henkilöstön lahjoihin tarkoitetut varat tänäkin vuonna hyväntekeväisyyteen. Lahjoituskohteiksi valikoituivat espoolaiset Hyvä arki ja Manna-Apu, jotka auttavat arjen haasteissa mm. jakamalla ruokaa vähäosaisille. Toivotamme yhteistyökumppaneillemme sekä asiakkaillemme rauhallista joulunaikaa!

©SHUTTERSTOCK

OHJAAMME

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Joulukorttija -lahjarahat hyvään tarkoitukseen

facebook.com/espoonasunnot

Uusi aurauskäytäntö laajenee ENSIMMÄISEN LUMIMYRÄKÄN

saapuessa auraus nousee jälleen tapetille. Viime kaudella pilotoimme Kauklahden alueella auraustapaa, jossa kalusto lähtee liikkeelle silloin, kun lunta on satanut kolme senttiä. Muualla Espoossa oli käytössä malli, jossa auraus aloitetaan, kun maahan on tullut viisi senttiä lunta. Kauklahden pilotissa lumen syvyys mitattiin alueellisesti, eli auraus käynnistyi, kun Kauklahteen oli satanut lunta kolme senttiä. Muualla Espoossa lumen määrä mitattiin yleisemmällä tasolla Espoon alueella. 6

3/2019

Pilotista saatiin runsaasti positiivista palautetta. Tämän vuoksi malli jatkuu Kauklahdessa tänäkin talvikautena ja laajenee myös alueille Karhusuo, Muurala, Espoon keskus, Kaupunginkallio, Saunalahti, Latokaski, Espoonlahti ja Soukka. Auraus ja liukkauden torjunta on kilpailutuksessa edellä mainituilla alueilla uuden toimintamallin mukaisesti. Kilpailutuksen perusteella valitaan useampi toimija, joista jokainen hoitaa nykyistä pienempää aluetta. Nykyinen huoltoyhtiö hoitaa aurauksen ja hiekoituksen siihen asti, kun uudet sopimukset astuvat voimaan.

EA-INFOA

Milla Kalmi aloitti talousjohtajana talousjohtajana on loppukesästä aloittanut Milla Kalmi. Millan vastuualueena ovat talous ja ICT. – Olen aiemmin työskennellyt talouden tehtävissä Marimekolla, YIT:llä ja NCC:llä. Tätä aiemmin olin konsulttina. Talous ja ICT on minulle mielekäs kokonaisuus myös edeltävien työtehtävien kautta. Millan odotuksena uudessa tehtävässään on tiivis yhteistyö liiketoiminnan kanssa yhteisten päämäärien tavoittamiseksi. – Koen tärkeänä, että hoidamme taloutta kestävästi ja pitkäjänteisesti, jotta asukkaa­ namme on hyvä olla.

ESPOON ASUNTOJEN

Älä tuki pelastusteitä ASUNTOJEN PIHA-ALUEET ovat ensisijaisesti asukkaiden oleskelua ja rauhallista ajanviettoa varten. Tämän vuoksi on tärkeää, että tarpeetonta autoilua portaiden eteen ja pelastusteille vältetään. Öiseen aikaan turha trafiikki pihapiirissä myös häiritsee unten mailla olevia naapureita. Pelastusteille saa ajaa vain erityistapauksissa. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi silloin, kun autosta täytyy kantaa raskaita kuormia tai kun auton kyytiin nousee liikunta­esteinen asukas. Pelastusteille ei saa milloinkaan pysäköidä, sillä se saattaa estää elintärkeän avun perille pääsyn.


NIKSIT

Lahjaksi aikaa

© SHUTTERSTOCK

Parhaat lahjat ovat aineettomia. Kun annat aikaasi tai apuasi, ilo on yhtä suuri sekä antajalle että saajalle. Yhdessäolo on lahja, jonka arvoa ei voi rahassa mitata.

on usein vielä mukavampaa kuin sen saaminen. Lahjan valinta voi olla helppoa, eikä siihen välttämättä tarvita rahaa tai paketointitarvikkeita. Onko lähelläsi joku, joka tarvitsee apua siivouksessa tai kaupassa käymisessä? Voisitko auttaa lastenhoidossa tai tietokoneen

LAHJAN ANTAMINEN

uuden järjestelmän asennuksessa? Kaipaako heikkonäköinen apua päivän lehden lukemisessa tai ehtisitkö käydä ulkoiluttamassa kipeänä olevan lähimmäisen koiraa? Ja aina voi luvata mennä muuten vain seuraksi vaihtamaan kuulumisia vaikka teekupposen ääressä.

Viisi aineetonta lahjavinkkiä

Lupaus kaupassa käymisestä tai lastenhoito- tai siivousavusta.

Auttaminen tietokoneen tai älypuhelimen käytössä/ päivityksessä.

Säännöllinen viikoittainen jutteluhetki.

JOS JOULUUSI KUULUU MYÖS PAKETOITAVIA LAHJOJA , muistathan, että kiiltävät lahjapaperit eivät kuulu paperinkeräykseen niiden sisältämän painovärin ja valmistuk­­ sessa käytettyjen täyteaineiden takia. Lahjapaperi kuuluu aina energiajätteeseen.

Kukkien kastelu loman aikana.

Hartioiden tai pään hierominen.

Mikä on parasta asuinalueessasi? Parasta on luonnon sekä yhtä lailla metron läheisyys. Monipuolinen asuinalue palveluineen. – OLARI

© ISTOCK

7


TAPETILLA

© ISTOCK

AUTON RENKAIDEN oikea säilytyspaikka on oma varastotila, sillä niiden säilyttäminen talon päädyssä tai muualla piha-alueella voi aiheuttaa paloturvallisuusriskin. Ulkona seisova rengastorni vaikuttaa koko pihan yleis­ilmeeseen ja viihtyisyyteen. Renkaiden lisäksi muiden suurien tavaroiden säilyttäminen piha-alueella vaikeuttaa huoltotöitä. Menneet talvet ovat olleet runsaslumisia ja pihoilla olevat tavarat ovat haitanneet lumenpudotusta katoilta. Riskinä on myös, että jotain menee rikki, kun suuri lumikuorma putoaa esimerkiksi pihakalusteiden päälle.

8

3/2019

–––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––––

Suurien tavaroiden säilytyspaikka on oma varasto

©

IS

TO

CK

Päiväkodin arkea KIINTEISTÖJEMME YHTEYDESSÄ

on jonkin verran päiväkoteja. Etenkin päiväs­aikaan lasten ulkoillessa pihalta saattaa kantautua ääniä myös asuntoihin. Lasten leikeistä syntyvät äänet kuuluvat kuitenkin kerrostalon normaaliin elämään. Toivomme asukkailtamme ymmärrystä ja kärsivällisyyttä elämän ääniä kohtaan.

Haluamme, että erilaisissa elämäntilanteissa olevilla asukkailla on mahdollisuus sujuvaan arkeen. Tämän vuoksi sijoitamme mielellämme päiväkoteja kiinteistöjemme yhteyteen. Tällöin perheillä ei kulu aikaa lasten kuljettamiseen ja lapsi saa käydä päiväkodissa turvallisesti kodin läheisyydessä.

Verkkopalveluhanke etenee hitaasti, mutta varmasti KOHTA KAKSI VUOTTA SITTEN

käyntiin polkaistu verkkopalveluhanke on osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi. Julkaisua on jouduttu jonkin verran siirtämään, jotta voimme varmistua siitä, että lopputulos palvelee käyttäjiä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös eri palveluominaisuuksien käyttöönottoa on päädytty vaiheistamaan. Ensimmäinen vaihe tuo ulos täysin uudistuneen ja kaikille avoimen verkkosivuston sekä asunnonhakijoille kauan kaivattuja toi-

minnallisuuksia, kuten mahdollisuuden muokata omaa hakemustaan ja jatkaa tai päättää hakemuksen voimassaolo. Lisäksi vuokrasopimuksen sähköinen irtisanominen on taas jatkossa mahdollista. Kun uusi verkkopalvelu näkee vuoden alussa päivänvalon, päättyy nykyisen verkkosivuston elinkaari – lukuun ottamatta asukassivuja. Niiden käyttöä on päätetty jatkaa siihen asti kunnes uuden verkkopalvelun asukastoimijatoiminnallisuudet on saatu valmiiksi.


ESPOON ASUNNOT PALVELUKSESSASI

TEKSTI Vesa Ville Mattila KUVA Shutterstock

Sisälämpötila sopivaksi Oikea sisälämpötila sekä säästää energiaa että parantaa sisäilman laatua ja asumisviihtyvyyttä. MIKÄ ON HYVÄ SISÄLÄMPÖTILA?

Suurin osa ihmisistä on tyytyväisiä, kun oleskelutilojen huonelämpötila on 21–22 astetta. Makuuhuoneessa nukkuu paremmin vielä vähän viileämmässäkin. MIKSI ASUNNON SISÄLÄMPÖTILALLA ON MERKITYSTÄ?

Lämpötilojen laskeminen suunnitellulle tasolle on tehokas keino kohentaa sisäilmaa ja pienentää energiankulutusta. Tutkimusten mukaan lämpötilan lasku 24 asteesta 21–22 asteeseen voi vähentää kolmanneksella hengityselinoireita, sisäilman kuivuuden tunnetta ja rakennusmateriaalien kemikaaleista hengitysilmaan erittyviä päästöjä. Lisäksi jo yhden asteen pudotus huonelämpö­ tilassa tarkoittaa viiden prosentin vähennystä lämmityskuluissa. KUINKA ASUKAS VOI VAIKUTTAA ASUNTONSA SISÄLÄMPÖTILAAN?

Asumistottumukset vaikuttavat sisälämpötilan ja sisäolosuhteiden kokemiseen. Asukkaille jaettavassa ja netistä löytyvässä kirjasessa Opas hyvään asumiseen on mainittu toimenpiteitä, joita kannattaa toteuttaa omassa asunnossa. Pidä lämmityskaudella patteritermostaattien edusta vapaana. Termostaatteja ei kannata peittää esimerkiksi raskailla verhoilla. Kun tuuletat, tee se nopeasti avaamalla kerralla monta ikkunaa niin, että saadaan ristiveto. Älä tuki ikkunoiden rakoilmaventtiilejä tai seinällä sijaitsevia korvausilmaventtiilejä, koska tällöin korvausilma tulee hallitsemattomasti vaikkapa ulko-oven raosta. Jos asunnossasi on huoneistokohtainen ilmanvaihto, tutustu sen käyttöohjeisiin.

MIHIN ASUKAS VOI ILMOITTAA SISÄLÄMPÖTILAN POIKKEAMISTA?

Mahdollisista epäkohdista, vioista ja puutteista tulee ottaa yhteyttä huoltoyhtiöön. Fortum SmartLiving -palvelun kautta osoitteessa www.fortumsmartliving.fi voit seurata kotisi lämpötilaa ja ilmankosteutta sekä antaa palautetta sisäilmasta. Palveluun kirjaudutaan Oma Fortum -tunnuksillasi tai luodaan tunnukset tunnistautumalla verkkopankkitunnuksilla. MITÄ ILMOITUKSEN JÄLKEEN TAPAHTUU?

Huoltoyhtiö sopii asukkaan kanssa käynnistä huoneistossa. Huoneistokäynnillä kartoitetaan asunnon lämpöolosuhteet, tarkistetaan ilmanvaihdon toiminta, ikkunoiden ja ulko-ovien tiivisteiden kunto, mahdolliset kylmävuodot seinärakenteissa sekä lämpötila-anturin sijainti ja toiminta. Samalla selvitetään kiinteistön lämmitysjärjestelmän toiminta. Käynnin aikana kiinteistöhuollon ammattilainen voi tehdä pieniä korjauksia, kuten ilmata pattereita ja säätää ilmanvaihdon venttiilejä. Laajempia korjaustoimia vaativat työt huoltoyhtiö tilaa alan erikoisliikkeiltä. Kiinteistöhuolto raportoi jokaisen kohdekäynnin Espoon Asunnoille.

Kysymyksiin vastasi Espoon Asuntojen tekninen päällikkö Kimmo Heinonen.

Kulutusjousto tutuksi Sähkön kulutusjousto (eli kysyntäjousto) tarkoittaa sähkönkulutuksen hetkellistä vähentämistä tai lisäämistä sähkön tuotantotilanteen mukaisesti. Älykkään lämmönohjauksen hyödyntäminen ja sähkönkäytön siirtäminen korkean kulutuksen ja hinnan tunneilta edullisempaan ajankohtaan säästävät niin energiankulutusta ja kustannuksia kuin ilmastoa ja luontoa. Jokainen Espoon Asuntojen asukas on siten mukana vahvistamassa kestävää tulevaisuutta. 9


KYLÄSSÄ Kuitinmäessä

Ulla Päivärinta kokee juurtuneensa Kuitinmäen alueelle.

10

3/2019


Kaunis vanha rukki muistuttaa äidistä, alkuperäiskansojen taide vuosista Etelä-Amerikassa.

TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Jaakko Lukumaa

Kotini on täällä Ulla Päivärinta on viihtynyt samassa Espoon Asuntojen talossa 27 vuotta. Nykyisen kodin kuudennen kerroksen hulppeista maisemista ei tee mieli muualle.

O

larin Kuitinmäessä Kuunsäteen asunnon oven avaa eloisan ja pirteän oloinen eläkeläinen Ulla Päivärinta. Eteisen valtavan peilin edessä on vanha kampaamotuoli ja pöydällä pinkka naistenlehtiä hyvässä järjestyksessä. – En tee enää kampaajan hommia, koska vakioasiakkaat ovat siirtyneet ikuisuuteen tai muuttaneet pois. Joidenkin tuttujen hiuksia saatan vielä leikata, Ulla Päivärinta kertoo. Päivärinnan tilavassa kaksiossa on 63 neliötä. Olohuoneen jatkeena on avokeittiö, jonka pöydän äärestä voi viistosti ihailla kaunista metsämaisemaa. Luonto on läsnä myös sisällä, sillä kotia koristavat lukuisat viherkasvit. Parvekkeella odottaa puhdistamista sangollinen viikonloppuna kerättyjä puolukoita. – Olen sellainen metsänpeikko, metsässä oleminen on niin rauhoittavaa.

Päivärinta kertoo olleensa muutaman vuoden ikäinen, kun kinusi isänsä kanssa metsään. Tytär keräsi pienen korinsa täyteen karpaloita, jotka popsi sitten suuhunsa kotona keittiön lattialla istuen. Syksyiset viikonloput hujahtavat Kemiönsaaren mökillä sienestäessä ja marjastaessa. Suppilovahverot, kantarellit ja karvarouskut päätyvät keittoihin ja piirakoihin, mustikat ja puolukat leivonnaisiin. VAIKUTTAJANAINEN

Seinälle ripustetun sydämen muotoisen horoskooppitaulun mukaan oinas on impulsiivinen, elinvoimainen, kiihkeä ja aloitekykyinen. Hän on vilpitön ja spontaani, mutta räjähtää helposti ja haluaa kaiken heti. – Juuri sellainen mä olen! Päivärinta huudahtaa. Ehkäpä juuri kiihkeys ja aloitekyky saivat hänet aikoinaan hakeutumaan erilaisiin luottamustoimiin mukaan. Espoon Asuntojen 11


KYLÄSSÄ Kuitinmäessä

Epäkohtiin pitää kajota heti.

Kaunis koti on muistoja täynnä.

edeltäjän, Espoonkruunun alueneuvoston hallitukseen ensimmäistä kertaa pyrkiessään Päivärinta oivalsi, että sisään päästäkseen pitää tehdä töitä. Hän jakoi yhdessä ystäviensä kanssa vaalimainoksia ympäri Espoota, ja ovet aukenivat ensi yrittämällä. Kun alueneuvostojen tilalle tulivat piirineuvostot, Päivärinta jatkoi piirinsä puheenjohtajana. Työ jatkuu edelleen. Asukastoimikunnan puheenjohtajana Päivärinta on toiminut jo yli 26 vuotta. – Tunnustan olevani vähän nipottaja. Kun huomaan puutteita, epäkohtiin pitää kajota heti. Se on mottoni. Olen kova tekemään töitä, ja olen aina halunnut vaikuttaa. Epäkohdat liittyivät usein sääntöihin. Asuintaloa ja ilmapiiriä Päivärinta kehuu hyväksi, toki aina on sellaisiakin, jotka ”tekevät mitä lystäävät”.

12

3/2019

– Jokaisella asukkaalla on oikeus omaan rauhaan. Olen kova sanomaan, jos joku ei toimi sääntöjen mukaan. YHDESSÄ TEKEMISTÄ

Kun kiinteistön pihaa ei Ulla Päivärinnan mielestä hoidettu riittävän hyvin, hän otti työn omiin käsiinsä. Yhdessä asukastoimikunnan varapuheenjohtajan kanssa hän kitkee nyt rikkaruohot ja pitää alueen siistinä. Yhteiset pihatalkoot järjestetään silti kerran vuodessa. – Se on vähän sellainen verhojentuuletuspäivä, kun ihmiset kuikuilevat verhojen takaa tekemisiämme. Tervetuloa vaan kaikki ensi kerralla mukaan, Päivärinta kehottaa. Päivärinta muistelee vähän haikeana asukkaiden yhteisiä pikkujouluja. – Teimme laatikot, sillisalaatit, kinkut ja Viktoriakiisselit yhdessä. Siellä oli myös ohjelmaa, laulettiin ja joulupukki jakoi lapsille pie-

net lahjat. Nykyisin tiloissa toimii lastentarha, joten yhteisiä tilaisuuksia ei enää ole. Ajat ovat muutenkin muuttuneet. Enää ei esimerkiksi kyläillä niin paljoa kuin aiemmin. Onneksi kuulumiset kuitenkin vaihdetaan ahkerasti, kun kohdataan naapureita rappukäytävässä ja pihalla. ELETTY ELÄMÄ NÄKYY MUISTOESINEISSÄ

Kodin esineet muistuttavat menneistä päivistä. Kauniin rukin Ulla Päivärinnan äiti osti ensimmäisillä lapsilisillä. Sillä kerityllä langalla hän kutoi lapsilleen kaikki vaatteet. – Muistan vieläkin, miten äidin kutomat sukat pistelivät jalkoja ja minua pänni, kun muilla oli jo kangasvaatteita. Alkuperäiskansojen maalaukset vievät ajatukset Etelä-Amerikkaan. Päivärinta asui useita vuosia 1970-luvulla Perun Limassa, kun silloinen puoliso työskenteli Rauma-Repolalle.


Olen sellainen metsänpeikko, metsässä oleminen on niin rauhoittavaa.

Ulla Päivärinnan eteisessä on edelleen kampaamotuoli, vaikka kampaajantyö on jo jäänyt.

OMISTUSASUNNOSTA VUOKRALLE

Perun jälkeen kotipaikkana oli hetken aikaa Tampere, kunnes avioeron jälkeen uusi koti löytyi Espoon Kivenlahdesta. Yrittäjänainen piti kahvilaa, sitten grilli- ja elintarvikekioskia, kotona kampaamoa ja osti 100 neliön omistusasunnon.

–––––––––––––

––––––––––––––––––––––––––––––––––

Sosiaalinen elämä oli vilkasta sekä perulaisten että muiden pohjoismaalaisten kanssa. – Joka keskiviikko merimieskirkolla järjestettiin naisten teetilaisuus. Sillä keräsimme varoja lastenkodille, jonka vauvat oli kääritty sanomalehtiin, koska rahaa ei ollut edes vaatteisiin! Perussa perhe koki myös kaksi suurempaa maanjäristystä. Lamput ja ikkunat helisivät ja osa särkyikin, astiat putoilivat kaapeista alas, ja ihmiset ryntäsivät yöpuvuissaan ulos. Kuolonuhreilta kuitenkin onneksi vältyttiin.

Sitten tuli 1990-luvun lama. Yritystoiminnasta ja asunnosta oli luovuttava. Päivärinta sai Espoon kaupungilta asunnon ja on vuodesta 1992 viihtynyt vuokralaisena. Talo on ollut sama koko ajan. Nykyinen asunto on kolmas samassa talossa, mutta tässäkin hän on asunut jo 16 vuotta. – Moni muuttaa usein ja pohdin, missä heidän juurensa ovat. Tähän lähelle rakennettiin aivan uudet kerrostalot ja huoltomies kysyi minulta, että kai sä muutat uuteen. Sanoin, ettei tarvitse. Tämä on kotini. Vuokra-asumisen plussat ovat tiedossa. – Ei ole huolta asuntolainasta. Jos jokin on vialla ja tarvitsee apua, sen kun ilmoittaa huoltoyhtiöön. Poiskin pääsee tarvittaessa helposti. Palvelut löytyvät läheltä. Kävelymatkan päässä on Prisma ja Iso Omena. Päivärinta kulkeekin lähes kaikki matkat kävellen tai pyörällä. – Se on minun tapani säästää luontoa. Päivät soljuvat ja tekemistä eläkeläisellä riittää. Päivärinta käy usein teatterissa ja pelaa tietokoneella pulmapelejä. Erityisen mieluista on penkkiurheilu, kuten snookerin, ampumahiihdon ja mäkihypyn seuraaminen. Koska suomalaiset eivät vuosiin ole pärjänneet mäkihypyssä, hän peukuttaa Saksan ja Itävallan hyppääjiä. Haastattelun päätteeksi Ulla Päivärinta tarjoaa toimittajalle ja kuvaajalle leipomaansa kuningatarkakkua. Sen päälle on viskottu kaunis kasa mansikoita, mustikoita ja vadelmia. – Eihän elämässäkään kaikki ole aina niin järjestyksessä, Ulla Päivärinta tuumaa.

KUITINMÄKI, KUUNSÄDE 4

• Vuonna 1975 valmistunut 8-kerroksinen talo Olarin Kuitinmäessä. • Peruskorjatussa kiinteistössä on 40 viihtyisää asuntoa. • Hyvät ulkoilumaastot ovat välittömässä läheisyydessä.

13


LUKUJA Espoon Asuntojen vuokrataso on

27 %

edullisempi kuin yleinen vuokrataso Espoossa (17,27 euroa/m2/kk)

Vuokrat todellisten tarpeiden ja kustannusten mukaan Espoon Asuntojen vuokrat perustuvat todellisiin kustannuksiin eikä niillä tavoitella voittoa. Ensi vuoden alussa vuokria korotetaan keskimäärin 0,8 prosenttia. Maltillisen korotuksen taustalla on ylläpidon kustannusten nousu, lisääntyneet korjaustarpeet sekä korjauskustannusten kasvu. TEKSTI Vesa Ville Mattila KUVAT Shutterstock

Espoon Asuntojen vuokrat vuonna 2020:

N

oudatamme vuokranmää­ ri­tyksessä kahta periaatetta, omakustanteisuutta ja kohtuuhintaisuutta. Se tarkoittaa, että vuokra perustuu todellisiin kiinteistöjen käyttö-, ylläpito- ja rahoituskustannuksiin. Lisäksi keräämme vuokrassa rahaa muun muassa lainojen maksamiseen, peruskorjauksiin ja uusien asuntojen rakentamiseen. – Kaupunki ei omistajana vaadi meiltä osinkoa, emmekä korota vuokria yhtään enempää kuin toimintamme kustannukset edellyttävät, taustoittaa talousjohtaja Milla Kalmi. Omakustannusperiaatteen ja hyvin hiotun toiminnan ansiosta pystymme pitämään vuokria selvästi kaupungin yleistä vuokra-

3/2019 3/2019

PERUSTANA BUDJETOIDUT KULUT

Tulevan vuoden vuokranmääritys alkaa aina kulujen budjetoinnilla. Mitä kaikkia kuluja vuokrien pitää kattaa ja kuinka kulut kehittyvät aiempaan verrattuna? – Kiinteistöjen ikääntyminen lisää korjaustarvetta, ja korjausten teettäminen maksaa entistä enemmän. Ensi vuoden korjauskuluiksi olemme arvioineet 35 miljoonaa euroa, mikä jaetaan kuluina kaikille kiinteistöille

e/m2

Keskimääräinen kokonaisvuokra

12,51 14

tasoa alhaisempina. Ero on viime vuosina kasvanut. – Asuntojemme vuokrataso on nyt keskimäärin 27 prosenttia edullisempi kuin asuntojen yleinen vuokrataso Espoossa, Kalmi toteaa.

Vuoden 2020 korjauskuluiksi on arvioitu

euroa/m2/kk

35

miljoonaa euroa


MIKÄ VAIKUTTAA KIINTEISTÖN KÄYTTÖARVOON? ASUNNON VARUSTELU,

VIIHTYISÄ YMPÄRISTÖ

IKÄ JA KUNTO

LÄHELLÄ OLEVAT PALVELUT

HYVÄT KULKUYHTEYDET

niiden neliöiden mukaan, sanoo isännöintijohtaja Aki Moilanen. Budjetointivaiheessa Espoon Asunnot miettii myös muun muassa ylläpitokustannusten ja kiinteistöveron kehitystä.

Kiinteistökohtaista vuokranmääritystä varten kaikki kiinteistöt käydään vuosittain läpi moneen kertaan. Missä tulisi tasapuolisuuden ja oikeudenmukaisuuden vuoksi korottaa vuokria, missä ei.

VUOKRAT ENNALLAAN

KIINTEISTÖN KÄYTTÖARVO

JOKA TOISESSA KIINTEISTÖSSÄ

YKKÖSKRITEERINÄ

Perusteellisten laskelmien pohjalta saadaan selville Espoon Asuntojen keskimääräinen neliökohtainen vuokra eli kokonaisvuokra. Vuonna 2020 se on 12,51 euroa/neliö/kuukausi, mikä merkitsee 0,8 prosentin nousua vuodesta 2019. Ensi vuonna vuokra kuitenkin säilyy ennallaan joka toisessa kiinteistössä. Vain viidesosassa kiinteistöistä vuokra nousee yli yhden prosentin.

Vuokranmäärityksen ykköskriteeriksi nousee kiinteistön käyttöarvo. Vuokran tulisi mahdollisimman hyvin vastata kiinteistön käyttöarvoa, johon vaikuttavat rakennuksen ikä, kunto, sijainti, liikenneyhteydet ja läheiset palvelut sekä vuokrattavuus. – Kiinteistön käyttöarvon tekijät voivat erota asukkaiden henkilökohtaisista näkemyksistä. Toiset arvostavat esimerkiksi luonnon

ja toiset metroaseman läheisyyttä, Kalmi muistuttaa. Käyttöarvon määritystä varten hankimme puolueettomalta kiinteistömarkkinoiden asiantuntijalta – KTI Kiinteistötieto Oy:ltä – tietopaketin Espoon muiden vuokranantajien asuntojen vuokrista. – Datapaketin pohjalta laskemme verrokkiparit kaikille kiinteistöillemme. Jokaisella alueella asuntojemme vuokrien tulisi olla keskimäärin 27 prosenttia edullisemmat kuin vastaavien samalla alueella sijaitsevien vapaiden markkinoiden vuokra-asuntojen vuokrat, Moilanen mainitsee.

150

100

Keskimääräinen vuokrankorotus

0,8 % Vuokrankorotushaarukka

0 %–3 %

50

151

Kiinteistössä vuokra ei nouse

86

Kiinteistössä vuokra nousee korkeintaan 1 %

63

Kiinteistössä vuokra nousee yli 1 % 15


1956 Ensimmäinen Espoon maalaiskunnan omistama vuokratalo valmistuu.

ESPOON ASUNNOT 20 VUOTTA

Turvallisia, kohtuuhintaisia koteja jo 20 vuotta Joulukuun alussa 20 vuotta sitten Espoossa yhdistettiin 12 alueellista vuokrataloyhtiötä ja yksi vapaarahoitteisia ja korkotukiasuntoja hallinnoiva yhtiö. Näin syntyi Espoon Asunnot. TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Jari Härkönen

1972 Espoon kauppalasta tulee kaupunki. 1972 Espooseen perustetaan asuntotuotantoyksikkö vuokra-asuntotuotannon tehostamiseksi.

J

aakko Kammonen on ollut yhtiön palveluksessa aivan alusta asti. Nykyisenä toimitusjohtajana hän toteaa kahdenkymmenen vuoden kuluneen vauhdikkaasti. Vuosien kuluessa on ehtinyt tapahtua paljon – niin Espoon Asuntojen toiminnassa kuin ympäröivässä yhteiskunnassakin. TÄRKEÄ ISÄNNÖINTI

– Espoon Asunnot on turvallinen ja luotettava vuokran­antaja. Sellainen haluamme olla seuraavatkin vuosi­kymmenet, toteaa Jaakko Kammonen asukkaiden kanssa Linnanmäellä vietetyssä 20-vuotisjuhlassa.

– Meitä oli reilut 20 ihmistä, kun aloitimme toimintamme Kivenlahdessa, Kammonen kertaa yhtiön alkutaivalta. Vuokraamisen ohella rakennuttaminen oli alusta alkaen yksi yhtiön perustoiminnoista. Melko pian myös alun perin ostopalveluna hankittu isännöintitoiminta otettiin omaksi tehtäväksi. Isännöinnin rooli on aina ollut merkittävä. Sillä on keskeinen tieto ja osaaminen kiinteistöjen ja asuntojen kunnosta sekä näin ollen myös asukkaiden hyvinvoinnista. – Isännöinnin toimesta kiinteistöjen kunto pysyy hyvänä ja säilyttää arvonsa. Tämä kaikki koituu asukkaiden eduksi, Jaakko Kammonen toteaa. KASVUKESKUKSEN YTIMESSÄ

Yhtiötä perustettaessa asuntojen määrä oli alle 10 000, nyt asuntoja on yli 15 500 eri puolilla Espoota. Myös asunnonhakijoiden määrä 16

3/2019


1997 Matinkylässä valmistuu 10 000. kaupungin vuokra-asunto.

2003 Espoonkruunun palvelut laajenevat asumisneuvontaan. 2012 Toiminimi muutetaan Espoon Asunnot Oy:ksi.

1999 Espoon kaupungin omistama Espoonkruunu perustetaan.

2015 Matinkylään valmistuu 15 000. Espoon Asuntojen asunto

2009 Espoon Kalajärvelle valmistuu ensimmäinen kokonaan savuton kiinteistö.

2010 Liittyminen vuokra-asuntoyhteisöjen energiatehokkuussopimukseen (VAETS). 2010 Ensimmäinen maalämpökohde: Pihlajatie 4:ssä öljylämmitys vaihdettiin maalämpöön

2016 Siirtyminen EKO-energiamerkittyyn bioenergiaan. 2016 Energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ otetaan käyttöön.

on kasvanut koko ajan. Vuosittain asuntoja liikenneyhteyksien varrella ja mielellään vapautuu vuokrattavaksi noin 1500 ja uusia kohtuullisen hyvien palveluiden lähellä. rakennutetaan koko ajan. LUOTETTU JA TURVALLINEN Kohtuuhintaisten asuntojen kysyntä on Keväällä teetetyssä tunnettuus- ja imagotutjatkuvasti suuri. Kaikki ennusmerkit näyttävät, että näin on myös tulevaisuudessa. kimuksessa vastaajat nostivat kohtuuhintaisuuden ohella merkittäviksi Väestöennusteiden mukaan suurin kasvukeskus on tulevaiseikoiksi luotettavuuden ja suudessakin pääkaupunturvallisuuden. kiseutu, ja tarvetta on – On ymmärrettävää, että hinta–laaetenkin pienemmille tu-suhde on tärkeä, asunnoille. Espoon mutta oli mukava Asuntojen vuokYmpäristöasioiden ra-asuntojen hakikuulla, että meidät joista 80 prosenttia koetaan luotettapainoarvo on vaksi ja turvalliseksi on yhden tai kahden kasvanut. vuokranantajaksi, hengen talouksia. Kammonen sanoo Maan sisäinen tyytyväisenä. muuttoliike kohdistuu – Nämä ovat todella etelän isoihin kaupunkeihin, ja myös lisääntyvä isoja asioita ja sellaisia arvoja, maahanmuutto kohdistuu suurilta mihin kaikessa toiminnassamme osin tänne. Myös vuokra-asumisen osuus tähtäämmekin. suhteessa omistusasumiseen on lisääntynyt Asukkaiden tyytyväisyys näkyy vuokralaisten pysyvyytenä. Asukkaiden vaihtuvuus on erityisesti kasvukeskuksissa. vain noin 11 prosenttia, eli vuokrasuhteet – Espoo kasvaa koko ajan voimakkaasti. ovat pitkiä. Kehittyvä raideliikenne; Länsimetron jatko Kivenlahteen, Helsingin Itäkeskuksen ja YMPÄRISTÖASIAT TÄRKEITÄ Espoon Keilaniemen välille tuleva Jokeri-pikaraitiotie, kaupunkirata ja myös Tunnin juna Mitä sitten Espoon Asuntojen toiminnassa on näkyvimmin muuttunut kuluneiden -hanke vaikuttavat siihen, että Espoo houkuttaa tulevaisuudessa yhä enemmän asukkaita, vuosikymmenten aikana? Toimitusjohtaja Kammonen toteaa. Kammosella on tähän varma vastaus. – Meillä on uudisrakentamisessa aina ollut – Ympäristöasiat ja niiden merkitys on tavoitteena, että talot ovat hyvien joukkolisääntynyt – ihan kaikessa mitä teemme.

2018 Sähkön kulutusjousto ja älykäs lämmönohjaus kaikkiin asuntoihin. 2018 Asuntoja vuoden lopussa 15 526.

2019 Espoon Asunnot täyttää 20 vuotta. 2019 Siirtyminen päästöttömään EkoPlus-kaukolämpöön.

Näiden asioiden painoarvo on kasvanut sekä asukkaiden tietoisuudessa että konkreettisesti meidän päivittäisissä toimissamme, kuten rakentamisessa, energian- ja vedenkäytössä sekä jätteiden lajittelussa. Myös erilaiset tietojärjestelmät ovat tulleet entistä vahvemmin mukaan työn tekemiseen, aina verkkopalveluita tarjoavasta asiakaspalvelusta automaatioita hyödyntävään kiinteistönhoitoon. Kun tarvittava informaatio on järjestelmissä, fiksuja ratkaisuja pystytään toteuttamaan paremmin ja tieto on jaettavissa helpommin ja tehokkaammin. Kiinteistöissä olevat anturit muun muassa keräävät jatkuvasti dataa. Niiden automaattisen käsittelyn avulla pystytään tekemään kustannuksia säästäviä ja asukkaiden elämää helpottavia asioita, esimerkiksi reagoimaan sähkönkäytön piikkeihin. YHTEISET TAVOITTEET

Jaakko Kammonen kertoo huomanneensa vuokra-asumista koskevien asenteiden muuttuneen. Vuokralla asuminen nähdään nykyään luontevana ja joustavana asumismuotona jatkuvasti muuttuvassa maailmassa. Hän toteaakin työnsä ihmisten – asukkaiden, oman talon ammattilaisten, viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden – kanssa olevan antoisaa, haasteita tarjoavaa ja loputtoman mielenkiintoista.

17


ESPOON ASUNNOT 20 VUOTTA

Parasta p채iv채ss채 oli varmasti yhdess채olo.

18

3/2019 3/2019


Yhteinen Linnanmäki-päivä viihdytti ja villitsi Lokakuun alun lauantaiaamuna sää oli rapsakka mutta aurinkoinen, kun Linnanmäki alkoi täyttyä Espoon Asuntojen 20-vuotissynttärijuhlijoista. Kaikkiaan noin 7000 Espoon Asuntojen asukasta oli ilmoittautunut mukaan viettämään vauhdikasta päivää. TEKSTI Tuija Holttinen KUVAT Jari Härkönen

aikka aamulla lämpömittari näytti syksyn ensimmäisiä miinusmerkkisiä lukemia, Linnanmäellä oli lämmin ja innostunut tunnelma. Kun koko huvipuisto oli varattu vain ”omalle porukalle” eli Espoon Asuntojen asukkaille, ei laitteisiin tarvinnut jonottaa liian pitkään eikä rannekkeita tarvinnut näytellä. Ja pian aurinkokin alkoi jo lämmittää juhlaväkeä. ”Ihan ensiks Ukkoon! ” ”Mä meen Taigaan!” ”Äiti, mihin laitteeseen mä pääsen?” Kaiken ikäisille juhlijoille löytyi sopivasti hurlumheitä ja pyörittelyä. Siinä missä nuoremmat hurjapäät halusivat uusimpiin ja vauhdikkaimpiin kieputuksiin, äidit ja isät tyytyivät usein katselemaan niskat kenossa moneen suuntaan pyöriviä laitteita. Moni aikuinen ihmetteli naureskellen, miten takavuosina himoittu vauhdin hurma näyttää ja tuntuu nyt niin hurjalta, että pää menee pyörälle jo pelkästä katselemisesta. Mutta löytyi niitä laitteisiin menijöitä toki vanhemmistakin kävijöistä. Ihan pienille oli tarjolla maltillisemmin kulkevia menopelejä, kuten Maisemajuna, Hepparata ja Rekkaralli. Heti sisääntulon luona oleva Kahvikuppikaruselli taisi koko päivän ajan kerätä pisimmät jonot. Viehättävään kattaukseen mahtui istumaan isompikin porukka kerrallaan, ja vauhtia ja pyöritystä pystyi itse säätelemään. Parasta päivässä oli varmasti yhdessäolo. Iloisia ilmeitä näkyi minne tahansa katsoikin.

Lisää Linnanmäkitapahtuman kuvia löydät Instagramista #espoonasunnot

19


ESPOON ASUNNOT 20 VUOTTA

Annina, Casper ja Sofia Karusellijonossa hymyilevä Annina kertoo heidän poppoonsa lähteneen liikkeelle naapuriperheen kanssa Eestinlaaksosta. Linnanmäelle ehdittiin lähes heti, kun portit avattiin aamuyhdeksältä. ”Olen aiemmin itse asunut Nöykkiössä, joten alue oli tuttua. Siinä vieressä Eestinlaaksossa olemme nyt asuneet jo 7 vuotta. Päivähoitopaikat lapsille ovat löytyneet kätevästi Nöykkiöstä. Alue on oikein mukavaa ja lapsiystävällistä.” Annina sanoo olevansa tyytyväinen asumiseensa, mutta talon asioiden informaation kulkuun hän toivoisi aktiivisempaa otetta. Talkoita ei esimerkiksi ole aikoihin järjestetty.

Auli, Johanna, Saga, Isla ja Peppi Nauravainen tyttöporukka oli odottamassa vuoroaan värikkääseen Karuselliin, jossa valittavana oli ratsastus vaikkapa kamelin, kirahvin tai norsun selässä. Tähän Linnanmäen vanhimpaan laitteeseen pääsivät myös pienimmät vierailijat huoltajan seurassa. Leppävaaran viisikko malttoi odotellessaan kertoa, että kutsun tullessa Espoon Asuntojen 20-vuotisjuhliin oli ilmoittautumislinkkiä painettu heti! Tällä kertaa syyslauantai rauhallisessa Leppävaarassa vaihtui siis hurvitteluun Helsingin Lintsillä. ”Peppi taitaa olla tämän porukan hurjapää”, Johanna tuumasi. ”Mäkin oon!” huikkasi Saga juuri ennen kapuamistaan korskeannäköisen sirkushevosen selkään. 20

3/2019

Juha, Elmeri ja Miko Isä-Juha sai superhurjalta näyttävän Ukko-laitteen jonossa ”ihan nössö” -luonnehdinnan Elmeriltä, joka kertoi tämän kesän aikana käyneensä jo kaikissa Lintsin laitteissa. Mutta niin vaan uskaltautuivat molemmat Ukon vaunuun kierrokselle ensin pystysuoraan kohti taivasta, sitten vauhdilla eteenpäin silmukkaan ja vielä lopuksi roikkumaan päät alaspäin. ”Ihan jees tällaiselle vanhuksellekin”, Juha virnisti ajelun jälkeen. Olarin Holmankorvessa asuvan uusioperheen väki oli levittäytynyt eri laitteisiin. Juhalla, Elmerillä ja Mikolla oli seuraavana listalla ainakin Vuoristorata ja Taiga. ”Keli on näin aamusta vielä vähän viileä Lintsi-päiväksi, mutta eteenpäin mennään!”


Jaana ja Markku Lintuvaarassa asuva Jaana suuntaa ensimmäisenä ihastelemaan aamuauringossa hehkuvaa pääkaupunkia 34 metrin korkeudelta Rinkelistä, eli maailmanpyörästä. ”Muutin aikoinani ihan uuteen taloon Lintuvaarassa, ja olen siellä asunut jo vuodesta 1996 alkaen”, Jaana kertoo. ”Olen viihtynyt oikein hyvin. Parasta on, että lähellä ovat sekä äiti että luonto. Myös naapurit ovat mukavia. Kaikki palvelut löytyvät Sellosta, ja tarvittaessa junalla ja bussilla pääsee liikkumaan hyvin joka suuntaan.” Jaanan seurana Lintsi-päivästä nauttimassa on Markku, joka paljastaa olevansa Jerobeam Salakytän pellehyppyseurueessa esiintyvä Werneri Vetelä.

Nina ja Sanna Safia ja Zeynab Haalaripukuinen Zeynab ei malttanut olla paikallaan odotellessaan Safia-äitinsä kanssa isää Linnanmäen sisääntulon lähellä. Alle metrin mittaiselle pikkuiselle iloksi riittää tänä vuonna vielä alueen värikkäiden rakennusten, laitteiden ja ihmisvilinän katselu. Safia suunnittelee menevänsä ainakin kesän uutuuslaitteeseen Taigaan. ”Zeynabin kanssa ei vielä kovin moneen laitteeseen pääse, mutta tämä on meille mukava ulkoilupäivä. Asumme Kilossa, jossa toki on myös paljon puistoja, joissa on hyvä olla pienen lapsen kanssa. Asuinalue oli minulle tuttua jo aiemmin ja olikin mukava, että juuri sieltä saimme myös Espoon Asuntojen kodin tänä kesänä”, Safia kertoo tyytyväisenä.

Tyttäriensä kanssa Linnanmäen laitteita kiertämään tulleet Nina ja Sanna kiittelivät Espoon Asuntoja mukavan päivän järjestämisestä. ”Tällaiseen yhteiseen tapahtumaan on helppo lähteä mukaan. Tätä ennen ei vielä oltu Lintsillä tänä kesänä käytykään.” Toista vuotta Lintuvaarassa asuva Sanna pitää asuinaluettaan kivana ja rauhallisena, vaikka vielä mukavampaa olisi, jos juna-asemalle olisi vähän lyhyempi matka. Sillä aikaa kun tyttäret seikkailivat Linnunrata eXtran virtuaalitodellisuuden ja vuoristoradan yhdistävässä seikkailussa, Nina uskaltautui pyörimään sateenkaaren väreillä maalattuun Kehrään. ”Ei ollut niin kauhea miltä alun perin näytti”, kuului iloinen kommentti kieputuksen jälkeen. ”Ja nyt mennään Mustekalaan!”

21


VISIITTI Nihtisillan kierrätyskeskus

Käytetyn tavaran paratiisi Keskellä Espoota sijaitsee Suomen suurin kierrätystavaratalo, jonka hyllyt notkuvat kaikkea tarpeellista kodinkoneista talvivaatteisiin. TEKSTI JA KUVAT Usva Torkki

N

ihtisillan kierrätystavaratalo kuhisee ihmisiä tavallisena maanantai-iltapäivänä. Se ei ole ihme, sillä kierrätyskeskuksesta löytyy jokaiselle jotakin. Niin ensimmäistä kertaa omaan asuntoon muuttava, lapsiperheen vanhempi kuin aktiivinen kuntoilijakin löytävät kukin myymälästä oman lempihyllynsä. Kierrätyskeskukseen ei tarvitse lähteä etsimään harvinaisia helmiä sekalaisista tavarakasoista, Kierrätyskuten kirpputoreilla joskus saattaa joutua tekemään. 3 000 keskuksessa sähköneliömetrin laajuinen myymälaitteiden toimivuus lä on avara, siisti ja valoisa, ja on testattu. tavarat on järjestetty täsmällisesti omille osastoilleen. Kahvinkeittimet ovat suorassa rivissä 22

3/2019

omalla hyllyllään, vaatteet rekeissä väreittäin ja kirjat on järjestetty tarkasti kielen ja kategorian mukaan. Astiastoa kaipaava voikin suunnata heti lautashyllylle, ja leluja etsivä ilahtuu varmasti hyllystä, jossa kampauspäät ja pikkuautot on lajiteltu omiin osioihinsa. Myös viherkasvien ystäville löytyy tarjontaa. Jos viihde-elektro­ niikka houkuttaa, voi määrätietoisesti kävellä televisiohyllylle ja vertailla uutislähetystä pyörittävien kuvaruutujen laatua kuten elektroniikkaliikkeissä. HELPOT KAUPAT

Epäluulot saattavat herätä, kun harkitsee käytetyn tavaran ostamista. Elektroniikkaa ostaessa voi mietityttää, simahtaako laite heti kotona. Kierrätyskeskuksessa sähkölaitteiden toimivuus


–––––––––––

–––––––––––––––––––– Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Kaksi myymälää Espoossa Aukioloajat arkisin klo 9–20, la klo 10–18, su klo 12–17 Nihtisillan tavaratalo, Kutojantie 3. Suomenojan kauppa, Luoteisrinne 1. Lisäksi 6 muuta myymälää pääkaupunkiseudulla. Kierrätyskeskuksella on myös verkkokauppa osoitteessa kauppa.kierratyskeskus.fi.

on testattu, ja useimmille niistä saa kuukauden takuun. 65 000 sähkölaitetta korjataan ja testataan vuosittain Kierrätyskeskuksen verstailla. Myynnissä olevat tavarat on muutenkin valikoitu huolella. Rikkinäiset tai huonokuntoiset tuotteet eivät pääse myymälän hyllyille, ja luistimetkin on teroitettu valmiiksi jäälle lähtöä varten. Valikoima Kierrätyskeskuksessa vaihtelee ajankohdan mukaan: eri vuodenaikoina asetellaan esille kyseisen kauden tarvikkeita. Talvella myydään varusteita hiihtoretkelle, kun taas kevääksi kunnostetaan tuhansia pyöriä. Tavarat ovat reilusti halvempia kuin uutena ostettuina – vaatteet ja astiat maksavat tyypillisesti muutaman euron ja huonekalut joita-

kin kymppejä. Kierrätyskeskuksen tavaroista kolmasosa jaetaan ilmaiseksi, ja ensimmäisenä ovesta sisään astuessa törmääkin ilmaishuoneeseen. Suurten hankintojen kotiinkuljetuksesta ei tarvitse huolestua. Kierrätyskeskuksesta voi lainata ilmaiseksi peräkärryä tai kuljetuspyörää, ja kotiinkuljetuksen voi tilata muutamalla kympillä myymälästä. LUONTO JA YHTEISKUNTA KIITTÄVÄT

Kierrätyskeskuksessa shoppailu on rahansäästön lisäksi hyväksi ympäristölle. Kierrä­ tyskeskus ei ole vain käytetyn tavaran lajittelukeskus, vaan toiminta säästää vuosittain 46,5 miljoonaa kiloa kiinteitä luonnonvaroja. Ympäri myymälää on ripustettu tietojulisteita ympäristölle terveistä toimintatavoista ja

kiertotaloudesta. Tavaratalossa on erillinen osasto Plan B -mallistolle, joka koostuu käyttökelvottomista tavaralahjoituksista valmistetuista uusiotuotteista, esimerkiksi tennismailoista tehdyistä kipukoukuista. Kierrätyskeskus on myös sosiaalinen toimija. Yritys työllistää paljon pitkäaikaistyöttömiä, tarjoaa yhteisöllistä vapaaehtoistyötä ja järjestää koulutuksia ympäristöystävällisistä elämäntavoista ja kiertotaloudesta monenlaisille tahoille. Tavaratalon pihassa on kierrätyspiste, joka on avoinna sopivasti silloin kun myymäläkin. Kannattaa siis napata nurkissa lojuvat tavarat kotoa mukaan ja lähteä retkelle tavarataloon tutkailemaan hyllyjen aarteita.

23


ESPOOLAINEN Ossi Saarinen

24

3/2019


Nuori espoolainen Ossi Saarinen on valloittanut someyleisön upeilla eläin- ja luontokuvillaan.

Kaupungissa saa

parhaat eläinkuvat TEKSTI Marjo Tiirikka KUVAT Ossi Saarinen

H

ienoimmat eläinkuvat syntyvät syvällä metsässä, luonnon helmassa. Niinhän sitä luulisi. Valokuvaaja Ossi Saarisen mielestä kaupunkiympäristö tarjoaa kuitenkin parhaat paikat kuvata eläimiä, koska niissä ihmisiin tottuneita lintuja ja nelijalkaisia pääsee kuvaamaan aivan läheltä. Metsässä ja maaseudulla ne pötkivät yleensä karkuun, jos niitä onnistuu edes näkemään. Luonnossa nuori valokuvaaja on viihtynyt aina, tosin ennen vuotta 2015 ilman kameraa. Innostus kuvaamiseen syntyi, kun isä pyysi poikaansa ottamaan lintulaudan linnuista kuvia järjestelmäkamerallaan. Tuohon aikaan perhe asui Hollolassa. Sittemmin maantieteen yliopisto-opinnot toivat miehen pääkaupunkiseudulle. Sinänsä Saariselle on sama, missä eläimiä kuvaa. Kaupungissa kuvaamiselle on kuitenkin monia muitakin etuja kuin kesymmät

Peura rypsipellossa.

eläimet. Autottomalle kuvaajalle on tärkeää päästä vaivattomasti kuvausreissuille, ja samalle paikalle on usein tarve mennä seuraavana päivänä uudelleen. Saarinen onkin kotiutunut hyvin Espoon Kiloon sujuvien juna- ja linja-autoyhteyksien varrelle. – En voisi enää kuvitella asuvani muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Läheltä löytyvät luonto, verkostoni ja kaikki mitä tarvitsen, Ossi Saarinen kertoo. Kerrostalon ikkunoista avautuva näkymä vihreään metsään on mieluinen. Onpa omalta parvekkeelta saattanut seurata metsäkauriiden käyskentelyä ja rusakoiden vipellystäkin. ILMEIKKÄÄT ELÄIMET

Saarisen kuvissa kettu näyttää nauravan kuulemalleen jutulle, toinen haukottelee, hiirellä on hämmästynyt ilme ja orava näyttää

Kettujen sisarusrakkautta. 25


ESPOOLAINEN Ossi Saarinen KUKA:

Ossi Saarinen, luontokuvaaja VAPAA-AIKA:

Miltei kaikki aika menee kuvaamiseen. Vähäiset ylimääräiset hetket lepään, käyn elokuvissa ja vietän aikaa kavereiden kanssa.

uteliaalta. Kuvissa on myös lintuja, supikoiria, myyriä, kärppiä ja harmaahylkeitä. Ilmeet ovat luonnollisesti katsojan tulkintoja, mutta ne tuovat kuviin elävyyttä ja hauskuutta. Linnut ovat harvemmin ilmeikkäitä. Poikkeuksen tekevät kuitenkin pöllö ja hippiäisparka, jonka alaspäin taittuva suu saa sen näyttämään aina surulliselta. Saarinen kuvaa mielellään tavallisia eläinlajeja. Haaste on siinä, miten niistä saa otettua mielenkiintoisia kuvia. Yhdessä nuoren kuvaajan ehkä tunnetuimmassa kuvassa orava työntää ylpeänä ostoskärryä, joka on täynnä pähkinöitä. Kuva on ainoa, joka on suunniteltu etukäteen. Oravia Seurasaaressa kuvatessaan Saarinen tajusi niiden tulevan kesyinä aivan iholle, mikä tarjosi mahdollisuuden keksiä jotain ihan uutta. Kaupasta löytyivät miniostoskärryt, jotka lastattiin pähkinöillä. Oikea tilanne vaati parin–kolmen tunnin kärsivällisen makaamisen, ennen kuin tapahtui mitä kuvaaja odotti: orava tarttui ostoskärryjen kahvaan. LUMISET KUVAT KIINNOSTAVAT ULKOMAALAISIA

Kuvausreissuille lähdetään aamuvarhain ennen kuin kaupunki herää ja kun valo on kauneimmillaan. Talvella eläinten kohtaaminen vaatii suurempia ponnisteluja. Saarinen on huomannut, että nimenomaan lumiset kuvat kiinnostavat eksoottisuudellaan ulkomaisia seuraajia kaikkein eniten. Valokuvaaja ottaa useimmiten juuri sellaisia kuvia mitä itse haluaa. Silti hän tunnustaa välillä pohtivansa, millaiset kuvat toimivat somessa parhaiten. – Yleensä tykätään tunteita herättävistä kuvista, joissa on joku söpö eläin, voimakkaat värit ja kiinnostavat kontrastit. Joskus yllätyn, kun en itse pidä kuvaa ihmeellisenä ja tykkäyksiä tuleekin paljon. Kuvien pitää Saarisen mielestä joka tapauksessa olla mahdollisimman aitoja. 26

3/2019

Digikuvat vaativat aina jonkin verran värien säätämistä, mutta Saarinen ei poista tai lisää mitään kuviin. KETTU ON EKSOOTTISEMPI KUIN LEOPARDI

Instagram-galleriassa on kuvia myös metsän kuninkaista, karhuista. Kuvat hän otti piilokojusta käsin Suomussalmella ja Kuhmossa, joissa karhut houkuteltiin paikalle sianruhoilla. Järjestetty kuvaussessio ei Saarisen mielestä ollut niin sykähdyttävä, niin kuin ei myöskään leijonien ja leopardien kuvaaminen safarilla Kenian Masai Marassa. – On paljon hienompaa löytää eläimet itse kuin kuvata ruualla paikalle houkuteltuja eläimiä tai mennä safarilla autoilla eläinten luo, pysäyttää auto ja kuvata. Näissä en koe löytämisen iloa tai mitään haastetta. Villeistä kissaeläimistä on somessa kuvia jo lukematon määrä, suomalaisketuista paljon vähemmän. Siksi Saarinen uskoo niille olevan myös enemmän kysyntää sosiaalisessa mediassa. Etenkin yhden suomalaispedon Saarinen toivoo vielä näkevänsä. – En ole nähnyt mystistä ilvestä koskaan, ja se olisi upeaa kuvata luonnossa. Ilvestä on kuitenkin vaikea tavoittaa, koska se etenee kymmeniä kilometrejä päivässä.

PARASTA ESPOOSSA:

Monipuolinen luonto ja hyvät kulkuyhteydet. MITÄ TOIVOISIT ESPOOSEEN:

Lähiluonnon parempaa markkinointia medioissa sekä luonnonsuojelualueiden lisäämistä ja ylläpitoa, jotta kaikki luontomatkailijat eivät karkaisi esimerkiksi Lappiin. MOTTO:

Yrittäminen ja kärsivällisyys palkitaan.

VALOKUVAUS AMMATIKSI

Tällä hetkellä luontokuvaajan yliopisto-opinnot ovat tauolla, sillä mies keskittyy nyt täysillä kuvaamiseen. Instagramista Ossi Saarisen löytää nimimerkillä Soosseli. Instassa hänellä on yli 193 000 seuraajaa, joista iso osa on ulkomailta. – Säännöllisiä tuloja minulla ei ole, mutta saan rahaa myymällä kuvia ja kuvatuotteita.

Soosseli Wildlife Photography www.instagram.com/soosseli

Merkittävä osa tuloista tulee sosiaalisen median mainos- ja sponsoriyhteistyöstä. Saarinen valokuvaa niin paljon kuin ehtii ja jaksaa. Sosiaalisen median kautta Saarinen on saanut hyviä kontakteja ulkomaille, joissa eläinten kuvaaminen luonnossa ilman paikallisopasta on varsin hankalaa. Seuraavaksi on suunnitteilla reissu Iso-Britanniaan. Matka olisi täydellinen, jos siellä onnistuisi saamaan talvisia valokuvia pöllöistä, hylkeistä ja ketuista.


ARVOT

Arvot mekin ansaitsemme Espoon Asuntojen uudet arvot on työstetty henkilöstön voimin sellaisiksi, että niiden takana on helppo seistä. Halu palvella, onnistumisen iloa ja kestäviä tekoja ovatkin kaiken toimintamme perusta.

A

rvotyöhön ryhdyttiin melko lailla vuosi sitten, syksyllä 2018. Eri kokoonpanoilla käytyjen arvokeskustelujen lopputulosta päästiin arvioimaan keväällä 2019.

HALU PALVELLA

Haluamme tarjota asiakkaillemme – niin sisäisille kuin ulkoisille – hyvän palvelukokemuksen. Se tarkoittaa, että kysymme, kuuntelemme ja ymmärrämme asiakasta ja huomioimme asiakasnäkökulman kaikissa päätöksissämme. Huolehdimme myös siitä, että kumppanimme sitoutuvat arvoihimme. ONNISTUMISEN ILOA

Onnistumme yhdessä ja yhteistyöllä. Tartumme toimeen ja saamme asioita aikaan. Teemme työtä tavoitteellisesti ja ratkaisukeskeisesti ja osoitamme arvostuksemme antamalla palautetta toisillemme. Sallimme virheet ja opimme niistä. KESTÄVIÄ TEKOJA

Olemme luotettava ja arvostettu yhteistyökumppani ja työnantaja. Huolehdimme henkilöstön työkyvystä ja jaksamisesta ja päätöksentekomme on pitkäjänteistä, johdonmukaista, avointa ja läpinäkyvää. Toimimme kestävän kehityksen edistämiseksi rakentamalla ja ylläpitämällä kiinteistöjä elinkaarikestävästi. 27


ASUKASTOIMINTA

Mistä kaukolämpö tulee? Espoon Asuntojen ympäristöekspertit tutustuivat Fortumin Suomenojan voimalaitoksella lämmön ja sähkön tuotantoon. TEKSTI Tero Ikäheimonen KUVAT Tero Ikäheimonen ja Fortum

28

3/2019

F

ortum järjesti syyskuussa Espoon Asuntojen ympäristöeksperteille koulutustapahtuman, joka herätti runsaasti kiinnostusta. Kahtena eri iltana järjestettyyn koulutukseen osallistui noin 30 innokasta ympäristöeksperttiä. Ekspertit saivat illan aikana tanakan tietopaketin siitä, miten heidän kotejaan lämmitetään. Aluksi Fortumin kehityspäällikkö Risto Larmio esitteli Fortumin Suomenojan voimalaitoksen historiaa ja toimintaperiaatetta. – Kaukolämpö on niin toimintavarma lämmitysmuoto, ettei se juurikaan näy ihmisille arjessa. On todella tärkeää saada energian­ tuotantoa näkyvämmäksi, jotta saamme ihmisille tietoa heidän lämmitysjärjestelmästään, Larmio sanoi.

– Ilmastonmuutos, digitalisaatio ja kaupungistuminen ovat megatrendejä, jotka ohjaavat myös meidän toimintaamme. Asiakkaat ovat entistä tiedostavampia ja vaativat meiltä enemmän, Risto Larmio totesi. Tulevaisuudessa Suomenojan laitoksen jättimäinen savupiippu käy tarpeettomaksi, kun kivihiiltä ei laitoksessa enää käytetä. – Fortum on jo siirtynyt käyttämään osassa voimalaitoksistaan puupohjaisia polttoaineita, kuten pellettiä. Tulevaisuudessa hyödynnetään esimerkiksi datakeskusten hukkalämpöä sekä maaperän geotermistä lämpöä, Larmio kertoi Fortumin suunnitelmista. – Kaukolämpöverkko säilyy kestävän kaupunkienergian keskiössä tulevaisuudessakin. Se mahdollistaa lämmön järkevän siirtämisen paikasta toiseen.

TULEVAISUUDEN HAASTEET

TEKOÄLY AUTTAA SÄÄSTÄMÄÄN ENERGIAA

Fortumin kaukolämmön ja sähkön tuotannon tulevaisuuden haasteet ovat samankaltaisia kuin muillakin yhteiskunnan toimijoilla. Ilmastonmuutoksen torjuntaan suhtaudutaan Fortumilla vakavasti, ja suunnitelmat kivihiilestä luopumiseksi ovat kovassa vauhdissa.

Eräs kaukolämmön tuotannon kehittyvä osa-alue on automaattiset ja digitaaliset palvelut. Niitä esitteli tilaisuudessa Fortumin kehityspäällikkö Anne Salonen. SmartLiving-asukaskäyttöliittymän avulla voi tarkkailla oman asunnon lämpötilaa


ja ilmankosteutta. Käyttöliittymään pääsee kirjautumaan puhelimella tai tietokoneella osoitteessa www.fortumsmartliving.fi. Asuntojen mittausantureista kerätyt tiedot auttavat tekoälyä ohjaamaan kiinteistön lämmitystä todellisen sisälämpötilan ja sääennusteen perusteella. Näin ollen jokainen Espoon Asuntojen asukas osallistuu omalla tavallaan energiansäästöön ja ilmastotalkoisiin. Ympäristöekspertit ehdottivat tilaisuudessa, että SmartLivingin käyttöönotosta tehtäisiin yksinkertaiset ohjeet, joita ekspertit voisivat itsekin tulostaa kiinteistönsä asukkaiden käyttöön. Anne Salosta idea miellytti. – Valtavan hienoa, että näin moni tekee pyyteettömästi asioita yhteisen hyvän eteen, hän iloitsi.

Fortumin kehitys­päällikkö Risto Larmio kertoi kaukolämmön eduista.

UUTTA TIETOA EKSPERTEILLE

Perilänkuja 1:ssä asuva Johan Stenroth ryhtyi kiinteistönsä ympäristöekspertiksi heti muutettuaan uuteen kotiinsa vuosi sitten kesällä. Toistaiseksi vapaaehtoinen toimi on työllistänyt lähinnä pihapiirin yleisen kunnon osalta, vaikka energia-asiatkin kuuluvat ympäristöekspertin toimialueeseen. – Alun perin ilmoittauduin koulutukseen, koska minua kiinnostavat tekniset asiat ja isot laitokset, Stenroth kertoi. Stenrothin mukaan illan aikana tuli uutta tietoa kaukolämmön ja sähkön tuotannosta myös tekniikasta kiinnostuneelle insinöörille. – En ollut aikaisemmin ajatellut, että tuollainen voimalaitos tuottaa myös viilennystä, jota toimitetaan muun muassa Otaniemeen. Koulutusilta Suomenojalla päättyi kierrokseen voimalaitoksen sisällä. Asukkaat

Perkkaalla asuva Johan Stenroth ryhtyi kiinteistönsä ympäristöekspertiksi.

Suomenojan voimalaitoksen näkyvin maamerkki on 150 metrin korkeuteen kohoava betoninen savupiippu, joka valmistui vuonna 1977. Nykyiseen laitoskokonaisuuteen kuuluu kuusi yksikköä. Voimalaitos tuottaa Espooseen, Kauniaisiin ja Kirkkonummelle kaukolämpöä, jota jaetaan asukkaille kaikkiaan yli 800 kilometriä pitkän kaukolämpöverkon kautta. Lisäksi Suomenojalla tuotetaan sähköä.

pääsivät tutustumaan niin turbiinihuoneeseen kuin valvomoonkin. Fortumin kehityspäällikkö Risto Larmio piti kokonaisuutta onnistuneena. – Näen ympäristöeksperttien tehtävän todella tärkeänä. He auttavat meitä tavoittamaan kerrostaloasukkaat. Nostan hattua heille.

––––––––

–––––––––––––––––––––––––––

Fortumin kehityspäällikkö Anne Salonen arvostaa ympäristöeksperttien aktiivisuutta.

Ympäristöekspertti auttaa ja välittää tietoa

A

sukastoimikuntaan kuuluva ympäristöekspertti toimii kiinteistönsä asukkaille tiedonjakajana, ohjaajana ja auttajana veden- ja energiansäästössä, jätehuollossa, kierrätyksessä ja ympäristöön liittyvissä asioissa. Hän raportoi havaitsemistaan kulutuspoikkeamista huoltoyhtiön vikailmoitusjärjestelmään ja jätehuollosta ja kierrätyksestä HSY:lle sekä tarvittaessa Espoon Asunnoille. 29


FIKSUSTI

Vaatteiden korjaus on arjen ekoteko Muoti vaihtuu nopeasti, ja iso osa ostetuista vaatteista päätyy liian pian roskiin ja kaatopaikalle. Vaatteiden korjaaminen ja niiden käyttöiän pidentäminen on kuitenkin alkanut kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän. TEKSTI Maarit Seeling KUVA Shutterstock

30

3/2019

K

orjaaminen on yksi tapa vaikuttaa vaatteen elinkaareen ja säästää samalla maapallon hupenevia luonnonvaroja. Marttaliiton järjestämät vaatteidenkorjauskurssit ovatkin täyttyneet viime vuosina heti kättelyssä. Merkillepantavaa on, että eritoten nuoremmat ihmiset näyttävät olevan kiinnostuneita vaatteiden tuunauksesta, housunlahkeiden lyhennyksestä ja nappien ompelusta. – Ilmiö on osa yleistä ekologisuustrendiä, joka on näkynyt ihmisten kulutustottumuksissa jo jonkin aikaa. Viime vuosina on alettu puhua vaatteiden ympäristövaikutuksista ja siitä, että ne kannattaa käyttää loppuun ja pienentää näin omaa hiilijalanjälkeään, Marttaliiton käsityöasiantuntija Riikka Karppinen pohtii. Ennen vaatteiden pienet korjaukset sujuivat monelta melkeinpä myötäsyntyisesti. Taito välittyi tosin melko sukupuolisidonnaisesti äidiltä tyttärelle. Viimeinen silaus annettiin koulujen käsityönopetuksessa. Jossain vaiheessa perinne katkesi, ja vaatteista tuli kausituotteita, joilta ei edes odotettu pitkää ikää.


– Ilmastokeskustelun myötä kertakäyttövaatekulttuuri on nyt muuttumassa – jopa aika radikaalisti. Erityisen selvästi tämä on näkynyt parina viime vuotena. Vaatteiden korjaaminen on muuttunut suorastaan trendikkääksi. Meiltä kysytään ohjeita yhä useammin, Karppinen iloitsee. HUIPPUMUODISTA JÄTTEEKSI

Vaatteet muuttuvat jätteeksi jo pian valmistumisensa jälkeen. Yhtenä syynä tähän on pikamuoti-ilmiö: vaatteet ovat halpoja, ja niitä myydään paljon katteen saamiseksi. Mallistot vaihtuvat sesongeittain, jolloin vaatteita jää yli samalla kun ne muuttuvat epämuodikkaiksi. Vaatteiden nopea kierto tekee alasta yhden saastuttavimmista. YK:n mukaan muotiteollisuus vastaa kymmenestä prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä. Sen hiilijalanjälki on jopa suurempi kuin lento- ja laivaliikenteen yhteensä. – Sesonkivaatteiden laatu on usein vähän sinne päin, joten edullinen hinta yhdistettynä korjaamisen vaivaan ei tunnu tarkoituksenmukaiselta. Mitä laadukkaampi vaate ja mitä hyödyllisemmäksi sen kokee itselleen, sitä

todennäköisemmin se kannattaa korjata tai korjauttaa. KLASSIKOT KESTÄVÄT AIKAA

Viime kädessä vaatteet tulisi kierrättää tavalla tai toisella. Jos ei muuta, niin ne voi antaa lumpunkeräykseen tai tehdä niistä vaikka askartelutarvikkeita. Myös useat kauppaketjut keräävät tekstiileitä myymälöissään. Karppinen vinkkaa vaateostoksilla miettimään, olisiko omassa kaapissa jo mahdollisesti jotain, joka täyttäisi tarpeen. Ostohetkellä kannattaa myös kurkata mahdollisten hankintojen hoito-ohjeisiin; arkeen tarkoitetut vaatteet jäävät melko suurella todennäköisyydellä käyttämättä, jos jokainen puhdistus edellyttää pesulaa. – Muoti voi vaihtua nopeasti, mutta klassikot ovat aina klassikkoja ja kestävät aikaa. Perusvaatekertoja voi aina somistaa huiveilla tai koruilla. Omasta vaatekaapistani esimerkiksi löytyy tietyt vaatteet, joita piristän sesonginmukaisilla asusteilla, Karppinen kertoo. Korjaaminen ja kunnossapito lisäävät vaatteiden käyttöikää. Katso selkeät ohjeet napin ompelemiseen, lahkeiden lyhentämiseen tai vetoketjun vaihtoon: www.martat.fi

VINKKEJÄ VAATTEIDEN TUUNAAMISEEN

1.

Heijastintupsu vaikka lahjaksi Heijastin auttaa näkymään liikenteessä. Voit tehdä esimerkiksi saumoistaan revenneestä tai vääränkokoisesta heijastinliivistä itsellesi tai lahjaksi hapsu- tai tupsuheijastimen. Tarvitset heijastavan materiaalin lisäksi vain hakaneulan, lankaa ja sakset. Katso tarkemmat ohjeet: www.martat.fi Kirjastoon ompelemaan Pääkaupunkiseudun kirjastoista voi varata ajan ompelukoneen käyttöön kirjaston aukioloaikana. Espoossa yleisökäyttöön tarkoitettuja koneita on Espoon keskuksen Entressen ja Matinkylän Ison Omenan kirjastoissa. Lisätietoja: varaamo.espoo.fi

2.

Lisätietoa tekstiilijätteiden lajittelupulmiin: www.hsy.fi

31


UUDISKOHDE

KYNÄNIEKANPIHA 4

Kynäniekanpiha 4 – kaikki tarpeellinen on lähellä Kynäniekanpiha 4:ään valmistuu 70 iki-ihanaa uutta kotia tammikuussa 2020. Miltä kuulostaisi, jos kotioven avaamisen jälkeen muutaman askeleen päästä löytyisi sekä Espoon suosituin ulkoilualue että kauppakeskus? Kynäniekanpiha 4:ään valmistuvat kotimme sijaitsevat keskeisellä paikalla Espoon Suurpellossa. TEKSTI Tuomo Sinelmaa

32

2/2019 3/2019

A

rkipäivän ruokaostokset voi tehdä kadun toisella puolella sijaitsevassa kauppakeskus Suuriksessa. Ostosten jälkeisen pienen lepohetken jälkeen on hyvä lähteä rauhoittumaan luonnon keskelle Espoon keskuspuistoon. Kynäniekanpihalla kaikki on käden ulottuvilla! Kohteessa on kaksi kuusikerroksista yhden portaan asuinkerrostaloa yhteistiloineen. Huoneistojen koot vaihtelevat 36–82,5 m2. Yksiöissä on ranskalainen parveke ja isommissa asunnoissa lasitettu parveke. Rakennusten pohjakerroksissa on ulkoiluvälinevarastot, lastenvaunuvarastot, kuivaushuoneet sekä saunat. B-portaasta löytyy lisäksi kerhotila, talopesula ja palvelueteinen/ askartelutila.

Asunnot Valinnat tulevat kohteeseen hakuunovat kesällä jo käynnissä, 2020. mutta vielä ehdit hakea. Hakuaika päättyy 19.11.2019.


MAJURINKATU 1

Vermonniitty on keskellä kaikkea.

Majurinkatu 1

– palveluja, harrastusmahdollisuuksia ja kodin lämpöä Majurinkatu 1:n rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa, ja uudet kodit ovat valmiina vastaanottamaan asukkaansa lokakuussa 2020. Kohde nousee uudelle Vermonniityn asuinalueelle Leppävaaran ja Vermon läheisyyteen. TEKSTI Tuomo Sinelmaa

V

ermonniitty on keskellä kaikkea, ja naapurista löytyy jokaiselle jotain. Alueen vahvuuksia ovat loistavat kulkuyhteydet, runsas palvelutarjonta ja muut lähiympäristön tarjoamat aktiviteetit. Lyhyen matkan päässä Leppävaarassa toimii Sellon ostoskeskus, jonka palvelut ovat vertaansa vailla. Eikö työpäivän jälkeen ostoksille lähteminen kuitenkaan houkuttele? Ei hätää, sillä aluetta halkovat puistot ja niiden keskellä kiemurtelevat polut vievät kulkijan nopeasti meren ää-

Asunnot tulevat hakuun kesällä 2020.

reen rentoutumaan. Vihreitä puistoalueita, merta ja kaupunkielämää, kaikkia juuri sopivassa suhteessa. Majurinkadun iso uudiskohde kätkee syliinsä 117 kotia sekä katutasossa sijaitsevan 44 neliön liiketilan. Talossa on kahdeksan kerrosta ja kolme porraskäytävää. Asuntoja löytyy joka tarpeeseen, sillä kohteessa on yksiöitä, kaksioita, kolmioita sekä perheasuntoja. Lisäksi talosta löytyy kaksi yhteistä kerhotilaa, talosauna, pesula ja jokaisesta portaasta oma kuivaushuone.

Ajantasaista tietoa u ­ udiskohteistamme: www.espoonasunnot.fi www.facebook.com/espoonasunnot

33


Kevään 2020

asukas­koulutukset ja tilaisuudet Asukastoimikunnan tehtävät ja Espoon Asuntojen asukasdemokratia Ke 26.2. klo 17.30–19 Koulutukseen otetaan 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Koulutus on tarkoitettu erityisesti uusille asukastoimikunnan jäsenille ja asukastoiminnasta kiinnostuneille. • Yhteishallintolaki – asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet • Espoon Asuntojen asukasdemokratian toimintamalli ja asukastoimikunnan tehtävät KOULUTTAJA: Tarja Fonselius, asukas­ asiamies, Espoon Asunnot Oy PAIKKA : Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Kokoustekniikka tutuksi Ti 3.3. klo 17.30–19.30 Koulutukseen otetaan 30 henkilöä ilmoittautumisjärjestyksessä. Illan aikana käydään läpi kokouskäytäntöjä ja kokousasiakirjoja. KOULUTTAJA: Marja-Leena Sallinen, isännöintipäällikkö Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

tehtävään. Väestönsuojan hoitaja huolehtii omalta osaltaan talon asukkaiden turvallisuudesta pitämällä väestönsuojan toimintakunnossa sekä tarvittaessa johtaa väestönsuojan käyttöönottoa. Asukaskokouksessa valitulle väestönsuojanhoitajalle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille väestönsuojanhoitajille. KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutuspäällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Leppävaaran VPK

sekä korjausten suunnittelun ja toteutuksen periaatteisiin. KOULUTTAJA: Aki Moilanen, isännöintijohtaja, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Kiinteistön talous tutuksi Ke 6.5. klo 17.30–20 Tilaisuuden jälkeen osaat tulkita talokohtaista tuloslaskelmaa ja tiedät, miten kiinteistön talous toimii. PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Asukastoimijoiden virkistyspäivä Siivoustoiminta ja viherhuolto tutuksi Ke 22.4. klo 17.30–19.30 Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaisiin siivouksen ja viherhuollon toteutuksen periaatteisiin. KOULUTTAJAT: Päivi Pajukoski, siivous­ päällikkö, Espoon Asunnot Oy ja Risto Vuori, viherhoidon asiantuntija, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

La 16.5. Vireyttä virkistyspäivästä ja mukavaa yhdessäoloa! Mukaan otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä 140 henkilöä. Ilmoittautuneille lähetetään tarkempi ohjelma ja aikataulu myöhemmin. Viimeinen ilmoittautumispäivä on 31.3.2020. PAIKKA : Viking XPRS

Talon turvallisuushenkilön koulutus Ympäristöeksperttien peruskurssi

34

La 25.4. klo 9–16 Päivän aikana käydään läpi paloturvallisuutta ja muita asukkaiden turvallisuuteen liittyviä asioita. Asukaskokouksessa valitulle turvallisuushenkilölle maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti uusille turvallisuushenkilöille. KOULUTTAJA: Aulis Partanen, koulutuspäällikkö, Uudenmaan Pelastusliitto PAIKKA: Työväen Akatemia

Väestönsuojan hoitajan koulutus

Korjaustoiminta tutuksi

La 21.3. klo 9–16 Koulutus antaa perustiedot ja valmiudet kiinteistön väestönsuojan hoitajan

Ti 5.5. klo 17.30–20.00 Koulutuksessa tutustutaan Espoon Asuntojen vuosittaiseen korjaustoimintaan

2/2019

–––––––––––

––––––––––––

To 5.3. klo 17.30–20 ja ti 10.3. klo 17.30–20 Kurssilla selvitetään, mitä ympäristöekspertti tekee. Asukaskokouksessa valitulle ympäristöekspertille maksetaan koulutuskorvaus, kun hän osallistuu koulutukseen. KOULUTTAJA: Teemu Varonen, talotekniikka, asiantuntija, Espoon Asunnot Oy PAIKKA: Upseerin Avec, Upseerinkatu 1

Ilmoittaudu mukaan Sitovat ilmoittautumiset www.espoonasunnot.fi/ tapahtumat.aspx tai puh. 043 824 4306 / Tarja Fonselius. Ilmoittautuneille lähetetään erillinen kutsu sekä ohjelma, joten annathan ilmoittautumisen yhteydessä yhteystietosi kutsua varten.


Moneylessin teos on osoitteessa Kirstintie 1. TEKSTI Tuija Holttinen KUVA Tero Ikäheimonen

Abstraktia väriloistoa on viides Espoon Asuntojen kiinteistö, jonka päätyseinään on maalattu koko seinän kokoinen muraali osana kaupunkitaidefestivaali UPEARTia. Suvelan abstraktin väriloisteisen muraalin on maalannut Milanossa syntynyt KIRSTINTIE 1

Teo Pirisi, joka käyttää taiteilijanimeä Moneyless. Taiteilija kertoo tutkineensa erilaisia muotoja ja geometriaa taiteen näkökulmasta jo vuosien ajan opiskellessaan ensin taidetta Carraran Kuvataideakatemiassa ja sen jälkeen viestinnän suun-

nittelua Firenzessä. Hänelle geometria edustaa estetiikan perustaa. – Taiteeni puhuu geometristen muotojen kautta. Taiteessani muotoja on minimaalisen vähän, mutta niissä on erittäin voimakas jännite, Moneyless kertoo UPEARTin tiedotteessa.

35


Pirteää talvea! Haluamme kaikin tavoin vaikuttaa siihen, että viihdyt ­asunnossasi. Olemme ­käytettävissäsi mieltä askarruttavissa ­kysymyksissä. Soita tai laita meille viestiä! Asiakaspalvelumme palvelee ­numerossa 09 3544 5000 ma–pe 9–15 ja sähköpostitse asiakaspalvelu@espoonasunnot.fi.

Vinkki! Espoon liikuntapalveluiden hoidossa on noin 200 km hiihtolatuja, joista noin 60 km on valaistuja. www.ulkoliikunta.fi 36

© ISTOCK

3/2019

Profile for Espoon Asunnot

Kodikkaasti. 3/2019  

Kodikkaasti. 3/2019  

Advertisement