Sisältö
EUROOPAN UNIONI ETELÄ-POHJANMAALLA – vuosittain ilmestyvä Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksen tiedotuslehti TOIMITUSRYHMÄ viestintäsuunnittelija Eeli Salmela YHTEYSTIEDOT eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi, puh. 040 024 1813 TAITTO Keino Branding PAINO Painokeskus ProPrint Oy ISSN (PAINETTU) 2341-5789 ISSN (VERKKOJULKAISU) 2341-5797 ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO 2024
Etelä-Pohjanmaan aluekehittäminen
rahoitetaan alueja rakennepolitiikan varoilla
Parhaillaan valmistaudutaan tulevaan EU-ohjelmakauteen 2028+. Valmistelu tapahtuu hyvin erilaisessa toimintaympäristössä verraten aikaisempiin ohjelmakausiin, sillä olemme vakavien geopoliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja ilmastohaasteiden ympäröiminä.
Koheesiorahoituksen tarpeesta eri alueilla keskustellaan todella paljon. Sen merkitys Etelä-Pohjanmaalle on äärettömän tärkeä, sillä yksinkertaistaen voidaan todeta, että maakuntamme aluekehittäminen rahoitetaan alue- ja rakennepolitiikan varoilla.
Koheesiorahoitusta kohdennetaan suoraan pk-yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin sekä laajempiin aluekehityshankkeisiin. Rahoitukselle ei ole olemassa mitään korvaavaa EU-tason rahapussia tai kansallista instrumenttia.
”Maailmalla on rahaa”, mutta liian harvoilla alueemme pk-yrityksillä ja kehittäjätoimijoilla on resursseja hakea vaativia Brysselin rahoja. Rahoitusohjelmien sisällöt eivät myöskään aina mahdollista alueella tarvittavaa tekemistä.
Koheesiorahoituksen avulla pureudutaan suuriin kansallisiin ja eurooppalaisiin haasteisiin; yritysten kasvuun ja kilpailukykyyn, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan lisäämiseen, digitaaliseen, puhtaaseen ja demografiseen siirtymään sekä osallisuuden vahvistamiseen. Etelä-Pohjanmaan tulevaisuus ratkotaan siinä, miten näiden teemojen kehittämisen osalta onnistutaan.
EU:n komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti kasvun tärkeyttä linjapuheessaan, kun hän puhui koheesio- ja kasvupolitiikasta. Huoli kasvusta ja investoinneista on yhteinen. Tarvitsemme koheesiopolitiikkaa jatkossakin koko maassa. Sen rooli on tärkeä paitsi aluekehityserojen tasoittajana, myös koko Suomen kasvun moottorina. •
– Heli Seppelvirta
maakuntajohtaja, Etelä-Pohjanmaan liitto
Mitä EU-rahalla tehdään maakunnassa?
Euroopan parlamentti on tätä kirjottaessani 27.11.2024 juuri hyväksynyt täysistunnossaan uuden Euroopan komission kokoonpanon seuraavaksi viideksi vuodeksi. Uudelta komissiolta odotetaan painavia toimia muun muassa maanosamme kilpailukyvyn, turvallisuuden ja demokratian edistämiseksi.
Alkavaa viisivuotiskautta värittävät monet rajat ylittävät haasteet. Näitä haasteita voidaan pyrkiä ratkaisemaan EU-tason päätöksillä, jotka vaikuttavat elämään myös paikallistasolla monin tavoin.
Yksi EU-tason päätöksentekoon merkittävästi vaikuttava tekijä on raha. Raha myös kiinnostaa, puhuttaa ja vaikuttaa niin päätöksenteon ylätasolla kuin arkisessa elämässä.
Pureudummekin tässä julkaisussa EU-rahoituksen muotoihin ja merkitykseen Etelä-Pohjanmaalla. Joskin aihe on sen verran laaja, etteivät kaikki sen ulottuvuudet mahdu tämän kokoisen lehden sivuille.
Mukaan mahtuneiden juttujen perusteella voidaan kuitenkin todeta, että EU-rahalla on suuri merkitys maakunnallemme. Esimerkiksi maataloutta, yritystoiminnan kehittämistä ja alueen kansainvälistymistä tuetaan Etelä-Pohjanmaalla EU-rahalla.
Jatkamme yllä mainittujen ja monien muiden ylätason päätösten paikallisten vaikutusten seuraamista ja niistä kertomista Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskuksessa jatkossakin. Tämän vuoden keväällä keskityimme erityisesti kesäkuun EU-vaaleista viestimiseen, kun taas syksyllä huomio on kiinnittynyt uuden komission poliittisen ohjelman muotoutumiseen.
Tapahtumien järjestäminen ja muiden järjestämiin tapahtumiin osallistuminen, kouluvierailut sekä digitaaliset viestintäkanavat ovat pääkeinomme kertoa EU:n paikallisista vaikutuksista. Kirsikkana kakun päällä toimitamme vuosittain EU Etelä-Pohjanmaalla -julkaisun, jota luet tällä hetkellä. Uuden komission lakialoitteita odotellessa, toivotan antoisia lukuhetkiä! •
– Eeli Salmela
viestintäsuunnittelija, EU-tietokeskus
TEKSTI & KUVAT EMMA MARTTILA, ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS
Maatalouden investointituet
vievät eteläpohjalaisia viljelijöitä miljoonilla eteenpäin
EU:n maaseuturahoituksen maatalouden tuilla on Etelä-Pohjanmaalla vahvana alkutuotannon maakuntana suuri merkitys. Eteläpohjalaiset viljelijät ovat aktiivisia tukien hyödyntäjiä ja valmiita kehittämään tilojaan.
Etelä-Pohjanmaalla uskotaan maatalouden kehittymiseen ja investointeihin. Kotieläintuotannon investoinnit ja nuorten viljelijöiden aloitustuet nähdään tärkeimpinä maaseuturahoituksen tukemisen kohteina. Kuluneella maaseuturahoituskaudella 2023–2027 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksessa on hyväksytty 566 maatalouden investointituen hakemusta, mikä tarkoittaa yli 24 miljoonaa euroa avustusta. Investointien kokonaissumma on yhteensä 70 miljoonaa euroa.
Näillä tuilla on muun muassa edistetty Etelä-Pohjanmaan maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta, ympäristön tilaa ja parannettu tilojen tuotannollisia olosuhteita. Eniten tänä vuonna ovat kiinnostaneet maatilojen energiainvestoinnit kuten aurinkopaneelit ja biouunit.
Nuorten yrittäjien kannustaminen ja lisääminen maatalousalalle on äärimmäisen tärkeää. Nuoria viljelijöitä tuetaan EU:n maaseuturahoituksesta nuoren viljelijän aloitustuella. Kuluvalla maaseuturahoituskaudella on maakunnassa syyskuuhun 2024 mennessä hyväksytty 41 nuoren viljelijän aloitustukea, mikä tarkoittaa 1,4 miljoonaa euroa avustusta.
Peltolaituri Oy kasvaa ja kehittyy – ”Pyritään olemaan mieluummin edellä kuin takamatkalla”
Ari ja Tarja Peltokangas ovat kehittäneet tilaansa maatalouden investoinneilla aktiivisesti lähes kymmenen vuotta. Suurin sysäys Peltolaituri Oy:n investointeihin tuli loppuvuodesta 2016, kun Arin vuonna 2012 saaman nuoren viljelijän aloitustuen viiden vuoden aikaraja oli tulossa täyteen. Pohdinnassa oli silloin uusi navetta. Isomman investoinnin toteuttaminen oli tässä vaiheessa kannattavaa aloitustuen tuomalla korkeammalla tukiprosentilla. Uusi – silloin kahden, nykyisin kolmen – lypsyrobotin navetta valmistuikin seuraavan vuoden lopulla.
”Tammikuussa haettiin ELY-keskuksesta investointituki ja toukokuussa alkoi rakentaminen. Marraskuun alussa aloitettiin lypsy uudessa navetassa”, Ari kertaa vuoden tapahtumia.
”Meillä on siitä asti ollut lähes koko ajan jokin uusi investointi käynnissä”, Tarja toteaa. Viimeisen kuuden vuoden aikana tilalle onkin rakentunut muun muassa uusi vasikkala, vanhan navetan katto on uusittu ja vanha konehalli on muutettu hiehonavetaksi. Tuoreimpia investointeja ovat keväällä toteutettu salaojitus, toiselle tilalle sijoitettu lypsyrobotti ja tulevina viikkoina valmistuva uusi konehalli. Investoinnit ovat vieneet eteenpäin niin tilan arjen pyörittämistä, eläinten hyvinvointia kuin pellon kuntoa.
”Uuteen konehalliin tulee myös lämmintä säilytystilaa, joka viime talven pakkasien jälkeen todettiin välttämättömäksi. Koneet pysyvät nyt paremmassa kunnossa ja talvella työskentely on helpompaa”, Ari kertoo. →
Tulevaisuudessa panostusta eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön
Merkittävimpinä investointeina Peltokankaat pitävät ehdottomasti uutta navettaa sekä vasikkalaa.
”Vasikkala tarjoaa paremmat olosuhteet vasikoille, mikä on parantanut niiden hyvinvointia ja helpottanut hoitotöitä. Muutenkin selkeyttää, kun vasikoille, lehmille ja hiehoille on jokaiselle oma paikkansa tilalla”, Tarja pohtii.
Tulevaisuudessa suunnitelmissa ovat pienemmät, mutta merkittävät maatalousinvestoinnit, joilla panostettaisiin vielä lisää esimerkiksi eläinten hyvinvointiin. Yksi isompi investointihaave heillä kuitenkin on tulevaisuuteen.
“Biokaasulaitosta olemme suunnitelleet jo useamman vuoden. Se olisi merkittävä ympäristöinvestointi, joka parantaisi tilan omavaraisuutta, tehostaisi peltoviljelyä ja vähentäisi ympäristövaikutuksia”, toteaa Tarja tilan tulevaisuuden suunnitelmista.
”Kun miettii, missä tilanteessa tila oli 10 vuotta sitten, niin oltaisiin aika paljon takamatkalla normaalista kehityksestä, jos emme olisi tehneet investointeja ja kehittäneet tilaa viimeisten vuosien aikana”, Ari pohtii.
”Tavoitteena on jatkossakin pysyä kehityksessä enemmän etunenässä”, Tarja jatkaa.•
FAKTA
EU:n maaseuturahoitus Etelä-Pohjanmaalla
VILJELIJÖIDEN TUET
Viljelijätukien tarkoituksena on turvata maataloustuotannon kannattavuus ja jatkuvuus EU:n pohjoisimmissa viljelyoloissa. EteläPohjanmaa on viljelijätukien osalta Suomen suurin maakunta.
» Viljelijätuet vuonna 2023: 201 milj. €.
» Viljelijätukia hakeneet tilat vuonna 2024: 4 874 kpl
» Maatalouden investointituet ja Nuoren viljelijän aloitustuet: 25,7 milj. €. Lisäksi 19 milj. € korkotukilainoja. (2023–9/2024)
» Maatalouden investointituet: 566 kpl (2023–9/2024)
» Nuoren viljelijän aloitustuet: 41 kpl (2023–9/2024)
MAASEUDUN
KEHITTÄMISEN RAHOITUS (2023–10/2024)
EU:n maaseuturahoituksella ylläpidetään myös muun muassa elinvoimaista maaseutua, kannustetaan maaseudun yrittäjiä ja edistetään ympäristö- sekä ilmastoystävällisiä käytäntöjä.
» Maaseudun yritystuet: 4,5 milj. €
» Maaseudun kehittämistuet: 12,4 milj. €
» Leader-rahoitus: 5,7 milj. €
Peltolaituri Oy
Ari Peltokankaan omistama
Peltolaituri Oy on vuonna 2017 perustettu osakeyhtiö. Tarja Peltokangas toimii yhtiön toimitusjohtajana. Lisäksi
Peltokankaiden hallintaan siirtyi viime vuonna sukupolvenvaihdoksella Arin isän tila. Maitotiloilla on yhteensä noin 350 eläintä, joista 200 on lehmiä ja loput sonneja, hiehoja sekä vasikoita. Peltoa on viljelyssä yli 200 hehtaaria.
Tiloille myönnetty yhteensä 10 maatalouden investointia ja nuoren viljelijän aloitustukea.. Investointien kokonaiskustannus yli 2,5 milj. €. Avustuksen määrä yhteensä yli miljoona euroa.
Ari ja Tarja Pelkokannas kehittävät tilaansa aktiivisesti.
Uusi navetta oli Peltokankaille merkittävä investointi tilansa kehittämiseen.
Maatalouden investointitukea voi saada esimerkiksi uuden konehallin rakentamiseen.
TEKSTI MIKKO KANGAS, LÄNSI-SUOMEN EUROOPPA-TOIMISTO (WFEO)
Mistä EU-raha tulee ja mihin se jatkossa menee?
Euroopan unioni on suurien haasteiden edessä. Kyseisellä lauseella aloitetaan tällä hetkellä satoja puheita, tekstejä ja paneelikeskusteluja. Näitä haasteita ovat globaali kilpailu investoinneista, riippuvuudet kriittisissä raaka-aineissa ja teknologioissa, energiamurros ja väestön ikääntyminen. Tämä oli listaus niistä vähän helpommista haasteista.
Vaikeampia ovat sodat ja jälleenrakentaminen, ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat katastrofit. Vaikka näihin moniulotteisiin ongelmiin löydettäisiinkin ratkaisut, niin kyseisiin ratkaisuihin täytyy löytyä myös rahoitus.
EU:n monivuotinen budjetti
määrittää isot linjat
Vakiintuneen käytännön mukaan EU:n monivuotinen rahoituskehys laaditaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä elämme vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen toimeenpanoa. Kesällä 2025 alkavat jo seuraavan rahoituskehyksen neuvottelut, kun komissio antaa ehdotuksensa vuosien 2028–2034 kehyksestä.
Komission ehdotuksesta alkaen neuvotellaan kehyksen koosta, kohdentamisesta ja rahoituksen lähteistä. Viime kierroksella koronapandemia ja sen hoitamiseen yhteisvelalla otettu elpymispaketti sekoittivat neuvotteluita, joten lopullinen rahoituskehyksen hyväksyntä saatiin vasta noin kaksi ja puoli vuotta komission ehdotuksen jälkeen.
Tulevan rahoituskehyksen neuvotteluista ei valitettavasti odoteta yhtään sen helpompia. Edellä mainittujen isojen sisällöllisten haasteiden lisäksi budjettia koskevat kaksi rakenteellista haastetta:
Vakiintuneen käytännön mukaan EU:n monivuotinen rahoituskehys laaditaan seitsemäksi vuodeksi kerrallaan.
EU:n mahdollinen laajentuminen ja yhteisvelan takaisinmaksut korkoineen.
Laajentuminen toisi unioniin mukaan jäsenmaita, jotka olisivat nykyisten kriteerien perusteella merkittäviä nettosaajia. Jäsenmaiden keskuudessa se tarkoittaisi monen nyt saajana olevan valtion siirtymistä nettomaksajaksi. Suomi on jo pidempään maksanut budjettiin enemmän kuin saanut sieltä takaisin.
Uudistus siirtäisi
päätösvaltaa jäsenmaille
EU:n ei odoteta laajentuvan vielä seuraavan rahoituskehyksen aikana, mutta siihen valmistaudutaan jo nyt, sillä komissiossa on suunnitteilla merkittävä rahoituskehyksen uudistus. Tavoitteena on yhdistellä satoja erilaisia rahoitusohjelmia vain muutamaksi rahastoksi sekä samalla siirtyä ohjelmaperusteisesta budjetin toimeenpanosta kohti politiikkaperusteista budjettia.
Nykyisen ohjelmiin perustuvan budjetin näkyvin osa maakunnissa ovat rakennerahasto-ohjelma sekä maatalouspolitiikka. Näiden ohjelmien määrittelemien raamien sisällä maakuntien liitot, ELY-keskukset sekä Leader-ryhmät jakavat satoja miljoonia euroja tukea kehittämiseen ja yritystoi-
Kesällä 2025 alkavat jo neuvottelut seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028–2034.
mintaan. Komission uudistuksen mukaisesti jatkossa nämäkin kaksi ohjelmaa, ja muutama muu, voisivat kuulua yhteen ja samaan kansalliseen suunnitelmaan.
Jo mainittu koronaelpymispaketti oli toteutustavaltaan tällainen yhden kansallisen suunnitelman alle kerätty rahapotti. Elpymissuunnitelmat ovatkin olleet komission käyttämä ennakkotapaus, kun siellä on suunniteltu rahoituskehyksen uudistamista.
Miten tämä uudistus sitten ratkaisisi laajentumisesta ja yhteisvelan takaisinmaksuista aiheutuvat haasteet? Olemme vielä spekulaatioiden varassa, mutta yksinkertainen vastaus on, että palauttamalla jäsenmaille vähemmän rahaa. Ei paljon kristallipalloa tarvita ennustamaan, että jäsenmaat eivät tästä tykkäisi, elleivät sitten saa jotain muuta vastineeksi.
Ja se jotain muuta on vapaus. Vapaus päättää entistä enemmän itse siitä, mihin EU-rahoja heidän rajojensa sisällä kohdennetaan. Politiikkaperusteisessa EU-budjetissa sekä unionilla että jäsenmailla olisi valta määritellä ne poliittiset tavoitteet, joiden mukaan rahoitus kohdennetaan.
Komission uudistuksella on kuitenkin pitkä ja kivinen tie, ennen kuin se muuttuu lopulliseksi asetukseksi EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä.
Siihen mennessä uudistusehdotus on voinut vesittyä, muovautua tai laimentua hyvin erilaiseksi. Kylmä todellisuus kuitenkin on, että nykymuodossaan rahoituskehys ei tule kestämään EU:n isojen haasteiden edessä. Tulevien vuosien päätökset ovat unionin tulevaisuudelle erittäin tärkeitä. •
FAKTA
EU:n monivuotinen rahoituskehys
» Puhekielessä EU:n budjetti. Sen luvut ovat enimmäismääriä, joiden maksamiseen EU sitoutuu eri toimialoilla.
» Vahvistetaan vähintään viiden vuoden jaksolle, mutta käytännössä rahoituskehykset ovat olleet seitsemän vuoden mittaisia.
» Nykyinen rahoituskehyskausi kattaa vuodet 2021–2027 ja sen enimmäismäärä on 1 074 miljardia euroa.
TEKSTI JULIA HAAPASAARI, ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
Maakuntastrategia ohjaa EU-rahoitusta Etelä-Pohjanmaalle
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia on maakunnan kehittämistahdon ilmaisu ja ohjaa alueen kehittämiseksi tehtäviä valintoja. Strategia rakentuu maakunnan omien vahvuuksien ja tarpeiden pohjalta. Sen avulla pyritään tarttumaan kiinni alueella tunnistettuihin kehitystarpeisiin, kuten väestökehityksen vakiinnuttamiseen, elinkeinoelämän uudistamiseen, kestävän kehityksen edistämiseen ja osaamistason nostamiseen.
Maakuntastrategiassa asetetaan siis askelmerkit nykyistä elinvoimaisemman ja vahvemman maakunnan saavuttamiseksi. Strategia laaditaan yhteistyössä laajan toimijajoukon – kuten kuntien, koulutusorganisaatioiden, yritysten ja asukkaiden – kanssa. Näin ollen se ilmentääkin koko alueen yhteistä tahtotilaa ja toimii ohjenuorana maakunnan kehittämisvalinnoille, ohjaten samalla myös EU-varoja strategiaa tukeviin kehityskohteisiin.
EU-rahoitus vahvistaa maakunnan kehitystä
Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategia on keskeinen työkalu alueen kehittämisessä, ja samalla se
avaa mahdollisuuksia hyödyntää tärkeitä rahoituslähteitä, kuten EU-rahoitusohjelmia. EU-rahastot tarjoavat merkittävää tukea maakunnan kehittämiseen, ja strategia puolestaan luo edellytykset näiden rahoitusten hakemiseen.
EU-rahoituksen kohdentaminen maakunnan tärkeimpiin kehityskohteisiin vahvistaa alueen elinvoimaa ja tukee yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Rahoitusta ohjataan toimenpiteisiin, jotka aidosti tukevat maakunnan kehitystarpeita ja ovat maakuntastrategian painopisteiden mukaisia.
Esimerkkejä tällaisista toimenpiteistä ovat investoinnit ruokateknologian ja matkailun kehittämiseen sekä tekoälyn hyödyntämiseen teollisuuden pk-yrityksissä. Näiden ja monien muiden
Huomisen Lakeus -maakuntastrategian päivitystyö on käynnissä.
Maakuntastrategian valmisteluprosessiin ja osallistumismahdollisuuksiin on mahdollista tutustua Etelä-Pohjanmaan verkkosivuilta ja seuraamalla liiton sosiaalisen median kanavia.
investointien ansiosta Etelä-Pohjanmaa kasvaa vetovoimaisemmaksi alueeksi, joka tukee niin yritysten menestystä kuin asukkaiden viihtyvyyttä.
Tämän lehden seuraavalla aukeamalla voit tutustua tarkemmin hankkeisiin ja kehittämistoimiin, joihin EU-rahoitusta on kohdennettu maakuntastrategian painopisteiden mukaisesti.
Monipuolisia mahdollisuuksia
EU:n rahoitusohjelmista
Etelä-Pohjanmaan kehittämishankkeille on saatavilla monia rahoitusmahdollisuuksia EU:n rahoitusohjelmista ja rahastoista. Maakuntastrategiaa tukevia hankkeita voidaan rahoittaa esimerkiksi Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR), oikeuden mukaisen siirtymän rahastosta (JTF), sosiaalirahastosta (ESR+) ja maaseudun kehittämisvaroista. Etelä-Pohjanmaan liitto myöntää tukea EAKRja JTF-rahastoista maakuntastrategian mukaisiin ja EU-rahoitusohjelman vaatimukset täyttäviin yleisiin kehittämishankkeisiin. Keski-Suomen ELY-keskus myöntää tukea EAKR-, ESR+- ja JTF-rahastoista niin yrityskohtaisiin kuin muihinkin hankkeisiin. Maaseudun kehittämisrahoitusta myöntävät puolestaan Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja maakunnan alueella toimivat paikalliset Leader-ryhmät.
Uusi maakuntastrategia voimaan 2026 – tule mukaan vaikuttamaan maakunnan kehitykseen!
Etelä-Pohjanmaan liitto käynnisti kesäkuussa 2024 uuden maakuntaohjelman valmistelun, jonka myötä maakuntastrategia päivitetään kokonaisuudessaan vastaamaan entistä paremmin tulevaisuuden tarpeita ja kehitysnäkymiä.
Päivitystyötä pohjustavat syksyllä 2024 valmistuneet kolme skenaarionäkymää maakunnalle sekä syksyn aikana laaditut alustavat maakunnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet. Pakettiin kuuluva älykkään erikoistumisen strategia päivitetään maakuntaohjelman kanssa samanaikaisesti keväällä 2025.
Maakuntaohjelma kattaa vuodet 2026–2029, ja pitkän aikavälin strategiset tavoitteet ulottuvat vuoteen 2050 asti. Maakuntastrategia saatetaan maakuntavaltuuston hyväksymiskäsittelyyn joulukuussa 2025.
Valmistelutyö etenee vauhdilla, ja toivotamme kaikki kiinnostuneet tervetulleiksi mukaan valmisteluprosessiin! Nyt on siis tilaisuutesi vaikuttaa siihen, mihin suuntaan maakuntaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. •
EU-rahoitus vauhdittaa EteläPohjanmaan kehitystä
Kuluvalla EU-ohjelmakaudella 2021–2027
Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen on saatu mukava potti kehittämisresursseja: kolmesta eri alue- ja rakennepolitiikan rahastosta yhteensä noin 112 miljoonaa euroa. Kun lisäksi huomioidaan EUrahoituksen päälle tulevat kuntien, muiden organisaatioiden ja yritysten omat rahoitusosuudet, puhutaan hyvin merkittävistä summista.
Ohjelmakausi on nyt yli puolenvälin, joten on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, onko tuki osunut oikeisiin kohteisiin ja vienyt maakuntastrategian tavoitteita eteenpäin. Olemmeko onnistuneet viestimään vaihtoehdoista ja kannustamaan kehittäjiä tarttumaan mahdollisuuksiin?
Etelä-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen elinkeinopainoalat ovat ruoka ja biotalous, älykkäät teknologiat sekä hyvinvointi- ja elämystalous. Näistä etenkin kaksi ensin mainittua ovat teemoja, jotka ovat hyvin yhteensovitettavissa EU-rahastojen tavoitteiden kanssa.
Maakuntastrategiassa tavoitellaan myös vahvistuvaa innovaatiotoimintaa, kansainvälistä verkottumista ja ilmastoviisautta. Näiden painopisteiden tärkeys on helppo ymmärtää, kun tutkii lähemmin Etelä-Pohjanmaan aluekehityksen tilannekuvaa esimerkiksi TKI-toiminnan, tuottavuuden ja ilmastopäästöjen näkökulmista.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruokalaboratorio, eli SeAMK Food Labs, tarjoaa puitteet koulutukselle, tutkimukselle ja pilotointiprojekteille. Kuva: Katri Korpela.
Ruokamaakunnan kehittäminen keskiössä
Etelä-Pohjanmaan liitto on myöntänyt EAKR- ja JTF-rahoitusta tätä kirjoitettaessa lokakuussa 2024 yhteensä noin 23 milj. €. Esimerkiksi ruokaekosysteemin kehittämiseen on panostettu paljon. Panostuksia on kohdennettu Seinäjoen ammattikorkeakoulun ruokalaboratorioinvestointiin ja ruokateknologiaosaamiseen liittyvään verkostotyöhön. Tavoitteena on edetä huipulle kestävien kasvis-, valmisruoka- ja lihateknologioiden sekä tuotantomenetelmien kehittämisessä.
Hankerahoitusta on ohjattu myös Etelä-Pohjanmaalle tavoitellun ruokavientikeskittymän eteenpäin viemiseen. Ruokamaakunnalle tärkeät painopisteet näkyvät myös esimerkiksi ruoantuotannon vastuullisuus- ja kestävyyskysymyksissä, ruokahävikin torjunnassa sekä alkutuotannon turvevapaan ruokaketjun kehittämisessä.
Uusia mahdollisuuksia yrityksille
Älykkäät teknologiat -painoala on eri toimialoja läpileikkaava teema, joskin rahoituksessa tuki on kohdentunut pääosin valmistavan teollisuuden pk-yritysten aktivoimiseen mm. tekoälyn, konenäön ja robotiikan hyödyntämisessä. Kymmeniä eteläpohjalaisia pk-yrityksiä osallistuu hankkeisiin, joissa demonstroidaan erilaisten teknologioiden soveltamista ja pohditaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa teknologioiden hyödyntämismahdollisuuksia.
Ähtäriin ensi vuonna valmistuvalle toisen asteen kampukselle rakennetaan immersiivinen opetustila. Immersiolla pyritään moniaistiseen, mahdollisimman kokonaisvaltaiseen uppoutumiseen opittavaan asiaan. Kuva: UKI Arkkitehdit.
Meneillään on laajoja hankkeita, joissa tavoitellaan startup- ja kasvuyrittäjyyden lisäämistä maakunnassa. Esimerkiksi Seinäjoen Rytmikorjaamolle sijoittuneen Skaalaamon, joka on kasvua tavoittelevien yritysten yhteisöllinen työtila, konsepti on kehitetty EAKR-hankkeessa. Niin ikään hankkeissa tehdään töitä yliopistollisen koulutuksen vahvistamiseksi alueellamme. Pk-yritysten ja korkeakoulujen välisen yhteistyön syventämiseen ja laajentamiseen haetaan uusia tapoja.
Skaalaamo on yritysten yhteisöllinen työtila, jossa yrittäjät pääsevät tavoittelemaan kasvua yrityskehittäjien ja muiden yrittäjien kanssa yhdessä. Rytmikorjaamolle on luotu Skaalaamon tiloihin tyylikäs ympäristö.
Kuva: Laura Laakso/Marraskuumedia.
FAKTA
» Alue- ja rakenne-politiikan rahastot Etelä-Pohjanmaalla 2021–2027
» EAKR eli Euroopan aluekehitysrahasto: 55,5 milj. €
» ESR+ eli Euroopan sosiaalirahasto plussa: 16,3 milj. €
» JTF eli Oikeudenmukaisen siirtymän rahasto: 41 milj. €
» Etelä-Pohjanmaan liitto myöntää rahoitusta EAKR- ja JTF-rahastoista yleisiin aluekehittämishankkeisiin. Yrityskohtaista rahoitusta myöntää Keski-Suomen ELY-keskus. ESR+-rahoitus myönnetään kokonaisuudessaan ELY-keskuksen kautta, samoin JTF-rahoitukseen kuuluvat turvesoiden ennallistamishankkeet.
Tutustu Etelä-Pohjanmaan liiton rahoittamiin hankkeisiin!
Sedun uudelle kampukselle Ähtäriin hankittiin CNC-sorviin robotiikkapaketti.
Kuva: Maura Haimola.
Infrastruktuurihankkeet tukevat bio- ja kiertotaloutta
JTF-rahoitus on mahdollistanut maakunnan elinkeinotoiminnan uudistumista erityisesti alueilla, joihin energiasiirtymä turpeesta pois on vaikuttanut eniten. Erilaisten oppimisympäristöjen kehittämistä on tuettu mm. maanrakennusalalle tai laajemmin valmistavaan teollisuuteen.
Ohjelmakauden euromääräisesti suurimpiin hankkeisiin kuuluu Sedun Ähtärin uudelle kampukselle sijoittuvat oppimisympäristöt. Niissä hyödynnetään uudenlaisia teknologioita, kuten esimerkiksi virtuaaliympäristöjä, simulaattoreita ja robotteja.
JTF-varat tarjoavat myös aivan uudenlaisia mahdollisuuksia rahoittaa kuntien infrahankkeita, joilla tuetaan bio- ja kiertotalousterminaalien sekä vähähiilistä taloutta tukevien teollisuusalueiden rakentamista. Bioterminaalialueita käytetään puupohjaisten energiajakeiden jatkojalostukseen, varastointiin ja lajitteluun. Ne tehostavat metsäenergian toimitusketjua, parantavat energian jatkuvaa saatavuutta sekä vaikuttavat positiivisesti bioenergian laatuun ja sitä kautta polton puhtauteen.
Bioterminaalihankkeita on käynnistynyt Soinissa ja Isojoella, ja yksi hanke on vielä valmistelussa. Teollisuusaluehankkeita on taas tuettu Teuvalle, Kauhajoelle ja Seinäjoen Rovekseen.
Hankerahoitusta ohjataan myös kiertotalouden toimintamallien kehittämiseen sekä metsätalouteen ja tuulivoimaan liittyvien intressien yhteensovittamiseen. Lisäksi vetytalouden mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla selvitetään ja kuntien ilmastotoimenpiteitä tehdään näkyviksi. •
Leader-rahoituksella vaikuttavia tuloksia
Kehittämisyhdistys Liiveri ry on yksi Suomen 53:sta ja yksi Etelä-Pohjanmaan neljästä Leader-ryhmästä. Liiveri myöntää EU:n maaseuturahoitusta erilaisiin kehittämishankkeisiin niin yhteisöille kuin yrityksille ja tarjoaa neuvontaa ja ohjausta alueen kehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Liiverin toiminta-alueeseen kuuluvat Ilmajoki, Seinäjoki ja Jalasjärvi.
Kesällä 2024 Liiveri kokosi vuodesta 1997 asti tehdyn kehittämistyön tuloksia ja myönnetyn rahoituksen vaikutuksia nettisivuilleen. Tuloksia koottiin eri teemoista: Liiveri, yritykset, kylät ja yhteisöt, nuoret sekä kansainvälisyys.
Yritykset – rahoitus vahvistaa alueen elinvoimaa
Leader-rahoituksen avulla Liiverin alueella toimivat yritykset ovat pystyneet investoimaan liiketoimintansa aloittamiseen ja kehittämiseen, ja sen myötä maaseudun elinvoima on parantunut. Vuosina 2014–2022 julkista tukea myönnettiin 2,2 milj. € ja yrittäjien oma panos kehittämiseen oli 5 milj. €. Rahoitus on suunnattu erityisesti mikro- ja pienyrityksille, joille tuella voi olla merkittävä sysäys investointeihin ja kehittämistoimiin. Yritystuista 58 % myönnettiin alkaville yrittäjille.
Leader-rahoituksen tulokset helposti nähtävillä
Oletko miettinyt, mitä Leader-rahoituksella on saatu aikaan vuosien saatossa? Liiveri on koonnut kehittämistyön tuloksia helposti tutustuttavaksi kokonaisuudeksi Tulokset-verkkosivuille. Sivuihin kannattaa tutustua, jos olet kiinnostunut alueen kehittämisestä tai etsimässä inspiraatiota omiin projekteihisi.
Leader-periaatteiden mukaisesti kehittäminen on innovatiivista alueen todellisista tarpeista lähtevää työtä, jossa paikallinen kumppanuus, yhteistyö ja verkostoituminen on keskeistä.
Kylät ja
yhteisöt
– yhteisöllisyys vahvistuu ja viihtyisyys lisääntyy
Liiveri on rahoittanut lukuisia hankkeita, jotka ovat lisänneet kylien viihtyvyyttä ja yhteisöllisyyttä. Kylätalojen kunnostus ja erilaisten yhteisten tilojen rakentaminen ovat tuoneet mahdollisuuksia kokoontua ja järjestää tapahtumia. Rahoitusta on hyödynnetty laajasti, sillä Liiverin alueen kylistä 80 % on hyödyntänyt Leader-rahoitusta.
Leader-hankkeissa talkootyö on keskeinen osa hankkeiden toteutusta ja sitouttaa paikallisia ihmisiä yhteisiin projekteihin. Talkootyö vahvistaa yhteisöllisyyttä, sillä se tuo kylien ja yhteisöjen asukkaat yhteen työskentelemään yhteisen päämäärän eteen – olipa kyseessä vaikkapa kylätalon kunnostaminen, leikkipuiston rakentaminen tai ulkoilureittien ylläpito.
Nuoret – tulevaisuuden rakentajat
Nuoret ovat maaseutualueiden tulevaisuuden kannalta keskeisiä. Liiverissä on aina nähty, että nuoret ovat myös itse toimijoita, eivät vain kehittämistoimenpiteiden kohteita. Liiveri on panostanut nuorten osallistamiseen ja mahdollisuuksien parantamiseen mm. perustamalla ensimmäisenä Leader-ryhmänä nuorisojaoston vuonna 2011. Nuorisojaosto arvioi porukoiden Nuoriso-Leader-hakemukset, tuo nuorten ääntä kuuluviin paikallisessa päätöksenteossa sekä osallistuu Liiverin tapahtumiin ja sisällöntuotantoon.
Vuodesta 2014 asti Liiverissä on myönnetty Nuoriso-Leader-rahoitusta nuorten yhteisiin ideoihin. Vuonna 2021 rahoitusta alettiin myöntämään myös nuorille yrittäjille. Yhteensä rahoitusta on myönnetty jo 138 projektiin.
Nuoriso-Leader-rahoituksen avulla nuoret pääsevät itse suunnittelemaan ja toteuttamaan projekteja. Samalla he saavat kokemuksen, että omilla toimilla on mahdollista vaikuttaa elinympäristöönsä. Se vahvistaa nuorten juurtumista alueelle. Tukea saaneista 90 % kokee, että projekti on lisännyt kokemusta yhteisöön kuulumisesta.
Leader-rahoituksen avulla kunnostetut kylätalot tarjoavat kaiken ikäisille mahdollisuuden yhdessäoloon ja aktiiviseen vapaa-ajan viettoon.
Kansainvälisyys – yhteistyötä
ja uusia näkökulmia yli rajojen
Liiveri rahoittaa ja tarjoaa matalan kynnyksen kansainvälistymismahdollisuuksia alueen asukkaille, yrityksille ja yhdistyksille. Vuosien mittaan Leader-hankkeet, Liiverin Matka-hanke, Kansalaisten Eurooppa -rahastosta haetut projektit tai esimerkiksi Liiverin Skaraborg-yhteistyö ovat lisänneet alueen kansainvälistymistä. Reittejä kansainvälisyyteen on siis monia.
Liiverin Matka-teemahankkeella aktivoitiin paikallisia toimijoita uudistamaan toimintaansa etsimällä sellaisia uusia ideoita, toimintatapoja ja näkökulmia, joilla olisi myönteisiä vaikutuksia laajemminkin mm. alueen palveluihin ja elinvoimaan. Opintomatkoihin on mahdollista hakea rahoitusta tälläkin rahoituskaudella.
Leader-rahoituksen monipuolinen vaikuttavuus
Liiverin kokoamat tulokset osoittavat, kuinka merkittävä vaikutus paikallisella, yhteisölähtöisellä kehittämisellä on maaseutualueen elinvoimaisuudelle. Yritykset, kylät ja yhteisöt, nuoret ja kansainvälinen yhteistyö ovat kaikki avainasemassa, kun rakennetaan kestävää tulevaisuutta maaseudulle. Leader-rahoituksen avulla on voitu toteuttaa lukuisia hankkeita, jotka parantavat alueen asukkaiden elämänlaatua ja vahvistavat paikallista elinkeinoelämää.
Liiverin työ maaseudun kehittämisessä on esimerkki siitä, miten osallistaminen ja yhteistyö voivat luoda pysyviä, positiivisia vaikutuksia koko alueelle. •
Paikalliset ihmiset tietävät parhaiten, miten omaa asuinaluetta tulee kehittää ja EU:n maaseuturahastosta tuleva Leaderrahoitus tarjoaa välineen näiden tarpeiden toteuttamiseen.
TEKSTI LIISA-MAIJA HURME, ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
Näin ilmastonmuutokseen varaudutaan Etelä-Pohjanmaalla
EU-rahalla
EU-rahoitteinen Ilmastokestävä Etelä-Pohjanmaa -hanke (1.5.2023–30.4.2025) edistää maakunnan ilmasto- ja kiertotaloustiekartan toimeenpanoa ja seurantaa. Maakunnan toimijat pääsevät hankkeen myötä myös tiivistämään yhteistyötään ilmastoasioissa.
Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja varautuminen sekä ilmastoviestintä. Käytännössä hankkeessa siis tuotetaan tietoa ilmastonmuutoksen alueellisista vaikutuksista sekä siitä, miten niihin voidaan varautua. Ilmastoviestinnän kehittämisen avulla haetaan vastauksia puolestaan siihen, miten ilmastoasioista voidaan puhua ymmärrettävästi.
Analyysi alueellisista riskeistä ohjaa varautumaan
Hankkeessa on toteutettu ilmastonmuutoksen riskianalyysi, joka ennakoi ilmastonmuutoksesta aiheutuvia alueellisia riskejä. Analyysi sisältää kuntakohtaiset riskikortit sekä toimenpidesuosituksia, joita kunnat voivat hyödyntää osana varautumis- ja ilmastotyötään.
Analyysin mukaan muuttuvat talvet sekä lisääntyvät sateet, myrskyt, helteet ja kuivuus voivat aiheuttaa Etelä-Pohjan-
maalla riskejä erityisesti maataloudelle ja ruokaketjulle. Vaikka kasvukausi pidentyy ilmaston lämmetessä, ovat viljelysmaat herkkiä yhtäältä yleistyville rankkasateille ja toisaalta pitkittyville hellejaksoille sekä kuivuudelle.
Talven muuttuvat jäätymisen ja sulamisen syklit voivat puolestaan altistaa teitä halkeilulle ja routavaurioille aiempaa enemmän. Pitkittynyt kelirikko voi aiheuttaa merkittäviä ongelmia mm. lannoitteiden, rehujen ja siementen saatavuudessa.
Työ jatkuu vielä ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laatimisella. Sopeutumissuunnitelma auttaa alueen kuntia vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia haittoja ja ennaltaehkäisemään riskejä, jotka voivat olla taloudellisia, sosiaalisia tai ekologisia. Riskit on nyt kartoitettu, mutta niihin kaivataan ennalta mietittyjä toimintamalleja, joissa eri tahojen vastuut huomioidaan.
Ilmastoriskikävely käynnissä Seinäjoella. Kuva: Annukka Kuoppala.
Katso Puhetta teoista -kampanjan videot Etelä-Pohjanmaan liiton YouTubekanavalta!
Ilmastoriskikävely konkretisoi vaikutuksia
Hankkeessa järjestettiin asukkaille ja päättäjille suunnattu ilmastoriskikävely syyskuussa 2024 Seinäjoen keskustassa. Etelä-Pohjanmaan liiton, Seinäjoen kaupungin ja ELY-keskuksen järjestämässä tilaisuudessa tutustuttiin keskustan rakennettuun ympäristöön ilmastoriskien näkökulmasta ja pohdittiin, miten kaupunkiympäristössä voidaan varautua lisääntyviin helteisiin ja rankkasateisiin.
Selkein tarve sopeutumiseen on maankäytön suunnittelussa. Maankäytössä tehtävät ratkaisut vaikuttavat kunnan haavoittuvuuteen jopa vuosikymmenten ajan. Ennakoivat toimet ovat edullisia verrattuna vahinkojen korjaamiseen ja jo rakentuneen ympäristön muuttamiseen. Ilmastoriskikävelyllä keskustelua herättivät erityisesti hulevesitulvat, joiden ehkäiseminen on ajankohtainen kysymys.
Puhetta teoista -kampanja nostaa ilmastotyön tapetille
Hankkeen osana tuotettu Puhetta teoista -kampanja tuo esiin, mitä Etelä-Pohjanmaan kunnissa jo tehdään konkreettisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kampanjan tavoitteena on lisätä maakunnan sekä kuntien näkyvyyttä ilmasto– ja kiertotaloustoimenpiteiden toteuttajina.
Videoista ja some-postauksista koostuva kampanja kuvaa, kuinka maakunnassa tehdään ilmasto- ja kiertotaloustyötä esimerkiksi jätehuoltoon, energiansäästöön, liikennepalveluihin sekä sähkön ja lämmön tuotantoon liittyen. Muun muassa aurinkopaneeleja on asennettu, ruokahävikkiä vähennetty ja kuntien kiinteistöjen lämmittämisessä siirrytty ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin. •
Vuonna 2024 toteutettu Puhetta teoista –kampanja esitteli Etelä-Pohjanmaan kuntien ilmastotekoja.
Startup-kulttuuriin liittyvät olennaisesti kasvuyritystapahtumat. Space Pitch -tapahtumassa startup-yritykset pääsevät kokeneiden leijonien sparrattavaksi. Vuoden 2024 voittajaksi selviytyi HemmaKoti Oy. Kuva: Sarah Senf Photography.
Startup-kulttuuria kehittämässä
Yritysten uudistumisen ja innovaatioiden lähteet ovat muuttumassa. Aiemmin tuotekehityksen uudet ideat syntyivät pääosin yrityksen sisällä, esimerkiksi tutkimus- ja tuotekehitysyksiköissä. Tulevaisuudessa uudet ideat ja innovaatiot syntyvät kuitenkin yhä enemmän erilaisissa yritysverkostoissa ja ekosysteemeissä.
Startup-yritykset tuovat ekosysteemeihin uusia ajatuksia, ratkaisuja ja skaalautuvia liiketoimintamalleja. Niillä on perinteisempien yritysten rinnalla tärkeä rooli mm. uusien työpaikkojen luojana ja yritysverojen maksajana.
Startup-yritykset ravistelevat totuttuja ajatusmalleja ja toimintoja, ja usein ne keskittyvätkin ratkaisemaan maapallon isoja haasteita. Startup-yritysten esittelemien uusien teknologioiden avulla saatetaan ottaa merkittäviä kehitysloikkia jopa kokonaisella toimialalla.
Alueellisesti startup-yrittäjyyden kehittäminen on tärkeää, jotta varmistetaan oman yrityskentän uudistuminen ja toisaalta alueen houkuttelevuus uusien yritysten silmissä.
Startup-yrittäjyyttä vauhditetaan Skaalaamossa
Etelä-Pohjanmaa on vahva yrittäjyysmaakunta, jossa halutaan kehittää startup-yrittäjyyttä. Ala on merkittävä, sillä Suomen startup-yhteisön mukaan maassamme toimii noin 2 800 aktiivista startupyritystä, jotka työllistävät jopa 31 000 henkilöä.
Maakunnassa vahvalla ruoka-alalla tunnistettiin vuosi sitten koko maassa toimivan 84 startup-yritystä. Ruoka-alan startup-yrityksistä kuitenkin vain muutama sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla. Eteläpohjalaisen startup-yrittäjyyden ja -kulttuurin vauhdittamiseen on tartuttu Food & Tech Startup – ekosysteemit startupien kasvualustana -hankkeella, joka on EU:n osarahoittama.
TEKSTI SANNA KANKAANPÄÄ (INTO SEINÄJOKI OY),
OUTI HAKALA & LEENA VIITAHARJU (HELSINGIN YLIOPISTON RURALIA-INSTITUUTTI)
Hankkeessa on vahvistettu alueellista startupkulttuuria niin, että se on aiempaa näkyvämpää. Yrityksiä on myös kannustettu näkemään itsensä osana startup-yhteisöä. Tämä auttaa yrityksiä hakeutumaan yhteisön palvelujen ja verkostojen piiriin.
Hankkeessa on kehitetty Skaalaamoa, Startup Hub Seinäjokea. Se on yhteisöllinen työskentelytila yrityksille sekä toimintamalli, joka sisältää yrityksen skaalautumisvaiheeseen sopivia työkaluja.
Mentorointi, valmennukset, sparraukset ja verkostoituminen ovat olennainen osa Skaalaamon toimintaa. Fyysisesti Skaalaamo sijaitsee Rytmikorjaamolla Seinäjoella.
Kohti ekosysteemiä
Startup-yritysten ja alueen veturi- ja pk-yritysten välistä yhteistyötä on pyritty tiivistämään verkottamalla yrityksiä keskenään. Kasvuyritysten haasteista on haettu liiketoimintamahdollisuuksia startup-yrityksille.
Ilahduttavaa on ollut huomata, että mahdollisuuksia nähdään puolin ja toisin, vaikka varsinainen läpimurto antaa vielä odottaa itseään.
Menestyksen avaimet
Startup-yritykset uudistavat ja rikastuttavat yrityskenttää sekä vauhdittavat yritysten muodostamien ekosysteemien kansainvälistymistä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa Etelä-Pohjanmaa tunnistetaan merkittävänä startup-yrittäjyyden keskuksena erityisesti ruoka- ja valmistavan teollisuuden aloilla.
Hyvänä mallina toimii Viro ja erityisesti Tarton alue, josta on haettu esimerkkiä meillekin. Toimintaympäristön kehittäminen ja uusia yritysideoita ruokkiva tutkimus ovat keskeisessä roolissa startup-yrittäjyyden vahvistamisessa Etelä-Pohjanmaalla. •
Mikä ihmeen startup?
Skaalaamon avajaisia vietettiin toukokuussa 2024. Ensimmäiset kuusi yritystä valittiin mukaan kasvupolulle. Heitä mukana onnittelemassa myös Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä Kuva: Laura Laakso
FAKTA
Food & Tech Startup –ekosysteemit startupien kasvualustana -hanke
on EU:n osarahoittama ja sitä toteutetaan yhteistyössä Into Seinäjoki Oy:n ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kesken. Erityisinä kohderyhminä ovat ruoka-alan ja valmistavan teollisuuden yritykset, mutta toimenpiteet palvelevat myös muiden toimialojen yrityksiä.
Startup-yrityksellä tarkoitetaan innovatiivista ja nuorta yritystä, jonka liiketoimintamalli on toistettava ja skaalautuva. Yritystoiminnan tavoitteena on merkittävä kasvu kansainvälisillä markkinoilla. Skaalautuvuus puolestaan tarkoittaa sitä, että liiketoimintaa kasvatetaan ilman, että liiketoimintaan käytettäviä resursseja tarvitsee merkittävästi lisätä. Perinteinen parturipalvelu ei siis esimerkiksi ole startup-yrittäjyyttä, mutta jos siihen sisältyy vaikkapa verkkokauppa tai digitalisaatioon perustuva palvelu, niin tilanne voikin olla jo ihan toinen.
Startup-yrittäjyyteen kuuluu myös nopean kasvun tavoittelu, joten ulkoisen rahoituksen hakeminen liittyy olennaisena osana toimintaan. Hyviä esimerkkejä menestyneistä suomalaisista startup-yrityksistä ovat Wolt, Supercell ja Rovio. Nämä esimerkit ovat tuttuja useille kuluttajille, mutta moni nuori ja jopa menestynyt startup-yritys jää vähemmälle huomiolle, etenkin jos niiden tuote ei ole kohdistettu suoraan kuluttajamarkkinoille. •
TEKSTI LOTTA NAUMANEN . Kirjoittaja on pohjalaisen opiskelijamedia Pomedian opiskelijatoimittaja, ja tämä juttu on julkaistu myös Pomedian verkkosivuilla. KUVAT E YP:N KUVAPANKKI
Euroopan nuorten parlamenttiin voi osallistua myös Suomesta
Kiinnostaako kansainvälistyminen? Tykkäätkö ratkaista ongelmia ja puolustaa näkemyksiäsi? Haluaisitko tutustua muihin eurooppalaisiin nuoriin ja parantaa samalla kielitaitoasi? Sinulle saattaisi sopia EYP!
Sunnuntain yleiskokous Lahdessa vuonna 2023.
Euroopan nuorten parlamentti (European Youth Parliament, EYP) on vuonna 1987 perustettu poliittisesti sitoutumaton nuorten organisaatio. Sen tehtävä on tukea ja inspiroida eurooppalaisten nuorten aktiivisuutta, osallistumista sekä verkostoitumista ja kasvattaa heitä aktiivisiksi kansalaisiksi. Tämä vapaaehtoisvoimin pyörivä, Euroopan parlamentin sekä monen muun yhteistyökumppanin tukema organisaatio mahdollistaa myöskin kansainvälistymisen ja oppimisen ainakin 40 Euroopan maassa.
Monelle nuorelle Euroopan unionin toiminta ja päätöksenteko voivat olla vaikeita ymmärtää, kun suurelle osalle aikuisistakin EU:n toiminta tuntuu vieraalta. Miten päätöksentekoon voi tavallisena kansalaisena vaikuttaa? Miten meitä edes johdetaan ja kuinka EU kokonaisuutena toimii?
Tärkeää tiedon lisäämisessä on osallistaminen. EYP on olemassa juuri siksi, että jo varhaisessa vaiheessa lapsille ja nuorille annettaisiin tietoa EU:sta sekä osallistumismahdollisuuksista sen päätöksentekoon.
Euroopan nuorten parlamentti oli ainakin itselleni nimenomaan tietoisuuden ja ymmärtämisen näkökulmasta avainasemassa. Pääsin toimintaan mukaan aivan sattumalta, kun lukiossani yhteiskuntatieteen ja historian opettajamme lähetti kaikille yhteisen tiedotteen EYP Suomen Mikkelin 2021 istuntoon osallistumisesta. Koulullamme oli rajattu määrä osallistumispaikkoja, ja suostuteltuani hyvän ystäväni mukaan ilmoittauduimme vapaaehtoisiksi koulun edustajiksi istuntoon. Ja pääsimmekin mukaan!
Näin EYP:n toimintaan pääsee mukaan
Euroopan nuorten parlamentin toiminta koostuu monesta eri tasosta, joista tärkeimmät ovat alueellinen, kansallinen, kansainvälinen sekä vapaaehtoisten taso.
Usein kaikki alkaa alueelliselta tasolta, jolla nuorilla on mahdollisuutta saada tietoa ja kokemusta EYP:n toiminnasta ja lähteä sitten monipuolistamaan kokemustaan joko vapaaehtoisena tai hakemalla mukaan kansallisiin ja ulkomaisiin istuntoihin. Oleellinen osa toimintaa on, että kaikki tapahtuu englanniksi, oli sitten kyse minkä maan istunnosta tahansa.
Istunnot muistuttavat Euroopan parlamentin toimintaa
EYP:n tärkeimmät tapahtumat alueellisella tasolla ovat istunnot (sessions), joista Suomen tasolla vastaa EYP Finland. Istunnot ovat viikonlopun mittaisia tapahtumia, jotka alkavat perjantaina ja loppuvat sunnuntaina yleiskokoukseen (General Assembly).
Monet osallistuvat ensimmäiseen istuntoonsa delegaatteina, mutta myös vapaaehtoiseksi on mahdollista lähteä. Delegaateille lähetetään ennen istuntoa hakemuslomakkeet erilaisiin valiokunniksi kutsuttuihin ryhmiin ja jokaisella on mahdollisuus toivoa pääsevänsä työskentelemään itseään eniten kiinnostavan aiheen parissa.
Ennen varsinaisen istunnon alkua valiokunnat muodostetaan ja jokaiselle delegaatille lähetetään oman valiokuntansa aihe, ongelma sekä lisälukemisto. Itse istunnossa valiokuntien tehtävä on ratkoa näitä Euroopan ongelmia ja sen jälkeen työstää ongelmaansa päätöslauselma.
Kaikki istunnoissa toimii tiiviissä yhteistyössä
Vapaaehtoiset puolestaan huolehtivat istunnon toteutumisesta monissa eri rooleissa. Esimerkkejä näistä ovat akateemisen tiimin jäsenet, joilla osalla on vastuullaan valiokunnat ja niiden materiaalien sekä työskentelyn mahdollistaminen. Organisointitiimin lukuisiin tehtäviin kuuluu muun muassa ruoka- ja välipalataukojen järjestäminen ja mediatiimi puolestaan tuottaa mediasisältöä sosiaalisen median kanaviin. Istunnon presidenteille kuuluu yleisen kokonaisuuden hallinta ja istunnon pyörittäminen yhdessä tuomaroinnista vastaavan tuomaristotiimin (Jury Team) ja akateemisen tiimin kanssa. Kaikki toimii tiiviissä yhteistyössä eri tiimien välillä.
Vapaaehtoiset pyörittävät istuntoa ja delegaatit työskentelevät teemojensa parissa. Sunnuntain istunnossa valiokuntien päätöslauselma esitellään kokonaisuutena ja siitä pidetään puheita, esitetään kysymyksiä ja väitellään. Lopuksi äänestetään siitä, pääseekö valiokunnan päätöslauselma läpi ja ”käytäntöön” eli toteutettavaksi.
Kokonaisuus jäljittelee siis Euroopan parlamentin toimintaa.
Tästä pääset EYP Suomen sivuille tutustumaan, koska seuraava istunto pidetään. Huomaa, että sivun saa myös suomeksi.
Ensimmäisessä istunnossani Mikkelissä vuonna 2021 olin osana ihmisoikeuksien valiokuntaa (DROI, Committee of Human Rights). Muistan, että aiheenamme oli vankiloiden ylikuormittumisen aiheuttamat ongelmat ihmisoikeuksien näkökulmasta. Valmistelimme päätöslauselmaamme ja ratkoimme ongelmia monia tunteja, minkä jälkeen en ikinä unohda sitä tunnetta, kun päätöslauselmamme pääsi äänestyksessä läpi! →
Kotimaassa osallistumisella voi ponnistaa ulkomaille
Kestoltaan kansalliset istunnot ovat hieman alueellisia istuntoja pidempiä ja ne kokoavat nuoria eri puolilta maata kerran vuodessa. Delegaatit kansallisiin istuntoihin valitaan alueellisista istunnoista. Ulkomaisiin istuntoihin delegaatteja puolestaan valitaan kansallisista istunnoista. Vapaaehtoiseksi ilmoittautuminen on myös yksi toimintaan osallistumisen mahdollisuus.
Eri vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat muun muassa järjestäjä-, logistiikka-, akateeminen-, media- ja tuomaristotiimi. Istunnoissa on lisäksi presidentti- ja varapresidentit sekä oma turvallisuushenkilö. Usein myös EYP:n kansallisen valiokunnan edustaja on mukana. Vapaaehtoiseksi voi hakea ilman aiempaa kokemusta, mutta usein taustana monella on delegaattityöskentelyä. Delegaattien ikä istunnoissa on noin 16–22-vuotta, mutta yleisesti EYP kokoaa nuoria yhteen eri rooleihin noin 14-vuotiaista aina 28-vuotiaisiin saakka.
Osallistuu sitten mihin EYP:n toiminnan muotoon tahansa, oppiminen ja hauskuus yhdessä tekemisestä, kehittymisestä ja oppimisesta on taattua. EYP keskittyy toiminnassaan epäviralliseen koulutukseen (Non-Formal Education), joten siksi varsinkin nuorten on helppo innostua toiminnasta.
EYP:n parhaat puolet
Kielitaidon, puheiden pitämisen, vuorovaikutuksen, neuvottelu- ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymisen lisäksi EYP on mahtava organisaatio verkostoitumiseen sekä uusien ystävien löytämiseen. Kansainvälistyminen alkaa jo alueellisen- ja kansallisen tason istunnoista, sillä pelkästään Suomen EYP:n tapahtumilla on vuosittain osallistujia yli 30:sta eri maasta!
EYP luo mahdollisuudet verkostoitumiselle ja monia uusia tuttuja tapaa ympäri Eurooppaa. Pidän edelleenkin moniin yhteyttä ja toivon tapaavani paljon uusia ihmisiä tulevissa istunnoissa vapaaehtoisen muodossa. Lisäksi EYP:n tarjoamista hyödyistä on mainittava kielitaidon kehittyminen. Niinä ensimmäisinä kertoina, kun osallistuin toimintaan delegaattina, en uskaltanut puhua juuri lainkaan englantia. Ensimmäisessä istunnossani olin kauhuissani edes ajatuksesta väittelemisestä englanniksi, mutta jo toisessa istunnossani pidin englanniksi puheen.
EYP oli se, joka rohkaisi kielitaidon kehittämisessä ja ennen kaikkea sai tajuamaan sen tärkeyden. Nykyään puhun useaa kieltä sujuvasti, vaikka tuolloin kamppailin jo pelkän englannin kanssa.•
Kyltti Lahden 2023 istunnosta.
TEKSTI
SANNA INKERI, ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO
KUVAT JANI LALLI
Kansainvälinen TKI-rahoitus lisää maakunnan mahdollisuuksia
Eteläpohjalaiset toimijat ovat vakiinnuttaneet asemansa kansainvälisen hankerahoituksen hakijoina. Kuluvalla ohjelmakaudella 2021–2027 eteläpohjalaisia toimijoita on mukana tähän mennessä 38 kansainvälisessä yhteistyöhankkeessa (tilanne elokuussa 2024). Rahoitusta on myönnetty kokonaisuudessaan noin 8,7 miljoonaa euroa, sisältäen EU:n ohjelmarahoituksen sekä mahdollisen kansallisen ja omarahoituksen osuuden.
EU-ohjelmilla on tärkeä merkitys paitsi toiminnan rahoittajina, niin myös maakunnan näkyvyyden, uudistumisen ja vetovoiman kannalta. Euroopan unionilla on useita TKI-rahoituskanavia, joiden kautta rahoitusta haetaan suoraan eri ohjelmilta. Tämä EU-raha on monesti erittäin kilpailtua ja vaatii usein toimijoiden välistä yhteistyötä Euroopan laajuisesti.
Etelä-Pohjanmaalta löytyykin useita kansainväliseen TKI-toimintaan osallistuvia organisaatioita. Seinäjoen ammattikorkeakoulu on aktiivinen toimija, joka on pystynyt hankkimaan esimerkiksi haastavaa EU:n Horisontti-rahoitusta. Lisäksi pitkäjänteistä työtä kansainvälisen rahoituksen parissa ovat tehneet esimerkiksi Into Seinäjoki, Järvi-Pohjanmaan yrityspalvelut, Seinäjoen yliopistokeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Thermopolis Oy.
Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Sedu on puolestaan mukana Erasmus+ -rahoitusohjelman kehittämishankkeissa. Myös Etelä-Pohjanmaan liitto on menestynyt mm. Interreg Europe -rahoituksen kotiuttamisessa. Uusiakin toimijoita on saatu mukaan tällä ohjelmakaudella, esimerkiksi Seinäjoen kaupunki ja Kehittämisyhdistys Liiveri.
Vaikka kansainvälisen TKI-rahoituksen saanti on työlästä ja kilpailu siitä on kovaa, eteläpohjalaiset toimijat ovat kyenneet hankkimaan hankerahoitusta kiitettävästi. Maakunnan sisäinen yhteistyö sekä aktiivinen toimiminen kansainvälisissä verkostoissa ovat auttaneet tässä suuresti.
Suuret kansainväliset tapahtumat, kuten Seinäjoella kesällä 2024 järjestetty ERIAFF-verkoston (European Regions for Innovation in Agriculture, Food and Forestry) vuosikonferenssi, sekä erilaiset pienemmät tilaisuudet, kuten hankkeiden tai verkostojen kokoukset, ovat osoittautuneet tehokkaiksi foorumeiksi, joista maakunnan TKI-toimijat hyötyvät. Tilaisuudet ovat loistavia paikkoja verkostoitumiseen, uusien kontaktien luomiseen ja tiedon vaihtamiseen. Kaikki nämä toimet ruokkivat innostusta ja yhteistyön tekemistä, joka usein konkretisoituu tiiviimpänä yhteistyönä ja hyvinä hankehakemuksina.
Näyttää lisäksi siltä, että tulevalla EU:n ohjelmakaudella 2028–2034 maakunnan toimijoiden on entistä useammin käännettävä katseet kohti kansainvälisiä TKI-rahoitusohjelmia. Mutta huoli pois, tämänhän me jo osaamme!
Rahoitusmahdollisuuksia eteläpohjalaisille toimijoille
Euroopan unioni tarjoaa erilaisia rahoitusmahdollisuuksia tutkimukseen, kehittämiseen, innovaatioiden edistämiseen, yritystoimintaan ja koulutukseen. Interreg-rahoituksessa maakunta on mukana kolmessa alueellisessa yhteistyöohjelmassa; Interreg Aurora, Interreg Baltic Sea Region ja Interreg Europe. Interreg-rahoituksen lisäksi mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi Erasmus+, Horisontti, Kansalaisten Eurooppa, Luova Eurooppa sekä LIFE-ohjelmista. →
Interreg Aurora
Interreg Aurora –ohjelmaan kuuluvat pohjoiset alueet Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Saamenmaalta. Ohjelma edistää rajat ylittävää yhteistyötä ja vahvistaa ohjelma-alueen kilpailukykyä, kestävyyttä ja houkuttelevuutta sosiaalisen osallisuuden, digitalisaation ja oikeudenmukaisen vihreän siirtymän avulla. Interreg Auroran hallintoviranomaisena toimii Norrbottenin läänihallitus Ruotsissa. Sihteeristö toimii monipaikkaisesti ohjelma-alueella. Osallistuimme Etelä-Pohjanmaan liitosta aktiivisesti uuden ohjelman valmisteluun. Etelä-Pohjanmaan liitolla on myös jäsenyys rahoitusohjelman ohjauskomiteassa sekä jaettu jäsenyys yhdessä Pohjanmaan liiton kanssa monitorointikomiteassa.
Interreg Baltic Sea Region
Itämeren alueen Interreg -ohjelmasta tuetaan kehityshankkeita Itämeren valtioiden alueella. Ohjelma-alueella on lukuisia eurooppalaisia metropolialueita, mutta toisaalta valtaosa ohjelma-alueesta on maaseutua. Ohjelman tavoitteena on edistää Itämeren alueen vihreää siirtymää ja resilienssiä sekä parantaa alueen asukkaiden elämänlaatua. Lisäksi ohjelmalla on keskeinen rooli EU:n Itämeri-strategian toteuttamisessa.
Luova Eurooppa
Luova Eurooppa -ohjelma tarjoaa kulttuurin, av-alan ja luovien alojen organisaatioille ja ammattilaisille mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Lisäksi ohjelman toimilla edistetään tiedotusvälineiden moniarvoisuutta ja sananvapautta sekä medialukutaitoa.
LIFE
EU:n LIFE-ohjelma on ainoa yksinomaan ympäristölle, luonnonsuojeluun ja ilmastotoimiin kohdistuva EU-rahoitus. Ympäristöministeriö on ohjelman kansallinen yhteyspiste (National Contact Point).
Interreg Europe
Interreg Europe -rahoitusohjelma kattaa EU-jäsenmaiden lisäksi Norjan ja Sveitsin. Lisäksi EU-hakijamaat Ukraina, Moldova, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia voivat osallistua hankehakuihin. Interreg Europe -ohjelma tarjoaa rahoitusta alue- ja paikallishallinnoille paremman aluepolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen kaikkialla Euroopassa. Tavoitteena on parantaa aluekehityksen täytäntöönpanoa edistämällä kokemusten, innovatiivisten lähestymistapojen sekä hyvien käytäntöjen vaihtoa aluepolitiikan toimijoiden keskuudessa.
Erasmus+
Erasmus+ -ohjelmasta rahoitetaan koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorin kehittämishankkeita sekä liikkuvuutta.
Horisontti Eurooppa
Horisontti Eurooppa on EU:n puiteohjelma, jolla rahoitetaan eurooppalaisia tutkimusja innovaatiohankkeita.
Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma (CERV)
Uusi Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma rakentuu pääpiirteittäin aiempien Perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelman pohjalle. Näiden lisäksi ohjelmaan lisättiin Euroopan parlamentin esityksestä kokonaan uusi unionin arvoja käsittelevä ohjelmalohko. Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.
ERIAFF-verkosto kokoontui kesäkuussa 2024 Seinäjoella.
Kansainväliset tapaamiset luovat pohjaa verkostoitumiselle.
Esimerkki irlantilaisesta innovaatioajattelusta. Galwayn paikallisista käsityöläisistä koottu ”kylä” toimii käsitöiden myyntipaikkana.
TEKSTI ADAM LENKIEWICZ JA PÄIVI TUISKU, ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO HANNEMARI NIEMI, INTO SEINÄJOKI KUVAT CODIL-HANKE
Innovointia Irlannissa ja Etelä-Pohjanmaalla
CODIL-hankkeessa järjestettiin tapaaminen Irlannin Galwayssä 19.–21. maaliskuuta 2024. Vierailun aikana tutustuimme paikallisten innovaatioekosysteemien kehittämistyöhön sekä alueen yrityshubeihin. Hubien tavoitteena on koota alueen yrittäjiä yhteen tarjoamalla heille työskentelytiloja ja luoda näin pohjaa verkostoitumiselle sekä innovoinnille.
Vierailimme yhteensä viidessä yrityshubissa. Hubit on räätälöity yritysten tarpeiden mukaisiksi ja niiden tavoitteena on taata toiminnan korkea laatu. Korkeaa laatua edusti myös ajatus, jonka mukaan alueella pyritään siihen, että paikkakunnasta riippumatta palvelun taso ja yritysten tarpeiden täyttäminen pysyy aina yhtä korkeatasoisena.
Hubeilla tavoitellaan myös maaseudun elämän pitämistä vahvana ja vilkkaana. Esimerkiksi noin 20 kilometrin päässä Galwayn keskustasta sijaitseva Gteic Hub tarjosi tilojaan erityisesti Irlannin iirin kieliselle vähemmistölle. Kokonaisuudessaan yrityshubeihin panostetaan Irlannissa merkittävästi. Tämä näkyy niiden lukumäärässä niin Galwayn ympäristössä kuin maanlaajuisesti.
Hyväksi havaitut keinot jakoon
CODIL-hankkeessa tuotetaan niin sanottuja hyviä käytänteitä; ne perustuvat alueellisiin toimintatapoihin, jotka on todettu tehokkaiksi ja hyödyllisiksi innovaatiotoiminnan tukemisessa. Kunkin hankealueen hyvät käytänteet jaetaan projektikumppaneiden kesken. Näin alueet pääsevät oppimaan toistensa hyväksi havaituista toimintatavoista.
Etelä-Pohjanmaalla on tunnistettu projektin teemaan liittyen jo kaksi hyvää käytännettä: alajärveläinen HUBI25 sekä SeAMKin Innovaatioviikko. HUBI25 on yhteisöllinen työtila, joka tarjoaa maksuttomasti työtiloja Alajärvellä sekä yrittäjille, opiskelijoille että kaikille etänä työskenteleville. HUBI25 tähtää alueen toimijoiden verkostoitumiseen ja sen toiminnasta vastaavat yhteistyössä Järviseudun ammatti-instituutti, Jamin Palvelut Oy, Järvi-Pohjanmaan Yrityspalvelu Oy, SeAMK Maakuntakorkeakoulu, Aisapari ry sekä Alajärven kaupunki.
SeAMK Innovaatioviikko puolestaan on opiskelijoille suunnattu viikon opintojakso, jossa opiskelijat ratkovat ryhmissä mukana olevien yritysten ja organisaatioiden todellisia kehittämishaasteita. Innovaatioviikosta hyötyvät sekä alueen toimijat että opiskelijat; yrittäjät ja organisaatiot saavat toimintaansa uudenlaisia ajatuksia ja parhaimmassa tapauksessa kehittämishaasteet ratkeavat. Opiskelijat taas pääsevät tutustumaan alueen elinkeinoelämään ja verkostoitumaan innovaatioviikolle osallistuvien toimijoiden kanssa sekä kohtaamaan todellisia työelämän tilanteita.•
Irlantilainen “Gteic an Spidéal” digitaalinen hubi perustuu asiakkaiden toiveiden toteuttamiseen sekä heidän vaatimustensa täyttämiseen.
Onko sinulla kysyttävää
Euroopan unionista (EU)?
Haluatko osallistua keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta?
Ota rohkeasti yhteyttä!
Etelä-Pohjanmaan EU-tietokeskus selvittää, miten EU vaikuttaa maakuntaamme ja sen asukkaiden elämään.
Olemme osa Euroopan laajuista
Europe Direct -verkostoa, jota hallinnoi ja rahoittaa Euroopan komissio.
Yhteystiedot eu-tietokeskus@etela-pohjanmaa.fi
Kampusranta 9 C, 60320 Seinäjoki www.epliitto.fi/eu-tietokeskus p. 040 024 1813
EuropeDirectEP
EuropeDirect_EP
