38
turvapaikanhakija
Turvapaikanhakijaperheen arki vastaanottokeskuksessa Vastaanottokeskuksessa järjestetään vastaanottolain mukaiset peruspalvelut kansainvälistä suojelua hakeville asiakkaille turvapaikkaprosessin ajaksi. Vastaanottokeskuksen tehtävä on täyttää turvapaikanhakijoiden perustarpeet ja tarjota turvalliset puitteet, joissa tulijat kohdataan ihmisarvoisesti. teksti jenni hurmerinta haastatellut asiantuntijat Tarja Jokinen, Linda Lilja & Maria Stenius
H
elsingin vastaanottokeskus on osa Maahanmuuttoviraston hallinnoimaa valtakunnallista vastaanottojärjestelmää, ja siihen kuuluu kolme toimipistettä: Punavuoren ja Kaarlenkadun toimipisteet sekä Niittylän polulla toimiva yksityismajoituspalvelupiste. Vastaanottopalveluihin kuuluvat majoitus, vastaanotto- ja käyttöraha, sosiaalipalvelut, terveydenhuoltopalvelut, tulkkipalvelut sekä ohjaus- ja neuvontapalvelut. Palveluiden piiriin kuuluvat Helsingin vastaanottokeskuksen kirjoilla olevat ja myös pääkaupunkiseudulla yksityismajoituksessa asuvat turvapaikan hakijat, jotka ovat itse järjestäneet majoituksen turvapaikkaprosessin ajaksi esimerkiksi sukulaisten tai tuttavien luona. ”Olemme vokissa pitkästä aikaan ensimmäinen linkki inhimillisyyteen, ensikosketus
tähän maahan”, kertoo Helsingin vastaanottokeskuksen Punavuoren toimipisteen sosiaaliohjaaja Maria Stenius. Hän kokee työnsä tärkeäksi siitä syystä, että siinä saa vaikuttaa positiivisesti ihmisten elämään, ja oman työn tuloksia voi nähdä konkreettisesti. Myös Metsälän vastaanottokeskuksen johtava sosiaalityöntekijä Tarja Jokinen sekä ohjaaja Linda Lilja kokevat, että on etuoikeus olla mukana vastaanottokeskuksen toiminnassa.
Vastaanottokeskus kodin korvikkeena ”Keskukset eivät ole koteja, ne ovat laitoksia”, toteaa Tarja Jokinen. Laitostuminen onkin melko yleistä erityisesti huonovointisten turvapaikanhakijoiden keskuudessa. Vaikka vastaanottokeskuksen asiakkaat saavat kulkea