IHOKONTAKTIN MERKITYS VASTASYNTYNEELLE Ihokontakti tuo äidille ja vauvalle paljon terveyshyötyjä jo synnytyssairaalasta lähtien. Heti syntymästään vauvan on hyvä päästä ihokontaktiin vasten äidin tuoksuvaa, lämmintä ja hengityksen mukana rytmissä liikkuvaa kehoa. Se on vauvalle turvallinen paikka tutun sydänäänen lähellä. Ihokontakti edistää maidonnousua ja herättää vauvan vaistot lähteä etsimään rintaa ja imemään. Ihokontakti pitää vauvan kehonlämmön ja verensokerin tasaisena, mikä saattaa vähentää lisämaidon tarvetta sairaalassa ja imetys pääsee käynnistymään hyvin.
Ensimmäisten päivien ihokontaktilla on pitkäaikaiset vaikutukset. Ihokontaktin tuomat hyödyt liittyvät oksitosiinijärjestelmään. Kun vauva on paljon äidin iholla, oksitosiinia erittyy enemmän ja se auttaa kohtua supistumaan synnytyksen jälkeen ja nopeuttaa näin synnytyksestä palautumista. Ihokontakti tukee äidinvaistojen heräämistä, lisää äidin herkkyyttä vauvaa kohtaan, jolloin äiti koskettaa ja puhuu vauvalleen enemmän. Ihokontakti vähentää sekä äidin että vauvan stressitasoja. On huomattu, että jopa vuoden ikäisen lapsen stressinsäätely on parempi, jos lapsi on vauvana saanut olla ihokontaktissa.
Imetyksen ja ihokontaktin yhdistelmän on todettu vahvistavan äidin ja vauvan välistä sidettä ja kiintymystä.
ENSIPÄIVIEN IMETYKSESTÄ ETEENPÄIN Paras maidonnostattaja ja maidon määrän ylläpitäjä on vauva. Ensimmäisinä päivinä ihokontakti vauvan kanssa edesauttaa maidonnousua, kun vauva saa hamuilla rintaa omaan tahtiinsa. Maitoa muodostuu rinnoissa jatkuvasti, myös imetyksen aikana. Ei tarvitse odottaa, että rinnat täyttyvät. Rinnoissa on aina maitoa. Jos odottaa, että rinnat täyttyvät pingottuneiksi ennen imetyskertoja, kertoo se rinnoille, että maitoa tuotetaan liikaa ja näin maidontuotanto vähenee. Toisin sanoen, mitä useammin rinta tyhjenee, sitä enemmän maitoa muodostuu.
joutuu hotkimaan vuolaasti valuvaa maitoa ja saa tämän vuoksi vatsavaivoja. Mahdollisimman takanojainen imetysasento voi auttaa suihkuamisessa, silloin maitoa nousee ikään kuin ylämäkeen ja vauvan voi olla helpompi imeä rintaa. Rinnan painaminen sisäänpäin herumisen yhteydessä voi auttaa myös maidon suihkuamisessa. Jos vauva on unelias ensimmäisinä päivinä tai paino nousee hitaasti, vauva saa enemmän maitoa, kun häntä vaihtaa useasti rinnalta toiselle. Yhdellä imetyskerralla voi vaihtaa vauvan rinnalta toiselle moneen otteeseen. Heruminen käynnistyy tällöin aina uudelleen. Imetyskerroilla ja kestolla ei ole myöskään mitään aikarajaa. Vauva voi etenkin ensiviikkoina olla rinnalla 3-4 tunnin välein tai 3-4 kertaa tunnissa tai 3-4 tuntia kerrallaan.
Rinnat voivat olla ensipäivinä kipeät ja turvonneet ja joskus rinnanpäiden iho voi mennä rikki. Rikki oleva iho on hyvä pitää jatkuvasti kosteana, jotta siihen ei muodostu rupea, joka aiheuttaa auetessaan vielä suurempaa kipua. Ensipäivien kudosturvotusta ja vauvan tarttumista rintaan voi helpottaa painamalla rintaa sormenpäillä aivan nännin tyvestä takaisin rintaa kohden, jolloin nänni tulee paremmin esiin ja vauvan voi olla helpompi tarttua siihen. Sivulta 26 alkaen löydät enemmän vinkkejä siitä, miten rikkinäistä ihoa voi hoitaa. Pidempään (ensipäivienkin jälkeen) rikki olevat rinnan päät ovat useimmin merkki huonosta imuotteesta tai hiivatulehduksesta.
Useimmat vauvat ”tankkaavat” erityisesti iltaisin maitoa sekä turvallista läheisyyttä ja saattavat viihtyä rinnalla pitkiäkin aikoja ja tiheästi. Tämä on vauvan normaalia käyttäytymistä. Äitiä voi ohjata ottamaan rennon asennon ja varautumaan siihen, että viettää sohvan nurkassa pitkiäkin aikoja. Vanhemmat voivat olla epätoivoisia iltaitkuisen vauvan kanssa. Joskus vauva ei halua ja malta olla rinnalla, mutta ei viihdy muuallakaan kuin sylissä. Kantoliinan tai muun kantovälineen käyttäminen voi tuoda tällöin apua, jos vauva haluaa maidon lisäksi läheisyyttä.
Osalla äideistä maitoa tulee liian vuolaasti ja se aiheuttaa ongelmia sekä äidille että vauvalle. Vauvan voi olla vaikea tarttua suihkuavasta rinnasta kiinni tai vauva
9