Vauvan stressaantuneisuuden voi huomata siitä, että • Vauva kurtistaa kulmiaan. • Maito valuu vauvan suupielistä. • Vauvan sormet ja varpaat harottavat. • Kulauttelu on äänekästä ja nielemistiheys nopeaa. • Vauva haukkoo henkeä tai huohottaa. • Vauva yrittää kääntää päätä pois tai torjua pulloa. • Näitä merkkejä voidaan havainnoida yhdessä vanhempien kanssa samalla, kun vauvaa syötetään pullosta.
Vauvantahtinen pulloruokinta:
http://imetys.fi/materiaali/lisamaito/vauvantahtinen_pulloruokintaFISE.pdf Lähteet: Wambach, K & Riordan, J. Breastfeeding and human lactation. Fifth edition. 2016. Jones & Bartlett learning.
TOINEN VANHEMPI IMETYKSEN TUKIJANA Isän tai puolison positiivinen suhtautuminen imetykseen on merkittävä imetyksen onnistumiseen liittyvä tekijä. Jo raskauden aikana on tärkeää keskustella imetyksen eduista niin vauvalle, äidille kuin isällekin, imetyksen fysiologiasta ja siitä, miten toinen vanhempi voi osallistua lapsen hoitoon muulla tavalla kuin syöttämällä. Häntä voi kannustaa myös pitämään vauvaa sylissä ihokontaktissa, se lisää läheisyyttä ja on helppo toteuttaa päivittäin. Hoitamalla vauvaa hän tutustuu vauvaansa ja antaa tarpeellisen hengähdyshetken puolisolleen.
on joku auttamassa hyvän imetysasennon löytämisessä tai vaikkapa huolehtimassa siitä, että tarjolla on riittävästi juotavaa imetyksen aikana. Toinen vanhempi voi huolehtia kotitöistä ja ruokaostosten tekemisestä. Imettävä äiti ja vauva ovat tiivis yksikkö ensi viikkoina ja kuukausina syntymän jälkeen. Toinen vanhempi voi kokea jäävänsä tämän kaiken ulkopuolelle. Hän voi tuntea mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan, kun tämä saakin yhtäkkiä kaiken huomion. Mieleen voi nousta myös häpeän tai inhon tunteita. On tärkeää saada puhua näistä ajatuksista ääneen. Työntekijän on hyvä nostaa esiin ja ottaa puheeksi imetyksen herättämiä tunteita kummankin vanhemman kanssa.
Äidin on tärkeää kuulla kannustavia sanoja ja tsemppausta puolisolta – ”onpa upeaa, että imetät vauvaamme”. Etenkin ensiviikkoina on tärkeää, että imettävällä äidillä
23