MITEN TUKEA IMETYSTÄ JOS ÄITI JA VAUVA JOUTUVAT EROON TOISISTAAN? lista tietää, ettei imetyksen tarvitse päättyä erossa olon vuoksi. Imetys voi tuoda erossa olon jälkeen sekä äidille että vauvalle paljon hyviä ja korjaavia kokemuksia, mielihyvähormoneista puhumattakaan. Jos äiti näkee pumppaamisen tärkeänä itselleen, häntä tulisi kannustaa siihen, mutta samalla myös huolehtimaan itsestään ja jaksamisestaan.
Vauvalle ja äidille toisesta eroon joutuminen on hyvin stressaava tilanne. Äidin ja vauvan erossa olo asettaa haasteita myös imetyksen jatkumiselle. Rinnat muodostavat maitoa sitä mukaa, kun niitä tyhjennetään, joten erossa oleminen vähentää maidoneritystä, koska vauva ei ole rinnalla rintoja tyhjentämässä. Yleensä vauvaa myös syötetään tuttipullosta erossaolon ajan, jolloin vauva voi tottua tuttipulloon ja paluu imetykselle hankaloitua.
Maidonerityksen ylläpito erossa olon aikana tai silloin kun maitoa erittyy liian vähän
Yleisimmät syyt siihen, että äiti ja vauva joutuvat eroon toisistaan ovat vauvan ennenaikainen syntymä, keisarileikkaus tai vastasyntyneen sairaus. Tällöin vastasyntynyt on useimmiten lastenosastolla hoidossa jonkin aikaa. Vanhemmat saavat apua ja tukea imetyksen aloittamiseen sairaalan henkilökunnalta ja äitiä ohjataan pumppaamaan maitoa sähköpumpulla tai lypsämään maitoa vauvalle käsin.
Jos vauva on vastasyntynyt ja imetys vasta alussa, pumppauskertoja on oltava enemmän kuin isompaa vauvaa imettävän äidin kohdalla. Vastasyntyneen vauvan äidin on hyvä pumpata vähintään kuusi kertaa vuorokaudessa ja yhden pumppauskerran sijoittua yöaikaan, koska yöllä tapahtuva rinnan tyhjentäminen pitää tehokkaimmin maidoneritystä yllä. Toki äidin jaksamisen on oltava etusijalla.
Jos äiti on motivoitunut imetykseen, maidon lypsäminen tai pumppaaminen aloitetaan kuuden tunnin sisällä vauvan syntymästä. Vastasyntyneelle maitoa voi antaa hörpyttämällä, neulattomalla ruiskulla tai nenämahaletkulla. Tuttipullolla ruokkiminen ensipäivinä voi häiritä oikeanlaisen imuotteen harjoittelua.
Yksikin pumppauskerta vuorokaudessa pitää maidoneritystä yllä, mutta jos maidon pumppaamista on jatkettava pitkään, heruminen on hitaampaa ja vaikeampaa jos pumppauskertoja on vuorokaudessa vähän. Hyvä ohje voi olla pumppaaminen muutaman kerran päivässä, viisitoista minuuttia kerrallaan yhdestä rinnasta. Pumppauksen tulisi jäljitellä vauvan toimintaa rinnalla; ensin lyhyitä sykäyksiä, ”maidon heruttelua”, ja kun heruminen alkaa, pitkiä ja hitaita pumppauksia. Herumisvaiheessa äitiä voi auttaa mielikuvaharjoittelu vesiputouksista tai virtaavasta vedestä, vauvan kuvan katselu, rinnan hieronta ja lämmin suihkuttelu ennen pumppausta, lämmin kauratyyny hartioilla, tai mikä vain mikä rentouttaa äitiä ja saa hänet hyvälle mielelle.
Jos vauva on hoidossa lastenosastolla, on tärkeää, että äidin toiveet imetyksen suhteen välitetään osaston työntekijöille. Usein äideille on valtavan tärkeää viedä lastenosastolla olevalle vauvalle lypsettyä äidinmaitoa. Se, että äiti ja vauva joutuvat eroon esimerkiksi lyhytaikaisen kiireellisen sijoituksen tai äidin äkillisen sairaalajakson vuoksi, ei tarkoita välttämättä imetyksen lopettamista. Äidin kanssa on hyvä keskustella, mitä hän imetyksen suhteen toivoo ja miettiä, miten imetyksen toteuttaminen voi olla mahdollista. Mitä isompi vauva on, sitä kauemmin maidoneritys pysyy yllä. Maidon muodostuminen vähenee hiljalleen noin 40 päivän ajan. Äiti voi vauvasta erossa ollessaan pumpata maitoa käsi- tai sähköpumpulla, jotta maidoneritys pysyy yllä ja imetys voi jatkua. Kaikille äideille tämä ei ole tärkeää, mutta osalle voi olla myös lohdul-
Oksitosiinihieronta voi helpottaa imetystä, rentoutumista ja maidon herumista. Se on helppo menetelmä, jonka avulla työntekijä voi auttaa imettävää äitiä. Hierontaa on hyvä tehdä säännöllisesti, jotta oksitosiinijärjestelmä alkaa toimia tehokkaasti. Hieronnan tulisi
21