Nina Dodd
N O 3 ’2016 Ensi- ja turvakotien liiton jäsenlehti 34. vuosikerta, ISSN-L 1799-8069,
ISSN 1799–8069 Päätoimittaja: Riitta Särkelä Toimitussihteeri: Essi Lehtinen Toimituskunta: Riitta Särkelä, Essi Lehtinen, Salla Frisk, Mikko Savelainen, Hanna Sellergren ja Katariina Suomu Juttuideat ja palaute toimitukseen: essi.lehtinen@ensijaturvakotienliitto.fi Ilmoitukset: Outi Hieta Ilmoitushinnat: 1/1 sivua 700 € | 1/2 sivua 500 € | 1/4 sivua 280 € Tilaukset ja osoitemuutokset: toimisto@ensijaturvakotienliitto.fi Tilaushinta: 25 € / vuosi Taitto ja ulkoasu: Inari Savola / NOON Painopaikka: Lönnberg Oy Kannen kuva: Eeva Anundi / Kuvastus www.ensijaturvakotienliitto.fi/liitto/ jasenlehti-enska/ ilmestymisaikataulu: 4/2016 viikolla 38 5/2016 viikolla 47
PÄ ÄK IR JO IT US
Yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapaus vakavia haasteita
H
allitus valmistelee merkittäviä muutoksia lasten ja lapsiperheiden
arkeen. Lasten ja lapsiperheiden palvelujen muutosohjelma (LAPE) hakee parannusta lasten ja lapsiperheiden palveluihin. Ohjelman suunnitelma on hyväksytty ja työskentely on rakentunut 25 teeman ympärille. Näistä rakentuvat hankkeet, joilla muutosta viedään konkreettisesti eteenpäin. Lapsi- ja perhejärjestöt ovat laajasti mukana kaikissa valmisteluryhmissä ja ovat antaneet erittäin suuren työpanoksen. Keväällä on päästy kiinni konkretiaan ja suunniteltu niin perhekeskuksia kuin vaativien palveluiden osaamiskeskuksia. Siinä mielessä tilanne näyttää myönteiseltä. Maakuntakierros hankkeesta on juuri ollut. On tärkeää, että myös järjestöt ovat mukana jatkotyöskentelyssä ja alueellisessa organisoitumisessa.
Näen kuitenkin ohjelman hyvälle etenemiselle kaksi riskiä, joihin kannattaisi reagoida nyt. Kun valmistelussa on suuri määrä suunnitelmia ja hankeaihioita, todellinen muutos voi pirstoutua hankeähkyyn. Olisi viisasta valita vain muutama iso kärki, joita viedään laajasti eteenpäin ja joiden lähtökohta olisivat lasten ja lapsiperheiden tarpeet. Isojen kärkien rinnalla voi toki olla pienempiä, esimerkiksi uusien työvälineiden kehittämiseen liittyviä hankkeita. On varmistettava myös, että järjestöt voivat olla hankkeissa aidosti mukana, myös rahoituksen saajina. Isot omarahoitusosuudet sulkevat automaattisesti järjestöt ulkopuolelle. Toinen onnistumisen riski on sote-uudistus nykylinjauksin. Valinnanvapaus ja lastensuojelu eivät sovi yhteen. Samaa voi sanoa muistakin erityistason sosiaalipalveluista. Hallituksen linjaus julkisten palvelujen yhtiöittämisvelvoitteesta ei ole sovitettavissa yhteen myöskään sote-uudistuksen ja muutosohjelman sisällöllisten tavoitteiden kanssa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio on yhtiöittämismallissa mahdoton. Järjestelmästä tulisi erittäin pirstaleinen ja vaikeasti hallittava niin palvelukokonaisuuksien kuin kustannustenkin näkökulmasta. Niin sosiaalipoliitikot, hallintotieteilijät kuin taloustieteilijätkin varoittavat vakavasti yhtiöittämisvelvoitteen isoista ja peruuttamattomista uhkista. Heitä olisi viisasta kuunnella.
Yritysten tehtävä on tuottaa voittoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä taas on parantaa ihmisten toimintakykyä, pärjäämistä ja terveyttä. Yhtiöittämisvelvoitteesta syntyisi iso perustehtävien ristiriita. On selvää, kumpi veisi voiton. Riitta Särkelä pääsihteeri