sikotityö on samanaikaisesti ammatillista asiantuntijatyötä ja kansalaistoimintaa. Se vahvistaa vauvojen vanhempien kykyä toimia vastuullisina ja tasavertaisina kansalaisina ja sisältää ajatuksen jokaisen oikeudesta olla osallinen omaan elämäänsä. Osallisuus on polku apua vastaanottavasta sitä jakavaksi. Työ voi alkaa vuorovaikutuspainotteisesti perheen kotona jo vauvaa odotettaessa tai vauvan synnyttyä, kun ensikotiin tuloa harkitaan. Perheen arkea vakauttava kotona tehtävä ensikotityö saattaa myös päättää jakson ensikodissa. Perhe voi myös yöpyä omassa kodissaan ja osallistua toimintaan ensikodissa päivisin tai perheen kanssa voidaan sopia, että toinen vanhemmista asuu ensikodissa ja toinen on mukana toiminnassa päivisin tai iltaisin. Yhdistyksissä toteutetaan myös joko ensikodin rinnalla tai itsenäisesti eri laajuista avotoimintaa: puhelinneuvonta, perhekuntoutus, Baby blues -toiminta, ryhmät, miesten kanssa tehtävä työ, perhetyö ja vanhemmuustyö. Puhelinneuvonta voi olla yksi tai kaksi puhelinsoittoa liittyen vauvaperheen kiperiin tilanteisiin, kuten vauvan itkuun, uneen tai syömiseen. Se voi olla myös pitempikestoista keskusteluapua vauvaperheen hankalaan tilanteeseen. Perhekuntoutus tarkoittaa säännöllistä ryhmämuotoista toimintaa perheille, joissa on alle kaksivuotiaita lapsia. Ryhmiin ohjataan perheitä, joilla on arjen hallintaan ja vuorovaikutukseen liittyviä pulmia. Sitä toteutetaan päiväensikoti-, päiväryhmä- ja avoensikotimuotoisena toimintana. Yhdistyksissä on myös terapeuttista päiväryhmätoimintaa ja alueellista perhekuntoutusta. Baby blues -toiminta on suunnattu uupuneille ja alavireisille vauvaperheille, lähinnä väsymyksestä ja masennuksesta toipumiseen. Keskeisenä toimintana on vauvan ja koko perheen toimiva uni-valverytmi. Yhdistyksillä on tarjolla unikoulu-, rytmiblues-, rytmihoitoja rytmiohjaustoimintaa. Tavallisinta ryhmätoimintaa ovat vertaisryhmät, vanhempi-vauvaryhmät, keskusteluryhmät, toiminnalliset ryhmät ja terapiaryhmät. Näissä on yhdistyskohtaisia eroja, koska ne vastaavat erilaisiin alueellisiin tarpeisiin. Kaikissa yhdistyksissä tehdään työtä koko perheen kanssa. Miesten osuus asiakastyössä on kasvanut. Heille on tarjolla ensikotityöhön liittyen tai omana toimintana yhdistyksen isätyötä ja väkivaltaisille miehille suunnattua Jussi-työtä. Ympärivuorokautisen työn rinnalla, yleensä ennen tai ensikotijakson jälkeen, perheitä tuetaan kotiin tehtävällä perhetyöllä. Alvari- perhetyö on ensi- ja turvakotien liitossa kehitetty työmuoto, jota on tarjolla muutamissa yhdistyksissä. Ensi- ja turvakotien liiton hallitus hyväksyi ensikotityön ensimmäiset laatukriteerit vuonna 2010. Tämän kriteeristön johdantotekstissä esiintyvät rinnakkain vauvatyö ja ensikotityö. Hierarkia tässä on, että ensikotityö on alisteinen vauvatyölle. Tämä siksi, että vauvatyötä tehdään kaikissa niissä työmuodoissa, joissa kohdataan vauvaperheitä. Keväällä 2016 liittohallitus hyväksyi uuden vaativan vauvatyön laatukäsikirjan. Siinä yhdistyvät aikaisempien vauvatyön avotyömuotojen, päiväryhmän ja baby blues -toiminnan ja ympärivuorokautisen ensikotitoiminnan laatukriteerit. Ne muokattiin yhteistyössä jäsenyhdistysten kanssa. Viimeistelytyötä edelsi vuosina 2013–2014 toteutettu laatukriteereiden auditointi. Tämän tutkimuksen avulla konkretisoidaan, kuinka hoito, kuntoutus, terapia ja ohjaus toteutuvat ensikotityössä erimittaisiksi ajallisiksi jaksoiksi.
2.3.2 Terveys Tutkimuksessa tukeudutaan lapsiperheiden elintapoja ja terveydentilaa kuvaaviin ECHI:n (The European Core Health Indicators) hyväksymiin terveysindikaattoreihin. Elintavoista esillä ovat terveellinen ruokailu, liikunta, tupakka ja päihteet. Näiden vähäisestä tai liikakäytöstä aiheutuvat kansaterveyden keskeiset riskit. THL:n Terveys 2015 lapset ja nuoret indikaattorit ovat: erikoiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetut, terveydentila lapsen ja nuoren itsensä kokemana, tupakointi, humalajuominen, huumekokeilut, päihdesairauksien vuodeosastojaksot, lääkitykset diabetes, astma, epilepsia, reumaattiset sairaudet, erikoissairaanhoidon ajanvaraukset, imeväisyyskuolleisuus ja itsemurhat.
2.3.3 Hyvinvointi Terveyden ohella hyvinvointi jakaantuu yksilö- ja yhteisötasoon, materiaaliseen ja koettuun hyvinvointiin. Hyvinvointiin kuuluu myös osallisuus. Sen ulottuvuudet ovat riittävä toimentulo, että voi toimia ja kuuluu yhteisöön. Päivi Rouvinen-Wilenius (2003) määrittelee sosiaalipolitiikan näkökulmasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sellaisena yksilön fyysisenä, henkisenä, hengellisenä ja sosiaalisena tilana, joka rakentuu riittävistä voimavaroista, mielekkäästä tekemisestä ja osallisuudesta. Hyvinvoivalla ihmisellä on turvattu taloudellinen tilanne, hän kokee itsensä fyysisesti ja henkisesti terveeksi, luottaa itsensä ja yhteisönsä muihin jäseniin ja hänellä on kyky tehdä kriittisiä valintoja. Asiakashaastattelun hyvinvointiosuus perustuu Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2011 laatimaan Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit -työryhmän muistioon. Tässä esitellyt indikaattorit ovat: materiaalinen elintaso, terveys ja hyvinvointi, koulu ja oppiminen, turvallinen kasvuympäristö, osallistuminen ja sosiaalinen toiminta sekä yhteiskunnan tarjoama tuki. Vauvaperheen hyvinvoinnin tutkimukseen liittyvät luonnollisesti myös keskeiset perhettä kuvailevat indikaattorit (vrt. yksinhuoltaja perhe, uusperhe, lasten ikä jne).
2.3.4 Toimintakyky ja toimijuus Toimintakyvyllä tarkoitetaan sellaisia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ominaisuuksia, joiden avulla vanhempi selviytyy välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista. Vauvaperheessä tämä tarkoittaa, että vanhempi selviytyy arjen pyörittämisestä ja vauvan hoidosta sekä huolehtii omasta itsestään ja jaksamisestaan. Selviytyäkseen vanhemmalla tulee olla vahva uskomus omasta pystyvyydestä. Toimijuudella taas tarkoitetaan tarkoituksellista vaikuttamista omaan toimintaan ja elämään. Banduran (2006) mukaan toimijuus sisältää tarkoituksellisuuden, ennakkosuunnittelun, itsesäätelyn ja itsereflektion. Ensikotityössä tarkoituksellista vaikuttamista voidaan luonnehtia siten, että vanhempi tulee ensikotiin, koska jollakulla on huoli hänen pärjäämisestään vauvan kanssa ja erityisesti huoli vauvan hyvän hoivan toteutumisesta. Tarkoituksellisuus tarkoittaa, että niin lastensuojelulla, ensikodilla kuin vanhemmalla itsellään on
15