Sukupolvenvaihdoksen
umpikujassa Teksti: Mikko Pellinen | Kuvat: Jussi Valkonen
Muuramelainen kiuasvalmistaja Harvia on 64-vuotisen historiansa aikana kasvanut alansa kansainväliseksi markkinajohtajaksi, jonka tuotteista 60 prosenttia menee vientiin. Yrityksen ensimmäinen sukupolvenvaihdos tapahtui vuonna 1977, kun yrityksen perustaja Tapani Harvia luovutti vetovastuun lapsilleen. Keväällä 2014 sukupolvenvaihdos kolmannelle polvelle ei ollut enää mahdollinen, vaan yrityksen enemmistö myytiin pääomasijoittaja CapManille.
Kaikki Tapani Harvian lapset ovat työskennelleet yrityksen palveluksessa. Pertti Harvia toimii yrityksen toimitusjohtajana, Kullervo Harvia myyntijohtajana ja Sari Harvia-Jyllinmaa talousjohtajana. Sisarussarjan vanhin Risto Harvia toimi yrityksen toimitusjohtajana ennen Pertti Harviaa ja on nyt eläkkeellä. Nelisen vuotta sitten yrityksen tasaosuuksin omistaneet sisarukset ryhtyivät pohtimaan, miten yrityksen sukupolvenvaihdos voitaisiin toteuttaa. - Vuosia sitä mietittiin ja kehitettiin, miten vaihdos saataisiin hyvin menemään. Kovin yksinkertaista ratkaisua siihen ei kuitenkaan löytynyt, Pertti Harvia kertoo. Yksinkertaisen ratkaisun puuttuminen kumpuaa yrityksen vahvasta menestyksestä. Yritys on nettovelaton, kasvava ja tekee tulosta erinomaisella prosentilla. - Kun erilaisia malleja sukupolvenvaihdoksesta pyöriteltiin, kävi ilmi, että ne ajavat aika herkästi yrityksen taloudelliseen ahdinkoon. Koska kolmannella polvella ei ole varoja perintöverojen maksuun, on verojen ainoa rahoitusmahdollisuus ylimääräiset osingot. Jos yrityksen varallisuutta ryhdytään ahkerasti pumppaamaan ulos, se heiluttaa yrityksen taloutta. Kaikenlainen investointi jää toteutu-
38
matta tai sitten yritystä on velkaannutettava tavalla, joka ei ole yrityksen etujen mukainen, Pertti Harvia kuvaa asetelman hankaluutta. Oman vaikeutensa tilanteeseen teki myös jatkajien lukumäärä ja erilaiset elämäntilanteet. Sisaruksilla on yhteensä kymmenen lasta, joista puolet työskentelee Harvian palveluksessa. Osa lapsista on töissä muualla ja osa on vielä alaikäisiä. - Minä olen 40-vuotias ja sukupolvemme nuorimmalla ikää on 17 vuotta. Joukossamme on sellaisia, jotka ovat olleet 15 vuotta yrityksessä töissä ja sellaisia, jotka eivät ole vielä ehtineet aloittaa opiskeluita. Jollain tavalla kaikki pitäisi kuitenkin huomioida, vaikka kaikille ei yrityksessä ole paikkoja, sanoo tekninen johtaja Teemu Harvia. Toisella polvella mielessä oli myös se, miten seuraava sukupolvi tulisi toimimaan keskenään. - Me neljä olemme oppineet tulemaan keskenämme toimeen. Kun kolmatta polvea on yli tuplasti enemmän, olisi ongelmia saattanut syntyä, Pertti Harvia huomauttaa. Enemmistöstä vähemmistöön Kun myyntipäätös oli tehty, alkoi ostajaehdokkaita parveilla Harvian ympärillä.
· Perheyritys 2 / 2014 ·
Suurin osa kiinnostuneista oli pääomasijoittajia ja ostajaksi päätyikin lopulta kotimainen CapMan, joka osti 80 prosentin enemmistön yrityksestä. Sisarukset jäivät edelleen vähemmistöosakkaiksi tasaosuuksin. - Tapasimme monta ostajakandidaattia, joista kaikilla oli erilaisia tavoitteita ja toivomuksia Harvian tulevaisuuden kehitykselle. Meille omistajille tärkeintä oli saada aikaan ratkaisu, jossa yritys menee eteenpäin myös tulevaisuudessa. CapManin kanssa yhteistyö alkoi luonnistua ja tuntui siltä, että heidän omistuksessaan tavoite voisi onnistua. Pelkästään raha ei ostajaa ratkaissut. Millaisen pääomistajan Harvia saa CapManista? - Sen aika näyttää, Pertti Harvia naurahtaa. Tähän saakka kaikki on sujunut hyvässä hengessä ja yhteiseen tavoitteeseen pyritään kehittämällä yritystä edelleen. Sisarukset jatkavat samoissa vastuurooleissaan kuin ennen kauppaa. Kaupan myötä kolmas polvi sai yrityksessä lisää vastuuta, kun Teemu Harvia nimitettiin tekniseksi johtajaksi ja Timo Harvia tutkimus- ja tuotekehitysjohtajaksi. Yrityksen hallituksen kokoonpano muuttui siten, että CapMan nimesi hallitukseen kolme edustajaa ja sisarukset yhden.