Page 1

1

24.3.2015

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry

Vapaaehtoistoimintaa kehittämään SomeLove – nimetön kehu ilahduttaa

Alkoholikulttuuri kaipaa suunnanmuutosta

1


Pääkirjoitus

Vaalikansa puhuu alkoholista

A

lkoholi keskusteluttaa vaalikansaa tänä keväänä sekä Suomessa että Virossa. Parlamenttivaaleihin valmistautuvassa Virossa päihdehaitoista kannetaan huolta jopa siinä määrin, että Tallinnassa päätettyä alkoholin sunnuntaimyyntikieltoa syytettiin vaalitempuksi. Suomessa julkinen alkoholikeskustelu on edennyt hyvin toisenlaisia latuja. Haittojen sijaan meillä puhutaan pikemminkin holhouksesta ja normitalkoista. Varsinkin sosiaalisessa mediassa alkoholi nostattaa vahvoja tunteita. Keskusteluun osallistuville tuntuu olevan tarjolla vain kaksi roolia - modernin vapauttajan tai taantumuksellisen kieltolain kannattajan roolit. Alkoholipoliittiset tunnelmat ovat Suomessa vaihdelleet melko nopeasti ennenkin. Noin vuosikymmen sitten meillä haikailtiin alkoholipolitiikalle uutta, vapaata suuntaa. Kun sitten alkoholiveroa laskettiin ja matkustajatuonti Viron EU-jäsenyyden myötä vapautui, kulutus ja haitat lisääntyivät nopeasti. Haittojen myötä tiukkenivat taas asenteetkin.

Sittemmin lainsäädännön kiristäjiä on ollut jopa enemmän kuin vapauttajia, kunnes tuuli näyttää jälleen viime vuosina kääntyneen. Suomessa tavataan puhua siitä, kuinka alkoholikulttuuri on jo nuoremmissa ikäryhmissä muuttunut parempaan suuntaan. Ajatellaan, että haitat väistyvät vähitellen itsestään. Talven tutkimustiedot ovat tyrmänneet tämän käsityksen. Nuorimpien sukupolvien fiksumpi suhtautuminen alkoholiin ei kanna aikuisuuteen vaan aikuistuessaan nuoret näyttävät omaksuvan hyvin perinteiset suomalaiset juomatottumukset. Alkoholikulttuurissamme on silti käynnissä myönteisiä muutoksia, joskin valitettavan hitaita. Juominen aloitetaan myöhemmällä iällä. Kokonaiskulutus on huippuvuosien jälkeen taittunut hitaalle lasku-uralle, mikä näkyy myös haittatilastoissa. Matkustajatuonnin 2013 piikki näyttää olevan sulamassa pois. Työelämässä päihdehaitoista kärsitään edelleen, mutta haitat kantautuvat sinne enimmäkseen vapaa-ajalta, eivät enää niinkään työelämän sisältä. On tärkeää, että käynnissä olevaa myönteistä kehitystä vaalitaan vastuullisella alkoholipolitiikalla, jossa ei ole varaa irtiottoihin kumpaankaan suuntaan. Ei päätöksiin, joilla kulutus ja haitat lähtevät uuteen nousuun. Mutta ei myöskään sellaisiin kiristyksiin, jotka eivät suomalaisten arjessa tunnu kohtuullisilta. Tärkeää olisi tavoittaa Suomeenkin tuulahdus sitä virolaista aikalaisilmapiiriä, jossa alkoholi ei ole symboli jollekin suuremmalle vaan lopultakin aika arkinen asia keskusteltavaksi.

Aluksi

02 02 03

Pääkirjoitus

Sisällys

Päihdeuutisia

EHYT Järjestö on Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n julkaisu jäsenjärjestöille. EHYT ry toimii koko maassa ja koko väestön parissa terveiden elämäntapojen edistämiseksi. Alkoholiin, tupakkaan ja huumeisiin liittyvän ehkäisevän työn ohella EHYT ry ehkäisee pelaamisesta syntyviä haittoja sekä edistää päihteetöntä liikennettä. Päätoimittaja Jiri Sironen Toimitus Päivi Tiittanen, Jenni Tikkanen ja Sara Salomaa JUTTUIDEAT JA PALAUTE Jenni Tikkanen Ulkoasu Hanna Välitalo / Pippuriina Kannen kuva iStock Julkaisija Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Förebyggande rusmedelsarbete EHYT rf, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki Osoitteenmuutokset Simo Miettinen, simo.miettinen@ehyt.fi, p. 050 570 6981

2

Sari Aalto-Matturi

Paino Erweko Oy

toiminnanjohtaja p. 0400 508234 sari.aalto-matturi@ehyt.fi

Numero 1/2015 Ilmestyminen Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa (aineistot 21.5. mennessä).


Päihdealan edunvalvontaa vahvistetaan – päihdeasiamies osaksi EHYT ry:n toimintaa

P Teema

Järjestö

04

Alkoholikulttuuri kaipaa suunnanmuutosta

10

08

Hyvä paha alkoholipolitiikka

11

09

Kolumni

Seuraa EHYT ry:tä sosiaalisessa mediassa

Julkaisut

Työkalupakki

12

Kuulumisia kentältä

14

Järjestöpäällikön terveiset

16

Tipattoman suosio pitää

facebook.com/ehytry

17

twitter.com/EHYTry

18

youtube.com/user/ ehytry

19

@LeenaSipinen"Päihdepäivillä on tänä vuonna pihkuran hyvä ohjelma #päihdepäivät"

Koulutukset

Ehyt ry ympäri Suomen

Tapahtumat

äihdeasiamiestoiminta on järjestöpohjaista edunvalvontaa, minkä tehtävänä on täydentää lakisääteistä potilas- ja sosiaaliasiamiesjärjestelmää. Asiamies siirtyi vuoden alussa osaksi EHYT ry:n toimintaa. Päihdeasiamiehen työ on auttaa ja neuvoa päihdepalvelujen asiakkaita sekä heidän läheisiään näiden kohtaamissa ongelmissa. EHYT ry:hyn siirtymisen myötä päihdeasiamiestoiminta laajennetaan verkostoihin, joissa toimitaan yhteistyössä päihdealan järjestöjen ja ammattilaisten kanssa. Työn keskeinen tarkoitus on varmistaa päihdepalvelujen asiakkaiden asiallinen kohtelu ja palvelujen saanti tarpeenmukaisesti ja oikea-aikaisesti. Asiamiehen pääasiallinen työ on suoraa asiakastyötä, vaikuttamis- ja tiedotustoiminnan ohella. – Siirtyminen osaksi EHYT ry:tä avaa mahdollisuuden hyödyntää alueellisia vaikutuskanavia ja verkostoja. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa järjestöille ja ammattilaisille suuntautuvan työn lisääntymistä. Koulutamme ja konsultoimme ja parannamme järjestöissä toimivien ja ammattilaisten valmiuksia tuntea päihdealan asiakkaiden oikeudet ja varmistaa asiakkaiden saavan heille kuuluvat palvelut. Tavoitteena on luoda tilanne, joissa verkostoista viestittäisiin meille mahdollisista ongelmakohdista, mikäli asia vaatii laajempaa puuttumista, toteaa päihdeasiamies Marjo Tervo. Asiamiehen yhtenä tehtävänä on vaikuttaa viranomaiskäytäntöihin siten, että ne huomioivat paremmin kohderyhmän tarpeet asiakaslähtöisesti. Tervon mukaan ongelmakohtiin puututaan tehokkaimmin yhteistyöllä. Harvoin, kun ratkaisua ei löydetä muuten, voi päihdeasiamies vaikuttaa viranomaispäätökseen muutoksenhaun tai muistutuksen kautta. Lue lisää: ehyt.fi/uutiset 3


19.-20.5.2015

Kulttuuritalo, Helsinki

Suomalaiset juovat keskimäärin 11,6 litraa alkoholia vuosittain. Kulutus on laskettu 100-prosenttisena alkoholina, jokaista yli 15-vuotiasta suomalaista kohti. Vertailun vuoksi – Ruotsissa kulutus on 9,9 litran vuositasolla, kun vähiten juovassa Pohjoismaassa Norjassa alkoholia käytetään 7,7 litraa. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten juominen on jopa viisinkertaistunut. Humalajuominen on lisääntynyt sekä nuorten että aikuisten keskuudessa. Peräti 70 prosenttia alkoholia käyttävistä miehistä on juonut viimeisen kuukauden aikana yli 5 annosta yhdellä juomiskerralla. Myös naisten kohdalla muutos on ollut merkittävä. Naisten humalajuomisen lisääntyminen onkin ollut uusi asia suomalaisessa alkoholikulttuurissa. Humalajuomisen lisääntymisen ohella suurin yksittäinen muutos on ollut alkoholinkäytön arkipäiväistyminen. Lisääntynyt alkoholinkulutus näkyy kasvaneina haittoina sekä naisten että miesten kohdalla. Mikäli alkoholinkulutuksessa palattaisiin 1990-luvun tasolle, vältettäisiin monet nykyisistä kansanterveyden rasitteista. Tällöin suomalaiset joisivat noin viidenneksen nykyistä vähemmän. Tämä voisi hyvin olla tavoite, johon suomalaisten on mahdollista päästä varsin pienillä, arkisilla muutoksilla. 4


Päihdepäivillä 19.-20.5.2015 päihdekulttuuria tarkastellaan eri näkökulmista. Seuraavilla sivuilla on makupaloja seminaarisisällöistä ja lehden takakannessa tapahtuman tarkempi ohjelma.

Alkoholikulttuuri

kaipaa suunnanmuutosta Suomalainen ei sylje lasiin. Ei tippa tapa ja ämpäriin ei huku. Näitä suomalaisten juomista ironisoivia letkauksia riittää. Mutta mitä hauskat lausahdukset kertovat suomalaisesta alkoholikulttuurista? Hyvinkin paljon. Suomalainen alkoholinkäytön tapa on humalahakuinen eivätkä alkoholiin liittyvät ongelmat näytä hoituvan pois itsestään. Viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana suomalaisten juominen on lisääntynyt ja se on tullut entistä säännöllisemmäksi. Vastaavasti aikuisten raittius on vähentynyt, sekä naisten että miesten keskuudessa. Viime vuosina on uskottu vahvasti nuoren ikäpolven juomatapojen muuttuneen terveempään suuntaan. Tuore tutkimus kuitenkin kumoaa tämän uskomuksen: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan nuoret eivät kasva aiempia sukupolvia raittiimmiksi, vaikka aloittavatkin alkoholinkäytön edeltäviä sukupolvia myöhemmin. Itseasiassa, aloitettuaan alkoholinkäytön nykynuoret juovat vanhempiaan ja vanhempia sisaruksiaan humalahakuisemmin. Tuoreiden tutkimustulosten valossa on selvää, ettei alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen voida olettaa katoavan itsestään. Alkoholihaitat eivät katoa vain kulttuurinmuutosta toivomalla, vaan asian eteen on tehtävä työtä. Ratkaisun avaimiin on uskallettava käydä käsiksi. Teksti Sara Salomaa / Kuvat EHYT ry:n kuvapankki

5


"Olemme tottuneet ajatukseen muutamasta lasillisesta työpäivän päätteeksi. Lisääntynyt alkoholinkulutus näkyy erityisesti työssäkäyvissä: heistä peräti viidesosa on alkoholin riskikäyttäjiä. Miten alkoholikulttuuri muuttuu tulevaisuudessa – se on meistä kaikista kiinni.” Kristiina Hannula päihdepäivät: Päihdekulttuuria etsimässä ti 19.5. klo 10-11.30

"Lähes jokaisessa perheessä joudutaan miettimään, kuinka alkoholista puhutaan lapsen kanssa. Oikeita tai vääriä vastauksia ei ole, vaan tärkeintä on puhua aiheesta avoimesti. Jokaisen vanhemman on hyvä muistaa, ettei voi itse sanoa yhtä ja tehdä toista, vaan omien tekojen ja ohjeiden tulee olla linjassa.” Tuomas Tenkanen

päihdepäivät: Varttuminen suomalaisessa alkoholikulttuurissa ti 19.5. klo 13-16.30

S

uomalainen alkoholikulttuuri elää jatkuvassa muutoksessa. Kulttuuriin ovatvaikuttaneet suuret yhteiskunnalliset muutokset, kuten suuri muuttoliike maalta kaupunkeihin ja ihmisten elintason nousu. Siinä missä Suomen historia tuntee ajan, jolloin alkoholilla oli kielletyn hedelmän rooli yhteiskunnassa, on nyt siirrytty lähes toiseen ääripäähän – alkoholinkäytöstä on tullut osa arkipäivää, eikä se ole enää vain juhlaan yhdistettävä ylellisyys. Vielä 1960-luvulla valtaväestö piti kuohuviinilasia kädessään vain juhlissa, mikä näkyi myös matalana alkoholinkulutuksena. Samalla kun alkoholia käytettiin vähän, aiheutui kansan juomisesta vain vähän kielteisiä seurauksia. Vuosi 1969 oli merkittävä vuosi nuorten juomisen näkökulmasta. Keskiolut vapautettiin tuolloin myytäväksi elintarvikeliikkeisiin. Samalla alkoholin ostoikärajaa alennettiin. Toimien seurauksena nuorten ja erityisesti nuorten poikien alkoholinkäyttö lisääntyi merkittävästi. 2000 -luvulle tultaessa suomalaisten alkoholinkulutus on henkeä kohden keskimäärin 12,3 litraa (100-prosenttisena alkoholina mitattuna). Lisääntynyt kulutus ei näy vain alkoholia käyttävien elämässä, vaan haittojen vaikutukset nähdään laajasti yhteiskunnassa. Mitä haitat oikein ovat? Arkisim-

6

millaan ne nähdään esimerkiksi työpaikoilla lisääntyneinä poissaoloina, pakollisina töiden uudelleenjärjestelyinä ja yhteishengen kärsimisenä. Ystävien ja perheen kesken alkoholi on riippakivi, joka vaikeuttaa ihmissuhteita ja luo kitkaa perheenjäsenten välille. Alkoholin aiheuttamista haitoista puhuttaessa on mainittava lastensuojelu ja muut julkiset sosiaalipalvelut, joiden parissa alkoholinkäytön kielteiset seuraukset nähdään surullisina ihmiskohtaloina ja kasvavana turvattomuutena. Viime vuosikymmeninä tapahtunut alkoholinkulutuksen kasvu on lisännyt pahoinvointia ja sosiaalisten ongelmien määrää. Sosiaalityön ammattilaiset näkevät alkoholin vaikutukset arkisessa työssään, eikä heidän ääntään tule unohtaa kun puhutaan alkoholista.

Lisää maltillista keskustelua Kuluvan talven ja viime syksyn aikana on käyty aktiivista alkoholipoliittista keskustelua. Julkisuudessa on liikkunut monia virheellisiä väittämiä ja yksipuolista tietoa, jolla alkoholiteollisuus pyrkii hämmentämään aiheesta käytävää keskustelua. Milloin kierrätetään väitettä alkoholin merkittävistä terveysvaikutuksista, milloin pyritään vähättelemään mainonnan vaikutuksia nuorten juomiseen. Tosiasiassa väitetyt terveysvaikutukset on saatavissa noin ruokalusikallisella mietoa alkoholijuomaa eli mis-


"Alkoholiteollisuuden vaikuttamisen taustalla on suuria yrityksiä ja kansainvälisiä toimijoita. Me terveyden ja hyvinvoinnin puolesta työtä tekevät järjestöt teemme omaa vaikuttamistyötämme. Meidän tehtävämme on tuoda esiin tutkittuun tietoon ja kokemukseen perustuvia keinoja, joilla hyvinvointia voidaan lisätä ja haittoja vähentää.” Sari Aalto-Matturi päihdepäivät: Alkoholipolitiikan kuumat tunteet ke 20.5. klo 9-11.30

"Viestinnän tekeminen on muuttunut viime vuosina varsin nopeasti. Vaikuttamistyö ei enää välttämättä vaadi suuria taloudellisia resursseja vaan pikemminkin hyviä oivalluksia ja osuvaa ajoitusta.” Päivi Tiittanen päihdepäivät: Vaikuttavaa viestintää ja osuvia oivalluksia ke 20.5. klo 12.30-14.30

tään käänteen tekevästä terveysruoasta ei voida puhua. Tämänkaltaisten virheellisten väittämien korjaaminen on tärkeä osa terveellisen alkoholikulttuurin eteen tehtävää työtä. Siinä missä alkoholipolitiikan vapauttamista vaativat tahot puskevat päälle omalla näkemyksellään, on meidän vältettävä provosoitumista. Jatketaan keskustelua ihmisten kanssa ja jaksetaan kuunnella keskustelukumppanin näkemyksiä – näin saadaan myös toinen ymmärtämään myös oma puoli asiasta. Tärkeintä on, että peräänkuulutetaan sekä edustetaan itse maltillista ja kiihkotonta keskustelua.

Oma ääni kuuluviin Pienissä järjestöissä ja niin sanotussa kenttätyössä työskenteleville voi olla vaikeaa nähdä, millä eri tavoilla oman äänensä saa julkisuudessa kuuluviin. Keinoja ja välineitä on monia, riittää että on tahtoa oppia. Viime vuosina tapahtunut median murros on lisännyt sosiaalisen median paino-

arvoa perinteisen median, eli sanomalehtien, tv:n ja radion rinnalla. Sosiaalinen media on merkittävä vaikuttamiskanava sekä järjestöille että eri alojen ammattilaisille. Oma ääni on mahdollista saada kuuluviin, kunhan tehokkaat tekemisen tavat ovat tiedossa. Tärkeintä on halu osallistua keskusteluun ja olla herättelemässä ihmisten ajattelua uusilla näkökulmilla. Suomalainen alkoholikulttuuri muuttuu vain ihmisten toiminnan seurauksena, ei tyhjiössä tai itsekseen. Jokainen meistä on mukana vaikuttamassa sen kehitykseen ja jokaisella on mahdollisuus olla herättelemässä uudenlaisia näkökulmia. Ravistellaan asenteita yhdessä, jokaisen omalla äänellä! Lisätiedot: Annika Eloranta, koulutussuunnittelija, EHYT ry paihdepaivat@ehyt.fi p. 050 411 0357 www.ehyt.fi/paihdepaivat

7


Hyvä paha alkoholipolitiikka Suomalaisille alkoholi edustaa usein vapautta. Kun aurinko nostaa päätään hymy palaa ihmisten kasvoille, olo on riemukas ja kapinallinen. Kippis keväälle! Samaan aikaan kuitenkin ilmassa leijuu ajatus, että vapautta oltaisiin rajoittamassa. Kun alkoholilainsäädäntöön tehdään muutoksia, se ei olekaan haittojen vähentämistä vaan holhousta ja moralisointia. Ihan kuin joku ajattelisi, että nyt on liian hauskaa ja sen pitää loppua. Teksti Päivi Tiittanen / KUVITUS järjestöjen vaikuttamismateriaalit

A

lkoholilla on länsimaisessa kulttuurissa paljon myönteisiä merkityksiä: alkoholin koetaan lisäävän elämäniloa ja hyvinvointia ja se liitetään sosiaaliseen kanssakäymiseen. Samaan aikaan alkoholi myös tuottaa huomattavan paljon haittoja yhteiskunnalle: alkoholi on merkittävä työurien lyhentäjä, ja sen aiheuttamat julkiset kustannukset ja tuotannonmenetykset lasketaan miljardeissa.

Alkoholihaitat laskusuuntaan Alkoholihaittoja voidaan vähentää yhdistämällä ehkäisevää ja korjaavaa päihdetyötä, valistusta ja sääntelyä. Hinnankorotukset ja saatavuuden rajoitukset purevat heti. Sen sijaan kulttuurin muutos vie aikaa. Muutos on kuitenkin hyvin mahdollinen ja vuosikymmenten saatossa onkin tapahtunut kehitystä niin hyvää kuin huonoa. Onkin syytä pohtia sellaisia keinoja, jotka kansalaisten mielestä olisivat siedettäviä, mutta kuitenkin saisivat meidät juomaan vähän vähemmän. Ei holhouksen ja moralismin hengessä vaan talouden- ja hyvinvoinnin näkökulmasta. – Päihdehaittojen ehkäiseminen on tehokkaampaa ja halvempaa kuin niiden korjaaminen. Laadukkaiden päihdepalveluiden säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää, mutta aivan erityisen tärkeää on pyrkiä vaikuttamaan ongelmien ehkäisemiseksi, muistuttaa EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. Jos alkoholin kokonaiskulutusta onnistuttaisiin vähentämään Suomessa noin viidenneksellä, eli 1990-luvun puolivälin tasolle, merkitsisi se arviolta noin 1-2 miljardin euron säästöä. Mutta vaikka haittojen ja niiden kustannusten mittakaava on suuri, ei niiden vähentäminen välttämättä edellytä radikaalia muutosta suomalaiseen päihdepolitiikkaan. Tärkeää on, että seuraava hallitus jatkaa vastuullista, terveyttä ja hyvinvointia edistävää alkoholipolitiikkaa. 8

Vastuullista alkoholipolitiikkaa Vuosituhannen vaihteessa koetun kokonaiskulutuksen rajun kasvun jälkeen alkoholinkulutus näyttää Suomessa olevan lievällä lasku-uralla. Veronkorotuksilla on kokonaiskulutuksen kehityksessä ollut suuri rooli, mutta voidaan myös toivoa, että taustalla on aito alkoholikulttuurin muutos, joka voi myös ajan mittaan vahvistaa itse itseään. Valitettavasti muutos on edelleen hyvin alussa. Vaikka nuorten alkoholinkäytön myönteisistä muutoksista on puhuttu viime vuosina paljon, suomalaisnuoret aloittavat edelleen alkoholinkäytön kansainvälisesti verrattuna aikaisin ja juovat humalahakuisesti. Aikuistuessaan nuoret myös näyttävät omaksuvan hyvin perinteisen suomalaisen alkoholinkulttuurin. Onkin tärkeää, että alkoholinkulutuksen ja alkoholikulttuurin muutosta seurataan ja tuetaan vastuullisin toimin. Väestötasolla kokonaiskulutus on keskeisin haittojen ennustaja. Vastuullisen alkoholipolitiikan kannatus on tällä vuosituhannella ollut Suomessa melko vahvaa. Alkoholin sääntelyn purkamiseenkin liittyviä toiveita on kuitenkin alkanut nousta esille taas viime vuosina. Tämän keskustelun ohessa nousee toisinaan esiin myös kysymys, miksi säätely pitää asettaa koko väestöä koskevaksi. Eikö voitaisi keskittyä vain ongelmakäyttäjiin? Kyse ei ole suinkaan yksilön holhouksesta vaan siitä minkälaisia haittoja alkoholinkäyttö tuottaa muille ihmisille ja viime kädessä hyvinvointiyhteiskunnan kestävälle perustalle. – On tärkeää, että alkoholipolitiikkaa ja sääntelyä kehitettäessä vastuullisen alkoholipolitiikan arvostus säilyy. Siksi pitää kyetä asettamaan lainsäädäntö sellaiselle tasolle, joka ei kohtuuttomasti rajoita kansalaisten elämää, mutta toisaalta asettaa rajat alkoholista yhteiskunnan vastuulle tuleville haitoille, summaa Aalto-Matturi.


Kolumni

EHYT ry:n alkoholipoliittiset tavoitteet hallitusohjelmaan • Alkoholilain kokonaisuudistuksen toteutuksessa tavoitteena on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, päihdehaittakustannusten vähentäminen sekä lainsäädännön ajanmukaistaminen ilman, että uudistuksella lisätään kokonaiskulutusta tai alkoholista aiheutuvia haittoja. • Hallitus edistää toimia, jotka vähentävät alkoholin vaikutusta suomalaisten työurien lyhentäjänä. • Ehkäisevän päihdetyön lain jalkauttamista kunnissa seurataan, arvioidaan ja tuetaan. • Suomi nostaa EU-valmisteluun kansanterveysperustaisten kansallisten rajoituksien mahdollistamisen alkoholin vapaaseen liikkuvuuteen.

Vaikuttamista yhteistyössä Viime aikoina on keskusteltu erityisen paljon alkoholista ja alkoholilainsäädännöstä. Tästä keskustelusta on välillä vaikeaa erottaa, mikä merkitys ja mittakaava milläkin asialla on. Suomessa toimii monta järjestöä, jotka pyrkivät työllään edistämään suomalaisten hyvinvointia ja ehkäisemään päihteistä aiheutuvia haittoja. EHYT on yhdessä 29 kansalais- ja sosiaalialan järjestön kanssa koonnut päättäjille alkoholipoliittiset tavoitteet. Lue lisää: www.ehyt.fi/ehytvaikuttaa

Faktat tiskiin ja vaikuttamaan

S

osiaalisen median kanavat ovat alkaneet täyttyä punaposkisista hymyilevistä ihmisestä. Nyt kuvissa ei ole pelkästään innokkaita talvilajien harrastajia, vaan eduskuntavaaliehdokkaita ja heidän tukijoukkojaan turuilla ja toreilla. Huhtikuun eduskuntavaalit häämöttävät jo lähellä. Järjestöt ovat tehneet jo hyvän tovin omaa vaikuttamistyötään. Seuraavaan hallitusohjelmaan olisi itse kullakin tavoitteensa lastattavana. Postia on toimitettu päättäjille ja tapaamisia järjestetty. Tämän jälkeen on vain seurattava, kantaako työ hedelmää. Vaikuttamisen kulttuuri on ylipäätään muutoksessa. Olemme siirtyneet tiedotteiden maailmasta suorempaan vaikuttamiseen. Otetaan esimerkiksi se, kun media nosti esiin Keskustan kannan keskioluen myynnin siirtämisestä Alkoon. Johan siitä riemu ratkesi. Puolueväki ja kansa ampuivat tykinkuulin alas ajatusta, jolla ehkäistäisiin päihdehaittoja - ja media tarjosi tälle keskustelulle valtavan määrän tilaa. Kansan selkeä kannan ilmaisu sai puolueen perääntymään asiassa. Näimmekö kuitenkaan tämän kohun aikana muita esityksiä siitä, miten päihdehaittoja tulisi ehkäistä? Emme - vai tuliko suomalaisesta alkoholipolitiikasta sillä hetkellä ampiaispesä johon kukaan ei uskalla sohaista? Järjestöjen tehtävänä on tässäkin ilmapiirissä nostaa esiin rakentavalla ja kiihkottomalla tavalla epäkohtia ja tuoda esiin korjausehdotuksia. Meillä on nyt suorempi mahdollisuus vaikuttaa kuin koskaan ennen. Sinnikäs ja ahkera saa aikaan ilmiön sosiaalisessa mediassa ja tällä voi olla suuretkin vaikutukset. Tämä on järjestöille yhtä aikaa hyvä ja huono uutinen. Asioiden puolesta voidaan saada laajaa näkyvyyttä ja tietoisuutta lisättyä. Toisaalta myös vastapuoli voi tehdä laajaa hyökkäystä. Vastaisku voi perustua faktojen sijasta uutisankkaan kuten case #viski meille osoitti. Meidän järjestöjen tuleekin huolehtia siitä, että omat kannanottomme perustuvat tutkittuun tietoon. Tällä hetkellä meille on rakentumassa huutajien yhteiskunta. Mitä suurempi mekkala jostain asiasta nousee, sitä varovaisemmaksi käyvät päättäjät. Sillä ei ole väliä onko edes suurin osa kansasta ilmiön kannalla. Jos kansalaisista kymmenen prosenttia ilmaisee itseään ärhäkkäällä äänensävyllä, tämä nousee ratkaisevaksi ja vaikuttaa myös päätöksentekoon. Huhu ja huutelu ohittavat tutkimustiedon. Miten sitten tässä ajassa kannattaa vaikuttaa? Parhaimmat vaikuttamistulokset on saatu viime vuosina, kun on vaikutettu päättäjiin suuren yleisön kautta. Huonoimmat puolestaan, kun on pyritty vaikuttamaan vain päättäjiin. Tehokkain tapa tehdä vaikuttamistyötä, on tehdä sitä oikeilla faktoilla vaikuttamalla suureen yleisöön, sillä loppupeleissä tämä joukko on todellisia päätöksentekijöitä.

Päivi Tiittanen Viestintäpäällikkö paivi.tiittanen@ehyt.fi 9


Julkaisut

EHYT Teema Työelämä -numero ilmestynyt Koulutus- ja virkistyspäivät, after workit ja pikkujoulut ovat hyviä tilaisuuksia lisätä ryhmähenkeä. Mutta jääkö joku porukan ulkopuolelle, jos ei juo muiden lailla? Entä kustannukset? Alkoholin haitat näkyvät työelämässä vuosittain satojen miljoonien eurojen menetyksinä, vaikka työaikana pysytelläänkin jo useimmiten kuivin suin. Kaikki nämä pohdinnat aina työpaikkojen käytännöistä yhteiskuntatason vaikutuksiin on koottu yhteen EHYT Teema -lehden uusimman numeron kansien väliin. Työelämä-numeron kantavana ajatuksena on käsitellä työpaikan päihde-

haittojen ehkäisyä keskustelevasta ja yhteisön tuen merkitystä korostavasta näkökulmasta. Valokeilassa on EHYT ry:n aikuistyön Huugo-toiminta koulutuksineen ja materiaaleineen. Tarjolla on vinkkejä päihdeohjelmien suunnitteluun, puheeksiottoon, esimiestyöhön, työturvallisuuden edistämiseen ja työyhteisön hyvinvoinnin kasvattamiseen. Pohdittavana on myös, ”saako” kohtuukäyttäjä olla halutessaan juomatta ja mitä hyötyjä omalle työkyvylle ja vireystasolle on tissuttelun lopettamisesta. Muita aiheita ovat nuoren työntekijän ohjauksen ja tuen tärkeys, työterveyspalvelujen hyödyntäminen ja neuvottelutaitojen merkitys. EHYT Teema on EHYT ry:n maksuton julkaisu, joka palvelee teemakohtaisin painotuksin erilaisten ammattilaisten, yhteisöjen, jäsenjärjestöjen ja eri-ikäisten suomalaisten tiedon tarvetta. Jokainen teemanumero suunnitellaan kestämään aikaa noin kolme vuotta. Lehteä postitetaan EHYT ry:n jäsenjärjestöille, kumppaneille ja päättäjille. Lehti on myös jaossa erilaisissa hyvinvointitapahtumissa. Kaikki numerot ovat luettavissa osoitteessa issuu. com/ehyt Lisätietoja: tiedottaja-asiantuntija Kiti Poikonen, kiti.poikonen@ehyt.fi, p. 040 451 4199 Lehden tilaukset: järjestösihteeri Simo Miettinen, simo.miettinen@ehyt.fi, p. 050 570 6981

Tositietoa -esitesarja uudistunut EHYT ry:n suositun Tositietoa-esitesarjan tietosisällöt ja ilme on uusittu. Tositietoa on faktaa päihteistä nuorille ja soveltuu tietoiskuksi ja keskustelun välineeksi ammattikasvattajien käyttöön. Sarja sisältää päivitettyinä esitteinä alkoholin, tupakan ja nuuskan. Keväällä 2015 ilmestyy myös uusi Tositietoa Kannabis. Tilaukset: www.ehyt.fi/tilaa Hinta: 0,50 euroa/kpl + toimituskulut Lisätietoa tilauksista: Simo Miettinen p. 050 570 6981 simo.miettinen@ehyt.fi

Hanki EHYT ry:n t-paita! – lahjaksi, palkinnoksi, käyttöön • Värivaihtoehtoina valkoinen, sininen ja vihreä. Kokoina S, M, L, XL ja XXL. • Hinta 8 €/kpl (toimituskulut lisätään). Tilaukset: puh. 050 570 6981 tai www.ehyt.fi – EHYT ry – Järjestötoiminnan tuki tai osoitteella EHYT ry/Tilaukset, Elimäenkatu 27, 00510 Helsinki.

10


SomeLove – Nimetön kehu ilahduttaa Ystävänpäivän tienoilla avattu SomeLove-saitti haluaa lisätä hyvien tekojen määrää internetissä.

E

HYT ry:ssä seurataan paljon netissä käytävää keskustelua sekä osallistutaan siihen itse. Nettikeskusteluissa törmää toisinaan huonoon käytökseen, mutta onneksi enemmän positiivisiin viesteihin. Vastaiskuna nimettömille ja vihaisille viesteille avattiin SomeLovesaitti, jonka kautta voi lähettää posi-

tiivisia valmiiksi kirjoitettuja viestejä valitsemilleen kohteille, omalla nimellä tai ilman. Sivuston alkuperäisidea tulee Ruotsista. Idea jalostui viime vuoden puolella yhteistyössä Metropolian opiskelijoiden kanssa. Valittavana on valmiiksi kirjoitettuja viestejä kolmesta eri kategoriasta - ystävyys, romantiikka ja pelaaminen. SomeLove syntyi halusta ilahduttaa ystävien päivää.

Kurkkaa, mistä on kyse osoitteessa www.somelove.fi Terveisin,

Kaverinne netissä Ps. Tehdään yhdessä kaikki enemmän tilaa nettirakkaudelle. Ollaan toisillemme arjen supersankareita.

Alkoholimainontaa rajoitettiin 1.1.2015 lähtien

Mitä kansalainen saa yhä tehdä? • Kuvailla ja kehua alkoholijuomia ja alkoholimerkkejä • Julkaista omalla tai ystävänsä seinällä kuvia alkoholijuomista ja -merkeistä sekä alkoholia käyttävistä ihmisistä • Julkaista kuvia pulloista ja tölkeistä, olivat ne täysiä tai tyhjiä, ostettuja tai kaupan hyllyllä olevia • Kirjoittaa sanan #viski mihin haluaa • Asettaa profiilikuvakseen alkoholijuoman tai itsensä juomassa alkoholia Alkoholimainonnan rajoitukset eivät kohdistu tavallisiin ihmisiin, vaan alkoholia markkinoiviin tahoihin. Yksityisten ihmisten sananvapautta ei olla rajaamassa. Mainonnan rajoittaminen ei ole pois meiltä tavallisilta aikuisilta.

11


Mitä kuuluu

?

Protuleireillä aikuistutaan hyvässä porukassa

J

o yli 15 000 nuorta on osallistunut Prometheus-leirin tuki ry:n leireille. Vuoden 2012 alusta EHYT ry:n jäsenenä ollut järjestö viettää tänä vuonna 25-vuotissyntymäpäiväänsä. Protuleireillä on kiinteä asema suomalaisnuorten keskuudessa. Alun perin leirien tarkoitus oli tukea uskontokuntiin kuulumattomien nuorten aikuistumista, mutta aikojen saatossa toiminta on laajentunut tästä. Nykyisin joka kolmas leirille tuleva on evankelisluterilaisen kirkon jäsen. Osa nuorista käy protuleirin ohella myös rippikoulun. Protuleirien keskeinen tarkoitus on saada nuoret pohtimaan maailmankatsomustaan, arvojaan, haaveitaan ja pelkojaan. Leiri on myös aikuistumisen paikka, mikä tarkoittaa, että nuoret pohtivat leirillä omaa elämänhallintaansa ja siihen vaikuttavia asioita. Alkoholi ja muut päihteet ovat kiinteässä roolissa näissä keskusteluissa. Asian käsittelylle ei ole yksiselitteistä kaavaa, vaan ohjaajat määrittelevät itse keskustelujen sisällöt. Leirien ohjaajien vastuu alkoholi-

keskusteluissa onkin suuri. Ryhmän koostumus ja ryhmän jäsenten taustat vaikuttavat myös päihteistä puhumisen tapaan. Aivan kuten rippileirillä, myös protuleireillä tavoite on herättää nuoret itsensä pohtimaan, ei tarjota heille valmiita vastauksia.

Vastuunkantoa ja elämäniloa Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta protuleirit ovat esimerkillisiä, hyvinvointia lisääviä paikkoja. Leireillä ollaan yhdessä oman ikäisten kanssa ja pidetään hauskaa ilman, että yhdessäoloon liittyy päihteitä. Ajatus syvällisestä keskustelusta ilman humalaa juurrutetaan nuoriin näiden oman kokemuksen kautta. Tämä filosofia vaikuttaa protuleirien taustalla. Nuoria herätellään kriittisyyteen, elämäniloon, ihmisten kunnioitukseen sekä vastuuseen ympäröivästä maailmasta. Prometheus-leirin tuki ry:n toiminta nojaa näihin kestävää maailmaa edistäviin periaatteisiin. Myös tulevana kesänä laaja joukko suomalaisnuoria viettää leirillä yhden elämänsä parhaista viikoista.

Järjestöt puolustavat yhteisiä palveluita

K

aikki ei ole kaupan! Tähän viestiin yhtyy sosiaali- ja terveysalan järjestöjä ”Liian kallis kaupattavaksi” -nimisen kampanjan takana. Kampanjan tavoitteena on nostaa esiin uhkia, joita nyt neuvottelujen alla oleviin vapaakauppasopimuksiin liittyy. Liian kallis kaupattavaksi -kampanja keskittyy puolustamaan erityisesti sosiaali- ja terveysalan palveluita ja vaatii sulkemaan ne kokonaan kauppasopimusten ulkopuolelle. EHYT ry on mukana yhteisessä rintamassa, tuot-

12

tamassa aiheesta tietoa ja aktivoimassa keskustelua sopimusten sisältämistä ongelmakohdista. Liian kallis kaupattavaksi -kampanjaan pääsee osallistumaan allekirjoittamalla kampanjan verkkosivuilta löytyvän kansalaisadressin. Liity mukaan työhön yhteisen hyvinvoinnin puolesta! Lisätietoa kampanjasta: www.liiankalliskaupattavaksi.fi ja info@liiankalliskaupattavaksi.fi. Seuraa kampanjaa myös Facebookissa ja Twitterissä.


Mitä kuuluu

?

Pirkkalan pikku-Hursti on vapaaehtoistyön moniottelija Pentti Aittokallio palkittiin Pirkkalan kunnan vuoden 2014 vapaaehtoistoimijan palkinnolla. Aittokallio on vapaaehtoistyön konkari, jonka työpanoksesta on saatu nauttia lukuisissa järjestöissä. Työuransa aikana hän toimi vapaaehtoisena motoristikerhossa, omakotiyhdistyksessä ja ammattiyhdistysliikkeen parissa. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen Elokolotoiminta on vienyt miehen mennessään. Aittokallio on toiminut Pirkkalan Elokolon aktiivina Pirkkalan Elämäntapayhdistys Elopilkku ry:n johtokunnan jäsenenä jo toistakymmentä vuotta. Aittokallio on tärkeä henkilö monen pirkkalalaisen arjen kannalta. Hän vastaa Pirkkalan Elokolossa tapahtuvasta ruoan jakelun käytännön järjestämisestä. Joka maanantaina tapahtuva jakelu tuo helpotusta kymmenien ja kymmenien alueen asukkaiden elämään. Miksi Aittokallion kaltainen teräsmies jaksaa tehdä vapaaehtoistyötä vuosikymmenestä toiseen? – On paljon heitä, joilla elämä ei ole mennyt kuin on suunniteltu – jonkun täytyy pitää huolta heistä. Vapaaehtoistyöhön hän kannustaa osallistumaan, mutta pakolla sitä ei pidä tehdä: – Tietenkin täytyy olla auttamisen halu. Tekemisen täyty olla mielekästä. Sitä se on ollutkin. En muista, milloin olisin lähtenyt vastentahtoisesti hakemaan ruokakuormaa.

TEKSTI Sara Salomaa KUVA Jiri Sironen

Terveys ry:n Turun alueyhdistys ry:ssä puhaltavat uudet tuulet. Järjestö päätti nimen muutoksesta loppuvuodesta 2014. Uusi nimi, EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry vahvistettiin helmikuussa 2015. Yhdistys on ollut näkyvästi esillä alkuvuoden aikana. Helmikuun 26. päivä järjestetty Alkoholipoliittinen ilta veti runsaasti väkeä Turun kaupunginkirjastoon. Tapahtumassa kuultiin EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturin alustus sekä paneelikeskustelu, johon saatiin kaikkien eduskuntapuolueiden edustaja. hdistyksessä on tapahtumarikas vuosi: tulossa on elämäntaidon valmennusta, liikennemyymälätapahtuma sekä kesäpäivät Paimion Ankkalammella yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n Paimion osaston kanssa.

Sini Heino, EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistys ry

13


Järjestöpäällikön terveiset Jiri Sironen

Yhdessä vapaaehtoistoimintaa kehittämään

H vapaalla.

yvää vuoden alkua! Olen palannut puolen vuoden vanhempainvapaalta. Kiitokset vielä tänä aikana vt. järjestöpäällikkönä toimineelle Antti Hytille, joka tätä lukiessanne on nyt itse isyys-

Uusia jäsenyhdistyksiä

Jäsenjärjestöjen toimintatuet

EHYT ry:n jäseneksi on liittynyt uusia jäseniä. Syksyllä jäseniksi hyväksyttiin Raittiuden Ystävät ry, Suomen Psykologinen Instituuttiyhdistys ry, Työttömien Valtakunnallinen Yhteistoimintajärjestö TVY ry, Tähtiverstas ry ja Maahanmuuttajien Päihde ja Mielenterveysongelma ry. Nuorten oma yhdistys NEHYT ry perustettiin vuoden vaihteessa ja uusin jäsenyhdistys on Korkkikiinni ry. Yhdistyksissä on tapahtunut muutamia nimenmuutoksia. Terveys ry:n Turun paikallisyhdistys muutti nimensä EHYT ry:n Turun seudun paikallisyhdistykseksi. Terveys ry:n Pohjois-Pohjanmaan alueyhdistys ry muutti nimensä Oulun seudun EHYT ry:ksi.

EHYT ry:n hallitus päätti 12.2. jäsenjärjestöjen toimintatukien jakamisesta. Tuet maksetaan ennakkoon ja niiden käytöstä ja raportoinnista lähetetään tuen saajille postissa lisätietoja. Lista tuen saajista ja tukisummat löytyvät verkkosivuilta www.ehyt.fi/jarjestotoiminta

Vapaaehtoistoiminnan koulutusta Helmikuussa käynnistyi vapaaehtoistoiminnan koulutuskiertue jäsenyhdistyksille. Päihdepäivien yhteyteen on

• Tipaton tammikuu -kampanja • Toimintatukihakemusten jättäminen EHYT ry:lle

14

tulossa vapaaehtoistoiminnan koulutusta erityisesti kasvattajille. Koulutusta on luvassa myös syksyn aluefoorumien yhteyteen ja tällöin on myös aika keskustella, mitä vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä on saatu vuoden mittaan aikaan.

• Ystävänpäivä 14.2.

Vaalivaliokunta valmistelee hallituksen valintaa EHYT ry:n hallitus nimitti 12.2. vaalivaliokunnan, jonka kokoonpano on Anneli Palosaari, Tiina Kivisaari, VesaMatti Seppälä ja Sakari Lehtinen. Sihteerinä toimii toiminnanjohtaja. Jäsenyhdistyksillä on mahdollisuus tehdä ehdotuksia hallituksen jäseniksi ja varajäseniksi. Ehdotusten tulee olla perillä EHYT ry:n toimistolla 23.3. mennessä. Ehdotukset toimitetaan sähköpostitse maarit.vannela@ehyt. fi tai postitse EHYT ry / Maarit Vannela, Elimäenkatu 25–27, 00510 Helsinki. Vuonna 2015 hallituksesta ovat erovuorossa Anneli Palosaari (varajäsen Marjatta Ikonen), Vesa-Matti Seppälä (varajäsen Lea Väyrynen), Tiina Kivisaari (varajäsen

• Toimintatukipäätökset ja maksatukset • Vuosikokoukset (jonka jälkeen ed. vuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen toimitta- • Maailman terveysminen EHYT ry:lle) päivä 7.4.

• PÄIHDEPÄIVÄT • Selvin päin kesään -kampanja • Kukan päivän Liikuta minua -tempaus 13.5. • Maailma kylässä ja mahdollisuuksien torit • Maailman tupakaton päivä 31.5.

tammi helmi maalis huhti touko kesä


Volunteer – Vapaaehtoistoiminnan messut joulukuussa Volunteer – Vapaaehtoistoiminnan messut järjestettiin 3.12.2014 Vanhalla ylioppilastalolla Helsingissä. Messut oli Vapaaehtoisten päivän päätapahtuma Helsingissä. Kävijöitä tapahtumassa oli lähes 800.

Tapio Jaakkola) ja Arja Jääskeläinen (varajäsen Mervi Eviö-Kärkkäinen). Luottamushenkilö voi sääntöjen mukaan toimia samassa tehtävässä korkeintaan kaksi peräkkäistä kautta. Uudelleenvalintakelpoisia eivät näin ollen varsinaisista jäsenistä ole Palosaari, Kivisaari, Seppälä ja varajäsenistä Eviö-Kärkkäinen. Päätös hallituksen jäsenistä tehdään valtuuston kokouksessa 18.5.2015.

Kohtaamispaikkatoiminnan kuulumisia Tampereen kumppanuuskeskus Artteliin – jossa sijaitsee myös EHYT ry:n aluetoimisto – on alkuvuodesta perustettu Elokolo-piste. Tilassa tarjotaan tietoa ja tukea osana Arttelin avointa toimintaa. Jäsenyhdistykset voivat käyttää tilaa iltaisin hyväkseen.

Tapahtumat verkkosivuille Seuratkaa verkkosivujen tapahtumakalenteria ja ilmoittakaa sinne aina myös järjestämänne avoin toiminta toimittamalla tiedot järjestösihteeri Simo Miettiselle. Kevään aikana EHYT ry:n uudistuvat verkkosivut tulevat palvelemaan paremmin myös jäsenyhdistyksiä.

Yhteistyöterveisin! Jiri

EHYT ry:n esittelypisteessä mm. Elokolojen toimintaa esittelivät Agnetha Lamervo (vas.) ja Sonja Heinänen-Granlund.

• Koulujen alkaminen

• Liikenneturvallisuusviikko

• 17.10. Asunnottomien yö (YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä) • Vanhusten päivä ja viikko (lokakuun 1. sunnuntai ja sitä seuraava viikko)

heinä elo syys loka

• EPT-viikko (viikko 45) • Kansallinen pelipäivä

• Anna lapselle raitis joulu -kampanja • Vapaaehtoistoiminnan päivä • Toimintatukiraportit EHYT ry:lle

marras joulu

15


uutisia

EHYT ry:ssä käynnistyy uusi rahapelihaittoja ehkäisevä hanke

E

HYT ry vahvistaa toimintaansa rahapelihaittojen ehkäisyssä. Uusi aikuisten rahapelihaittoja ehkäisevä hanke on käynnistynyt uuden projektipäällikön, Tapio Jaakkolan johdolla. Jaakkolalla on pitkä kokemus pelialan asiantuntijatehtävistä ja järjestömaailmasta. Pelihaittojen ehkäisy sekä rahapelaamiseen liittyvät kysymykset ovat tulleet hänelle tutuiksi Peluuri-pelihaittatyön kehittämispäällikön sekä Peliklinikan

kehittämiskoordinaattorin tehtävissä. Uudelta EHYT ry:ssä alkavalta projektilta Jaakkola odottaa paljon: – Rahapelaaminen on suomalaisten arjessa läsnä melkein kaikkialla nykyään ja sen haitat myös kohdistuvat laajaan joukkoon suomalaisia, pelaajiin ja heidän läheisiinsä. Nyt olemme ensi kertaa aloittamassa aikuisten rahapelaamisen haittojen ehkäisyyn tähtäävää projektia. Kohderyhminä ovat sekä työelämässä olevat nuoret miehet että ikäihmiset ja yhteistyötä teh-

dään esimerkiksi työterveyshuollon ja EHYTin kohtaamispaikkojen kanssa. Ja tavoitteena on tuoda rahapelihaittojen ehkäisy mukaan päihdehaittojen ehkäisyyn, toteaa Jaakkola. Lisätietoja: Projektipäällikkö Tapio Jaakkola Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry p. 050 463 8212, tapio.jaakkola@ehyt.fi

Tipattoman tammikuun suosio pitää

T

NS-Gallupilla helmikuussa teetetyn kyselyn mukaan joka viides alkoholia käyttävästä aikuisväestöstä vietti Tipatonta tammikuuta vuonna 2015. Luvut ovat pysyneet samoina viimeiset vuodet.

– Tipattoman suosio on ja pysyy. Ihmiset haluavat pitää itsestään huolta, ja haluavat pohtia myös omaa alkoholinkäyttöään”, kertoo Ehkäisevän päihdetyön verkoston johtaja Kristiina Hannula. Tipattoman tammikuun viettäminen vaihtelee eri ryhmissä. Yli 35-vuotiaat ovat muita useammin tipattomalla, myös naiset ovat miehiä aktiivisempia tässä asiassa. Maaseudulla asuvat ovat kaupunkilaisia useammin tipattomalla, opiskelijat taas muita ammattiryhmiä vähemmän.

Vuodenvaihteen kampanja aiheutti paljon keskustelua mediassa. – Tipaton oli tänäkin vuonna hyvin esillä mediassa. Varmasti oman osansa nosteelle toi vilkas keskustelu alkoholimainonnan ajoittamisesta, mutta myös Ylen 100 päivää ilman viinaa -televisio-ohjelma toi lisäpotkua Tipattomalle tammikuulle. Ylen 100 päivää ilman viinaa -haaste ja tv-ohjelma jatkuvat vielä kahden lähetyksen verran 29.3. ja 12.4., kertoo Hannula.

16

Vuodesta 2012 alkaen Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on huolehtinut Tipattoman tammikuun koordinoinnista ja tiedotuksesta yhdessä Ehkäisevän päihdetyön verkoston kanssa. Kampanjan verkkosivut löytyvät osoitteesta www. tipaton.fi ja Facebook-sivut www.facebook.com/tipaton. Palautteita ja toiveita vuoden 2016 Tipattomasta: Anniina Hellman, anniina.hellman@ehyt.fi


Pelitietoa oppilaille, vanhemmille ja ammattilaisille

Koulutukset

Mietityttääkö lasten ja nuorten pelaaminen? Jos haluat tarttua peliaiheeseen ja tarvitset tueksi asiantuntijaa, kannattaa sinun tilata paikalle Pelitaito-kouluttaja. EHYT ry:llä on Pelitaito-kouluttajia ympäri Suomea ja he ovat valmiita keskustelemaan peliteemasta niin lasten ja nuorten kuin aikuistenkin kanssa.

Pelitietotunnit oppilaille Oppilaille suunnatut pelitietotunnit perustuvat keskusteluun erilaisista pelaamiseen liittyvistä teemoista kohderyhmät huomioiden. Keskustelua herätellään muun muassa aiheeseen liittyvillä tietokilpailukysymyksillä sekä esittämällä väittämiä. Alakouluissa pelituntien tavoitteena on, että oppilaat osaavat tunnistaa pelaamisen hyötyjä ja haittoja sekä ymmärtävät tasapainoisen suhteen pelaamisen ja muun elämän välillä. Osana kokonaisuutta keskustellaan muun muassa pelien ikärajoista ja pelaamisen hallinnasta sekä siihen liittyvistä säännöistä. Ylempien luokkien oppilaiden kanssa tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät pelit ja pelikulttuurin laaja-alaisesti ja osaavat hahmottaa pelaamisen hallinnan osana elämänhallintaa. Keskustelut antavat eväitä arvioida paremmin pelaamisen vaikutusta omaan hyvinvointiin.

Vanhempainillat Peliteemaiset vanhempainillat rakentuvat alustuksesta sekä yhteisestä keskustelusta. Niissä pyritään lisäämään vanhempien tietoutta pelimaailmasta ja kannustamaan heitä aktiivisempaan pelikasvatukseen.

Koulutusta ammattilaisille pelaamisesta Pelitaito kouluttaa mm. kasvatus-, sosiaali-, hoito- ja nuorisoalan ammattilaisia lasten ja nuorten pelaamisesta ja pelihaitoista. Koulutuksen sisällöt ja kesto räätälöidään aina tilaajan toiveiden mukaan. Sisältöinä ovat mm. • lasten ja nuorten digitaalinen pelaaminen, • pelaaminen ilmiönä ja pelikulttuuri • pelaamisen motiivit ja vaikutukset • ongelmallinen pelaaminen • pelihaittojen ehkäisy • rahapelaaminen ja rahapelihaitat

Hinnat

Lasten pelaaminen tutuksi varhaiskasvatuksen ammattilaisille Pelit puheeksi -projektin koulutukset lasten pelaamisesta käynnistyvät. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti ammattilaisille lastenneuvoloissa, perhe- ja kasvatusneuvoloissa, alkuopetuksen oppilashuollossa sekä lasten päivähoidon piirissä. Koulutuksessa käsitellään lasten pelaamista laajaalaisesti kohderyhmän tarpeet huomioon ottaen ja pohditaan sitä, miten ammattilaiset voivat toimia perheiden kasvatuksen tukena pelaamiseen liittyvissä kysymyksissä. Maksuttomia koulutuksia järjestetään koko maan alueella.

Lisätietoja koulutuksista ja Pelit puheeksi -projektista: projektiasiantuntija Kaisa Luhtala, p. 050 5186012, kaisa.luhtala@ehyt.fi

Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) & vanhempainilta 300 € Pelitietotunnit 1 pv (max 5 tuntia) 200 € Vanhempainilta 200 € Opettajien info 1h (kun koulu tilannut pelitietotunnit) 100 € Ammattilaiskoulutus max 4h 375 € Hintoihin lisätään kouluttajan matkakulut.

Tilaukset ja lisätietoa: Teresa Tenkanen, p. 050 5098759, teresa.tenkanen@ehyt.fi www.pelitaito.fi

17


EHYT ry ympäri Suomen

Sundman, Tuula

Jiri Sironen

aluetyön päällikkö p. 0400 454 782 tuula.sundman@ehyt.fi

Po h j o i s - S u o

Simo Miettinen

järjestöpäällikkö p. 040 450 9077 jiri.sironen@ehyt.fi

Marja Saavalainen

järjestösihteeri jäsenrekisteri ja osoitteenmuutokset p. 050 570 6981 simo.miettinen@ehyt.fi

sihteeri, jäsenten toimintatuet ja OK-opintokeskusasiat p. 040 724 5513 marja.saavalainen@ehyt.fi

Saija Himanka

mi

aluekoordinaattori p. 050 439 1610 saija.himanka@ehyt.fi

Sinikka Korpela

aluekoordinaattori p. 0400 274 833 sinikka.korpela@ehyt.fi

Länsi-S u

Pohjois-Suomi Aluekeskus Oulussa

omi

Harri Jukkala

aluekoordinaattori p. 0400 274 823 harri.jukkala@ehyt.fi

Itä-Su o

aluetoimisto Seinäjoki

Itä-Suomi Aluekeskus Kuopiossa

Aluetoimisto Jyväskylä

Länsi-Suomi Aluekeskus Tampereella

mi

Terttu Huttunen

aluekoordinaattori p. 0400 469 769 terttu.huttunen@ehyt.fi

pirkkalan elokolo

Anne Mikkola

aluekoordinaattori p. 044 055 9920 anne.mikkola@ehyt.fi

turun elokolo

Keskustoimisto Helsingissä

Lahden elokolo Aluetoimisto kouvola helsingin elokolo

Etelä-S u o m i Markku Heino

Riitta Sattilainen aluetyöntekijä p. 050 407 1044 riitta.sattilainen@ehyt.fi

aluetyöntekijä Helsingin Elokolo p. 040 519 5730 markku.heino@ehyt.fi

Liisa Äyräs

Jukka Suomilammi

aluetyöntekijä Turun Elokolo p. 040 455 2874 liisa.ayras@ehyt.fi

18

aluetyöntekijä Lahden Elokolo p. 0400 252 511 jukka.suomilammi@ehyt.fi

Heli Vaija

aluekoordinaattori p. 044 510 0228 heli.vaija@ehyt.fi


tapahtumat

Ryhmäilmiön avoimet koulutukset 2015 Ohjaatko työssäsi tai vapaa-ajallasi ryhmiä? Tervetuloa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n AMIS-työn avoimiin ja maksuttomiin Ryhmäilmiö-koulutuksiin. Koulutuksessa tutustutaan Ryhmäilmiö-käsikirjaan, joka sisältää menetelmiä ryhmän jatkuvaan ryhmäyttämiseen. Ryhmäilmiö on suunniteltu erityisesti ammatillisten oppilaitosten käyttöön, mutta soveltuu kaikkien ryhmiä ohjaavien työn tueksi. Käsikirjassa olevan tuntirakenteen avulla voidaan käsitellä ryhmästä nousevia tai ohjaajan valitsemia aiheita. Kirjaan on koottu myös valmiita keskusteluaiheita, kuten ryhmän sääntöjen luominen, lähiympäristöön vaikuttaminen, kiusaaminen, päihteiden käyttö ja pelaaminen. Koulutus kestää 2 tuntia. Ammattioppilaitokset voivat myös tilata oman koulutuksensa. Vuoden 2015 avoimet koulutukset: 24.3.2015 Kokkola / 25.3.2015 Vaasa / 28.4.2015 Kuusamo / 29.4.2015 Rovaniemi / 15.9.2015 Helsinki / 22.9.2015 Mikkeli / 23.9.2015 Savonlinna / 29.9.2015 Imatra / 30.9.2015 Kotka.

osallistu juhannushiihtoon!

Kilpisjärven liikuntajuhannus 19.–21.6. Tervehenkinen ja lystikäs juhannushiihto täyttää 70 vuotta, tervetuloa mukaan!

Lisätietoa: www.ehyt.fi www.tosilappi.fi www.kunnonelama.fi Antti Honkonen antti.honkonen@hotmail.fi p. 040 529 5283

Ilmoittautuminen ja lisätietoja osoitteessa: www.ryhmailmio.fi

Ilmoittaudu osoitteessa ryhmailmio.fi

Muistathan OKopintokeskuksen ja SOSTEn koulutuskalenterit www.ok-opintokeskus.fi

Liikuta minua -kampanja 4. tai 13.5.

www.soste.fi/tapahtumat/ koulutus-ja-tapahtumakalenteri

Liikuta minua -kampanja haastaa yhteisöjä luomaan keväisen vapaaehtoistoiminnan tapahtuman esimerkiksi Ruusun päivänä 4.5. tai Kukan päivänä 13.5. tai muuna sopivana keväisenä ajankohtana. Teemana on Arjen vapaaehtoisuus ja kohtaaminen. Kriteerit täyttäville tapahtumille voi hakea valtionapua.

www.kansalaisareena.fi/liikutaminua www.facebook.com/Kansalaisareena

19


Profile for Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

EHYT Järjestö 1/2015  

Uudistunut EHYT Järjestö pureutuu vuoden 2015 ensimmäisessä numerossa suomalaiseen alkoholikulttuuriin ja tarjoilee makupaloja lähestyvistä...

EHYT Järjestö 1/2015  

Uudistunut EHYT Järjestö pureutuu vuoden 2015 ensimmäisessä numerossa suomalaiseen alkoholikulttuuriin ja tarjoilee makupaloja lähestyvistä...

Profile for ehyt
Advertisement